Some, kehonkuva ja lihasvoimaharjoittelu: Täydellisen ”minän” rakentaminen lisäravinteilla, AAS:llä ja SARMeilla

Tutkimuksen nimi:

Some, kehonkuva ja lihasvoimaharjoittelu: Täydellisen ”minän” rakentaminen lisäravinteilla, AAS:llä ja SARMeilla

Tutkimuksen alkuperäinen nimi:

Social Media, Body Image and Resistance Training: Creating the Perfect ‘Me’ with Dietary Supplements, Anabolic Steroids and SARM’s

Tekijä:

Hilkens, L., Cruyff, M., Woertman, L. ym.

Lähde:

Hilkens, L., Cruyff, M., Woertman, L. et al. (2021) Social Media, Body Image and Resistance Training: Creating the Perfect ‘Me’ with Dietary Supplements, Anabolic Steroids and SARM’s. Sports Med – Open 7, 81. DOI:10.1186/s40798-021-00371-1

Julkaisuvuosi:

2021

Tiivistelmä:

23.12.2021

Tutkijat halusivat saada tietoa kuntosalilla käyvien nuorten aikuisten miesten lisäravinteiden, anabolisten steroidien (AAS) ja selektiivisten androgeenireseptoreiden modulaattoreiden (SARM) käytöstä Hollannissa. Sen lisäksi he halusivat selvittää, onko kuvakeskeisen sosiaalisen median käyttö yhteydessä em. aineiden käyttöön, ja onko yhteys negatiivisen kehonkuvan seurausta.

Menetelmä

Tutkimusdata kerättiin verkkokyselyllä 18-40-vuotiailta lihaskuntoharjoittelua harrastavilta miehiltä. Kyselyä mainostettiin kohdennetusti mm. hollantilaisilla kuntosaleilla ja teemaan liittyvillä some- ja verkkoalustoilla. Kyselyyn saatiin 2269 vastausta pääosin hollantilaisilta miehiltä. Heiltä kysyttiin lihaskuntoharjoittelusta, kuvakeskeisen sosiaalisen median käytöstä, kehonkuvasta, lisäravinteiden ja AAS- ja SARM-käytöstä.

Kuvakeskeisellä sosiaalisen median käytöllä tarkoitetaan tutkimuksessa sosiaalisen median fitness-sisällölle altistumista ja oman fyysisen ulkonäön vertaamista muihin em. somesisältöjen perusteella. Tutkijat loivat uuden mittarin kuvakeskeisen somekäytön mittaamiseksi. Osallistujille aiheesta puhuttaessa käytettiin termiä fitspiration, viitaten kuviin, jotka liittyvät esimerkiksi kuntosalikävijöihin tai kehonrakentajiin.

Kehonkuvaa arvioitiin 15 kysymyksen MBAS-R-asteikolla.

Lisäravinteiksi laskettiin mm. proteiinijauheet, -pirtelöt ja -patukat, suorituksen parantamiseen tähtäävät aineet kuten kreatiini, kofeiini, beta-alaniini, natriumbikarbonaatti ja pre-workout -tuotteet, mutta ei vitamiini- ja omega-3-rasvahappovalmisteita.

Aiheen arkaluontoisuudesta johtuen osallistujilta kysyttiin AAS- ja SARM-käytöstä satunnaistettua vastaustekniikkaa (RRT) käyttämällä.

Tulokset

Osallistujilla oli keskimäärin viiden vuoden lihasvoimaharjoittelutausta, ja he treenasivat noin seitsemän tuntia viikossa. Vastaajista 78,7 % ilmoitti harjoittelun olevan (hyvin) tärkeä osa päivittäistä elämäänsä.

Lähes kaikilla (95 %) oli Instagram-tili, jota myös käytettiin eniten (74,6 % vähintään usein). Myös YouTube, Snapchat ja Facebook olivat usein käytössä, ja useimmat (72,8 %) kirjautuivat someen vähintään muutaman tunnin välein tai joka tunti.

Vastaajista 32,9 % ilmoitti katsovansa kehonrakentajien ja muiden kuvia ihmisten treenaamisesta ja lihaksista vähintään usein, ja 37,3 % vastaajista ilmoitti katsovansa vähintään paljon aiheeseen liittyvää sisältöä. Mitä tulee fyysisen ulkonäön vertailuun sosiaalisessa mediassa, 71,5 %  kaikista osallistujista ilmoitti, että hyvä fyysinen ulkonäkö (lihaksikas ja/tai vähärasvainen) on ”erittäin tärkeää”. Lisäksi 30,1 % ilmoitti, että heille on ”erittäin tärkeää”, mitä muut ajattelevat heidän fyysisestä ulkonäöstään.

Kaikista osallistujista 5,1 % oli tyytymättömiä vartaloonsa ja 19,6 % tyytymättömiä lihaksiinsa.

Kaikista kyselyyn vastanneista 83 % käytti lisäravinteita (pääasiassa proteiinia ja kreatiinia). Vastaajista 9 % oli joskus käyttänyt anabolisia steroideja ja 2,7 % SARMeja. Nämä luvut ovat selvästi suurempia kuin koko väestön parissa tehdyistä kyselyistä aiemmin saadut.

Kuvakeskeisen sosiaalisen median käyttö korreloi merkittävästi lisäravinteiden käytön kanssa (r = .26; p < 0.01). Se oli myös yhteydessä anabolisten steroidien (p < 0.05) mutta ei SARMien käyttöön.

Kuvakeskeinen somekäyttö oli yhteydessä myös suurempaan kehotyytymättömyyteen (r = .34; p < 0.01). Somen käyttötiheys ei ollut merkittävä muuttuja, vaan itse somesisällöt.

Kehonkuva ei tutkimuksen mukaan toimi välittävänä muuttujana kuvakeskeisen sosiaalisen median käytön ja dopingaineiden käytön välillä.

Johtopäätös:

Nuorten [hollantilaisten] salikävijöiden lisäravinteiden käyttö on tutkijoiden mukaan kohtuutonta ja anabolisten steroidien ja SARMienkin käyttö merkittävää. Fitness-aiheisille somesisällöille altistuminen ja oman ulkonäön vertaaminen muihin ovat tutkimuksen mukaan yhteydessä lisäravinteiden ja AAS:n käyttöön.

Tutkijat esittävät huolen siitä, että dopingaineiden käyttö on kuntourheilijoiden parissa yleisempää kuin kilpaurheilijoiden, ja kuntourheilijat ovat myös epäluotettavamman tiedon varassa pyrkiessään kehotavoitteisiinsa. Tutkijoiden mielestä olisi tärkeää, että alan eri toimijat ja asiantuntijat työskentelisivät yhdessä tarjotakseen salikävijöille tukea tavoitteidensa saavuttamiseen terveellisin ja kestävin keinoin.

Teema:

Kehonkuva
Lisäravinteet
SARM
Sosiaalinen media