Olet täällä

Ravintolisät vs. dopingaineet

Kirjoittaja: PLP-Mareena
Julkaistu: 16.08.2019

Vitamiinit, proteiinipatukat, urheilujuomat, kalanmaksaöljy… Ravintolisiä on valtava määrä ja ihmiset käyttävät niitä paljon1. Tässä postauksessa tutustutaan ravintolisien ja dopingaineiden eroihin sekä opitaan ravintolisien riskeistä ja niiden turvallisesta käytöstä. Kurkkaa tekstin lopusta tarkistuslista, joka helpottaa turvallisten ravintolisien tunnistamista!

Mitä tarkoitetaan ravintolisällä ja kuntodopingilla?

Ravintolisät ovat ravintoaineiden tiivistettyjä lähteitä2. Ne luokitellaan elintarvikkeiksi, mutta ne poikkeavat tavanomaisista elintarvikkeista joko ulkomuodoltaan tai käyttötavaltaan. Ravintolisillä on ravitsemuksellisia tai fysiologisia vaikutuksia, ja niitä käytetään täydentämään ruokavaliota. Ravintolisät eivät saa sisältää lääkeaineita2. Ravintolisiä ovat esimerkiksi vitamiinipillerit, yrttivalmisteet ja urheiluravinteet.

Ravintolisiksi ei luokitella kuntoilussa käytettäviä proteiini-, aminohappo- tai hiilihydraattivalmisteita. Ravintolisäasetuksen mukaan ravintolisiä nautitaan pieniä määriä ja niistä saatavan energian määrä on pieni2. Kuntourheiluvalmisteiden energiamäärä puolestaan on usein suuri ja esimerkiksi urheilujuomia voidaan nauttia suuriakin määriä. Kuitenkin kuntoilussa käytettäviin valmisteisiin voi myös liittyä samankaltaisia riskejä kuin ravintolisiinkin.  

Kuntodopingaineet ovat lääkeaineita, tai niiden kaltaisia aineita, joilla pyritään suorituskyvyn parantamiseen tai ulkonäön muokkaamiseen. Kuntodopingaineita ovat esimerkiksi anaboliset steroidit, kasvuhormoni ja efedriini.

Millaisia dopingriskejä ravintolisiin ja kuntourheiluvalmisteisiin voi liittyä?

Ravintolisien turvallisuus on valmistajan, valmistuttajan, maahantuojan, myyjän tai muun vastaavan tahon vastuulla2. Ravintolisät eivät saa olla terveydelle vaarallisia, eivätkä ne saa sisältää lääkeaineita2. Kuitenkaan ravintolisien sisällysluettelo ja sisällys eivät välttämättä vastaa toisiaan. Valmisteissa ei välttämättä ole niitä vaikuttavia aineita, joita siinä pitäisi olla, ja toisaalta valmiste voi sisältää aineita, joita sisällysluettelossa ei ole ilmoitettu3,4. Sveitsiläisessä tutkimuksessa netistä tilatuista reilusta sadasta ravintolisästä 21 valmisteen sisällysluettelo ei täysin vastannut niiden sisällystä5. Ravintolisistä on löydetty muun muassa anabolisia androgeenisia steroideja ja efedriiniä3, jotka luokitellaan myös kuntodopingaineiksi.

Tahalliset epäpuhtaudet

Ravintolisistä löydetyt lääkeaineet voivat olla tahallisen toiminnan seurausta. Sveitsiläisessä tutkimuksessa tilattiin netistä noin 100 erilaista ravintolisää, joista kolme sisälsi suuria määriä anabolisia steroideita5. Kun valmisteessa havaittu määrä on suurempi kuin lääketieteellinen annos, on epätodennäköistä, että aine olisi päätynyt tuotteeseen vahingossa. Markkinoilla on siis myös valmisteita, joissa epäpuhtaudet ovat tahallisia ja niidet määrät ovat merkittäviä5,6.

Heikon laatukontrollin aiheuttamat epäpuhtaudet

Suurin osa ravintolisien epäpuhtauksista on kuitenkin todennäköisesti tahattoman toiminnan seurausta. Yleensä ravintolisistä havaitut lääkeainemäärät ovat pieniä ja ne vaihtelevat yksittäisten pakkausten välillä7. Syynä epäpuhtauksiin voi olla esimerkiksi raaka-aineiden huono laatukontrolli tai samat valmistuslinjat dopingaineille ja ravintolisille8. Kansainvälisessä tutkimuksessa ostettiin Yhdysvalloista ja useista Euroopan maista yli 600 ravintolisää, joista 15 % sisälsi anabolisia androgeenisia steroideita7. Näitä ei ilmoitettu tuotteiden sisällysluettelossa. Kuitenkin steroidien määrä tuotteissa oli pieni, eikä niillä todennäköisesti olisi käytössä haittavaikutuksia7.

On vaikea sanoa, kuinka yleisiä kuntodopingjäämät ravintolisissä ovat, sillä tutkimuksia aiheesta on melko vähän. Syytä suureen paniikkiin ei kuitenkaan näyttäisi olevan, sillä yleensä kyse on pienistä määristä, millä ei ole kuntoilijalle terveydellisiä haittoja. Käyttämällä maalaisjärkeä valmisteiden valinnassa pääsee pitkälle. Apuna turvallisten tuotteiden valinnassa voit myös käyttää alla olevaa tarkistuslistaa.

