Naisten suorituskykyä ja ulkonäköä parantavien aineiden käyttö: Systemaattinen katsaus käytön aloitukseen, motiiveihin ja subjektiivisiin kokemuksiin

Tutkimuksen nimi:

Naisten suorituskykyä ja ulkonäköä parantavien aineiden käyttö: Systemaattinen katsaus käytön aloitukseen, motiiveihin ja subjektiivisiin kokemuksiin

Tutkimuksen alkuperäinen nimi:

A Systematic Review Investigating the Psychosocial Factors Influencing Initiation, Use and Subjective Experience of Performance and Image-Enhancing Drugs in Women Who Weight-Train

Tekijä:

Schuurs, H. C., Walter, Z., Hides, L., & Underwood, M.

Lähde:

Schuurs, H. C., Walter, Z., Hides, L., & Underwood, M. (2026). A Systematic Review Investigating the Psychosocial Factors Influencing Initiation, Use and Subjective Experience of Performance and Image-Enhancing Drugs in Women Who Weight-Train. Drug and alcohol review, 45(2), e70112. https://doi.org/10.1111/dar.70112

Julkaisuvuosi:

2026

Tiivistelmä:

Johdanto

Suoristuskykyä ja ulkonäköä parantavien aineiden (PIED, performance and image enhancing drugs) käytön lisääntyminen on levinnyt laajasti kuntoilijoiden keskuuteen. Aineiden kirjo on lisääntynyt anabolisista steroideista peptideihin ja muihin yhdisteisiin, joilla tavoitellaan nopeita fyysisiä muutoksia, kuten lihaskasvua ja rasvanpolttoa. Käyttöön liittyy kuitenkin huomattavia terveysriskejä, kuten elinvaurioita, psyykkistä oireilua ja hedelmällisyyden häiriöitä.

Naisten käytössä on havaittu merkittävää kasvua, mikä osaltaan kytkeytyy voimaharjoittelun suosion lisääntymiseen ja yhteiskunnan kauneusihanteiden muuttumiseen. Kiinteän ja vahvan kehon tieltä on väistynyt hoikkuusihanne, lisäten painetta muokata omaa kehoa eri aineiden avulla.

Valtaosa aikaisemmasta tutkimuksesta on kuitenkin keskittynyt miehiin ja heidän psykososiaalisiin motiiveihinsa. Miesten käytön on kuvattu johtuvan epävarmuuden kompensoinnista tai saavuttaa maskuliinista pääomaa. Naisten kokemuksen on kuvattu olevan erilainen. Aloitusmotiivit liittyvät usein esteettisiin ihanteisiin, itsetarkkailuun ja kehon hallintaan. Osalla aineilla (mm. anaboliset steroidit) on usein voimakkaampia vaikutuksia naisen kehoon, kuten miehistymistä. Miesten rooli naisten käytössä on keskeinen. Naiset hankkivat usein tietoa ja aineita miespuolisten kumppaneiden tai valmentajien kautta, mikä voi rajoittaa heidän itsenäisyyttään ja altistaa virheelliselle tiedolle. Naisten on myös vaikeampi löytää virallista lääketieteellistä tukea tai tietoa haittojen vähentämiseksi, mikä lisää heidän jäämistänsä luotettavan tiedon ulkopuolelle.

Tämä systemaattinen katsaus pyrkiikin kokoamaan hajanaisen tiedon naisten psykososiaalisista kokemuksista, jotta voimme ymmärtää niitä tekijöitä, jotka ohjaavat naisten päätöksiä ja kokemuksia tässä voimakkaasti sukupuolittuneessa ympäristössä.

Tutkimusmenetelmät

Tutkimus toteutettiin systemaattisena katsauksena PRISMA-ohjeistuksia noudattaen. Katsauksessa hyödynnettiin sekä laadullisia, että määrällisiä tutkimuksia. Hakuja tehtiin aina vuoteen 2024 asti. Katsaukseen valikoitui lopulta 22 alkuperäistutkimusta. Osallistujiksi katsaukseen hyväksyttiin naiset, joilla oli kokemusta sekä tavoitteellisesta voimaharjoittelusta että suorituskykyä ja ulkonäköä parantavien aineiden (PIED) käytöstä. Tutkimuksessa PIED-aineet määriteltiin laajasti Maailman antidopingtoimisto WADA:n kiellettyjen aineiden listan mukaan, sisältäen muun muassa anaboliset steroidit, peptidit ja muut hormonit. Pelkkiin laillisiin ravintolisiin keskittyvät tutkimukset jätettiin analyysin ulkopuolelle. Tutkimuksessa keskityttiin nimenomaan psykososiaalisiin ilmiöihin, kuten motivaatioon, identiteettiin, stigmaan ja kehonkuvaan liittyviin prosesseihin.

Tutkimuksen tulokset

Suurin osa tutkimuksista oli 2020 jälkeen julkaistuja, joka kuvastaa ilmiön nousua myös tutkimusmaailmassa. Katsauksessa analysoiduissa 22 tutkimuksessa havaittiin lähes neljän vuosikymmenen osalta, miten naisten käyttö on kytkeytynyt muuttuviin kauneusihanteisiin ja psykologisiin tarpeisiin. Tulokset jaettiin viiteen keskeiseen teemaan.

