Lahjoita
Tekstikoko Font size smaller Font size normal Font size bigger

Rangaistuksia dopingrikoksista

Päivitetty 4.6.2019

Rikoslain avulla on haluttu puuttua dopingaineiden levittämiseen, eikä dopingaineen käyttämistä ole kriminalisoitu. Dopingrikoksella tarkoitetaan dopingaineiden laitonta valmistamista, maahantuontia, levitystä tai hallussapitoa levitystarkoituksessa. Rangaistussäännökset löytyvät rikoslain 44 luvusta. Dopingrikokset on porrastettu kolmeen eri törkeysasteeseen. Lievästä dopingrikoksesta on mahdollista saada vain sakkoa. Perustunnusmerkistön mukaisesta dopingrikoksesta voidaan tuomita sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta. Törkeästä dopingrikoksesta tuomitaan vähintään neljä kuukautta ja enintään neljä vuotta vankeutta. Rikoksen kohteena oleva dopingaineen määrä on yksi keskeinen eri rikoksia erottava tekijä. Lievässä dopingrikoksessa kyse on pienestä ainemäärästä, minkä on oikeuskäytännössä katsottu tarkoittavan enintään yhtä keskimääräistä kyseisen dopingaineen käyttöjaksoa. Törkeässä dopingrikoksessa dopingainetta on huomattavan suuri määrä, mutta törkeä rikos voi myöskin olla kysymyksessä, jos rikoksella tavoitellaan huomattavaa taloudellista hyötyä, rikos tehdään osana dopingrikoksen laajamittaiseen tekemiseen erityisesti järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa tai jos dopingainetta on levitetty alaikäiselle. 

Kevennetty sakkomenettely yleistynyt 

Lievästä dopingrikoksesta voidaan määrätä sakkoa käräjäoikeuden ulkopuolisessa menettelyssä. Kyse voi olla esimerkiksi tapauksesta, jossa rikoksesta epäillyn suostumuksella tulli- tai poliisimies päättää sakkomääräyksen antamisesta (L 754/2010). Tilastokeskuksen ylläpitämistä tietokannoista käy ilmi, että nykyisin tämän kevennetyn sakkomenettelyn käyttö on yleistynyt lievissä dopingrikoksissa. Käytännössä tulli on ryhtynyt sakottamaan vähäisen määrän maahantuontitapauksissa lievästä dopingrikoksesta. 

Enemmistö perustunnusmerkistön mukaisia dopingrikoksia

Vuosina 2013-2017 käräjäoikeuksissa on käsitelty eniten perustunnusmerkistön mukaisia dopingrikoksia. Tarkasteltaessa eri rikosnimikkeiden esiintymistä on päärikosperusteisista tilastoista laskettavissa seuraavia lukuja. Perustunnusmerkistön mukaisia dopingrikoksia oli 74 prosenttia, mikä tarkoittaa keskimäärin 65 tuomiota vuodessa. Törkeitä dopingrikoksia oli noin joka viidennessä tapauksessa (18 %), mikä tarkoitti vuositasolla keskimäärin 16 tuomiota. Lievien dopingrikosten määrä käräjäoikeuksissa oli vähäinen. Niitä oli vain keskimäärin seitsemän vuodessa, mikä vastasi lähes kahdeksaa prosenttia dopingtuomioista. Laskettaessa eri rikosnimikkeet yhteen käräjäoikeuksissa annettiin päärikoksena keskimäärin hieman alle 90 syyksi lukevaa dopingtuomiota vuodessa. Dopingrikoksia voidaan käsitellä käräjäoikeuksissa myös muiden vakavampien, kuten törkeiden huumausainerikosten yhteydessä. Muiden rikosten yhteydessä annettiin vuosina 2013-2017 keskimäärin noin 50 dopingtuomiota vuodessa. 

