Vahva keho ja naisten identiteetti: Tutkimus dopingaineita käyttävien naisten kokemuksista.

Tutkimuksen nimi:

Vahva keho ja naisten identiteetti: Tutkimus dopingaineita käyttävien naisten kokemuksista.

Tutkimuksen alkuperäinen nimi:

Enhancing the body, negotiating identity: A phenomenological study of athletic, feminine, and moral identity among women who use performance and image-enhancing drugs (PIEDs)

Tekijä:

Schuurs, H. C., Walter, Z., Underwood, M., & Hides, L.

Lähde:

Schuurs, H. C., Walter, Z., Underwood, M., & Hides, L. (2026). Enhancing the body, negotiating identity: A phenomenological study of athletic, feminine, and moral identity among women who use performance and image-enhancing drugs (PIEDs). The International journal on drug policy, 152, 105294. Advance online publication. doi.org/10.1016/j.drugpo.2026.105294

Julkaisuvuosi:

2026

Tiivistelmä:

Johdanto

Historiallisesti kuntodopingin käyttö on tavattu nähdä maskuliinisena ilmiönä. Viime vuosina muutosta on kuitenkin tapahtunut ja naisten raportoima dopingaineiden käyttö on globaalisti yli kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa ja tietyissä fitness-yhteisöissä lähes joka viidennen naisen arvioidaan käyttävän dopingaineita.
Kehityksen taustalla vaikuttavat sosiokulttuuriset muutokset. Aiempien vuosikymmenten ylilaiha varatalomalli on väistynyt urheilullisen ihanteen tieltä. Nyt korostuvat lihaksikkuus ja sosiaalisen median ”fitspiration” -liike on vakiinnuttanut tämän uuden normin. Naiset tavoittelevat uuden normin varjolla entistä haastavampia fyysisiä muutoksia. Samalla käytettävien aineiden kirjo on laajentunut perinteisistä anabolisista steroideista peptideihin, SARMs-yhdisteisiin ja rasvanpolttajiin.
Vaikka naisten käyttö on lisääntynyt, käyttöön liittyvä tieto, vertaistuki ja asiantuntijuus rakentuvat edelleen miesten kokemusten ja tutkimuksen ympärille. Naiset joutuvat usein etsimään tietoa tässä miehisessä ympäristössä ilman tietoa esimerkiksi aineiden maskuliinisista vaikutuksista. Kaikki tämä asettaa aineita käyttävät naiset tasapainoilemaan kehonrakennusmenestyksen ja ”sosiaalisesti hyväksyttävän” naiseuden välille.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää miten naiset itse tulkitsevat ja perustelevat aineiden käyttöään suhteessa urheilulliseen, feminiiniseen ja moraaliseen identiteettiin. Ilman tämän ymmärtämistä riskienhallinta ja haittojen vähentäminen jäävät helposti etäisiksi, eivätkä kohdennu niihin asioihin, jotka todellisuudessa ohjaavat käyttäjien päätöksentekoa.
Tutkimus kattaa laajemmin suorituskykyä ja ulkonäköä muokkaavia aineita, ei ainoastaan anabolisia steroideja. Naisten aineiden käytön ollessa monimuotoista, tämä on välttämätöntä. Tutkimus toteutettiin kehonrakennusympäristössä, koska dopingaineiden käyttö on vahvasti läsnä, mutta usein myös antidopingvalvonnan ulkopuolella ja täysin yksilön itsensä säätelemää.

Tutkimusmenetelmät

Tutkimukseen valittiin yhdeksän naista, joita yhdisti vankka kokemus tavoitteellisesta voimaharjoittelusta ja dopingaineiden käytöstä. Osallistujien valinnassa käytettiin tarkkoja kriteerejä, jotta varmistettiin tutkittavien omakohtainen kokemuksensa tutkittavasta ilmiöstä.
Tutkimuksessa hyödynnettiin sosiaalisen identiteetin lähestymistapaa, joka näkee identiteetin muuttuvana ja suhteellisena prosessina. Aineiden käyttö voi vahvistaa yksilön uskottavuutta urheilijana, mutta altistaa hänet samalla sosiaaliselle paineelle ja moraaliseen arviointiin. Koska tavoitteena ei ole tilastollinen yleistettävyys vaan ilmiön syvällinen ymmärtäminen, tutkimuksessa käytettiin tulkitsevaa fenomenologista analyysia (IPA), jolla päästään käsiksi yksilön kokemusmaailmaan ja hänen tekemiinsä merkityksiin.