Kehonkuva

Katsaukseen hyväksytyissä tutkimuksissa havaittiin, että 33–64%:lla naisista oli merkittävää kehotyytymättömyyttä ja 27-60%:lla historiaa syömishäiriöstä tai kehonkuvan häiriöistä. Naiset kokivat uuden lihaksikkaan ja kiinteän ihanteen positiivisena vaihtoehtona aiemmalle laihuusihanteelle. Nykyisen ihanteen mukainen fyysinen muutos nähtiin viestivän ulospäin kurinalaisuutta, hallintaan ja itsearvostusta. Keho nähtiin symbolina. Käytön aloittaminen ja kehon muokkaaminen ei kuitenkaan usein poistanut kehotyytymättömyyttä ja osa tutkimuksista raportoi tyytymättömyyden jopa lisääntyneen, vaikka tuloksia saavutettiin. Tämä saattoi johtaa aineiden käytön lisääntymiseen sekä tiukempaan kontrolliin ravitsemuksesta.

Tiedonjako ja miesten vaikutusvalta

Lähes jokaiselle käytön aloitukseen liittyvä aloite tuli mieheltä, kuten kumppanilta, valmentajalta tai miespuoliselta ystävältä. Naisille suunnattua tutkittua tietoa on vähän, minkä vuoksi naiset joutuivat tukeutumaan miesten neuvoihin ja soveltamaan miesten annostuksia omaan kehoon. Tämä johtaa tiedon yksipuolistumiseen ja usein jopa käytettävien aineiden määrää saatettiin lisätä tietämättä haittavaikutuksista. Vastapainona miesten hallitsemalle tiedolle sekä kentälle on syntymässä naisten omaa kokemustiedon jakoa toisilleen, joka korostaa naisille räätälöityä tietoa ja autonomiaa.

Mielenterveys ja traumatausta

Joissakin tutkimuksissa havaittiin korkeita lukuja aiemmista diagnooseista. Erityisesti ADHD ja bulimia korostuivat naiskäyttäjillä. Naisista myös osa raportoi historiastaan seksuaalisen trauman. Joillekin aineiden tuoma fyysinen vahvuus ja ”maskuliinisempi” olemus toimivat psykologisena suojakilpenä. Käytön aikana käyttäjät raportoivat positiivisia tuntemuksia, kuten lisääntynyttä itsevarmuutta ja euforiaa. Negatiivisia vaikutuksia kuten aggressioita, masennusta ja mielialan vaihteluita raportoitiin myös. Lisääntynyttä aggressiota pidettiin osassa tapauksissa myös positiivisena, koska se nähtiin kilpailuvietin kannalta hyvänä asiana. Positiivisten asioiden nähtiin olevan syynä käytön jatkumiselle. Myös lisääntynyt libido koettiin usein positiivisena sivuvaikutuksena ja PIED-aineiden käytön katsottiin vähentävän seksuaalisuuteen liittyvää häpeää ja ujoutta varsinkin, kun molemmat parisuhteen osapuolet käyttivät aineita.

Käytön lopettamisen jälkeen esille nousi usein mielenterveyden haasteita. Lopettaminen laukaisi identiteettikriisin, kun saavutettu olemus ja siihen liittyvä elämäntapa sosiaalisine suhteineen alkoivat kadota.

Naisellisuuden rajat ja miehistyminen

Käyttämisen yhteydessä muutokset lihaksikkuudessa oli toivottuja sekä haluttuja, mutta naiset joutuivat jatkuvasti kamppailemaan siitä, mikä on ”hyvän maun rajoissa” olevaa lihaksikkuutta. Tavoitteena oli kuitenkin olla lihaksikas, mutta säilyttää perinteinen naisellisuus.

Suurimpia huolia olivat äänen madaltuminen, häpykielen kasvu, ihon muutokset, rintojen pienentyminen, kuukautishäiriöt, hiustenlähtö ja kasvojen karvoitus. Osa naisista havaitsi, että nämä muutokset olivat tilapäisiä ja hävisivät lopettamisen yhteydessä. Varsinkin kehonrakennuksessa kilpailevat naiset kokivat nämä muutokset pakolliseksi kauppatavaraksi haluamastaan lihaksikkaasta vartalosta.

Pistettäviä aineita pidettiin äärimmäisinä ja siksi suosittiin suun kautta otettavia aineita. Aineiden käyttöä ohjasi tavoitteet. Yleensä tavoitteet olivat hoikka, hieman lihaksikas ja päivettynyt vartalo.

Sosiaaliset tekijät ja stigma

Kuntosaliympäristöön keskittyvissä tutkimuksissa naiset hakivat hyväksyttävyyden ja kuuluvuuden tunnetta. Monet kuvailivatkin kuntosaliympäristön tuovan sellaista mitä muualta ei saanut. Aineiden käyttö nähtiin keinona lisätä itsetuntoa sekä saavuttaa sosiaalinen hyväksyntä esteettisen ulkomuodon kautta.

