Nuorten dopingaineiden käyttö
21.2.2024
Nuoret aikuiset miehet ovat dopingaineiden yleisin käyttäjäryhmä. Toisin kuin päihteiden kanssa, dopingaineiden ensikokeilut ajoittuvat usein varhaisaikuisuuteen. Tavallisinta käyttö on noin 20–35-vuotiaana. Dopinglinkin terveysneuvontapalveluun kysymyksen lähettänyt dopingaineiden käyttäjä on tyypillisimmin 25–34-vuotias ammattikoulutustaustainen mies. [1, 2]
Nuorten päihdekokeilut alkavat usein huomattavasti aikaisemmin, 10–15-vuoden iässä [3, 4]. Dopingaineita aletaan käyttämään usein hieman myöhemmin, noin 20 ikävuoden tienoilla. Alaikäisten dopingaineiden käyttöä kuitenkin esiintyy. Nuorten dopingaineiden ja varsinkin anabolisten steroidien käytön yleisyys on noin 1–3 % tutkimuksesta riippuen. Dopingaineiden käyttö on pojilla yleisempää, mutta tietoa esimerkiksi tyttöjen laihdutuslääkkeiden käytöstä on vähän. Dopingaineiden käyttöön liittyy usein muuta riskikäyttäytymistä ja päihteiden käyttöä. Motiivit ovat usein ulkonäkökeskeisiä. [2]
Suomalaisnuorten kehonkuva ja syömiskäyttäytyminen
Suomalaisnuorten (7.–9.-luokkalaiset) ongelmat kehonkuvassa ja syömiskäyttäytymisessä on pysynyt ennallaan tai jopa vähentynyt vuosien 1998–2018 kyselyiden mukaan. Varsinkin tyttöjen osalta kehonkuvassa on tapahtunut positiivista muutosta. Tytöillä on kuitenkin edelleen enemmän kehonkuvan ja syömisen ongelmia kuin pojilla. Tytöistä lähes 70 % ja pojista hieman alle 40 % on toisinaan tyytymättömiä kehoonsa. [5]
Kyselyn jälkeen on kuitenkin tapahtunut muutoksia, kuten koronapandemia ja visuaalisen sosiaalisen median kasvu, jotka ovat saattaneet muuttaa asioita taas huonompaan suuntaan. Sosiaalisessa mediassa on runsaasti treenivideoita ja muuta sisältöä, joka saattaa aiheuttaa vertailua ja vaikuttaa nuoren kehonkuvaan ja itsetuntoon negatiivisesti. Sosiaalisen median ja varsinkin visuaalisen sosiaalisen median runsas käyttö on yhdistetty masennusoireisiin ja huonompaan kehonkuvaan sekä runsaampaan lisäravinteiden ja anabolisten steroidien käyttöön kansainvälisissä tutkimuksissa. [6, 7, 8]
Käytön yleisyys Suomessa ja yhteydessä olevat tekijät
Suomesta ei ole tuoreita tietoja nuorten dopingaineiden käytön yleisyydestä. Suomalaisilta nuorilta (12–18-vuotiaita, n=22519) kysyttiin vuosina 1991–2005 heidän anabolisten steroidien käytöstään. Tutkittavista pojista 0,5 % ja 0,2 % tytöistä oli joskus käyttänyt anabolisia steroideja. Humalahakuisuus ja ystävien huumeiden käyttö pojilla olivat anabolisten steroidien käytön riskitekijöitä. [9]
Varusmiehistä vuosina 2001–2007, 0,9 % vastasi käyttäneensä joskus anabolisia steroideja. Vahvin yhteys käyttöön löytyi voimaharjoittelusta, matalasta koulutustasosta ja viikoittaisesta humalahakuisesta juomatyylistä. [10]
Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2012 tulosten mukaan 1,6 % miehistä ja 0,4 % naisista oli elämänsä aikana käyttänyt dopingaineita. Ammattikorkeakoulujen sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan miesopiskelijoista dopingaineita joskus käyttäneitä oli 11 %. [11]
Yleisyys kansainvälisesti
Eurooppalaisen ESPAD 2019-koulukyselyn (n=9967) mukaan noin 1 % vastaajista olisi joskus käyttänyt anabolisia steroideja [12]. Systemaattisen katsauksen ja meta-analyysin mukaan maailmanlaajuisesti alle 18-vuotiasta 9 % on joskus elämänsä aikana käyttänyt laihdutusvalmisteita painonpudotukseen. Laihdutusvalmisteiden käyttö näyttäisi olevan kasvusuunnassa ja olevan yleisempää tyttöjen kuin poikien keskuudessa. [13]
Norjalaisessa 2018 julkaistussa kyselyssä (n=77572, vastaajien ikä 13–19) kaikista vastaajista 1,3 % oli joskus elämänsä aikana käyttänyt anabolisia steroideja. Pojat käyttivät kaksi kertaa todennäköisemmin kuin tytöt. Tulosten mukaan anabolisten steroidien käyttö oli selkeästi yhteydessä ongelmakäyttäytymiseen, kuten väkivaltaan ja päihteiden käyttöön. [14]
Islantilaisessa toisen opintoasteen kyselytutkimuksessa (n= 10259, ikä 17,3-vuotta) 1,6 % oppilaista ilmoitti joskus käyttäneensä anabolisia steroideja. Näillä oppilailla oli enemmän vihan hallinnan ongelmia, ahdistusta, masennusta ja matalampi itsetunto. 30 % anabolisten steroidien käyttäjistä oli joskus yrittänyt itsemurhaa, kun ei-käyttäneistä vastaava luku oli 10 %. [15]
Espanjalaisista kyselyyn vastanneista nuorista (n=11162) 3,3 % kertoi joskus käyttäneensä anabolisia steroideja. Käyttäjistä 86 % oli poikia. Käyttäjillä oli enemmän päihteiden käyttöä kuin nuorilla, jotka eivät käyttäneet anabolisia steroideja. [16]
Puolalaisessa kyselytutkimuksessa 1175:sta kyselyyn vastanneista nuorista (15–22-vuotiaita), 5,8 % kertoi joskus käyttäneensä dopingaineita. Pojista lähes 10 % oli joskus käyttänyt. Ammattikoululaisista 11 % oli joskus käyttänyt. Käyttö oli aloitettu tyypillisesti 16–17-vuotiaana, mutta nuorin käytön aloitusikä oli 11-vuotiaana. Käytön päämotiivina oli ulkonäön parantaminen. [17]
Yhdysvaltalaisen vuoden 2017 kansallisen lukionuorten riskikäyttäytymistutkimuksen mukaan pojista 3,5 % ja tytöistä 2,4 % olisi joskus käyttänyt anabolisia steroideja (n=12068). Käyttö oli varsin yleistä nuorten keskuudessa, jotka olivat joskus käyttäneet heroiinia tai muita pistämällä käytettäviä huumeita (yli 60 %). Tutkimuksen mukaan anabolisten steroidien käyttö on enemmänkin osa sekakäyttöä kuin ainoastaan suorituskyvyn parantamista urheilussa. Ainoastaan 2,15 % nuorista, jotka käyttivät anabolisia steroideja, eivät käyttäneet alkoholia tai muita päihteitä. [18]
Dopingaineiden käyttöä ennustavat tekijät nuorilla
Nuorten dopingaineiden käyttö on enemmänkin ongelma- ja riskikäyttäytymiseen, useiden aineiden sekakäyttöön ja ulkonäköpaineisiin kuin liikunta- ja urheilumenestykseen tai puhtaasti suorituskykyyn liittyvä asia. [18, 19, 20, 21, 22]
Tekijät, jotka ovat tutkimusten mukaan yhteydessä nuorten dopingaineiden käyttöön tai käytön aloittamiseen myöhemmin, ovat muun muassa miessukupuoli, voimaharjoittelu, runsas lisäravinteiden ja päihteiden käyttö, riski- ja ongelmakäyttäytyminen sekä kehonkuvan häiriöt ja kehotyytymättömyys. Myös urheilulajit, joissa voima ja kehon muoto ovat tärkeitä, saattavat altistaa dopingaineiden käytölle. Ympärillä olevilla ihmisillä, kuten valmentajilla ja kavereilla voi myös olla vaikutus nuoren dopingaineiden käytön aloittamiseen. [9, 19, 23, 24, 25, 26] Anabolisten steroidein käyttö on selkeästi yleisempää poikien keskuudessa, jotka kokevat itsenä huomattavan yli -tai alipainoisiksi, verrattuna poikiin, jotka ovat tyytyväisiä painoonsa [27].
Tiettyjen psykologisten tekijöiden on huomattu joko lisäävän tai vähentävän dopingin käytön riskiä. Käytön todennäköisyyttä lisääviä tekijöitä on huomattu olevan muun muassa halukkuus olla lihaksikas, itsensä pitäminen liian laihana tai lihavana, kilpailullisuus, vertailu muihin, matala itsetunto, aggressiivisuus ja epäonnistumisen pelko. [24, 26, 28, 29]
Tietyt psykologiset piirteet kuten onnellisuus, itsekontrolli, moraalinen vakaumus ja hyvä itsetunto saattavat suojata dopingaineiden käytön aloittamiselta. [24]
Nuorten käytön riskit
Dopingaineiden haitat ovat nuorilla ja aikuisilla pitkälti samat. Näitä ovat muun muassa hormonaaliset muutokset (mm. hypotalamus-aivolisäke-sukupuolirauhanen-akselin lamaantuminen), sydämen, maksan ja munuaisten vauriot, kolesteroli- ja verenpaineen muutokset, akne sekä vaikutukset mielialaan. [30] Nuorten käytön riskeihin liittyy kuitenkin erityispiirteitä. Koska nuorten dopingaineiden käytön haittojen tutkiminen on eettisesti vaikeaa, on tutkimus sen osalta melko vähäistä.
Koska murrosikä ja nuoruus ovat hormonaalisesti herkkiä kehitysvaiheita, ovat näinä aikoina käytetyillä anabolisilla steroideilla ja muilla hormonivalmisteilla mahdollisia haitallisia vaikutuksia. Elimistön omat hormonit, kuten kasvuhormoni, IGF-1 ja sukupuolihormonit ovat hyvin tärkeitä luonnolliseen kasvuun ja kehitykseen liittyviä hormoneita. Ulkoiset hormonit sekoittavat tätä herkkää kasvuvaihetta. Luteinisoiva hormoni (LH) ja follikkelia stimuloiva hormoni (FSH) lisäävät luonnollisesti elimistön sukupuolihormonien, kuten estrogeenin ja testosteronin tuotantoa. Ulkopuolinen testosteroni tai anabolinen steroidi sekoittaa tätä tuotantoa ja lamaa LH:n sekä FSH:n tuotantoa. Murrosiällä käytetyt mieshormonit voivat vaikuttaa muun muassa aivojen kehitykseen ja haitat saattavat olla muutenkin pitkäaikaisia tai jopa pysyviä ja näkyä aikuisuuden käytöksessä asti. [2, 31, 32, 33, 34] Anabolisten steroidien ja testosteronin käyttö kasvuikäisenä saattaa aiheuttaa luiden epifyysien ennenaikaisen sulkeutumisen ja vaikuttaa pituuskasvuun negatiivisesti. Tytöillä jo pienet määrät mieshormoneja voivat aiheuttaa hiusten lähtöä, vaikuttaa kuukautiskiertoon sekä aiheuttaa miesmäisiä piirteitä. Pojilla murrosikä saattaa aikaistua tai nopeutua. [30, 35]
Ihmis- ja eläinkokeissa on huomattu nuorena aloitetun anabolisten steroidien käytön muuttavan aivojen normaalia muokkautumista, kuten rakennetta ja välittäjäaineiden toimintaa. Yleisin huomattu muutos on väkivaltaisuuden lisääntyminen. Kehityskauden aikana käytetty anabolinen steroidi saattaa lisätä riskiä huonosti sopeutuvaan käytökseen ja neurologisiin häiriöihin. [36] Eläinkokeilla on myös osoitettu, että nuorena aloitettu anabolisten steroidien käyttö edistää sydän- ja verisuonisairauksien riskiä [37].
Joni Askola, TtM, Dopinglinkki
[1] Askola J. (2019) Kuntodoping-terveysneuvontapalvelu. Pro-gradu tutkielma. Itä-Suomen yliopisto. Terveystieteiden tiedekunta. Lääketieteen laitos.
[2] Mullen C, Whalley B, Schifano F, Baker J. (2020) Anabolic androgenic steroids abuse in the United Kingdom: An update. 177(10):2180–2198. doi: 10.111/bph.14995
[3] Kinnunen JM, Pere L, Raisamo S (2017) Nuorten terveystapatutkimus 2017: nuorten tupakkatuotteiden ja päihteiden käyttö sekä rahapelaaminen. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2017:28
[4] Wittchen HU, Behrendt S, Höfler M (2008) What are the high risk periods for incident substance use and transitions to abuse and dependence? Implications for early intervention and prevention. Int J Methods Psychiatr Res. 17: S16 – 29.
[5] Mishina K, Kronström K, Heinonen E, Sourander A. (2024) Body dissatisfaction and dieting among Finnish adolescents: a 20-year population-based time-trend study. Eur Child Adolesc Psychiatry. doi.org/10.1007/s00787-023-02327-0
[6] Hilkens L, Cruyff M, Woertman L, Benjamins J, Evers C. (2021) Social media, body image and resistance training: Creating the perfect ‘me’ with dietary supplements, anabolic steroids and SARM’s. Sports Med Open. 7:81. doi: 10.1186/s40798-021-00371-1
[7] Kelly Y, Zilanawala A, Booker C, Sacker A. (2018) Social media use and adolescent mental health: findings from the UK millennium cohort study. 6:59-68. doi.org/10.1016/j.eclinm.2018.12.005
[8] Marengo D, Longobardi C, Fabris MA, Settani M. (2018) Highly-visual social media and internalizing symptoms in adolescence: The mediating role of body image concerns. Computers in Human Behavior. 82:63-69. doi.org/10.1016/j.chb.2018.01.003
[9] Mattila V, Rimpelä A, Sahi T, Pihlajamäki H. (2010) Anabolic-androgenic steroid use among young Finnish males. Scand J Med Sci Sports. 20(2):330-5. doi: 10.1111/j.1600–0838.2009. 00953.x
[10] Mattila V, Parkkari J, Laakso L, Pihlajamäki H, Rimpelä A. (2010) Use of dietary supplements and anabolic-androgenic steroids among Finnish adolescents in 1991-2005. Eur J Public Health. 20(3):306-11. doi: 10.1093/eurpub/ckp124
[11] Kunttu K, Pesonen T. (2013) Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2012. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tutkimuksia 47. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö
[12] ESPAD Report 2019. (2020) Results from the European School Survey Project on Alcohol and Other Drugs. European Monitoring Centre for Drugs and Drug Addiction.
[13] Hall N, Hetti D, Mihalopoulos C. (2024) Global prevalence of adolescent use of nonprescription weight-loss products. JAMA Netw Open. 7(1): e2350940. doi:10.1001/jamanetworkopen.2023.50940
[14] Sandvik M, Bakken A, Loland S. (2018) Anabolic-androgenic steroid use and correlates in Norwegian adolescents. Europ J Sport Med. doi.org/10.1080/17461391.2018.1459869
[15] Gestsdottir S, Kristjansdottir H, Sigurdsson H, Sigfusdottir I. (2021) Prevalence, mental health and substance use of anabolic steroid users: a population-based study on young individuals. Scand J Public Health. 49(5):555-562. doi: 10.1177/1403494820973096
[16] Calatayud V, Gras T, Serrano J, Dols S. (2019) The epidemiology of anabolic-androgenic steroids use among secondary students (Valencia-Spain). Health and Addictions. 19(2):1-7
[17] Sas-Nowosielski K. (2006) The abuse of anabolic-androgenic steroids by Polish school-aged adolescents. Biology of Sport. 23(3)
[18] Schneider K, Webb L, Boon D, Johnson R. (2020) Adolescent anabolic-androgenic steroid use in association with other drug use, injection drug use, and team sport participation. JChild Adolesc Subst Abuse. 29(4-6):246-251
[19] Desai S, Kulkarni N, Rehmatullah S. (2021) The type of substance use mediates the difference in the odds of sexual risk behaviors among adolescents of the United States. Cureus. 13(8): e17264
[20] Ganson K, Jackson D, Testa A, Murnane P, Nagata J. (2022) Associations between anabolic-androgenic steroid use and sexual health behaviors among adolescent boys: Results from the 2019 youth risk behavior survey. Am J Mens Health. 16(4):15579883221110350
[21] Harmer, P. (2010) Anabolic-androgenic steroid use among young male and female athletes: is the game to blame? Brit J Sports Med. 44(1), 26-32. doi:10.1136/bjsm.2009.068924
[22] Kindlundh A, Isacson D, Berglund L, Nyberg F. (1999) Factors associated with adolescent use of doping agents: anabolic-androgenic steroids. Addiction. 94(4):543-553
[23] Hudson J, Hudsin Y, Kanayama G, Schnabel J, Javaras K, Kaufman M, Pope Jr H. (2023) Causal factors in childhood and adolescence leading to anabolic-androgenic steroid use: A machine learning approach. Drug Alcohol Depend Rep. 29:10:100215. doi: 10.1016/j.dadr.2023.100215.
