Olet täällä

Dopinglinkki » Läheiset

Läheiset

Kuntodopingin käyttäjät

Vuonna 2012 ilmestyneessä kuntodopingia laajasti käsitelleessä tutkimuksessa käyttäjiä tyypiteltiin käytön ensisijaisten motiivien mukaan. Seuraava tyypittely perustuu kyseiseen tutkimukseen. Sen mukaan käyttäjät voidaan jakaa käyttömotiivien mukaan karkeasti neljään ryhmään, jotka usein myös lomittuvat toisiinsa: voimailu ja harrasteliikunta, ulkonäkö ja kehoprojekti, ammatillinen hyöty sekä alamaailma ja rikollisuus.

Lähteet
[1] Salasuo, M. & Piispa, M. (2012) Kuntodoping – näkökulmia dopingaineiden käyttöön huippu-urheilun ulkopuolella. Helsinki. Nuorisotutkimusverkosto, Tiede-julkaisusarja. (Saatavana avoimesti verkosta: https://docplayer.fi/68297489-Nuorisotutkimusverkosto.html)
 
[2] Christiansen, A. V., Vinther, A. S. & Liokaftos D. (2017) Outline of a Typology of Men’s Use of Anabolic Androgenic Steroids in Fitness and Strength Training Environments. Drugs: Education, Prevention and Policy 24:3, 295-305. 


Dopingaineiden käytön yleisyys

Dopingin käytöstä kysyminen vakiintui vuoden 2010 jälkeen osaksi THL:n huumekyselyä. Tutkimus toistettiin vuosina 2014 ja 2018. Kuten vuoden 2010 kyselyssä, myös vuosina 2014 ja 2018 noin yksi prosentti vastaajista kertoi käyttäneensä joskus elinaikanaan dopingaineita. Tulokset osoittivat dopingin käytön yleisyyden pysyneen läpi 2010-luvun samalla tasolla. 

Lähteet
[1] Salasuo, M. & Piispa, M. (2012) Kuntodoping – näkökulmia dopingaineiden käyttöön huippu-urheilun ulkopuolella. Helsinki. Nuorisotutkimusverkosto, Tiede-julkaisusarja. (Saatavana avoimesti verkosta: https://docplayer.fi/68297489-Nuorisotutkimusverkosto.html)
 
[2] Seppälä, T. (2012) Anabolisten aineiden väärinkäyttö. http://www.antidoping.fi/view.cfm?page=2C4C2739-807B-496C-9C1C-BB59AA0E1F9F (Viitattu 7.2.2012).
 
[3] Korte, T., Pykäläinen, J., Lillsunde, P., & Seppälä (1996) Huumausaineita ja rauhoittavia lääkkeitä käytetään runsaasti vankiloissa. Kansanterveys-lehti 10/1996, 9–10.
 
[4] Kunttu & Huttunen (2004) Yliopisto-opiskelijoiden terveystutkimus 2004. Helsinki: YTHS, tutkimuksia 40.
 
[5] Pirkola, S. & Seppälä, T. (2005) Huumausaineiden ja anabolisten hormonien käyttö. Teoksessa Koskinen, Kestilä, Martelin & Aromaa (toim.) Nuorten aikuisten terveys. Terveys 2000 -tutkimuksen perustulokset 18–29-vuotiaiden terveydestä ja siihen liittyvistä tekijöistä. Helsinki: Kansanterveyslaitos, julkaisuja B7/2005, 65–70.
 
[6] Kunttu, K. & Huttunen, T. (2008) Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2008. Helsinki: Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tutkimuksia 45.
 
[7] Mattila, V., Rimpelä, A., Jormanainen, V., Sahi, T. & Pihlajamäki, H. (2010) Anabolic-androgenic steroid use among young Finnish males. Scandinavian Journal of Medicine and Science 20:2, 330.
 
