Kasvuhormoni

Päivitetty 22.7.2019

Vaikutukset elimistön toimintaan

Kasvuhormoni (somatropiini, somatotropiini, HGH) on elimistön oma, aivolisäkkeen etulohkosta erittyvä 191 aminohaposta koostuva peptidihormoni. Aivolisäkkeen etulohko tuottaa kasvuhormonia sykäyksittäin ja pitoisuudet vaihtelevat huomattavasti päivän aikana. Suurin osa vuorokauden kasvuhormonista tuotetaan 1–2 tuntia nukahtamisen jälkeen. Luontaisiin kasvuhormonipitoisuuksiin vaikuttavat useat ärsykkeet kuten ikä, sukupuoli, kehon koostumus, liikunta, ravitsemus ja uni [1, 2].

Kasvuhormoni säätelee muun muassa kasvua. Kasvuhormoni vaikuttaa pääasiassa maksassa muodostuvien kasvutekijöiden (IGF-1) kautta. Kasvuhormonilla on myös IGF:stä riippumattomia vaikutuksia. Jotkin vaikutuksista ovat jopa päinvastaisia kuin IGF:lla, kuten vaikutus verensokeriin. Kasvuhormonin itsenäinen anabolinen vaikutus ei ole täysin selvä, vaan se vaatii IGF-1:stä toimiakseen tehokkaasti [3, 4].

Kasvuhormonilla on elimistössä monenlaisia vaikutuksia hiilihydraattien ja rasvan aineenvaihduntaan. Kasvuhormoni on anabolinen eli kudoksia rakentava hormoni, joka lisää eräiden aminohappojen kuljetusta soluihin ja nopeuttaa valkuaisainesynteesiä sekä vaikuttaa elimistön rasva-aineenvaihduntaan ja nestetasapainoon. Kasvuhormoni tehostaa testosteronin ja anabolisten steroidien lihaksia kasvattavaa vaikutusta [5].

Valmistusmenetelmät

Kaikki Suomessa myyntiluvan saaneet kasvuhormonivalmisteet on valmistettu yhdistelmä-DNA-tekniikalla. Ihmisperäisen, vainajien aivolisäkkeistä valmistetun kasvuhormonin myynti on siihen liittyvän tappavan Creutzfeldt-Jacobin taudin riskin vuoksi kielletty Suomessa vuonna 1988.

Pimeillä markkinoilla on myyty ihmisperäistä kasvuhormonia, usein naamioituna yhdistelmä-DNA-tekniikalla valmistetuksi kasvuhormoniksi.

Annoskoko lääketieteellisessä käytössä

Lääketieteellisessä käytössä kasvuhormonin annos vaihtelee hoidettavan sairauden ja sen asteen mukaan. Aikuisten kasvuhormonin vajausta hoidettaessa suositeltu aloitusannos on 0,15–0,3 milligrammaa (noin 0,5–1 IU eli KY). Pitempiaikaisessa hoidossa annossuositus on korkeintaan 1–1,3 milligrammaa vuorokaudessa (3–4 IU). Aikuisten keskimääräinen hoidollinen kasvuhormoniannos on 0,67 milligrammaa vuorokaudessa (2 IU).

Lääketieteellinen käyttö

Kasvuhormoni on rikoslain 44. luvun pykälän 16 ensimmäiseen momenttiin liittyvän asetuksen (705/2002) mukainen dopingaine.

Kasvuhormoni on reseptilääke, jota voivat määrätä ainoastaan endokrinologian, lasten endokrinologian ja lasten nefrologian erikoislääkärit. Lääketieteessä kasvuhormonia käytetään lähinnä lapsilla riittämättömästä kasvuhormonin erityksestä johtuvan kasvuhäiriön hoitoon.

Joskus kasvuhormonilla hoidetaan myös aikuisia, joilla on huomattava kasvuhormonin vajaus. Ennen kasvuhormonin käytön aloittamista on diagnoosi varmistettava huolellisesti erilaisilla kasvuhormonieritystä mittaavilla rasituskokeilla. Lääkäri voi syyllistyä hoitovirheeseen, mikäli hän määrää potilaalle kasvuhormia tätä näkemättä ja ilman huolellista diagnosointia. Kasvuhormonia saavaa potilasta on seurattava huolellisesti esimerkiksi tekemällä potilaalle kilpirauhasen toimintakokeita ja tutkimuksia glukoosi-intoleranssin (sokeriaineenvaihduntahäiriö) varalta. Kasvuhormoniannosta suositellaan tarkistettavaksi aina kuuden kuukauden välein.

Väärinkäyttö

Kasvuhormonia käytetään anabolisten vaikutusten vuoksi [6, 7]. Sen ajatellaan lisäävän lihasmassaa ja voimaa sekä auttavan elimistöä sopeutumaan voimakkaaseen ruumiilliseen rasitukseen ja nopeuttavan vammojen paranemista.

Kasvuhormonia käytetään harvoin yksin. Sitä käytetään usein anabolisten steroidien, insuliinin ja IGF-1:n kanssa. Kasvuhormonia voidaan käyttää myös oletuksella, että se vähentäisi vanhenemismuutoksia ja parantaisi ihon laatua.

Kasvuhormonilla on anabolisen vaikutuksen lisäksi rasvaa polttava vaikutus, koska se lisää rasvasolujen triglyseridien hajoamista ja vähentää rasvan varastoitumista [1]. Ammattipyöräilijätkin ovat käyttäneet kasvuhormonia sen lipolyyttisen vaikutuksen takia vähentämään kehon rasvaa [8].

