Ammattilaiset

Podcastit [16]

Tässä podcastissa keskustellaan ajankohtaisista aiheista kuntodoping-teeman ympärillä. Voit kuunnella Anchor-palvelun kautta tuotetut jaksot sivulla olevien linkkien kautta tai esimerkiksi Spotify-palvelusta.

Jakson 12 tekstivastine

14.11.2022, 56min48sek

Dopinglinkin jaksojen isäntinä toimivat Joni Askola ja Ville Leskinen.

Vieraana tässä jaksossa Tomi Takamaa.

Intro: Tämä on Dopinglinkin podcast. Tässä podcastissa vastataan kuntodopingiin, eli kilpaurheilun ulkopuoliseen dopingaineiden käyttöön liittyviin kysymyksiin.

Ville: Tervetuloa Dopinglinkin podcastin pariin. Tänään meillä on vieraana Tomi Takamaa, personal trainer ja fitnessvalmentaja ja Youtubesta monelle varmastikin tuttu. Tervetuloa Tomi!

Tomi: Kiitoksia!

Ville: Haluatko ihan alkuun vähän vielä pikkuisen kertoa itsestäsi?

Tomi: No, mitä tässä nyt kertomista, siinähän se oikeastaan tuli. Minun oikeastaan se intohimo, mitä tykkään tehdä asiakkaitten kanssa ja missä koen itse olevani parhaimmillani, niin on oikeastaan se ohjaus siellä salilla. Eli olen se, joka laittaa tekniikat kuntoon, jos ei muuten ne kikat löydä sieltä, niin minun luokse yleensä tullaan lakki kädessä, että katsotaanko tämä lihasryhmä. Ja sitten huomataan, että ollaan kahden viikon jälkeen katsottu kaikki lihasryhmät. Minä aina nauran, että olen itse ehkä hieman autistinen siinä, koska koen, että havaitsen aika hyvin ne kaikki. Minä monesti sanon jollekin asiakkaalle, että näytäpä muutama toisto jotakin liikettä X, ja huomaan sen ekan toiston jälkeen jo tasan tarkkaan, että mitä siinä kannattaa korjata siinä liikkeessä. Eli käytännössä optimointia, niin se on se juttu, mihin keskityn tällä hetkellä eniten, mutta jonkun verran noita kisavalmennuksia myös tuonne Suomen Fitnessurheilun kisoihin.

Ville: Joo. Pitkällä kokemuksella ja olet tosiaan ollut body- ja fitnesskenessä tosi pitkään, niin miten sinun mielestä asiat on tässä vuosien varrella muuttunut?

Tomi: No kyllä ne sillä tavalla, että parempaan suuntaan totta kai. Että jos mietitään ekana mitä netti on tuonut, niin ihan valtavan määrän tietoa saataville. Ja se, että kuka käyttää sitä tietoa oikeasti hyväkseen, niin se on toinen asia. Tuolla on tietenkin paljon sellaisia auktoriteetteja, jotka vetää tällaisia suusta suuhun ja lapulta lapulle kulkevia metodeja, kisan viimeistelyjuttuja, dieettijuttuja. Ja ne on vähän vuosien saatossa saattanut kokea sellaisen rikkinäinen puhelin -ilmiön. Eli siellä välttämättä ei ole ollut tiedettä kovin paljon jo ennestään taustalla ja vuosien saatossa vielä vähän muuttunut ja monesti tuntuu, että huonompaan suuntaan. Mutta taas toisessa päässä on se porukka, jotka on hyvinkin valveutuneita, hyvinkin paljon ottaa asioista selvää. Ja tuntuu siltä, että nykyään, oman tiedon kanssa huomaa, että hitto, että on minun pitäisi opiskella lisää, että se mitä on 10–15 vuotta sitten ahminut netistä ja kirjoista, niin tuntuu, että vielä olisi paljon petrattavaa. Kun tuolla on näitä nuorempia guruja, tai siis oikeasti guruja. Itseäni en pidä guruna, mutta nämä nuoret, ne on nykyään, voi sanoa, että ne on guruja, ne tietää hurjasti sekä teoriaa että käytännön asioita. Nyt minä sekoitin omat ajatukseni, kai tämä johonkin menee tämä vastaus tässä. Mutta joo, eli sillä tavalla on muuttunut, että tietoa on käytettävissä ja jotkut käyttää sitä tietoa todella tehokkaasti ja todella hyvin tuloksin.

