Lihaskasvuun tähtäävä käyttäytyminen nuoruudesta orastavaan aikuisuuteen

Tutkimuksen nimi:

Lihaskasvuun tähtäävä käyttäytyminen nuoruudesta orastavaan aikuisuuteen

Tutkimuksen alkuperäinen nimi:

Muscle-building behaviors from adolescence to emerging adulthood: A prospective cohort study

Tekijä:

Nagata ym.

Lähde:

Nagata et al. (2022) Muscle-building behaviors from adolescence to emerging adulthood: A prospective cohort study. Preventive Medicine Reports. https://doi.org/10.1016/j.pmedr.2022.101778  

Julkaisuvuosi:

2022

Tiivistelmä:

2.6.2022

Tutkimus

Yhdysvaltalaisessa väestöpohjaisessa EAT-tutkimuksessa seurattiin nuoren kohortin (N=1535) terveyttä ja hyvinvointia nuoruudesta (12-18-v) orastavaan aikuisuuteen (19-25-v) vuosina 2010-2018. Tavoitteena oli tunnistaa muutosmalleja lihaskasvuun tähtäävässä käyttäytymisessä ja määrittää, millaiset sosiodemografiset ja käytökseen liittyvät tekijät nuoruudessa ennustavat orastavassa aikuisuudessa aloitettua käyttäytymistä.

Lihaskasvuun tähtääväksi käyttäytymiseksi laskettiin keinot kasvattaa lihasmassaa ja jänteyttä sekä vähentää kehon rasvapitoisuutta. Näihin keinoihin voivat kuulua ruokailutottumusten muuttaminen, liikunta, proteiinilisät, steroidit ja muut lihaksia rakentavat aineet (esim. kreatiini, aminohapot, kasvuhormoni).

Orastava aikuisuus on tärkeä kehitysvaihe, jota koulutus-, talous- ja sosiaaliset siirtymät määrittävät. Silloin rakentuvat identiteetti, selviytymistaidot ja terveyskäyttäytyminen säilyvät monesti läpi koko aikuiselämän.

Tulokset

Tutkijat määrittelivät neljä kategoriaa muutosten luokitteluun: käytön aloitus orastavassa aikuisuudessa, käytön lopetus nuoruuden jälkeen, jatkuva käyttö nuoruudesta orastavaan aikuisuuteen sekä ei käyttöä ollenkaan.

Lihaskasvuun tähtäävästä käyttäytymisestä yleisimmin nuoruudesta aikuisuuteen säilyneet keinot olivat liikunnan lisääminen ja ruokailutottumusten muuttaminen.

Kaiken kaikkiaan miehistä 55,1 % ja naisista 33 % käytti proteiinilisiä, miehistä 6,7 % ja naisista 5,4 % käytti steroideja ja miehistä 19,4 % ja naisista 6,5 % muita lihaksia rakentavia aineita (esim. kreatiini, aminohapot).

Vastaavasti 22,6 % miehistä ja 13,7 % naisista aloitti proteiinivalmisteiden käytön, 2,2 % miehistä ja 1,0 % aloitti steroidien käytön ja 9,0 % miehistä ja 2,0 % naisista aloitti muun lihaskasvuun tähtäävän toiminnan orastavassa aikuisuudessa.

Proteiinilisien käyttö nuoruudessa on yhteydessä jopa kaksin-viisinkertaiseen riskiin aloittaa steroidien ja muiden lihaksia rakentavien aineiden käyttö orastavassa aikuisuudessa (miehillä ARR 2.09, 95%, CI 1.29–3.39 ja naisilla ARR 4.81, 95% CI 2.01–11.48).

Tutkijat toteavat kuitenkin, että harva käytti steroideja tai muita aineita läpi seurantajakson ja keskimäärin useampi lopetti käytön kuin aloitti sitä orastavassa aikuisuudessa.

Tutkijat kiinnittivät huomiota sukupuolen ja rodun/etnisyyden merkitykseen demografisina tekijöinä lihaskasvuun tähtäävässä käyttäytymisessä, sillä miehet sekä musta ja latinoväestö korostuivat tuloksissa. Tutkijat arvelivat tämän heijastelevan miesten ulkonäköihannetta, joka on iso ja lihaksikas, yhdistettynä ravintolisien kohdennettuun markkinointiin, kulttuurisiin arvoihin, normeihin ja mediakuvastoon.

Noin kolmannes miehistä ja viidennes naisista käytti proteiinilisiä nuoruudessa. Niitä on helposti saatavilla, eikä niitä juuri säädellä tai valvota Yhdysvalloissa. Syömis- ja liikkumiskäyttäytymisen muutokset nuoruudessa olivat myös yhteydessä jopa kaksinkertaiseen riskiin käyttää proteiinilisiä orastavassa aikuisuudessa. Eli jopa yleisesti harmittomana pidetty käyttäytyminen voi olla merkki kohonneesta riskistä, kun tavoitteena on lihasten kasvatus.

Johtopäätös:

Lihaskasvuun tähtäävä käyttäytyminen on hyvin tavallista nuoruudesta orastavaan aikuisuuteen. Tutkimuksessa havaittiin yhteys nuoruuden proteiinilisien (jauheet/pirtelöt) käytön ja orastavan aikuisuuden steroidien käytön välillä.

Lääkäreiden, vanhempien ja valmentajien tulisi seurata lihaskasvuun tähtäävää käyttäytymistä nuoruudessa ja orastavassa aikuisuudessa ja kannustaa välttämään haitallisten tuotteiden käyttöä.

Nuoria tulisi kannustaa keskittymään ennemmin kehon toimintaan kuin sen ulkonäköön. Päättäjien tulisi myös harkita lihasta kasvattavien ravintolisien myynnin rajoittamista alaikäisille.

Teema:

Kehonkuva