Testosteronin tai anabolis-androgeenisten steroidien aiheuttama siittiöiden puutos ja sen hoitaminen.

Tutkimuksen nimi:

Testosteronin tai anabolis-androgeenisten steroidien aiheuttama siittiöiden puutos ja sen hoitaminen.

Tutkimuksen alkuperäinen nimi:

Clinician’s guide to the management of azoospermia induced by exogenous testosterone or anabolic–androgenic steroids.

Tekijä:

Al Hashimi M, Pinggera GM, Shah R, Agarwal A.

Lähde:

Al Hashimi M, Pinggera GM, Shah R, Agarwal A. (2025) Clinician’s guide to the management of azoospermia induced by exogenous testosterone or anabolic–androgenic steroids. Asian Journal of Andrology. DOI: 10.4103/aja2024104 

Julkaisuvuosi:

2025

Tiivistelmä:

Taustaa 

Atsoospermialla tarkoitetaan siittiöiden täydellistä puuttumista siemennesteestä joko tilapäisesti tai pysyvästi. Eksogeenisen eli elimistön ulkopuolisen testosteronin ja anabolis-androgeenisten  steroidien käytön on todettu olevan tavallisimpia syitä atsoospermian syntyyn. Eksogeeninen testosteroni ja anabolis-androgeeniset steroidit lamaavat hypotalamus-aivolisäke-sukurauhas (HPG) -akselin toimintaa, mikä johtaa elimistön oman testosteronituotannon alenemiseen ja heikentyneeseen siittiöiden muodostumiseen eli spermatogeneesiin. Eksogeenisen testosteronin ja anabolis-androgeenisten steroidien käytön yleistyminen maailmanlaajuisesti korostaa tarvetta parantaa siihen liittyvän tilapäisen tai pysyvän atsoospermian hallintaa ja hoitoa. 

Hashimin ja kumppaneiden katsausartikkeli analysoi aiempaa tutkimustietoa ja kliinisiä ohjeistuksia eksogeenisen testosteronin ja anabolis-androgeenisten steroidien aiheuttamaan atsoospermiaan liittyen. Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella sen patofysiologisia mekanismeja sekä mahdollisia hoitokeinoja ja ennaltaehkäiseviä strategioita. 

Ennaltaehkäisy 

Useissa terveydenhuollon ohjeistuksissa korostetaan normaalien testosteronitasojen ylläpidon tärkeyttä spermatogeneesin toiminnan kannalta. Useimmat ohjeistukset yhteneväisesti painottavat minkä tahansa testosteronikorvaushoidon negatiivista roolia siittiöiden muodostumiseen riippumatta sen kliinisistä käyttöaiheista hedelmällisyyttä tavoittelevilla miehillä. Ennaltaehkäiseviksi keinoiksi eksogeenisen testosteronin aiheuttamaan atsoospermiaan on tunnistettu lyhytvaikutteisemmat testosteronivalmisteet tai istukkahormonin käyttö (hCG) pieninä annoksina hedelmällisyyden säilyttämiseksi testosteronihoidon aikana. 

Eksogeenisen testosteronin aiheuttaman atsoospermian hoito 

Tutkimustiedon ollessa rajallista, varsinaisia suosituksia tai erityisiä ohjeita testosteronin käytön aiheuttamaan atsoospermian hoitoon ja hallintaan ei ole olemassa. Suurin osa lääkäreiden käyttämistä hoitomenetelmistä perustuu ehkäisyvalmisteena käytetyn testosteronin aiheuttaman atsoospermian hallintaan sekä joihinkin anabolis-androgeenisten steroidien aiheuttaman atsoospermian hoidosta tehtyihin kliinisiin tutkimuksiin. Atsoospermian hoidon keskiössä ovat yksilöllinen hoito HPG-akselin lamaantumisen vaikeusasteen mukaisesti, eksogeenisen testosteronin käytön lopettaminen, jolloin toipuminen voi tapahtua luonnostaan, sekä toipumisen seuranta.  

Kaiken eksogeenisen testosteronin käyttö johtaa elimistön oman testosteronin tuotannon heikkenemiseen, eikä ole pystytty määrittelemään tarkkaa kestoa spermatogeneesin palautumiseen. Joidenkin asiantuntijoiden mukaan näiden aineiden käytön lopettamisen jälkeen kestää noin neljä kuukautta, että ne ”huuhtoutuvat” elimistöstä. On kuitenkin voitu osoittaa lyhyemmän käyttöajan olevan yhteyksissä parempaan palautumiseen verrattuna pitkäaikaiseen käyttöön. Myös pitkä- ja lyhytvaikutteisten testosteronivalmisteiden välillä näyttää olevan eroa. Esimerkiksi pitkävaikutteisen testosteronikorvaushoidon vaihtaminen lyhytvaikutteiseen, vähemmän HPG-akselia lamaavaan muotoon, on nähty mahdollistavan nopeamman spermatogeneesin palautumisen joillakin miehillä. Palautumisen kestoa voidaan lisäksi ennustaa iän perusteella sekä arvioimalla hedelmällisyyttä ja kivesten toimintaa ennen testosteronin tai anabolis-androgeenisten steroidien käyttöä. Heikomman palautumisen indikaattoreita ovatkin korkeampi ikä, heikompi sukurauhasen toiminta lähtötilanteessa sekä pitkä testosteronin käyttöhistoria. 

