Lahjoita
Tekstikoko Font size smaller Font size normal Font size bigger

Kuntodoping ajankuvana

28.8.2019

Dopingaineiden käyttö huippu-urheilun ulkopuolella kiinnittyy monin tavoin osaksi nykyajan sosiaalisia ja kulttuurisia raameja. Yhteyksiä on tarkasteltu esimerkiksi medikalisaation eli lääketieteellistymisen, yksilöllistymisen, kaupallisuuden, mediakuvastojen, identiteetin rakentumisen sekä kehollisuuden näkökulmista [1]. Näiden yhteyksien kautta tarkasteltuna dopingin käyttö huippu-urheilun ulkopuolella (kuntodoping) irtoaa usein esillä olevista terveys- ja riskinäkökulmista ja asettuu osaksi vallitsevaa ajankuvaa.

Medikalisaatio ja terveyden tuotteistuminen

Osa medikalisaatioksi kutsuttua ilmiötä on terveyden tuotteistuminen. Yhä useampaan arkiseen elämänilmiöön kysytään ja tarjotaan ratkaisua lääketieteen piiristä [2]. Tämä näkyi muun muassa niin sanottujen mukavuuslääkkeiden – lääkkeet hiusten lähtöön, surureaktioihin, laihdutukseen, oppimiseen tai erektio-ongelmiin – käytön ja tarjonnan lisääntymisenä. Ylipäätään virallisen terveydenhuollon ulkopuolinen lääkintä on kasvanut merkittävästi. Aktiivisille yksilöille medikalisaatio tarjoaakin laajan lääkeaineiden tuotteiden kirjon, josta voi poimia omia intressejä ja tarpeita tukevia kemiallisia teknologioita [1]. Nykyajan ihmisiä onkin kutsuttu ”harkitseviksi ruumiiksi”, jotka hyödyntävät aktiivisesti lääketieteen tuottamaa tietoa [3]. Tähän medikalisaation värittämään ajankuvaan kiinnittyvät varsin luontevasti myös dopingiksi kutsutut lääkeaineet, joilla ”harkitsevat ruumiit” muokkaavat kehoaan ulkonäköihanteiden mukaiseksi ja kasvattavat sosiaalista tai ammatillista pääomaansa [4].

Ruumiillisuuden korostuminen

Yksilöllistyvässä kulttuurissa korostetaan ruumiillisia ihanteita. Ruumiillisuus on viestintää, joka kertoo ihmisen asenteista, arvoista sekä identiteetistä ja sosiaalisesta roolista [5]. Ruumiillisuuden korostuminen on tuonut 2000-luvulla suomalaiseenkin katukuvaan moninaisuutta esimerkiksi tatuointien, lävistysten, moninaisten hiustyylien kautta. Myös lihaksikas vartalo on yksi ruumiillisuuden ja ruumiillisen viestinnän muodoista. Se viestiin esimerkiksi kehon vaalimisesta ja itsen kehittämisestä sekä fyysisen hyvinvoinnin tavoittelusta. Mikäli kehonmuokkauksessa hyödynnetään dopingaineita ja niillä saavutetut hyödyt palvelevat käyttäjän ruumiillisia tarkoituksia, voidaan käytöllä katsoa olevan välillistä vaikutusta yksilön minäkuvan rakentumisessa ja identiteettityössä. Yksilö hyödyntää dopingin apuvälineenä pyrkiessään tulemaan yksilöllistyvässä kulttuurissa yhä enemmän itsensä kaltaiseksi. [1]

Yksilöiden itsesääntelyn lisääntyminen

Nykyaikaan kuuluu olennaisesti yksilöllinen itsesääntely, jota varten ihmiset luovat erilaisia hallintamekanismeja [6]. Monilla kehonmuokkaajilla elämäntapa muuttuu harjoituskauden alkaessa tiukasti säännellyksi ja kurinalaiseksi. Harjoituskausi noudattaa itse määriteltyä tiukkaa käsikirjoitusta, johon kuuluvat kova harjoittelu, tarkka ruokavalio ja riittävä lepo. Dopingin käyttö mahdollistaa tällaisen itsesääntelykauden aikana harjoittelusta saatavan hyödyn maksimoinnin. Se vahvistaa käyttäjän kokemusta itsen hallinnasta ja kyvystä vaikuttaa omaan minäkuvaan. [1; 4]

Medikalisaatio kietoutuu nykyajassa monin tavoin osaksi ruumiillisuuden ihannointia ja yksilöiden itsesääntelyä. Kauneusleikkaukset ovat joillekin tapa muokata ruumistaan, kun taas toiset tavoittelevat ikuista nuoruutta lisäravintein ja ravintolisin. Monet kasvisruokailijat perustelevat valintaansa terveysvaikutuksilla ja yhä useampi tarkkailee kehon toimintoja uusilla terveysteknologioilla [7]. Kuntodoping loksahtaakin varsin vaivatta osaksi tällaista ajankuvaa.
 

Mikko Salasuo
Vastaava tutkija
Nuorisotutkimusverkosto

Lähteet

[1] Salasuo, M. & Piispa, M. (2012) Kuntodoping – näkökulmia dopingaineiden käyttöön huippu-urheilun ulkopuolella. Helsinki. Nuorisotutkimusverkosto, Tiede-julkaisusarja.

[2] Toivianen, H. (2007) Konsumerismi, potilaiden ja kuluttajien aktiivinen toiminta sekä erityisesti lääkäreiden kokemukset ja näkemykset potilaista kuluttajina. Helsinki: Stakes.

[3] Lahelma, E. (2003) Medikalisaation juurilta nykypäivään Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 119:19, 1863-1868

[4] Latham, J. R., Fraser, S., Fomiatti, R., Moore, D., Seear, K. & Aitken, C. (2019) Men’s Performance and Image-Enhancing Drug Use as Self-Transformation: Working Out in Makeover Culture. Australian Feminist Studies 34:100, 149-164.

[5] Kinnunen, T. (2001) Pyhät bodarit. Yhteisöllisyys ja onni täydellisessä ruumiissa. Helsinki: Gaudeamus.

[6] Kaisto, J. & Pyykkönen, M. (2010) Johdanto: Hallinnan analytiikan suuntaviivoja. Teoksessa Jani Kaisto & Miikka Pyykkönen (toim.) Hallintavalta. Sosiaalisen, politiikan ja talouden kysymyksiä. Helsinki: Gaudeamus, 7–24.

[7] Jylhä, M. (2003) Vanhenemisen medikalisaation onni ja onnettomuus Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 119:19, 1886-1892