Olet täällä

Podcastit

Tässä podcastissa keskustellaan ajankohtaisista aiheista kuntodoping-teeman ympärillä. Voit kuunnella Anchor-palvelun kautta tuotetut jaksot alla olevien linkkien kautta. Kolmannesta jaksosta tehty tekstivastine löytyy sivun alareunasta. Voit ehdottaa meille aiheita ja vieraita sähköpostilla dopinglinkki (at) a-klinikka.fi

Intron juontaja: [00:00:00] Tämä on Dopinglinkin podcast. Tässä podcastissa vastataan kuntodopingin eli kilpaurheilun ulkopuoliseen dopingaineiden käyttöön liittyviin kysymyksiin.
 
Joni: [00:00:23] Tervetuloa Dopinglinkin podcastin jaksoon numero 3. Täällä on tuttuun tapaan meikäläinen eli Joni. 
 
Ville: [00:00:31] Ja meikäläinen eli Ville.
 
Joni: [00:00:33] Ja tänään me hypätäänkin tuonne historiaan. Eli mielenkiintoinen teema ja jakso tänään tulossa. Helposti kuvittelisi, ja tästä paljon puhutaankin, että kuntodoping olisi tällainen nuori, tuore ilmiö, lähinnä sosiaalisen median ja ulkonäköpaineiden aiheuttama. Mutta oikeasti ne juuret ovat aika syvällä historiassa ja ihan tässä ihmisen normaalikäyttäytymisessä ja kulttuurin piirteissä.
 
Ville: [00:01:02] Joo, pitkä historia on dopingilla ihan urheilussa ja yhteiskunnassakin. Periaatteessahan sitä voi sanoa, että se on yhtä vanha ilmiö kuin esimerkiksi urheilukin. Ihan Antiikin Kreikasta asti olympialaisissa on jo käytetty tietynlaisia dopingaineita suorituksia parantamaan.
 
Joni: [00:01:21] Joo, puhutaan jopa pari kolme tuhatta vuotta sitten käytettiin suorituskykyä parantavia aineita. Silloin tietenkin nämä aineet olivat erilaisia kuin nykyään. Kaiken maailman kemikaalit olivat mukana. Mutta silloin oli yrttejä, sieniä, oikeastaan kaikkea mitä vaan löydettiin ja jolla oli joku vaikutus. Mutta se ei välttämättä ehkä parantanut suorituskykyä kuitenkaan, ellei sitten ollut joku piristävä aine se joku luonnontuote. Mutta esim. sienetkin ovat olleet ehkä plaseboa enemmän. 
 
Ville: [00:01:56] Ehkä se on mennyt sillä lailla vaan, että on koettu, että se saattaa auttaa.
 
Joni: [00:02:00] Kyllä.
 
Ville: [00:02:00] Mutta tuolloin 1935 tuo testosteroni ensimmäisen kerran eristettiin ja siitähän sitten 1939 on myönnetty myös Nobelin palkinto. Ružička ja Butenandt olivat nämä, jotka sen saivat.
 
Joni: [00:02:12] Se oli mullistava löytö silloin. Mutta että siihenkin pisteeseen päästiin eli tuonne 1900-luvun alkuun ja testosteroniin, niin olikohan jo Hippokrates aikoinaan, joka osasi miettiä, että kiveksillä on suuri vaikutus miesmäisyyteen ja suorituskykyyn. Sillä on todella pitkä historia. 1930-luvulla myönnettiin se Nobelin palkinto testosteronin syntetisointiin, mutta kokeellista tutkimusta on tehty jo hyvin pitkään sitä ennen.
 
Ville: [00:02:52] Niin eikös ollut jo ennen ajanlaskun alkua, niin ihan tämä kastraatio on ollut sellainen, mitä on käytetty sairauksien hoitoon, ainakin epilepsian ja taidettiin mainita myös liiallinen masturbaatio.
 
Joni: [00:03:02] No siihen se on varma ja hyvä keino kyllä, täsmälääke niin sanotusti. Se loppuu kuin seinään. Mieshormoni osattiin yhdistää kiveksiin, vaikkei silloin tiedetty testosteronista. Lähinnä nämä olivat tällaisia, että huomattiin kastroiduista eläimistä, että jos ne pentuna kastroidaan, se kehitys on täysin erilainen. Myös se huomattiin, mikä on sinällään mielenkiintoista, että kastraatiota on ihmisillä käytetty rangaistuksena. Muun muassa Skandinaviassa sitä käytettiin aikoinaan. Mutta myös muinaiset armeijat ovat käyttäneet paljon kastraatiota. En tiedä, mikä siinä on ollut tavoitteena. 
 
Ville: [00:03:46] Se on vähän erikoinen juttu.
 
Joni: [00:03:51] Onko se sitten tällainen, että ei ole muita mielitekoja ja pysyy uskollisena sitten keisarille tai kuninkaalle.
 
Ville: [00:03:56] Niin se on kyllä yksi juttu. 
 
Joni: [00:03:58] Joka tapauksessa huomattiin, että kivekset ja kastraatio liittyvät paljon siihen. Tehtiin mm. kivesten siirtoja eläimiltä toiselle ja sitten myöhemmin, tuossa 1800-luvulla alettiin tekemään myös ihmisillä kivesten siirtoja ja implantteja. Se oli aika villi länsi siihen asti, kunnes sitten onnistuttiin eristämään testosteroni ja sitä pystyttiin alkaa injektoimaan eli se oli hyvin tällaista kokeellista lääketiedettä. Niinkuin melkein kaikki oli siihen aikaan. 
 
Ville: [00:04:36] Eikös näissä eläinten kilpailuissa doping ollut jo aiemmin? Englanninkielisestä sanakirjasta jo 1889 löytyy maininta, että silloin on hevosia doupattu tämmoisillä oopiumipohjaisilla aineilla. 
 
Joni: [00:04:49] Joo, hevosurheilussa se oli tosi suosittua silloin. Silloin liikkui isot rahat siellä, niin kaikki vippaskonstit otettiin käyttöön. 
 
Ville: [00:04:57] Ja itsessään tämä dope-sana on Etelä-Afrikasta. Sillä on tarkoitettu sellaista uutetta, jolla on piristävä vaikutus. Eli sana itsessään juontaa sieltä. 
 
Joni: [00:05:07] Joo, dopingaineet olivat hyvin pitkään oikeastaan piristeitä. Toki testosteronin syntetisointi 1900-luvun alussa toi sitten omat markkinansa, mutta hyvin pitkään on ollut piristäviä aineita ne, mitä on käytetty. 
 
Ville: [00:05:25] Ja tämä  eristäminen on tapahtunut sonnin kiveksestä, eli miten testosteroni ensimmäistä kertaa saatiin eristettyä.
 
Joni: [00:05:33] Jo ja se oli aikamoinen määrä. Olisiko ollut kymmeniä kiloja sonnin kiveksiä, että saatiin sellainen pieni määrä eristettyä testosteronia. Se on ollut aikamoista. Siinä oli kyllä kova into löytää se aine. Ja sitten kun se löydettiin vihdoinkin, oli suuri innostus sitten alkaa käyttää sitä lääketieteessä erilaisten tautitilojen hoidossa. Nopeasti sitten testosteronin syntetisoinnin jälkeen tulikin anaboliset steroidit kuvioon eli testosteronin johdannaiset sitten melkein heti sen jälkeen.
 
Ville: [00:06:09] Jo tuolloin -54, silloin ensimmäisen kerran painonnostossa esimerkiksi käytettiin noita AAS:ää [anabolis-androgeeniset steroidit]. Se on jännä juttu, että silloin vielä esim. tällainen arvostettu tieteellinen lehti oli sitä mieltä, että esimerkiksi anaboliset steroidit eivät auttaisi lihaskasvuun. Mutta toki sitten 10 vuotta sen jälkeen eli muistatko vuosilukua, milloin ne sitten kumosivat sen? 
 
Joni: [00:06:33] 80-lukua se oli.
 
Ville: [00:06:35] -87 tai jotain, kun kumottiin se. Että sillä onkin suuri vaikutus suorituskykyyn.
 
Joni: [00:06:42] Mutta tässä on tavallaan tieteen hienous, että se myös korjaa itseään. Kun löydetään tarpeeksi näyttöä siitä, että joku aine tehoaa, sitten pystytään tavallaan kumoamaan se vanha väite. Mutta se on vähän jättänyt sellaisen särön myös varsinkin kuntopingaineiden käyttäjäkuntaan, että se tieteellinen yhteisö silloin aikoinaan toi ilmi tällaisen julistuksen, että nämä aineet eivät tehoa, vaikka käyttäjät itse huomasivat selkeää tehoa. Nyt se vähän loi sellaista ajattelua, että noihin tieteisiin ei tarvitse luottaa. Mainitsit tuon 50-luvun painonnoston, mistä se lähti sitten. Mutta sitäkin ennen oikeastaan heti kun testosteronia alettiin käyttää lääkinnällisesti, alkoi myös niin sanottu väärinkäyttö, eli sitä alettiin myös sodissa käyttämään.
 
Ville: [00:07:32] Joo, sodat on kyllä sellainen missä sitä ja muutakin näitä, amfetamiinia ja muita piristeitä mutta myös AAS:ää on käytettty. 
 
Joni: [00:07:39] Sodilla on kyllä pitkät perinteet näille suorituskykyä parantaville aineille ja ainakin jonkin verran kirjallisuudesta löytyy, että ihan natsitkin olisivat käyttäneet toisessa maailmansodassa testosteronia muun muassa. ja varmasti kaikkea muutakin.
 
Ville: [00:07:55] Sehän sopivasti löydettiin tuossa 30-luvulla.
 
Joni: [00:07:59] Kyllä, ennen toista maailmansotaa. Se tuli kuin tilauksesta silloin.
 
Ville: [00:08:01] Niin, kyllä.
 
Joni: [00:08:01] Se on jännä, että aikoinaan kastroitiin sotilaita ja sitten maailmansodassa alettiin käyttää testosteronia. Iso kontrasti sillä lailla.
 
Ville: [00:08:15] Mutta sitten jos mennään tuonne 80-luvulle, niin siellä on sitten alkanut näkymään enemmän tämmöisessä populaarikulttuurissa myös Conan barbaarit ja Rambot. Näillä miehillä alkanut olemaan enemmän lihasta ja sen ehkä näkee aika hyvin, jos katsoo vaikka tällaisia leluja mitä on ollut joskus 50-luvulla ja jos vertaa vaikka tällaisiin mitä on ollut jo 80-luvulla, niin siinä on jo aika iso ero. Muistan ainakin, että oli joku tällainen G.I Joe -nukke, jolla alkoi olemaan hauiksen ympärysmitta 50 senttiä suurin piirtein.
 
Joni: [00:08:56] Joo, ja oikeastaan sellaista modernia anabolisten steroidien käyttöä ja kuntodopingia, tai sitä ilmiötä, mistä se on lähtöisin, niin se oli vähän ennen tuota, mitä mainitsit nuo Hollywoodin 80-luvun toimintaleffat. Se tuli tavallaan ehkä suuren yleisön tietoisuuteen näiden toimintatähtien mukana,mutta Kalifornian bodauspiireihinhän se meni silloin 60-luvulla suurin piirtein. 
 
Ville: [00:09:21] Niin, about niin. 
 
Joni: [00:09:21] Silloinhan se oli hyvin semmoista pienimuotoista underground-touhua tuo bodaus.
 
Ville: [00:09:30] Niin. 
 
Joni: [00:09:31] Harvahan silloin bodasi, jos verrataan nykyaikaan. Sieltähän se on tavallaan lähtöisin ja kasvanut sitten Schwarzeneggerin ja kavereiden myötä. Ja ehkä sitten ne 80-luvun leffat on sitten se jatkumo tänne nykyaikaan.
 
Ville: [00:09:46] Kyllä varmaan aika paljon vaikuttanut se julkisuus ja se media, mitä siitä on lähtenyt siitä Kaliforniasta ja varmaan siitä on aika paljon vaikutusta tähän fitnessbuumiinkin, mikä on syntynyt. Sieltä se on varmaan lähtenyt tämä nykyajan fitnessbuumi. 
 
Joni: [00:10:03] Joo, ja nykyään sitten on tietenkin sosiaalinen media sun muu maailma, joka on tavallaan siirtynyt sitten siihen. Mutta ei ole niin tuore ilmiö. Ei voida sanoa, että on tällainen nykyajan vitsaus niin sanotusti, vaan kyllä tuota ihmiskunnassa on aina ollut.
 
Ville: [00:10:22] Niin, käyttöä on ollut pitkään.
 
Joni: [00:10:25] Joo, on haluttu parantaa suorituskykyä, haluttu näyttää hyvältä. Ne on oikeastaan ne, mitkä kuuluu tähän ihmislajin käytökseen, mihin halutaan vaikuttaa.
 
Ville: [00:10:38] No niin, sitten päästäänkin nykyaikaan. Nykyaikana varmaan tämä some on semmoinen uusi ilmiö, mikä on luonut myös ulkonäköpaineita ehkä nuorille ja myös aikuisille. 
 
Joni: [00:10:53] Ja kun puhuttiin tuosta Hollywoodista ja noiden actiontähtien vaikutuksesta siihen ihmisten kehonkuvaan. Tavallaan nykyään kuka tahansa voi olla tuollainen ns. actiontähti, kun sulla on seuraajia, vaikket ole mikään näyttelijä, mutta olet parrasvaloissa kuitenkin. Ja nyt kun sitä tulee joka tuutista ja niitä on hirveä määrä, niin ehkä ihmiset ajattelee, että se on uusi normi tavallaan.
 
Ville: [00:11:17] Niin kyllä sekin on hyvä muistaa, että ei niiden perusteella kannata liikaa vetää johtopäätöksiä. Nykyään on niin helppo muokata kuvia. Omaa kehonkuvaa kannattaa sitten aina kriittisesti miettiä että onko nämä nyt kaikki aitoja kuvia, mitä tuolta somestakin löytyy.
 
Joni: [00:11:37] Niin kun sä teet sitä ammatiksesi, eikä tässä nyt haluta kaikkia leimata, mutta jos sitä tekee ammatikseen ja sulla on siinä kaikki keinot sallittuja, niin eihän sitä voi verrata siihen kun itse ottaa salikuvan ja katsoo, että tämähän nyt ei matchaa. 
 
Ville: [00:11:51] Niin kyllähän moni jo myöntääkin sen, että he käyttää jotain. 
 
Joni: [00:11:56] Osa kyllä joo.
 
Ville: [00:11:59] Mutta ylipäätään sillä lailla, että lähdekriittisyys on hyvä kaiken tiedon suhteen ja myös kuvien suhteen. 
 
Joni: [00:12:06] Joo, se on hyvä pitää mielessä ja nostaa mieleen silloin tällöin, koska siihenkin sokaistuu ja unohtaa sen ja masentuu sitten, kun omat kuvat ei näytä samalta. Treeni ei kuljekaan niin hyvin, Mut joo, niinkuin tässä jaksossa kävi ilmi kävi jaksossa, niin ei tuo some ole se, mistä se [kuntodoping] on lähtöisin, vaan sillä on pitkät juuret. Nykyään ollaan sitten tässä. Tuo somehan antaa sitten oman alustansa sille ilmiölle.
 
Ville: [00:12:34] Niin kyllä. Ei sitä ajattelisikaan, että miten kaukaa se on loppupeleissä tullut ja miten tämä on rakentunut vuosikymmentenkin aikana, että kaikki on tietyllä tavalla johtanut sitten tähän pisteeseen. 
 
Joni: [00:12:49] Joo, kyllä. Jos se silloin oli 60-luvun Kalifornian bodauspiirille ihan oma underground-juttunsa, niin kyllä se nyt on aika sellaista valtavirtaa.
 
Ville: [00:13:00] Juurikin näin.
 
Joni: [00:13:00] Toimitusjohtajatkin bodaa. Ennenhän se oli vähän niin, että ainoastaan hölmöt bodaavat. Sitä oli aika vähän arvostettu.
 
[00:13:08] Nykyäänhän on tietyllä tavalla vähän trendikästäkin treenata ja se on hyvä juttu, terveyttä edistävä asia. 
 
Joni: [00:13:20] Kyllä näin on. 
 
Ville: [00:13:20] Tässä tämän jakson anti tällä kertaa. Seuraavaan jaksoon sitten uudet aiheet taas,
 
Joni: [00:13:26] Kiitos, että kuuntelit ja palataan asiaan.
 
Ville: [00:13:29] Kiitos, moi!
 


Oliko tämä artikkeli hyödyllinen?
Ääniä yhteensä 314