Selektiivinen androgeenireseptorin modulaattori (SARM)

27.8.2019

SARMit eli selektiiviset androgeenireseptoreiden modulaattorit ovat uudenlaisia kokeiluasteella olevia anabolisia yhdisteitä. Ne kiihdyttävät lihaskasvua mahdollisesti vähäisemmillä haittavaikutuksilla perinteisiin anabolisiin steroideihin verrattuna. [1] SARMit sitoutuvat kudosten androgeenireseptoreihin muuttaen niiden rakennetta ja toimintaa. SARM-yhdisteitä on useita erilaisia ja ne poikkeavat toisistaan kemialliselta rakenteeltaan. Samoin mekanismit androgeenireseptoreihin sitoutumiseen vaihtelevat yhdisteestä riippuen. [1] SARMit muistuttavat vaikutuksiltaan testosteronia ja anabolisia steroideja, jonka vuoksi niitä käytetään lääketieteessä joidenkin sairauksien hoitoon. [2] Kilpaurheilun puolella SARM-yhdisteet ovat olleet kiellettyjä vuodesta 2008. [5]

Lääketieteellinen käyttö ja vaikutusmekanismi

SARMit voidaan jakaa steroidi- ja ei-steroidipohjaisiin yhdisteisiin. Steroidipohjaiset SARMit on kehitetty testosteronimolekyylin kemiallisesta rakenteesta. [3] Suuri osa tähän mennessä kehitetyistä SARMeista on kuitenkin ei-steroidipohjaisia yhdisteitä [4]. Ei-steroidipohjaiset SARMit löydettiin alun perin Tenneseen yliopistotutkijoiden työn seurauksena ja sen jälkeen niistä on kehitetty useita erilaisia rakenteellisia luokkia.[3] Tunnettuja ei-steroidipohjaisia SARM-valmisteita ovat esimerkiksi Enobosarm (ostarine), Ligandrol (LGD-4033), Testolone (RAD-140) ja Andarine (GTX-007 tai S-4). 

SARMien vaikutusmekanismit ovat edelleen pitkälti tuntemattomia, sillä niiden tutkiminen on aloitettu vasta viime aikoina. Useat mekanismit, jotka on vahvistettu SERMien (selektiivinen estrogeenireseptorinmodulaattori) kudosaktiivisuudelle ovat sovellettavissa myös SARMeihin. Ne kykenevät aktivoimaan androgeenireseptoreita valituissa kudoksissa eli toimivat kudosselektiivisinä agonisteina. Käytännössä niillä tavoitellaan androgeenien vaikutuksia vähemmillä haittavaikutuksilla. Normaalit androgeenihoidot aiheuttavat riskejä esimerkiksi sydämelle, maksalle ja eturauhaselle. Oletuksena on, että SARMit kykenevät aktivoimaan androgeenireseptoreita lihaksissa ja luustossa minimaalisilla haittavaikutuksilla. Tutkimustiedot SARMien turvallisuudesta ja todellisista vaikutuksista ovat kuitenkin vielä puutteellisia. [4]

SARMeja käytetään tai niiden tehoa tutkitaan muun muassa osteoporoosin, eturauhassyövän, rintasyövän, hypogonadismin, kakeksian, Alzheimerin taudin, eturauhasen liikakasvun ja seksuaalitoiminnan häiriöiden hoidossa. [1,4] SARM-kehityksellä pyritään poistamaan myös androgeenien virilisoivat vaikutukset, jolloin edellä mainittuja sairauksia voitaisiin hoitaa erityisesti naisilla ilman vahvoja androgeeneihin liittyviä virilisoivia vaikutuksia. Tällä hetkellä testosteronihoito on kuitenkin pääasiallinen hoitomuoto [4]

Käyttö dopingaineena

SARMien anaboliset vaikutukset ja mahdollisesti pienempi haittavaikutusten riski tekevät niistä houkuttelevan kohteen kuntoilijoille ja urheilijoille, jotka tavoittelevat lihasmassan tai voiman kasvatusta. Ulkomaisissa nettikaupoissa on myytävänä useita erilaisia SARMeja tai lisäravinteita, joihin on lisätty SARMeja tai kemiallisesti samankaltaisia aineita [1] SARMien turvallisuuden arvioiminen on kuitenkin vasta alkuvaiheessa ja ulkomailta tilatuissa lääkeaineissa voi olla epäpuhtauksia, jotka lisäävät käytön riskejä entisestään.

Haittavaikutukset

Koska tutkimuksia SARMien vaikutuksista ihmisillä on vasta muutamia, ei haittavaikutuksia tunneta kovin hyvin. Esimerkiksi SERMejä (selektiivinen estrogeenireseptorinmodulaattori) on vastaavasti tutkittu jo vuosikymmeniä ja niiden haittavaikutukset tunnetaan paremmin. [4]

Ligandrolia (LGD-4033) ja Enobosarmia on kokeiltu hoidollisina annoksina ihmisille positiivisin tuloksin. Lihasmassan kasvua on havaittu ilman androgeeneille tyypillisiä haittavaikutuksia. [6,7] Haittavaikutuksina esiintyi ihottumaa, kohonnutta kreatiinifosfokinaasia rasituksen jälkeen, päänsärkyä ja suun kuivumista. Lisäksi Ligandronia käyttäneessä testiryhmässä havaittiin suurempi määrä ylähengitystieinfektioita, mutta niiden ei katsottu liittyvän lääkehoitoon. [7]

Koska ihmisille tehtyjä tutkimuksia on vasta muutamia, ei SARMien turvallisuudesta ja toimivuudesta voida mennä takuuseen. Euroopan lääkevirasto (EMA) hylkäsi äskettäin markkinointiluvan anamoreliinille sen marginaalisen vaikutuksen vuoksi lihasmassan lisäämisessä. Yhdysvaltain lääkeviranomainen FDA on varoittanut SARMeihin liittyvistä riskeistä, joita on raportoitu olevan muun muassa maksatoksisuus ja erilaiset sydänongelmat. Aineiden pitkäaikaisvaikutuksia ihmisillä ei myöskään tunneta. [8] SARMit vaikuttavat lupaavalta hoitokeinolta moniin sairauksiin, jonka vuoksi niitä tulisi tutkia lisää. 

Ville Leskinen

TtM, Dopinglinkki