Ville: Joo, siinä saa valmentajana olla tarkkana, että osaa vastata kysymyksiin. Netin maailma on niin laaja, että sieltä löytyy vaikka minkälaista tietoa. Tulee tiukkoja kyssäreitä.

Tomi: Se kaikkein huonoin vastaus on, että näin on aina tehty, että älä kysele noin paljon. Se on eka merkki, että silloin tietää, että valmentaja ei välttämättä ole kaikista ihan kartalla. Ja tietenkin lähtökohtaisestihan voi sanoa, että kukaan ei tiedä kaikkea, mutta se pitää myöntää, että se pitää uskaltaa vaan sanoa, että sori, mutta en tiedä, otan selvää ensi kerralle, tai laitan sinulle viestillä tänään, että en nyt ihan tarkkaan muista miten tämä meni. Se on sellainen yksi vahvuus tässä touhussa, että uskalletaan myöntää myös ne omat vajavaisuudet ja heikkoudet kanssa.

Joni: Kyllä. Ja sehän menee kanssa näin, että kun tietää paljon, niin vasta tajuaa ettei tiedäkään läheskään kaikkea. Että jos vetää mutkia suoraksi, niin sitä on niin kaikkitietävä.

Tomi: Jep, näinhän se on.

Joni: Ja olet tosiaan ollut aika pitkään, kuten Villekin sanoi, tässä skenessä mukana. Ja itsekin olet kisannut aikoinaan ja olet ollut myös näissä foorumeissa mukana, missä on paljon keskustelua, niin onko siellä muuttunut se kulttuuri paljon? Oletko huomannut, että siellä olisi jotain trendejä käynyt millaista se oli alkuaikoina ja mimmoista se on nykyään?

Tomi: No, en ole sillä tavalla niillä foorumeilla, millä tämän oma foorumin kirjoittelun aloitin, niin en ole siellä pyörinyt juurikaan, että se on ollut sellaista vähän sivusta seuraamista. Mutta minulla on nykyään oma keskustelualusta salille.com, missä on myös keskustelupalsta. Ja se sivu nyt on vähän sillä tavalla, että se pääsivu välillä on vähän tuuliajolla, että kun se sivu aukesi, niin alussa on sinne päivitettiin hurjasti kaikkia artikkeleita, mutta kun lukijoita ei siinä vaiheessa ollut ollut niin paljon, niin tuntuu, että tuli käytettyä aika paljon paukkuja heti siihen alkuun, että olisi ehkä kannattanut säästellä juttuja. Kuten mulle joku fiksumpi taisi sanoakin, että älä laita viittä juttua viikossa sinne etusivulle. Mutta että kyllä sen huomaa toki, kun on seurannut keskusteluita, niin siellä on aika paljon sellaisia, jotka oikeasti tietää asioista, että jotkut on ottanut aika paljon selvää. Ja siinä huomaa, että siellä on aika paljon kirjoittelijoita, jotka rupeaa pelaamaan jotakin sellaisia kortteja, että paljos nostat penkistä ja katsopa paljon nostan penkistä. Vähän tällä tavalla dissaamiskilpailu, että halutaan uuden, nuoremman sukupolven tieto kokonaan naamioida tai peitellä oman tietotaidon ja kokemuksen taakse, joka voi olla, että on vähän päivityksen tarpeessa jo.

Ville: On pakko kysyä tähän väliin, että paljon sinä nostat penkistä?

Tomi: En ole koskaan kokeillut. Minulla on tuossa Youtubessa itse asiassa sellainen video, siinä on minun parhaat penkkisarjat, niin olen nostanut sillä videolla, ne on kylläkin eri treeneistä, 2014 tapahtui nämä nostot, niin 100:lla nostin 36, 120:llä nostin 20, ja sitten 140:llä nostin 14. Sillä tavalla itse hämmästelen nykypäivänä sitä tulosta, koska viimeksi, kun koitin satasella, niin sainkohan edes kahtakymmentä toistoa. Se oli tietenkin, kun sitä teki silloin tosi paljon. Tietyt liikkeet on sellaisia, että jos haluat kyykätä paljon tai penkata paljon, niin sinun pitää tehdä niitä kyseisiä liikkeitä.