Testosteronin käytön lopettaminen ja hormonitoiminnan luonnollisen palautumisen odottaminen on siis vaihtoehto erityisesti henkilöille, joilla käyttö on ollut lyhytaikaista tai joilla spermatogeneesin palautumisella ei ole kiire, esimerkiksi perheen perustamissuunnitelmien vuoksi. 

Lääkinnälliset hoitomenetelmät 

Jos luonnollinen palautuminen ei ole vaihtoehto, voidaan hoidossa hyödyntää gonadotropiineja, kuten istukkahormonia (hCG) ja follikkelia stimuloivaa hormonia (FSH) yksittäin tai yhdistettynä muihin lääkinnällisiin hoitokeinoihin, kuten selektiivisten estrogeenireseptorien modulaattoreihin (SERM) tai aromataasin estäjiin.

Istukkahormoni (hCG)

Istukkahormoni muistuttaa rakenteeltaan ja vaikutuksiltaan aivolisäkkeestä erittyvää luteinisoivaa hormonia (LH) ja stimuloi kivesten testosteronituotantoa. Istukkahormonin mahdollisia haittavaikutuksia ovat hormonaaliset häiriöt, turvotus, rintojen arkuus ja kasvaminen miehillä (gynekomastia). Pitkäaikaisen käytön haittoja ei kuitenkaan vielä täysin tiedetä. Follikkelia stimuloiva hormoni edistää siittiöiden kehittymistä kiveksissä ja on erityisen hyödyllinen, jos pelkkä istukkahormonihoito ei riitä spermatogeneesin palautumiseen.

SERMit

SERMit, kuten tamoksifeeni ja klomifeeni, voivat lisätä elimistön gonadotropiinien tuotantoa sitoutumalla estrogeenireseptoreihin ja toimia elimistön kudoksissa joko estrogeenin tavoin tai päinvastaisella tavalla, kudoksesta riippuen. Atsoospermian hoidossa hyöty saadaan niin, että SERMit sitoutuvat estrogeenireseptoreihin ja estävät hypotalamuksen ja aivolisäkkeen negatiivista palautejärjestelmää. Tämä lisää elimistön follikkelia stimuloivan hormonin ja luteinisoivan hormonin tuotantoa, johtaen testosteronin ja siittiötuotannon lisääntymiseen. Useissa tutkimuksissa SERMien on todettu olevan hyödyllisiä spermatogeneesin parantamisen ja ylläpidon kannalta joko yksinään tai yhdessä istukkahormonin kanssa. SERMit ovat yleensä hyvin siedettyjä ja aiheuttavat vähän sivuvaikutuksia lyhytaikaisessa käytössä. Huomioitavaa on kuitenkin laskimotukosriskin lisääntyminen sekä mahdolliset muut haittavaikutukset kuten huimaus, painon nousu ja mielialan vaihtelut.

Aromataasin estäjät

Aromataasin estäjät puolestaan estävät testosteronin muuttumista estrogeeniksi, mikä voi stimuloida gonadotropiinien tuotantoa ja spermatogeneesiä, etenkin miehillä, joilla on epänormaalin korkea estrogeenitaso suhteessa testosteronitasoon. Kääntöpuolena aromataasin estäjät voivat vaikuttaa negatiivisesti luuston terveyteen estrogeenipitoisuuksia alentamalla, sillä estrogeeni on tärkeä hormoni myös miehille luuston kannalta.

Lopuksi

Lääkinnällinen hoito on osoittanut selvää hyötyä spermatogeneesin palautumisessa ja testosteronin käytön aiheuttaman atsoospermian kumoamisessa, mutta vaikka teoriapohjaa tällaiselle hoidolle on olemassa, on lääkinnällisten menetelmien käyttö atsoospermian hoidossa edelleen kokeellista ja poikkeavaa. Näin ollen ei ole voitu tehdä selkeitä yhteneviä ohjeistuksia lääkinnällisten hoitokeinojen käytöstä ja lisää tutkimusta tarvitaan näyttöön perustuvien suositusten antamiseksi. 

Teema:

Anaboliset steroidit
Haittavaikutukset
hedelmättömyys
Hoitoon hakeutuminen
lisääntymisterveys
Testosteroni

Referrer name:

Essi Sundell, TtK