Miten tiedot kerättiin

Tutkimuksen aineisto kerättiin videohaastatteluin eri puolilta maailmaa. Syvyyden saavuttamiseksi haastatteluiden lisäksi osallistujat saivat valita 3–5 valokuvaa omalta kehonrakennusmatkaltaan. Kuvien ajateltiin helpottavan kehonkuvaan ja identiteettiin liittyvien kokemuksien sanoittamista.
Itse haastattelijalla oli aiempaa omaa kokemusta fitness-alalta, joka auttoi ymmärtämään erityistä sanastoa ja rakentamaan luottamusta haastateltavien välille. Haastattelut kirjoitettiin puhtaaksi ja analysoitiin vaiheittain. Teemat rakentuivat haastattelujen perusteella. Sosiaalisen identiteetin viitekehystä käytettiin vasta loppuvaiheessa tulosten tulkitsemisessa.

Tutkimuksen tulokset: kolme pääteemaa

Identiteetti

Naiset näkivät dopingaineiden käytön loogisena sekä strategisena jatkumina vakiintuneelle urheilijaidentiteetille. Monet suhtautuivat aineiden käyttöön varautuneesti ja pitivät jopa huijauksena. Harrastuksena alkanut kehonrakennus kuitenkin koveni ja naiset näkivät aineet välttämättömyytenä, jotta voisi kilpailla muiden kanssa samalla viivalla ja säilyttää uskottavuutensa sosiaalisessa ympäristössä. Käyttöä perusteltiin myös käytännön syillä, kuten harjoittelusta palautumisella ja tietyissä lajeissa sekä liitoissa aineiden käyttö voidaan nähdä ikään kuin pääsymaksuna huipulle pääsemiseksi. Ilman niitä ei koettu olevan mahdollista saavuttaa lajin vaatimuksia.

”Ajattelin, että ihmiset, jotka ottavat jotain, vain huijaavat tiensä huipulle… Mutta ajattelutapani muuttui, kun tajusin, että jos haluan jatkaa rakastamani lajin parissa, minun on tehtävä jotain palautumiseni eteen.” – Elle

Naisellisuus

Naiset kertoivat joutuvansa tasapainoilemaan yhteiskunnan naisellisuusodotusten ja lihaksikkaan vartalon välillä. Lihaksikkuus nähtiin usein voimaannuttavana, mutta miehistyminen, kuten äänen madaltuminen ja kasvonpiirteiden muuttuminen koettiin rajana, jota osa ei halunnut ylittää. Haastatteluissa nousi myös esille, että lihaksikas nainen voi olla haluttu yksityisesti, mutta ei julkisesti.

”Kun aloitin, en halunnut tulla lainkaan ’tikkiin’ (jacked). Olin todella huolissani siitä, että minusta tulisi liian lihaksikas… Ja nyt en voi saada tarpeeksi lihasta.” – Elle (Kuvailee lihaksikkuuden muuttuneen voimavaraksi)

”Voin ottaa heidän päänsä pois valokuvasta ja liu’uttaa tilalle miehen pään… Silloin meillä on ongelma.” – Layla (Kuvailee rajaa, jossa kokee naisellisuuden katoavan)

”Yksi mies erityisesti vietti kaiken aikansa kanssani, mutta ei suostunut näyttäytymään kanssani julkisesti.” – Amy (Kuvailee naisen lihaksikkuuden olleen haluttua yksityisesti, mutta häpeällistä julkisesti) ”

Naiset kokivat käytön aiheuttavan myös enemmän kyseenalaistamista biologisen roolin kautta. Naisiin kohdistuu enemmän kyseenalaistamista lähipiiriltä kuin miehille liittyen hedelmällisyyteen, vaikka tutkimustietoa aineiden käytön vaikutuksesta miestenkin hedelmällisyyteen on. Tämä heijastaa yhteiskunnan syvää oletusta naisesta ensisijaisesti tulevana äitinä.

”Puhun avoimesti siitä, etten voi saada lapsia eikä se ole koskaan ollut toiveenikaan, mutta silti saan kuulla: ’Tulet vielä muuttamaan mielesi, tuhoat kehosi’… naisille asetetaan valtava paine siitä, ettet pysty täyttämään rooliasi elämässä.” – Elle

Tämä kokonaisuus osoittaa, että naisten aineiden käyttö ei ole vain fysiologinen valinta, vaan se vaatii jatkuvaa henkistä työtä oman naiseuden ja urheilijaidentiteetin yhteensovittamiseksi maailmassa, joka politisoi naisen kehoa ja sen rajoja.

”Vastuullinen käyttäjä” -identiteetti

Tutkimus osoittaa, että naiset kokevat suorituskykyä parantavien aineiden käyttöön kohdistuvan huomattavasti suuremman moraalisen paineen kuin miehet. Vastapainona tälle stigmalle naiset rakentavat itselleen vahvan ”vastuullisen käyttäjän” identiteetin. Tämä ei ole vain terveyden varjelua, vaan tapa säilyttää moraalinen uskottavuus ympäristössä, joka tuomitsee naisten aineiden käytön herkemmin kuin miesten.
Vastuullisuuden rakentamisessa korostui, että naiset asettivat itselleen ja muille naisille tiukemmat kriteerit hyväksyttävälle käytölle. Fysiologiset muutokset, kuten äänen madaltuminen, koettiin leimaavina ja peruuttamattomina.

