Insuliinin kaltainen kasvutekijä (IGF-1) ja pitkäketjuinen IGF (LR3IGF-1)
Päivitetty 18.7.2019
Ominaisuudet ja toimintamekanismi
IGF-1 (hIGF-1, insulin-like growth factor-1, insuliinin kaltainen kasvutekijä-1, somatomedin C) on elimistössä esiintyvä, 70 aminohaposta koostuva polypeptidihormoni. Se välittää useita kasvuhormonin anabolisia eli kudoksia kasvattavia vaikutuksia. Kasvuhormoni stimuloi IGF-1:n tuotantoa maksassa, mutta tuotantoa tapahtuu myös muissa kudoksissa, kuten lihaskudoksessa [1].
Pitkäketjuinen IGF (LR3IGF-1, IGF-1 LR3, arginiiniIGF, pitkäketjuinen arginiini IGF) on tutkimuskäytössä oleva IGF-1:n johdannainen. LR3IGF-1:n molekyyliin tehdyt muutokset johtavat siihen, että LR3IGF-1 on fysiologista IGF-1:tä voimakkaampi ja vaikutuksiltaan pitkäkestoisempi.
Yhdistelmä-DNA-tekniikalla lääketieteelliseen käyttöön valmistettua IGF-1:tä (rhIGF-1) kutsutaan mekasermiiniksi. Se on valmistettu Esterichia coli -bakteereissa, joihin on liitetty ihmisen IGF-1-geeni. Mekasermiini on rakenteeltaan ja vaikutuksiltaan identtinen fysiologisen IGF-1:n kanssa.
Fysiologinen IGF-1 on pituuskasvun tärkein hormonaalinen välittäjä. Ihmisen aivolisäkkeestä erittyvä kasvuhormoni sitoutuu reseptoriinsa maksassa ja muissa kudoksissa sekä lisää IGF-1:n synteesiä ja eritystä. Kohdekudoksissa IGF-1 aktivoi insuliinireseptorin kanssa homologisen IGF-1-reseptorin, mikä johtaa solujen väliseen viestimiseen ja aktivoi useita pituuskasvua aiheuttavia prosesseja. Se myös aiheuttaa luiden, lihasten ja muiden kudosten kasvua. IGF-1:n signaalireitit ovat yksi tärkeimmistä ja tutkituimmista lihashypertrofiaa aiheuttavista anabolisista ärsykkeistä. Anabolisen vaikutuksen lisäksi IGF-1:n tiedetään lisäävän glykogeeni- sekä kollageenisynteesiä ja se saattaa lisätä epäsuorasti kasvuhormonin aiheuttamaa lipolyysiä [1, 2, 3].
IGF-1:n aineenvaihdunnalliset vaikutukset edistävät glukoosin, rasvahappojen ja aminohappojen ottoa soluihin siten, että aineenvaihdunta tukee kudosten, esimerkiksi lihasten kasvua.
Lääketieteellinen käyttö
rhIGF-1:tä käytetään Suomessa kasvuhäiriön pitkäaikaishoitoon lapsilla ja nuorilla, joilla on vaikea IGF-1-puutos. Kasvuhäiriöiden lisäksi rhIGF-1:tä tutkitaan anoreksian hoidossa sekä diabetekseen liittyvän vakavan insuliiniresistenssin hoidossa.
Fimean asettaman IGF-1:n käyttöehdon mukaan hoitoa on annettava sellaisten lääkäreiden valvonnassa, joilla on kokemusta kasvuhäiriöitä sairastavien potilaiden diagnostiikasta ja hoidosta. Suositellaan, että potilaan sydän kaikukuvataan ennen rhIGF-1-hoidon aloittamista.
Kasvuhäiriöissä rhIGF-1-hoitoa voidaan antaa vuosiakin. Valmistetta ei tule käyttää kasvun edistämiseen potilaille, joiden luiden epifyysilevyt ovat sulkeutuneet eli pituuskasvu on pysähtynyt.
Väärinkäyttö
IGF-1 ja LR3IGF-1 luokitellaan rikoslaissa dopingaineiksi. IGF-1:n väärinkäytöstä on toistaiseksi tieteellisissä tutkimuksissa vain hajanaisia mainintoja, mutta urheilijoiden ja lihasmassan kasvattajien tiedetään väärinkäyttäneen rhIGF-1:tä. Käytön tarkoituksena on kasvattaa lihasmassaa, saada rasva palamaan tavallista nopeammin sekä nopeuttaa loukkaantumisista paranemista [4]. IGF-1:stä käytetään usein tehostamaan kasvuhormonin ja anabolisten steroidien anabolisia vaikutuksia [2]. IGF-1:n ajatellaan hyödyttävän myös energisyyteen, kestävyyteen, immuniteettiin ja luun tiheyteen [4]. Toisin kuin anabolisia steroideja, IGF-1:tä käytetään vakioannoksin eikä taukoja pidetä. rhIGF-1 voimistaa kasvuhormonin ja anabolisten steroidien lihaksia kasvattavia vaikutuksia.
Haittavaikutukset
IGF-1:n pitkäaikaisen dopingkäytön riskeistä on vähän tietoa saatavilla. IGF-1:n dopingkäyttö on melko tuoretta ja käytetyt annokset ovat suurempia kuin lääketieteessä käytetyt annokset [5].
IGF-1:n haittavaikutusten riskit kasvavat, jos käytetään samanaikaisesti kasvuhormonia, mikä on melko tavanomaista. LR3IGF-1:n kaikkia haittavaikutuksia ihmiselle ei ole selvitetty, mutta sen haittavaikutukset lienevät samankaltaisia kuin tavallisen IGF-1:n. Maltilliset annokset IGF-1:stä aiheuttavat harvemmin haittavaikutuksia ja verensokerin laskua voi vähentää yhdistämällä IGF-1:n ottoa aterian yhteydessä. Haittojen riski kasvaa usein annosten ylittäessä 60–80 µg/kg/vrk [6].
rhIGF-1 saattaa aiheuttaa insuliinin tavoin hypoglykemiaa eli alentaa veren sokeripitoisuutta [7, 8, 9]. Hoidollisilla annoksilla rhIGF-1 aiheuttaa hypoglykemiaa lähes puolelle potilaista. Yliannosten aiheuttama hypoglykemia voi johtaa tajuttomuuteen ja jopa kuolemaan. Jos rhIGF-1:tä käytetään yhdessä insuliinin kanssa, tulee annoksia pienentää lisääntyneen hypoglykemiavaaran vuoksi.
Muita rhIGF-1:n aiheuttamia haittavaikutuksia voivat olla allergiset reaktiot, turvotukset, päänsärky, kouristukset, pahoinvointi, kallon sisäisen paineen nousu, pahanlaatuisten kasvainten kasvun lisääntyminen ja sydänlihaksen sekä maksan ja munuaisten liikakasvu [2, 4, 5, 7, 10].
Pitkäaikainen rhIGF-1:n yliannostus voi aiheuttaa akromegaliaa (rustojen, otsan, nenän, leuan, käsien ja jalkaterien liikakasvua) ja sydänlihasmuutoksia sekä rytmihäiriöitä.
rhIGF-1 ja LR3IGF-1 eivät aiheuta häiriöitä sukupuolihormonien toiminnassa.
Timo Seppälä
lääketieteellinen johtaja
Suomen Antidopingtoimikunta ADT ry (Nykyinen SUEK ry)
Päivittänyt Dopinglinkki
Tykkää, jaa