Sakkorangaistus tavallisin seuraamus 

Seuraavaksi tarkastellaan, minkälaisena rangaistuskäytäntö näyttäytyy, kun kohteeksi valitaan käräjäoikeuksien päärikoksena antamat tuomiot dopingrikoksista. Seuraavissa laskelmissa on summattu yhteen kaikki kolme rikosnimikettä vuosilta 2013-2017. Dopingrikoksista seuraa tavallisesti sakkorangaistus, sillä valtaosa käräjäoikeuksien tuomitsemista rangaistuksista on ollut sakkoja (68 %). Vankeusrangaistuksia on ollut 32 prosenttia syyksi lukevista tuomioista. Vankeusrangaistus voi olla ehdollinen tai ehdoton ja toisinaan rikokseen syyllistyneen henkilön tuomitseminen vankilan sijasta yhdyskuntapalveluun on mahdollista. Dopingrikoksista tuomituista vankeusrangaistuksista suurin osa oli ehdollisia tuomioita (75 %), ehdottomia tuomioita oli 20 prosenttia ja lopuissa muutamissa prosentissa tapauksista kyse oli yhdyskuntapalvelusta. Käräjäoikeuksissa tuomituista henkilöistä 93 prosenttia oli miehiä ja naisia oli vain seitsemän prosenttia. Sukupuolijakauma säilyisi vastaavana, jos katsottaisiin kevennetyssä sakkomenettelyssä sakotettuja henkilöitä.

Lentokentän läheisyys työllistää Vantaan käräjäoikeutta

Yksittäisen käräjäoikeuden käsiteltäväksi dopingrikoksia osuu harvakseltaan. Hyvin suuressa osassa käräjäoikeuksia niitä ei käsitellä laisinkaan tai isoissakin käräjäoikeuksissa niitä on ollut päärikoksena keskimäärin alle kymmenen tapausta vuodessa. Vantaan käräjäoikeus erottuu selkeästi joukosta, koska siellä on käsitelty yli puolet kaikista annetuista dopingtuomioista. Vantaalla annettiin vuosittain keskimäärin 52 syyksi lukevaa tuomiota. Tämä selittyy sillä, että hyvin monet viranomaisten tietoon tulleet tapaukset ovat tullin toiminnan ansiota. Kontrolli on keskittynyt Helsinki-Vantaan lentokentälle, jonne myös ulkomailta tilatut postilähetykset saapuvat. Internet on vakiinnuttanut suosionsa yhtenä dopingaineiden hankintakanavana. Aineita on tilattu niin Euroopasta kuin sen ulkopuoleltakin, jolloin USA ja eräät Aasian valtiot ovat olleet toistuvasti esillä. Monissa dopingtuomioissa onkin kysymys dopingaineiden laittomasta maahantuonnista. 

Dopingrikosten tyypillisiä piirteitä

Oikeuspoliittisessa tutkimuslaitoksessa dopingrikoksista tehdyn tutkimuksen mukaan hyvin monissa sakkotuomioon johtaneissa tapauksissa mieshenkilö toi dopingainetta maahan omaa käyttöään varten, koska hän oli kiinnostunut kasvattamaan lihasmassaansa. Vankeusrangaistukseen johtaneissa tuomioissa oli tyypillisesti kyse isomman mittakaavan levityskuvioista, joissa oli myös ammattimaisia piirteitä. Dopingrikoksista kerätyistä tuomioista kävi ilmi, että erilaisia dopingaineeksi luokiteltuja valmisteita on hyvin suuri valikoima, mikä vaikeuttaa rikosten oikeudellista arvioimista. Rikoksen kohteena olevaa dopingainemäärää on pyritty arvioimaan tukeutumalla lääketieteen ja farmakologian asiantuntijoiden antamiin selvityksiin siitä, kuinka monta keskimääräistä käyttöjaksoa tästä ainemäärästä olisi mahdollista saada.

Heini Kainulainen

Rikosoikeuden professori (ma.), oikeustieteellinen tiedekunta
Turun yliopisto

Lähteet
Kainulainen, Heini (2011): Rangaistuskäytäntö dopingrikoksissa. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimustiedonantoja 110, Helsinki.
Tilastokeskus, Oikeustilastot, Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset