Kasvuhormoni

Päivitetty 27.11.2025

Kasvuhormoni on aivolisäkkeen erittämä pulssimainen hormoni, joka säätelee kasvua ja aineenvaihduntaa pääosin IGF-1:n kautta. Sitä käytetään lääketieteessä vain tarkoin rajatuissa tilanteissa. Dopingkäytössä sen hyödyistä on epävarmaa näyttöä ja haitat voivat olla vakavia.

Vaikutukset elimistön toimintaan

Kasvuhormoni (somatropiini, somatotropiini, HGH) on elimistön oma, aivolisäkkeen etulohkosta erittyvä 191 aminohaposta koostuva peptidihormoni. Aivolisäkkeen etulohko tuottaa kasvuhormonia sykäyksittäin ja pitoisuudet vaihtelevat huomattavasti päivän aikana. Suurin osa vuorokauden kasvuhormonista tuotetaan 1–2 tuntia nukahtamisen jälkeen. Fyysinen stressi (kuten liikunta), uni (erityksestä noin 65 % unen aikana), matala verensokeri/paasto ja aminohapot lisäävät kasvuhormonin eritystä, kun taas korkea verensokeri (hiilihydraatit), glukokortikoidit (krooninen stressi tai kortisonilääkitys) ja vapaat rasvahapot vaimentavat sitä. Kasvuhormoni stimuloi maksaa tuottamaan IGF-1:tä, joka puolestaan jarruttaa kasvuhormonin eritystä negatiivisen palautteen kautta hypotalamuksen ja aivolisäkkeen tasolla. Kasvuhormonin eritys on pulssimaista, ja sen luontaisiin pitoisuuksiin vaikuttavat monet tekijät, kuten ikä, sukupuoli, kehon koostumus, ravitsemus, liikunta ja unen laatu. Kasvuhormonipitoisuudet ovat suurimmillaan lapsuudessa ja nuoruudessa. Kasvuhormonitasot alkavat laskea iän myötä [1, 2, 14, 20].

Kuva: Kasvuhormonin eritykseen vaikuttavat tekijät. IGF-1: insuliininkaltainen kasvutekijä 1, GHRH: kasvuhormonia vapauttava hormoni, GHIH: kasvuhormonia estävä hormoni. [Mukaillen: 14, 20]

Kasvuhormoni säätelee muun muassa kasvua. Kasvuhormoni vaikuttaa pääasiassa maksassa muodostuvien kasvutekijöiden (IGF-1) kautta. Kasvuhormonilla on myös IGF:stä riippumattomia vaikutuksia. Jotkin vaikutuksista ovat jopa päinvastaisia kuin IGF:lla, kuten vaikutus verensokeriin. Kasvuhormonin itsenäinen anabolinen vaikutus ei ole täysin selvä, vaan se vaatii IGF-1:stä toimiakseen tehokkaasti [3, 4].

Kasvuhormonilla on elimistössä monenlaisia vaikutuksia hiilihydraattien ja rasvan aineenvaihduntaan. Kasvuhormoni on anabolinen eli kudoksia rakentava hormoni, joka lisää eräiden aminohappojen kuljetusta soluihin ja nopeuttaa valkuaisainesynteesiä sekä vaikuttaa elimistön rasva-aineenvaihduntaan ja nestetasapainoon. Kasvuhormoni tehostaa testosteronin ja anabolisten steroidien lihaksia kasvattavaa vaikutusta [5].

Valmistusmenetelmät

Kaikki Suomessa myyntiluvan saaneet kasvuhormonivalmisteet on valmistettu yhdistelmä-DNA-tekniikalla. Ihmisperäisen, vainajien aivolisäkkeistä valmistetun kasvuhormonin myynti on siihen liittyvän tappavan Creutzfeldt-Jacobin taudin riskin vuoksi kielletty Suomessa vuonna 1988.

Pimeillä markkinoilla on myyty ihmisperäistä kasvuhormonia, usein naamioituna yhdistelmä-DNA-tekniikalla valmistetuksi kasvuhormoniksi.

Annoskoko lääketieteellisessä käytössä

Lääketieteellisessä käytössä kasvuhormonin annos vaihtelee hoidettavan sairauden ja sen asteen mukaan. Aikuisten kasvuhormonin vajausta hoidettaessa suositeltu aloitusannos on 0,15–0,3 milligrammaa (noin 0,5–1 IU eli KY). Pitempiaikaisessa hoidossa annossuositus on korkeintaan 1–1,3 milligrammaa vuorokaudessa (3–4 IU). Aikuisten keskimääräinen hoidollinen kasvuhormoniannos on 0,67 milligrammaa vuorokaudessa (2 IU).

Kasvuhormonia annostellaan usein ihon alle kerran päivässä, mutta uusia valmisteita voidaan käyttää viikon välein [20].

Lääketieteellinen käyttö

Kasvuhormoni on reseptilääke, jota voivat määrätä ainoastaan endokrinologian, lasten endokrinologian ja lasten nefrologian erikoislääkärit. Lääketieteessä kasvuhormonia käytetään lähinnä lapsilla riittämättömästä kasvuhormonin erityksestä johtuvan kasvuhäiriön hoitoon.

Joskus kasvuhormonilla hoidetaan myös aikuisia, joilla on huomattava kasvuhormonin vajaus. Tämä on kuitenkin harvinaista. Tyypillisin syy on aivolisäkekasvain tai päävamma. Ennen kasvuhormonin käytön aloittamista on diagnoosi varmistettava huolellisesti erilaisilla kasvuhormonieritystä mittaavilla rasituskokeilla [20]. Lääkäri voi syyllistyä hoitovirheeseen, mikäli hän määrää potilaalle kasvuhormia tätä näkemättä ja ilman huolellista diagnosointia. Kasvuhormonia saavaa potilasta on seurattava huolellisesti esimerkiksi tekemällä potilaalle kilpirauhasen toimintakokeita ja tutkimuksia glukoosi-intoleranssin (sokeriaineenvaihduntahäiriö) varalta. Kasvuhormoniannosta suositellaan tarkistettavaksi aina kuuden kuukauden välein.

Käyttö dopingaineena

Kasvuhormoni on rikoslain 44. luvun pykälän 16 ensimmäiseen momenttiin liittyvän asetuksen (705/2002) mukainen dopingaine.

Kasvuhormonin omaehtoisessa dopingkäytössä päivittäiset annokset ovat usein 1–2 mg, mikä on kolme kertaa enemmän kuin luontainen päivittäinen eritys [15].

Kasvuhormonia käytetään anabolisten vaikutusten vuoksi [6, 7]. Sen ajatellaan lisäävän lihasmassaa ja voimaa sekä auttavan elimistöä sopeutumaan voimakkaaseen ruumiilliseen rasitukseen ja nopeuttavan vammojen paranemista.

Kasvuhormonia käytetään harvoin yksin. Sitä käytetään usein anabolisten steroidien, insuliinin ja IGF-1:n kanssa.

Naisten kasvuhormonin käytön motiiveiksi on raportoitu myös unen ja nivelten liikkuvuuden parantuminen, ihon kunnon ja hyvinvoinnin lisääminen eli niin sanotut anti-aging tarkoitukset. [16]

Kasvuhormonilla on anabolisen vaikutuksen lisäksi rasvaa polttava vaikutus, koska se lisää rasvasolujen triglyseridien hajoamista ja vähentää rasvan varastoitumista [1]. Ammattipyöräilijätkin ovat käyttäneet kasvuhormonia sen lipolyyttisen vaikutuksen takia vähentämään kehon rasvaa [8].

