Olet täällä

Kuntodopingin käytön syyt

Kirjoittaja: PLP-Mareena
Julkaistu: 11.06.2019

Puhtaan Liikunnan Puolesta -lähettiläänä keskustelen liikunta-alan toimijoiden kanssa kuntodopingin käyttöön liittyvistä riskeistä. Kuntodopingillahan tarkoitetaan tavallisten kuntoilijoiden dopinginkäyttöä, eli kaikkea sitä dopinginkäyttöä, joka tapahtuu kilpaurheilun ulkopuolella. Tässä yhteydessä kuulen monesti ihmetteleviä kysymyksiä siitä, miksi ihmiset edes käyttävät tuollaisia aineita noista riskeistä huolimatta. Tässä postauksessa pyrin vastaamaan tähän kysymykseen laajasti ja kokoan niitä syitä, jotka ovat kuntodopingin käytön taustalla.

Halu parantaa omaa fyysistä suorituskykyä on yksi keskeisimmistä syistä kuntodopingin käyttöön1,2,3,4. Vaikka suorituskyky paranee puhtaastikin, voi halu saavuttaa tulokset entistä nopeammin ajaa aineiden pariin5. Kuntodopingin käyttäjät saattavat käyttää aineita lisätäkseen voimatasojaan3,4 tai saavuttaakseen tavoitteensa nopeammin5. Myös nopeampi palautuminen vammoista tai liikuntasuorituksesta voivat olla syinä kuntodopingin käyttöön3,5. Siten käyttöön liittyy vahvasti tuloskeskeisyys ja toisaalta myös kiireen kulttuuri, jossa kaikki asiat halutaan saada nopeasti.

Toinen keskeinen syy kuntodopingin käyttämisen taustalla on halu ulkonäön parantamiseen3,4. Käytöllä voidaan tavoitella esimerkiksi suurempaa lihasten kokoa tai pienempää rasvamassaa3, ja sitä kautta nykyajan ihanteiden mukaista ulkonäköä. Halu kokea itsensä viehättäväksi1, seksuaalisten kumppaneiden houkuttelu3 ja toisaalta oman itsevarmuuden parantaminen3 ulkonäön muokkaamisen kautta voivat olla syinä siihen, että kuntodopingia päätetään käyttää.  

Kolmas tärkeä tekijä kuntodopingin käyttämiselle on lähipiiri. Kuntodopingin käyttäminen on tyypillisempää, jos henkilön lähipiirissä on muita käyttäjiä3,6. Tämä saattaa liittyä sekä kuntodopingin saatavuuteen että sosiaaliseen paineeseen. Kun lähipiirissä on muita käyttäjiä, on käyttö helpompi aloittaa, koska aineita ja henkilökohtaista tietoa aineiden käytöstä on saatavilla. Lisäksi, jos kuntodopingin käyttäminen omassa treeniporukassa on enemmän sääntö kuin poikkeus, sosiaalinen paine käyttämiseen on kova5. Myös omien esikuvien tai valmentajien antama esimerkki1 ja lähipiirin asenteet kuntodopingia kohtaan2,8 voivat olla merkittäviä tekijöitä sille, aletaanko kuntodopingia käyttää.

Vaikka kuntodopingin käyttäjiä on kaikissa ikäryhmissä ja sitä käyttävät niin miehet kuin naisetkin, eniten käyttäjiä on kuitenkin nuorten miesten parissa4. Käyttäjät ovat tyypillisemmin itsenäisesti liikkuvia ja harrastavat liikuntaa aktiivisesti7. Lisäksi kuntodopingin käytöllä on havaittu yhteys ravintolisien käyttöön1,3,6. Tämä saattaa viitata siihen, että kuntodopingia käyttävä ottaa liikkumisen tosissaan, harrastaa sitä aktiivisesti ja itsenäisesti. Koska ympärillä ei ole esimerkiksi urheiluseuran tukea ja ohjeistuksia, voidaan ratkaisua tulosten saavuttamiseen hakea kuntodopingista. Kuntodopingin käyttö on havaittu olevan yhteydessä päihteiden käyttöön1,3,7, mikä toisaalta saattaa viitata siihen, että käyttöön liittyy myös kokeilunhalua. Kuitenkin yhteyttä voivat selittää monet muutkin tekijät, eikä varmaa tietoa yhteyksien merkityksistä voi sanoa ilman tarkempaa tutkimusta.