Kasvuhormoni on suosittu dopingaine, mutta sen suorituskykyä parantavaa vaikutusta ei ole kliinisesti pystytty täysin todistamaan [3]. 2017 julkaistun systemaattisen katsauksen ja meta-analyysin päätuloksena oli, että kasvuhormoni lisää kohtuullisesti rasvatonta massaa ja vähentää rasvaa, mutta ei lisää lihasvoimaa eikä paranna aerobista kapasiteettia terveillä nuorilla ihmisillä. Rasvattoman massan lisäys saattaa johtua suurilta osin nesteen kertymisestä. Suurin hyöty kasvuhormonista saadaan todennäköisesti harjoittelusta palautumisen nopeutumisesta ja loukkaantumisten ennaltaehkäisystä kollageenisynteesin lisäyksen takia [9]. Tässä tutkimuksessa käytettiin pelkkää kasvuhormonia maltillisin annoksin. Väärinkäytetyt annokset ovat usein suurempia ja kasvuhormonia käytetään usein yhdessä muiden anabolisten aineiden kanssa. Tällöin mahdolliset vaikutukset ovat erilaisia. Kasvuhormoni toimii kuitenkin todella hyvin kasvuhormonivajeesta kärsivän ihmisen kohdalla [8]. Kasvuhormonin käyttö on lisääntynyt todennäköisesti sen halventuneen hinnan ja internetistä tilaamisen helppouden takia. Kasvuhormonia ei voida enää pitää vain eliittiurheilijoiden dopingaineena [10].

Haittavaikutukset

Kun kasvuhormonia käytetään hoidollisin annoksin, sen yleisimmät haittavaikutukset ovat nesteen kertymisestä johtuvat nivel- ja lihaskivut sekä erilaiset turvotukset. Turvotukset voivat johtaa muun muassa kallon sisäisen paineen kasvuun tai silmänpohjan turvotukseen. Toisaalta ne voivat johtaa rannekanavaoireyhtymään.

Akuutti yliannostus saattaa johtaa ensin hypoglykemiaan (matala verensokeri) ja jopa koomaan. Myöhemmin seurauksena on hyperglykemia (korkea verensokeri).

Pitkäaikainen käyttö voi aiheuttaa korkeaa verenpainetta, sydänlihasrappeumia, diabetesta, akromegaliaa (rustojen, sormien ja leuan liikakasvua) ja ihon karheutumista ja paksuuntumista. Tiettyjen syöpien riski saattaa kasvaa (mm. kilpirauhas-, rinta-, eturauhassyöpä), mutta tästä ei ole varmuutta [5, 6, 7, 11, 12, 13].

Timo Seppälä
lääketieteellinen johtaja
Suomen Antidopingtoimikunta ADT ry (Nykyinen SUEK ry)

Päivittänyt Dopinglinkki

Tunnettuja kauppanimiä (7/2019): Omnitrope, Genotropin, Norditropin, Nutropinaq.

Lähteet

[1] Sane T. Aivolisäkkeen etulohko. 2010. Teoksessa: Dunkel L. Sane T, Välimäki M. Endokrinologia. Duodecim. (2. painos)

[2] Velloso C. Regulation of muscle mass by growth hormone and IGF-1. Br J Pharmacol. 2008;154(3):557-568

[3] Anderson LJ, Tamayose JM, Garcia JM. Use of growth hormone, IGF-1 and insulin for anabolic purpose: Pharmacological basis, methods of detection and adverse effects. Mol Cell Endorcinol. 2017: S0303–7207(17)30337–4

[4] Dunkel L. 2010. Kasvuhormoni – kasvurustojärjestelmä. Teoksessa: Välimäki M, Sane T, Dunkel L. Endokrinologia. Duodecim Oppiportti

[5] Karila, Karjalainen, Mäntysaari, Viitasalo, Seppälä. Anabolic androgenic steroids produce dose-dependent increase in left ventricular mass in power athletes, and this effect is potentiated by concomitant use of growth hormone. International Journal of Sport Medicine. 2003; 24: 337–343

[6] Neely & Rosenfeld. Use and abuse of human growth hormone. Annual Review of Medicine. 1994; 45: 407–20

[7] Segura, Gutiérrez-Gallego, Ventura, Pascual, Bosch, Such-Sanmartín, Nikolovski, Pinyot & Pichini. Growth hormone in sport: beyond Beijing 2008. Therapeutic Drug Monitoring. 2009; 31(1): 3–13

[8] Holt R, Sönksen P. Growth hormone, IGF-1 and insulin and their abuse in sport. Brit J Pharmacol. 2008; 154:542–556

[9] Hermansen K, Bengtsen M, Kjær M, Vestergaard P, Jørgensen JOL. Impact of GH administration on athletic performance in healthy young adults: A systematic review and meta-analysis of placebo-controlled trials. Growth Horm IGF Res. 2017; 34:38–44

[10] Brennan B, Kanayama G, Hudson J, Pope Jr H. Human growth hormone abuse in male weightlifters. Am J Addict. 2011;20(1):9-13

[11] Karila, Koistinen, Seppälä, Koistinen & Seppälä. Growth hormone induced increase in serum IGFBP-3 level is reversed by anabolic steroids in substance abusing power athletes. Clinical Endocrinology. 1998; 49: 459–463

[12] Nicholls A, Holt R. Growth hormone and insulin-like growth factor-1. Front Horm Res. 2016; 47:101–14

[13] Pope H, Wood R, Rogol A, Nyberg F, Bowers L, Bhasin S. Adverse health consequences of performance-enhancing drugs: an endocrine society scientific statement. Endocr Rev. 2014;35(3):341-375