Olet täällä

diureetit

Diureetit

Päivitetty 16.9.2019

Ihmisen ruumiinpainosta on vettä noin 60 prosenttia [1]. Elimistössä oleva vesi on jakautunut solunulkoiseen ja solunsisäiseen nesteeseen. Solunulkoisen nesteen määrän on pysyttävä lähes muuttumattomana, jotta solut toimivat oikein. Ihmisen nesteissä on erilaisia suoloja, joiden väkevyyttä säädellään tarkasti. Jos suolojen pitoisuus muuttuu liian väkeväksi tai laimeaksi, seurauksena on aineenvaihdunnan häiriöitä. [2].

[1] Haug E, Sand O, Sjaastad Ø & Toverud KC (1999): Ihmisen fysiologia. ss. 423-470. WSOY, Porvoo.
 
[2] Mustajoki P. (2018): Veren suolapitoisuuksien muutoksia. Duodecim. Saatavilla: https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00097
 
[3] Mustajoki P. (2018): Hypokalemia. Duodecim. Saatavilla: https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00857
 
[4] Mustajoki P. (2018): Hypernatremia. Duodecim. Saatavilla: https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00856
 
[5] Ruskoaho (2019): Diureetit. Kirjassa: Farmakologia ja toksikologia, ss. 553-572. Toim. Ruskoaho, H, Hakkola, J. Duodecim, Keuruu.
 
[6] Ylitalo P (2007): Verenpainetaudin, angina pectoriksen ja sydämen vajaatoiminnan lääkehoito. Kirjassa: Farmakologia ja toksikologia, ss. 567-594. Toim. Koulu M, Tuomisto J. Medicina, Kuopio.
 
[7] Cadwallander  AB, de la Torre X, Tieri A & Botrè F (2010): The abuse of diuretics as performance-enhancing drugs and masking agents in sport doping: pharmacology, toxicology and analysis. Review. British Journal of Pharmacology 161, 1-16.