Kilpirauhashormonit
Päivitetty 16.9.2019
Ominaisuudet ja toimintamekanismi
Kilpirauhanen tuottaa kahta aineenvaihdunnallisesti aktiivista hormonia: tetrajodityroniinia eli tyroksiinia (T4) ja trijodityroniinia (T3). Tyroksiini muuttuu lähinnä maksassa ja munuaisissa vaikutuksiltaan voimakkaammaksi T3:ksi.
Kilpirauhashormoneilla on tärkeä tehtävä normaalin kasvun, kehityksen, aineenvaihdunnan, ruumiinlämmön sekä verenkierron säätelyssä. Kilpirauhashormonit vaikuttavat rasvojen, valkuaisaineiden ja hiilihydraattien aineenvaihduntaan, lämmönsäätelyyn sekä vesi- ja elektrolyyttitasapainon ylläpitämiseen.
Kilpirauhashormonien puute (esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoiminta eli hypotyreoosi) johtaa aineenvaihdunnan sekä kasvun ja kehityksen hidastumiseen. T4 (levotyroksiini) on reseptilääkkeenä käytössä kilpirauhasen vajaatoiminnan hoitoon. Annostelu on yksilöllistä.
Kilpirauhashormonien liiallinen vaikutus puolestaan näkyy elimistössä aineenvaihdunnan kiihtymisenä, laihtumisena, hermostuneisuutena, henkisenä tasapainottomuutena ja joskus sydämen rytmihäiriöinä. Liiallinen vaikutus saattaa ilmetä esimerkiksi terveen henkilön käyttäessä kilpirauhashormonia sisältävää lääkettä tai kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavalla liian nopeasta lääkeannoksen nostosta.
Lääketieteellinen käyttö ja annostus
Tyroksiinia käytetään lähinnä hypotyreoosin eli kilpirauhasen vajaatoiminnan hoitoon. Tyypillinen ylläpitoannos aikuisilla on 0,1 mg/vrk suun kautta. Hoito tulee kuitenkin aloittaa pienemmällä annoksella (0,025–0,05 mg/vrk). Annosta suurennetaan vähitellen tarvittavaan ylläpitoannokseen [1].
Käyttötarkoitus dopingaineena
Kilpirauhashormonilla on muutamia mekanismeja, joista saattaa olla hyötyä fyysisen suorituskyvyn parantamiseen ja motiiviin käyttää kilpirauhashormonia dopingaineena. Näitä ovat muun muassa perusaineenvaihdunnan kasvu ja kudosten herkkyyden lisääntyminen katekoliamiineille (adrenaliini, noradrenaliini, dopamiini), jolloin muun muassa sydämen lyöntitiheys kasvaa. Kilpirauhashormonilla on myös synerginen vaikutus kasvuhormoniin, eli se lisää sen vaikutusta [2].
Kilpirauhashormonien käyttöä on raportoitu muun muassa kilpa- ja harrastekehonrakentajien keskuudessa. Niillä pyritään muokkaamaan kehon koostumusta kiihdyttämällä aineenvaihduntaa ja polttamalla kehosta rasvaa [3, 4, 5].
Kilpirauhashormoni ei kuulu vielä vuonna 2019 Maailman antidopingtoimisto WADA:n kiellettyjen aineiden listalle [6]. Väärinkäyttöä kuitenkin esiintyy ja eri tahot, muun muassa Hollannin anti-doping toimisto, ajavat kilpirauhashormonin lisäämistä kiellettyjen aineiden listalle [7]. Kilpirauhashormoni ei ole myöskään Suomen rikoslain mukaan dopingaine.
Haittavaikutukset
Kilpirauhasen vajaatoiminnasta kärsivillä potilailla kilpirauhashormonilääkkeillä on lähinnä myönteisiä vaikutuksia, ellei annosta nosteta liian nopeasti tai liian korkeaksi. Tällöin esiintyy hypertyreoosin kaltaisia oireita, kuten sydämen tiheälyöntisyyttä, rytmihäiriöitä, ripulia, laihtumista, lämmönsietokyvyn alenemista, unettomuutta, kiihtymystä ja jopa psykooseja [8, 9].
Piilevää sydänsairautta sairastavilla henkilöillä voivat sydämeen kohdistuvat haittavaikutukset (rytmihäiriöt, sydäninfarkti) olla hengenvaarallisia [10]. Ennen kilpirauhashormonihoidon aloittamista tulee lääkärien tutkia huolellisesti potilaan terveydentila, muun muassa sydämen toiminta. Näin kartoitetaan hoitoon liittyvät riskit.
Pitkään jatkunut tyroksiiniylilääkitys lisää osteoporoosin riskiä. Hengenvaarallista agranulosytoosia (valkosolujen vähenemistä) tavataan 0,1–0,5 prosentilla potilaista [11].
Akuutit suuret tyroksiiniannokset johtavat tyreotoksiseen kriisiin, jonka oireita ovat korkea ruumiinlämpö, sydämen toiminnan pettäminen ja kooma [12]. Kuolemaan johtaneita yliannostuksia on myös kuvattu. Tällöin kilpirauhashormonin kanssa on käytetty muita dopingaineita [13].
Tunnettuja kauppanimiä (9/2014): Unithroid, L-Thyroxin, Levo-T, Levolet, Levoxyl, Novothyrox.
Timo Seppälä
lääketieteellinen johtaja
Suomen Antidopingtoimikunta ADT ry (Nykyinen SUEK ry)
Päivittänyt
Dopinglinkki
Tykkää, jaa