Hajusuola
2.9.2024
Hajusuola (eng. smelling salts) on seos, joka koostuu ammoniumsuoloista, tyypillisesti ammoniumkarbonaatista, sekä mahdollisesti erilaisista hajusteista, kuten eukalyptus-, piparminttu- tai sitruunaöljyistä. Ammoniumsuolatovat kemiallisten yhdisteiden ryhmä, joihin kuuluu ammoniumkarbonaatti, sekä muut ammoniumionia sisältävät yhdisteet. Ammoniumkarbonaatti ((NH4)2CO3) on hajusuolassa yleisimmin käytetty komponentti. Se hajoaa ilmalle altistuessaan haihtuvaksi ammoniakiksi (NH3), joka antaa hajusuolalle sen tunnusomaisen, pistävän ja voimakkaan hajun. [1]
Hajusuolan alkuperäinen käyttötarkoitus oli tajuttoman ihmisen herättäminen. Ammoniakin voimakas haju ärsyttää hengitysteitä ja saa aikaan refleksinomaisen hengityksen tehostumisen, mikä saattoi auttaa tajuttoman virkoamista [1]. Nykyään hajusuolan käyttö on siirtynyt pääasiassa urheilumaailmaan, jossa sen pääasiallinen käyttötarkoitus on parantaa suorituskykyä ennen suoritusta. Käytön motiivina on yleensä vireystilan nosto ja ‘’herättely’’ suoritukseen. Hajusuolan vaikutus on hetkellinen ja sen ajatellaan voivan auttaa keskittymään ja saamaan lisäpotkua lyhyisiin ja kovatehoisiin suorituksiin. Hajusuolan käyttö onkin yleisintä erityisesti voima- ja teholajeissa, kuten painonnostossa, voimanostossa ja jääkiekossa, joissa yksittäinen suoritus on intensiivinen ja kestoltaan lyhyt. [2]
Hajusuolaa myydään eri muodoissa, kuten nesteinä, kapseleina ja jauheina. Hajusuolaa käytetään haistamalla sitä noin 10–15 cm etäisyydeltä pullosta tai pakkauksesta ennen suoritusta. Hajusuola ei ole dopingaine, eikä sen käyttö ole kiellettyä tai laitonta. Hajusuolan myynti ja ostaminen on vapaata.
Vaikutusmekanismit
Hajusuolan voimakas haju ärsyttää hengitysteitä, mikä aiheuttaa refleksinomaisen hengityksen syvenemisen, nostaa hengitystiheyttä hetkellisesti ja voi aiheuttaa myös yskimistä. Reaktio on suojaava, jolla pyritään saamaan hengitysteitä ärsyttävä aine pois hengitysteistä; tämän ajatellaan lisäävän hapenottokykyä hetkellisesti [3].
Voimakas haju vaikuttaa myös hermostoon stimuloivasti, jolloin sympaattisen hermoston aktiivisuus kohoaa: sympaattinen hermosto nostaa elimistön vireystilaa tarvittaessa eri mekanismein [1]. Sympaattisen hermoston aktivoitumiseen liittyy erityisesti adrenaliininerityksen lisääntyminen; adrenaliini on lisämunuaisista erittyvä välittäjäaine ja hormoni, joka vastaa mm. ‘’pakene tai taistele’’ -reaktiosta. Adrenaliinin erittyminen nostaa mm. sykettä ja vireystilaa.
Vaikutus suorituskykyyn
Vaikka hajusuolan käyttö on teholajeissa yleistä, sen suorituskykyä parantavat hyödyt ovat tämänhetkisen tutkimustiedon valossa vielä epäselviä tai kiistanalaisia. Hajusuolan haistaminen aiheuttaa nopeita fysiologisia muutoksia, kuten sykkeen ja hengitystiheyden kasvua; nämä vaikutukset syntyvät nopeasti, mutta hiipuvat usein kymmenissä sekunneissa [1]. Näin ollen hajusuolan käytön ajoituis lienee potentiaalisen hyödyn kannalta merkittävin tekijä [2].
Hajusuolan ajatellaan tuovan psyykkistä hyötyä suoritukseen, kuten lisäämällä valppautta tai keskittymistä. Vaikutus on kuitenkin vähäisesti tutkittu, eikä merkittäviä parannuksia vaikkapa reaktioajoissa ole systemaattisesti havaittu [4]. Hajusuolan ‘’herättävän’’ vaikutuksen on kuitenkin esitetty mahdollisesti parantavan voiman- ja tehontuottoa erityisesti nopeissa, räjähtävissä suorituksissa, jonka vuoksi hajusuolan käyttö on suosittua voimalajeissa [1].