Koska käyttäjät ovat erilaisia, myös käytön syyt vaihtelevat. Lisäksi päätös kuntodopingin käytön aloittamisesta riippuu monista eri syistä5. Kaikki ylläolevat tekijät voivat jossain määrin vaikuttaa käytön aloittamispäätökseen. Dopinglinkin yhtenä tehtävänä onkin tarjota kuntodopingin käyttöä harkitseville luotettavaa tietoa aineiden riskeistä päätöksen tueksi (https://dopinglinkki.fi). Riskien tiedostaminen on keskeinen syy siihen, ettei halua kuntodopinginaineiden käyttämiseen synny1,3,5. Kaikki liikunta-alan toimijat aina yksityisyrittäjistä kuntiin ja kaupunkeihin voivat olla mukana tiedottamassa näistä riskeistä. Liittymällä mukaan Puhtaan Liikunnan Puolesta -toimintamalliin toimija sitoutuu terveyttä edistävään liikuntaan sekä tuo tämän luotettavan tietolähteen asiakkaidensa tietoisuuteen. Tsekkaa täältä lähin PLP-toimijasi!  

Mitä ajatuksia nämä käytön syyt sinussa herättävät? Jätä kommentti alle!

  1. Allahverdipour, H., Jalilian, F. & Shaghaghi, A. 2012. Vulnerability and the intention to anabolic steroids use among Iranian gym users: an application of the theory of planned behavior. Substance Use & Misuse 47 (3) 309–17.
     
  2. Blank, C., Brunner, J., Kreische, B., Lazzeri, M., Schobersberger, W. & Kopp, M. 2016. Performance-enhancing substance use in university students: motives, attitudes, and differences in normative beliefs. Journal of Substance Use 22 (3) 324–330. doi.org/10.1080/14659891.2016.1208777.
     
  3. Dunn, M., Mazanov, J. & Sitharthan, G. 2009. Predicting future anabolic androgenic steroid use intentions with current substance use: findings from an internet-based survey. Clinical Journal of Sport Medicine 19 (3) 222–7.
     
  4. Hakkarainen, P., Karjalainen, K., Ojajärvi, A. & Salasuo, M. 2014. Huumausaineiden ja kuntodopingin käyttö ja niitä koskevat mielipiteet Suomessa vuonna 2014. Yhteiskuntapolitiikka 80 (4) 319–333.
     
  5. Lazuras, L., Barkoukis, V., Loukovitis, A., Brand, R., Hudson, A., Mallia, L., Michaelides, M., Muzi, M, Petróczi, A. & Zelli, A. 2017. I Want It All, and I Want It Now”: Lifetime Prevalence and Reasons for Using and Abstaining from Controlled Performance and Appearance Enhancing Substances (PAES) among Young Exercisers and Amateur Athletes in Five European Countries. Frontiers in Psychology 8. doi.org/10.3389/fpsyg.2017.00717
     
  6. Ntoumanis, N., Ng, J. Y., Barkoukis, V. & Backhouse, S. 2014. Personal and psychosocial predictors of doping use in physical activity settings: a meta-analysis. Sports Medicine 44, 1603–1624. doi: 10.1007/s40279-014-0240-4.
     
  7. Thorlindsson, T. & Halldorsson, V. 2010. Sport, and use of anabolic androgenic steroids among Icelandic high school students: a critical test of three perspectives. Substance Abuse Treatment, Prevention, and Policy 5 (32).
     
  8. Zelli, A., Mallia, L. & Lucidi, F. 2010. The contribution of interpersonal appraisals to a social-cognitive analysis of adolescents’ doping use. Psychology of Sport and Exercise 11, 304–311. doi: 10.1016/j.psychsport.2010.02.00.


Lisää uusi kommentti