Kasvuhormoni on suosittu dopingaine, mutta sen suorituskykyä parantavaa vaikutusta ei ole kliinisesti pystytty täysin todistamaan [3]. 2017 julkaistun systemaattisen katsauksen ja meta-analyysin päätuloksena oli, että kasvuhormoni lisää kohtuullisesti rasvatonta massaa ja vähentää rasvaa, mutta ei lisää lihasvoimaa eikä paranna aerobista kapasiteettia terveillä nuorilla ihmisillä. Rasvattoman massan lisäys saattaa johtua suurilta osin nesteen kertymisestä. Suurin hyöty kasvuhormonista saadaan todennäköisesti harjoittelusta palautumisen nopeutumisesta ja loukkaantumisten ennaltaehkäisystä kollageenisynteesin lisäyksen takia [9]. Tässä tutkimuksessa käytettiin pelkkää kasvuhormonia maltillisin annoksin. Väärinkäytetyt annokset ovat usein suurempia ja kasvuhormonia käytetään usein yhdessä muiden anabolisten aineiden kanssa. Tällöin mahdolliset vaikutukset ovat erilaisia. Kasvuhormoni toimii kuitenkin todella hyvin kasvuhormonivajeesta kärsivän ihmisen kohdalla [8, 14]. Kasvuhormonin käyttö on lisääntynyt todennäköisesti sen halventuneen hinnan ja internetistä tilaamisen helppouden takia. Myös anti-aging markkinointi on saattanut lisätä suosiota. Kasvuhormonia ei voida enää pitää vain eliittiurheilijoiden dopingaineena [10, 16].

Haittavaikutukset

Kun kasvuhormonia käytetään hoidollisin annoksin, sen yleisimmät haittavaikutukset ovat nesteen kertymisestä johtuvat nivel- ja lihaskivut sekä erilaiset turvotukset. Turvotukset voivat johtaa muun muassa kallon sisäisen paineen kasvuun tai silmänpohjan turvotukseen. Toisaalta ne voivat johtaa rannekanavaoireyhtymään.

Kasvuhormoni heikentää insuliinin tehoa lisäämällä maksan glukoosintuotantoa ja vähentämällä glukoosin ottoa kudoksiin. Samalla se lisää rasvakudoksen hajotusta, jolloin veren vapaat rasvahapot nousevat ja insuliiniresistenssi voimistuu. Tämän vuoksi akuutissa yliannostuksessa verensokeri voi ensin laskea (IGF-1:n ja insuliinivasteen seurauksena). Verensokeri voi kuitenkin kääntyä myöhemmin nousuun, kun kasvuhormonin diabetogeeninen, insuliinia vastustava vaikutus alkaa hallita [18].

Eräässä tapaustutkimuksessa henkilö oli käyttänyt hyvin suuren kerta-annoksen kasvuhormonia ja menehtyi vaikeaan myrkytystilaan [15].

Pitkäaikainen käyttö voi aiheuttaa korkeaa verenpainetta, sydänlihasrappeumia, diabetesta, akromegaliaa (rustojen, sormien ja leuan liikakasvua) ja ihon karheutumista ja paksuuntumista. Tiettyjen syöpien riski saattaa kasvaa (mm. kilpirauhas-, rinta-, eturauhassyöpä), mutta tästä ei ole varmuutta [5, 6, 7, 11, 12, 13, 17].

Kasvuhormonin käyttö voi edesauttaa palumboismin (steroid gut, hgh gut, vatsan seudun kasvu) kehitystä. Tila syntyy usein kasvuhormonin, insuliinini ja anabolisten steroidien yhteisvaikutuksesta. Isoilla annoksilla kasvuhormoni saattaa lisätä sisäelimien kasvua. Yhteisvaikutuksena vatsanseutu kasvaa. [19]

Lue lisää: Ibutamoreeni (MK-677) ja muut kasvuhormonin vapauttajat

Lue lisää: Insuliini

Lue lisää: Insuliininkaltainen kasvutekijä (IGF-1)

Timo Seppälä
lääketieteellinen johtaja
Suomen Antidopingtoimikunta ADT ry (Nykyinen SUEK ry)

Päivittänyt Dopinglinkki

Tunnettuja kauppanimiä (11/2025): Omnitrope, Genotropin, Norditropin, Saizen. [21]