”Se on pahempaa naisille, koska on vaikea palata takaisin. Miehet voivat mennä korvaushoitoon… naisilla se on vaikeampaa” – Layla

Naiset erottivat itsensä ”vastuuttomista” käyttäjistä peilaamalla omaa tarkkuuttaan muiden tekemiin virheisiin. Vastuullisuutta arvioitiin usein myös muiden tulosten kautta.

”Näen sitä usein… tytöt, jotka käyttävät aineita, mutta he eivät näytä siltä… Olen että, ’ käytät tuollaisia aineita, jotka vaikuttavat terveyteesi, etkä selvästikään käytä niitä oikein’.” – Amy

Koska tietoa naisten käytöstä on vähän, naiset ottivat itse asiantuntijan roolin, luottivat valmentajaansa tai puolisoon, joilla oli kokemusta käytöstä. Valmentajan palkkaaminen toimi myös merkkinä harkitusta ja suunnitellusta toiminnasta. Naiset kokivat kontrollia myös teettäessään säännöllisesti verikokeita ja lukiessa itse tieteellisiä artikkeleita. Naiset myös kuvailivat, että käyttöön liittyvissä päätöksissä luotettiin läheiseen, jolla oli tietoa.

”Luen itse asiassa tutkimusartikkeleita… yritän hankkia niin paljon tietoa kuin mahdollista”. – Rachel

”Istun ja keskustelen kumppanini kanssa. Hän on todella hyvin perillä näistä asioista. Hän antaa erittäin hyviä ehdotuksia, jos ne ovat tarpeen… se on yhteistyöhön perustuva lähestymistapa.” – Georgia

Nämä kokemukset osoittavat, että naiset joutuvat kantamaan raskaan kognitiivisen ja moraalisen taakan navigoidessaan maskuliinisessa dopingaineiden käytön ympäristössä, mikä korostaa tarvetta sukupuolisensitiiviselle tiedolle ja tuelle.

Pohdinta

Identiteettien ristiriitaisuus

Tutkimus osoittaa naisten aineiden käytön olevan jatkuvaa identiteettityötä eri identiteettien välillä ja niiden mukautumista eri tekijöihin. Keskeiseksi löydöksi nousee vastuullisuus, joka toimii moraalisena ohjaajana. Sen avulla hyväksytetään oma käyttö ja hallitaan siihen liittyvää stigmaa sekä sukupuoliodotuksia.
Identiteetit aiheuttavat vastakkaisia odotuksia. Urheilijaidentiteetti vaatii suorituskykyä ja kilpailullista uskottavuutta, mikä tekee aineiden käytöstä lähes välttämätöntä. Naisellinen identiteetti asettaa rajat lihaksikkuudelle ja miehisille ominaisuuksille, jotta nainen pysyisi sosiaalisesti tunnistettavana naisena.
Vastuullisen käyttäjän identiteetti mahdollistaa positiivisen omakuvan säilyttämisen erottautumalla ”vastuuttomista” käyttäjistä. Tämä on erityisen tärkeää naisille, sillä heidän aineiden käyttöään säädellään moraalisesti tiukemmin kuin miesten.

Tutkimuksen vahvuus ja rajoitukset

Tutkimuksen vahvuutena voidaan pitää, että haastattelujen ja kuvien avulla voitiin luoda kuvaa kokemusten muuttumisesta ajan myötä. Tuloksien yleistettävyydessä on kuitenkin rajoituksia, sillä osallistujat olivat kilpakehonrakentajia, joten tulokset eivät välttämättä ole yleistettävissä harrastajiin tai muihin urheilulajeihin. Osa tutkimukseen osallistujista rekrytoitiin ainevalistuksen kautta ja näin ollen osa käyttäjistä voivat olla ”valistuneita” käyttäjiä. Lisäksi aineiden käyttö tapahtuu säätelyn tai laittoman käytön piirissä, mikä voi lisätä käyttäjien salailua sekä riskiä.

Käytännön suositukset ja jatkotutkimus

Tutkijat painottavat tarvetta lisätutkimuksella naisten käytölle, jotta saataisiin tietoa ja voitaisiin vähentää haittoja paremmin. Terveydenhuollossa käyttäjät tarvitsevat tuomitsematonta kohtaamista ja lääkäreiden tietotaidon lisääminen naisten haitoista on tärkeää. Poliittisesti naisten käyttöä ei tulisi tarkastella vain fysiologisena riskinä vaan tunnistaa naiset aktiivisina ja tiedostavina toimijoina. Jatkotutkimusta tarvittaisiin erityisesti harrastajien sekä transsukupuolisten keskuudesta.

Teema:

Naiset
Naisten doping

Referrer name:

Laaksonen Ville-Pekka, TtK, fysioterapeutti