[24] Nicholls AR, Cope E, Bailey R, Koenen K, Dumon D, Theodorou NC, Chanal B, Saint Laurent D, Müller D, Andrés MP, Kristensen AH, Thompson MA, Baumann W, Laurent JF. (2017) Children’s First Experience of Taking Anabolic-Androgenic Steroids Can Occur Before Their 10th Birthday: A Systematic Review Identifying 9 Factors That Predicted Doping Among Young People. Front Psychol. 8:1015
[25] Piplios O, Yager Z, McLean S, Griffiths S, Doley J. (2023) Appearance and performance factors associated with muscle building supplement use and favourable attitudes towards anabolic steroids in adolescent boys. Front Psychol. 14:1241024
[26] Sagoe D, Pallesen S. (2018) Androgen abuse epidemiology. Curr Opin Endocrinol Diabetes Obes. 25(3):185–194
[27] Jampel J, Murray S, Griffiths S, Blashill A. (2016) Self-perceived weight and anabolic steroid misuse among US adolescent boys. J Adolesc Health. 58(4):397-402. doi: 10.1016/j.jadohealth.2015.10.003
[28] Mudrak J, Slepicka P, Slepickova I. (2018) Sport motivation and doping in adolescent athletes. PLos One. 13(0): e0205222. doi: 10.1371/journal.pone.0205222
[29] Kindlundh A, Hagekul B, Isacson D, Nyberg F. (2001) Adolescent use of anabolic-androgenic steroids and relations to self-reports of social, personality and health aspects. Eur J Pub Health. 11(3):322-8. doi: 10.1093/eurpub/11.3.322.
[30] Rogol A. (2010) Drugs of abuse and the adolescent athlete. Ital j Pediatr. 36:19. doi: 10.1186/1824-7288-36-19
[31] Breehl L, Caban O. (2023) Physiology, Puberty. StatsPearls Publishing LLC. National Library of Medicine
[32] Lumia A, McGinnis M. (2010) Impact of anabolic androgenic steroids on adolescent males. 100(3), 199–204. doi: 10.1016/j.physbeh.2010.01.007
[33] Nieschlag E, Vorona E. (2015) Medical consequences of doping with anabolic androgenic steroids: effects on reproductive functions. Eur J Endocr. 173, R47-R58. doi.org/10.1530/EJE-15-0080
[34] Sato S, Schulz K, Sisk C, Wood R. (2008) Adolescents and androgens, receptors and rewards. Horm Behav. 53(5):647-658. doi: 10.1016/j.yhbeh.2008.01.010
[35] Hoffman J, Kraemer W, Bhasin S, Thomas S, Nicholas R, Gregory Hm Darryn W, Rogol D, Alan D. (2009) Position stand on androgen and human growth hormone use. J Strength Cond Research. 23(): pS1-59. DOI: 10.1519/JSC.0b013e31819df2e6
[36] Cunningham R, Lumia A, McGinnis M. (2013) Androgenic anabolic steroid exposure during adolescence: Ramifications for brain development and behavior. 64(2):350-356. doi: 10.1016/j.yhbeh.2012.12.009
[37] Seara FDAC, Barbosa RAQ, de Oliveira DF, et al. (2017) Administration of anabolic steroid during adolescence induces long-term cardiac hypertrophy and increases susceptibility to ischemia/reperfusion injury in adult Wistar rats. J Steroid Biochem Mol Biol. 171:34–42
Tykkää, jaa