Joissakin tutkimuksissa on havaittu, että hajusuola vaikuttaisi positiivisesti räjähtävään voimantuottoon isometrisissä voimantuottotesteissä heti valmisteen käytön jälkeen [5, 6] sekä voimantuottoon kovan intensiteetin suorituksissa [7]. Näissä tutkimuksissa esitetyt vaikutukset ovat kuitenkin yksittäisiä ja vaihtelevia, eikä niiden perusteella ole mahdollista muodostaa johtopäätöksiä hajusuolan suorituskykyä parantavista vaikutuksista.
Tutkimustieto hajusuolan vaikutuksista on hyvin vaihtelevaa, ja luotettavaa tai vertailtavaa tutkimustietoa aiheesta on saatavilla heikosti. Näin ollen selkeitä johtopäätöksiä siitä, onko hajusuolan käytöllä merkittäviä suorituskykyä parantavia hyötyjä ei ole mahdollista muodostaa. Suurin potentiaalinen hyöty hajusuolan käytöstä lieneekin placebo-efektiksikin kutsuttava, käyttäjän subjektiivinen kokemus ja usko tuotteelta kaivattuihin vaikutuksiin, vaikka objektiivisia muutoksia suorituskyvyssä ei olisikaan mahdollista havaita.
Onko hajusuolan käyttö turvallista?
Tuotteen käyttöohjeiden mukaisesti ja kohtuudella, satunnaisesti käytettynä hajusuola ei ole vaarallista. On kuitenkin hyvä muistaa, että ammoniakki on emäksinen aine, joka on iholle joutuessaan voimakkaasti syövyttävä ja silmiä vaurioittava. Ammoniakkikaasu myös ärsyttää hengitysteitä, silmiä ja limakalvoja voimakkaasti ja voi erityisesti paljon käytettynä ilmetä polttavana tunteena tai kyyneltymisenä silmissä, polttavana tunteena tai pistelynä nenässä ja kurkussa, yskimisenä ja hengityksen tihenemisenä. Runsas ja toistuva, suurissa määrin ammoniakkikaasulle altistuminen voi aiheuttaa vakavia terveysongelmia [8]. Tuotetta käsitellessä tulee noudattaa varovaisuutta.
Mikäli kärsii astmasta tai muista hengityselimistön sairauksista tai ongelmista, on hajusuolan käyttöä hyvä harkita sen hengitysteitä ärsyttävän vaikutuksen vuoksi. Myös lajeissa, joissa päävammojen riski on merkittävä (kontaktilajit), ei hajusuolan käyttöä suositella esimerkiksi siksi, että sen herättävä vaikutus saattaa peittää aivotärähdyksen oireet, jolloin suorituksen jatkaminen voi pahentaa tilannetta [2].
Hajusuolat valmistetaan pääasiassa ulkomailla ja tuotetta hankkiessa tuleekin noudattaa huolellisuutta ja tarkkuutta, sillä turvallisuus- ja valmistusstandardit sekä käyttöohjeet voivat vaihdella.
Iida Henttu, LitK
- McCrory P. (2006). Smelling salts. British journal of sports medicine, 40(8), 659–660. https://doi.org/10.1136/bjsm.2006.029710
- Malecek, Jan MS; Tufano, James J. PhD. Effects of Ammonia Inhalants in Humans: A Review of the Current Literature Regarding the Benefits, Risks, and Efficacy. Strength and Conditioning Journal 43(6):p 76-86, December 2021. | DOI: 10.1519/SSC.0000000000000630
- Bender, J. M., & Popkin, C. A. (2023). Ammonia Inhalants: Use, Misuse, and Role in Sports Performance. Sports health, 19417381231217341. Advance online publication. https://doi.org/10.1177/19417381231217341
- Groop, K. (2019). The effects of smelling salts on hockey players’ reaction time, anaerobic performance and sympathetic nervous system.
- Bartolomei, S., Nigro, F., Gubellini, L., Semprini, G., Ciacci, S., Hoffman, J.R., & Merni, F. (2018). Acute Effects of Ammonia Inhalants on Strength and Power Performance in Trained Men. Journal of Strength and Conditioning Research, 32, 244–247.
- Perry, B.G., Pritchard, H.J., & Barnes, M.J. (2016). Cerebrovascular, cardiovascular and strength responses to acute ammonia inhalation. European Journal of Applied Physiology, 116, 583-592.
- Rogers, R. R., Beardsley, K. G., Cumbie, P. E., & Ballmann, C. G. (2023). Ammonia Inhalants Enhance Psychophysiological Responses and Performance During Repeated High Intensity Exercise. Research quarterly for exercise and sport, 94(4), 1035–1041. https://doi.org/10.1080/02701367.2022.2104447
- Onnettomuuden vaaraa aiheuttavat aineet: Ammoniakki (ttl.fi)
Tykkää, jaa