Miten erottaa turvalliset ravintolisät?

Tarkistuslista turvallisten ravintolisien tunnistamiseen:

  • Onko tuote ulkomailta tilattu? Netistä tilattuihin ravintolisiin kannattaa suhtautua varauksella. Niiden sisällöstä ei ole varmaa tietoa, eikä niitä todennäköisesti valvota millään tavalla. Ulkomailta tilatut tuotteet voivat myös sisältää aineita, jotka Suomessa luokitellaan lääkkeiksi. Lääkkeiden maahantuonti ilman asianmukaista reseptiä on laitonta. Voit tarkistaa lääkkeiksi luokiteltavat aineet osoitteessa: http://www.fimea.fi/valvonta/luokittelu/laakeluettelo)
     
  • Lupaako tuote ”liikaa”? Yliampuvat mainostekstit ja suuret lupaukset voivat kertoa siitä, että tuote sisältää dopingaineita. Jos tuotteella on terveysväitteitä, niiden tulee olla tutkimukseen perustuvia2.
     
  • Onko tuotteessa doping free -leima? Antidopingsertifikaatti voi auttaa tunnistamaan turvallisia tuotteita. Virallisen sertifikaatin omaavat tuotteet on tutkittu yleisimpien dopingaineiden varalta9. Kaikkia dopingiksi luokiteltuja aineita ei kuitenkaan tutkita, joten kilpaurheilijalle ne eivät välttämättä sovi9. On myös huomioitava, että ravintolisien tuotantoerissä voi olla eroja9. HUOM. Vältä tuotteita, joissa lukee ”IOC approved” tai ”WADA tested”, koska tällaisia sertifikaatteja ei ole olemassa4.
     
  • Onko valmistaja tunnettu yritys? Tuntemattomien valmistajien tuotteisiin kannattaa suhtautua varauksella. Isoihin ja tunnettuihin toimijoihin kohdistuu enemmän valvontaa, ja epäedullisen mediahuomion riskit ovat suuremmat, mikä pakottaa ne toimimaan vastuullisemmin.
     
  • Onko tuotteessa lääkkeellisiä väitteitä? Ravintolisän pakkauksessa tai mainonnassa ei saa viitata valmisteen hoitaviin tai sairauksia ehkäiseviin vaikutuksiin2. Myös lääkkeellisten mielikuvien luominen muulla tavoin on kiellettyä2.
     
  • Nauti tuotetta suosituksen mukaan! Suositellun vuorokausiannoksen ylittäminen voi johtaa ravintoaineen liikasaantiin ja saattaa aiheuttaa haittoja terveydelle ja suorituskyvylle3.

 

Samaa tarkistuslistaa voi soveltaa myös rohdosvalmisteiden, kuntoilussa käytettävien valmisteiden tai homeopaattisten valmisteiden turvalliseen tunnistamiseen.

Voit lukea lisää ravintolisistä ja niiden tutkituista vaikutuksista Jaakko Mursun artikkelista.

1. Männistö, S., Tapanainen, H., Aalto, S., Reinivuo, H., Kaartinen N. & Valsta L. 2018. Ravintolisät. Ravitsemus Suomessa  –FinRavinto 2017 -tutkimus. http://www.julkari.fi/handle/10024/137433.

2.  Evira. 2016. Ravintolisäopas elintarvikevalvojille ja elintarvikealan toimijoille. https://www.ruokavirasto.fi/tietoa-meista/asiointi/oppaat-ja-lomakkeet/yritykset/elintarvikeala/oppaat/

3.  Maughan, R. J. 2005. Contamination of dietary supplements and positive drug test in sports. Journal of Sports Sciences 23 (9), 883–889.

4. De Hon, O. & Coumans, B. 2007. The continuing story of nutritional supplements and doping infractions. British Journal of Sports Medicine 41 (11), 800–805.

5. Baume, N., Mahler, M., Kamber, M., Mangin, P. & Saugy, M. 2006. Research of stimulants and anabolic steroids in dietary supplements. Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports, 16 (1), 41–48.

6. Parr, M. K., Geyer, H., Hoffmann, B., Köhler, K., Mareck, U. & Schänzer, W. 2007. High amounts of 17-methylated anabolic-androgenic steroids in effervescent tablets on the dietary supplement market. Biomedical Chromatography 21 (2), 164–168.

7. Geyer, H., Parr, M. K., Mareck, U., Reinhart, U., Schrader, Y., & Schanzer, W. 2004. Analysis of non-hormonal nutritional supplements for anabolic-androgenic steroids – results of an international study. International Journal of Sports Medicine 25 (2), 124–129.

8. Maughan, R. J. 2011 Dietary supplement for athletes: Emerging trends and recurring themes. Journal of Sports Sciences 29 (1), 57–66.

9. Seppälä, Timo. Sertifikaatti ei takaa urheiluvalmisteen puhtautta. SUEK. https://www.suek.fi/documents/10162/40614/Sertifikaatti+ei+takaa+urheiluvalmisteen+puhtautta



Lisää uusi kommentti