Käytön edetessä naiset päätyvätkin päinvastaiseen tilanteeseen kokien sosiaalista eristäytymistä.  Elämä alkoi pyöriä vain treenaamisen sekä aineiden käytön ympärillä.

Valheessa eläminen lainvastaisen (lakistatus vaihtelee maittain) sekä stigmatisoivien aineiden käyttämisen vuoksi lisäsivät myös kokemusta yhteiskunnasta irrottautumisesta. Miehisyyden piirteet koettiin stressaavina, sillä niitä pidettiin julkisena todisteena käytöstä. Joillain stressi ja siihen liittyvät oireet johtivat käytön lopettamiseen.

Yhteenveto naisten PIED-aineiden käytön erityispiirteistä

Kehonkuvaan liittyvät huolet ovat keskiössä, kun käyttöä aloitetaan sekä päätetään jatkaa. Tyytymättömyys omaan kehoon, lihasdysmorfia ja syömishäiriöoireet ovat keskeisessä roolissa. Mielenterveyden haavoittavuustekijät, kuten masennus, ahdistus ja merkittävä traumahistoria korostuvat naiskäyttäjien taustalla läpi tutkimuksessa käytyjen vuosikymmenten.

Miehet nähdään ensisijaisina vaikuttajina naisten käytön aloittamisessa sekä tiedon jakajina. Naisille tietoa on perinteisesti vähän tarjolla ja tähän aukkoon onkin syntynyt online-yhteisöjä, joissa naiset haastavat miesvaltaisia narratiiveja ja jakavat omaa kokemustietoa. Uudet verkostot mahdollistavat naisille itsenäisemmän otteen riskien hallintaan ja haittojen vähentämiseen.

Naisten kokemukset aineiden käytön vaikutuksista vaihtelevat. Osa kokee positiivisia vaikutuksia kohonneesta itsetunnosta voimaantumiseen. Toiset kokevat häpeää, kehotyytymättömyyttä ja salailun tarvetta. Normaalisti aggressio koettiin negatiivisena, mutta osalle kokemus nousseesta aggressiosta oli positiivinen, he yhdistivät tämän kilpailullisuuteen.

Pohdinta

Tutkimus on ensimmäinen, joka keskittyy painoharjoittelua harrastavien naisten psykososiaalisiin kokemuksiin PIED-aineiden käytöstä. Naisten päätöksentekoa ohjaavat monimutkaiset sosiokulttuuriset tekijät, identiteettien välinen taistelu ja puutteellinen pääsy luotettavaan tietoon.

Yhtymäkohtia miehiin löytyy. Sekä naisilla ja miehillä kehotyytymättömyys on keskeisiä syitä käytön aloittamiselle. Lihaksikkuus kytkeytyy vahvasti sosiaalisen statukseen, mutta naisilla tämä on ristiriidassa naisellisten odotusten kanssa. Naisilla käyttöön liittyy ristiriitaisuutta liiallisen lihaksikkuuden kanssa, jonka nähdään ohjaavan pois sosiaalisesti hyväksytystä naisellisuudesta ja pelätään sosiaalista rangaistusta. Haittavaikutuksista varsinkin miehistymisen piirteet nähtiin aiheuttavan sosiaalista vieraantumista ja häpeää. Tutkimus myös viittaa, että mielenterveysongelmat, traumahistoria ja syömishäiriöt voivat usein olla myös käytön aiheuttajia kuin pelkkiä seurauksia.

Tiedon puute ja vinoutuminen ovat suuria haasteita naisten käytön taustalla. Luotettavan naisille suunnatun tiedon puute pakottaa naiset tukeutumaan miehille suunnattuihin ohjeisiin sekä heidän kokemustietonsa piiriin, mikä kasvattaa terveysriskejä. Tämän lisäksi mahdollinen laittomuus ja käyttöön liittyvä stigma vaikeuttavat lähtemistä avun piiriin.

Tutkimus korostaa tarvetta naisille räätälöidylle tiedolle ja tutkimukselle, jotta voidaan vähentää naisiin kohdistuvia riskejä ja haittoja. Terveydenhuollossa on pystyttävä tarjoamaan mielenterveyden tukea, joka tunnistaa käyttöön sekä käytön lopettamiseen liittyvät mielenterveydelliset haasteet. Terveydenhuollon ammattilaisille tarvitaan ennakkoluulotonta koulutusta kohdata PIED-aineita käyttävät naiset ilman leimaamista. Myös lainsäädäntöä on mietittävä, jotta se mahdollistaisi paremmin tiedonsaannin ja vähentäisi käyttöön liittyvää stigmaa ja riskejä ollen terveyslähtöisempi. Vähentämällä stigmaa ja tarjoamalla luotettavaa tietoa voidaan suojella tämän ryhmän terveyttä ja parantaa mahdollisuuksia tehdä tietoisia päätöksiä omasta kehostaan terveys edellä.

Teema:

Kuntodoping
Naiset
Naisten doping

Referrer name:

Laaksonen Ville-Pekka, TtK, fysioterapeutti