[8] Mattila, V., Parkkari, J., Laakso, L., Pihlajamäki, H. & Rimpelä, A. (2009) Use of dietary supplements and anabolic-androgenic steroids among Finnish adolescents in 1991–2005. European Journal of Public Health 20:3, 306–311.
 
[9] Wallin, S. (2007): Dopingista kansantauti? Turun Sanomat, kolumni. 26.9.2007.
 
[10] Wallin, S. (2007) Dopingista kansantauti? Opetusministeriön tiedote 26.9.2007. Http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2007/09/Wallin_doping.html?lang=fi. (Viitattu 12.12.2009.) 
 
[11] Myllyniemi, S. (2009) Aika vapaalla. Nuorten vapaa-aikatutkimus 2009. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 92.
 
[12] Hakkarainen, Metso & Salasuo (2011) Hamppuikäpolvi, sekakäyttö ja doping. Vuoden 2010 huumekyselyn tuloksia. Yhteiskuntapolitiikka 76:4, 397–412.
 
[13] Hakkarainen, P., Karjalainen, K., Ojajärvi, A. & Salasuo, M. (2014) Huumausaineiden ja kuntodopingin käyttö ja niitä koskevat mielipiteet Suomessa vuonna 2014. Yhteiskuntapolitiikka, 80:4, 319-333.
 
[14] Hakkarainen, P. & Karjalainen, K. & Salasuo, M. (2019) Suomalaisten huumeiden käyttö ja huumeasenteet 2018. Helsinki: THL – Tilastoraportti 2/2019. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/137660/Suomalaisten_huumeid... (Viitattu 20.8.2019).


Doping ja riskien manipulointi

Päivitetty 28.2.2019

Dopingaineiden käytöllä tähdätään kuntourheilussa muun muassa suorituksen parantamiseen, ulkonäön muokkaamiseen ja voiman hankkimiseen. Silloin tavoitteen saavuttamiseksi voi rahkapurkin sijaan napsauttaa auki tehokkaamman ja nopeamman tuloksen takaavan steroidipurkin.

Lähteet

[1] Karila (2003): Adverse effects of anabolic androgenic steroids on the cardiovascular, metabolic and reproductive systems of anabolic substance abusers. Helsinki: Publication of National Public Health Institute A 12/ 2003.

[2] Pärssinen & Seppälä (2002): Steroid use and long term health risks in former athletes. Sports Med. 32, 84–94.

[3] Monaghan (2001): Bodybuilding, drugs and risk. Health, risk and society. New York: Routledge.

[4] Verroken (2005): Drug use and abuse in sport. David Mottram (ed.) Drugs in sport. London: Routledge, 29–62.

[5] Seppälä & Taimela  (1995): Anaboliset aineet ja liikunta. Teoksessa Liikuntalääketiede. Helsinki: Duodecim, 391–401.

[6] Huhtaniemi (1993): Anabolisten steroidien käyttöön liittyvät terveysvaarat. Duodecim 110 (10), 1020–1028.

[7] Monaghan (1999): Challenging medicine? Bodybuilding, drugs and risk. Sociology of health and illness 6, 707–734.

[8] Maloff, Becker, Fonaroff & Rodin (1979): Informal social controls and their influence on substance use. Journal on drug issues 9 (2), 161-183.

[9] Wroblewska (1996): Androgenic-anabolic steroids and body dysmorphia in young men. Journal of Psychosomatic research 42 (3), 225–234.

[10] Pope, Phillips, Olivardia, & Olivar (2000): The Adonis complex: the secret crisis of male body obsession. New York: Simon & Schuster.

[11] Lukas (1996): CNS effects and abuse liability of anabolic-androgenic steroids. Annual Review of Pharmacology and Toxicology 36, 333–357.

[12] Sullivan, Kennedy, Casey, Day, Corrigan & Wodak (2000): Anabolic-androgenic steroids: medical assessment of present, past and potential users. Medical journal of Australia 173, 323–327.



Sivut