Ville: Oliko nuo kyseiset tulokset samana päivänä vai eri päivinä? Vai oliko siinä kuinka pitkä palautumisaika sarjojen välissä?

Tomi: Ne oli muistaakseni 2014, olisiko ollut keväällä, koska siellä yhdessä videossa muistaakseni näkyi vähän talvista maisemaa siellä takana.

Ville: Aivan, eli. Mutta kovia tuloksia, kovia tuloksia.

Tomi: Eri treeneissä on ilman muuta tehty.

Ville: Niin aivan, ajattelin että oliko ne samana päivänä, että aina kova. Tommoinen setti ja tunti väliä siinä, niin siinä olisi ollut jo kova, rintoja kiristää vähän.

Tomi: Joo.

Joni: Youtubeen teet kanssa videoita edelleen?

Tomi: Juu, jonkun verran. Olen viimeksi tehnyt varmaan joskus toukokuussa videon, kun on ollut vähän muuta tekemistä tässä näin. Ja on ollut vähän sellainen, että minulla on muutamia videoaiheita tässä taskussa koko ajan, mutta ainakin pari sellaista on, missä minun pitää odottaa, että syksyn kisat on ensin ohi, koska ne henkilöt, ketä haluan siihen videoon, on sellaisia, ketkä on syksyn fitnesskisoihin asti aika kiinni siinä omassa projektissaan. Mutta lisää toki on tulossa.

Joni: Joo, kyllä. Olet puhunut siellä somessa ja Youtubessa kanssa myös näiden suorituskykyä parantavien aineiden käytöstä. Aika harvoin on ihmisiä, jotka puhuu esimerkiksi omasta käytöstä tai aiheesta muutenkaan, niin mimmoinen se vastaanotto on ollut sinulle näissä teemoissa?

Tomi: No, sellaista vaihtelevaa. Tietenkin se minun tavoite, kun tein sen videon tuossa… Milloin se nyt oli, se taas olla viime elokuuta tai jotain vastaavaa, kun tein sen videon. Niin siinä oli tietenkin aika paljon sellaista kommenttia sellaisilta, kelle halusin oikeastaan osoittaa sen videon. Eli tämän ikäluokan henkilöt ja sellaisen treenihistorian omaavat henkilöt, jotka on aika lailla alttiita ja justiinsa siinä vaiheessa, että ne pikkuhiljaa joutuu, osa heistä joutuu siihen päätökseen, että pitäisköhän tässä nyt tehdä jotakin ja ottaa näitä suorituskykyä parantavia aineita vai jatketaanko natuna. Ja tavoitteena tietenkin oli se, että tuolla on paljon sellaisia omaa etuja ajavia, eli ketkä myy oikeasti niitä, jotka sanoo, että juu juu, että ei tästä ole kellekään tullut mitään, että anna mennä vaan. Että tavallaan se viesti nuorille aloittelijoille, mutta miksei myöskin vanhemmillekin. Koska tuolla on myöskin toisesta päästä aika paljon sitä porukkaa, jotka on sanotaan plus 50- ja 40-vuotiaita ja jopa sitä vanhempia, jotka kirjaimellisesti höyryttelee ihan täydellä teholla edelleenkin. Siinä on aina sellainen hauska savuverho, että kerrotaan, joo kyllä käyn labrassa hei, ja siellä labroissa katsotaan maksa-arvot ja se on siinä. Kuinka moni on katsonut sydänfilmin, kuinka moni on perillä kolesterolista tai kuinka moni välittää niistä. Ja kuinka moni mittaa verenpainetta säännöllisesti. Kun nämä on tällaisia asioita, mitä ihmisten pitäisi pohtia. Ja tietenkin se toinen asia, minkä haluaisin tuoda ilmi niillä videoilla, on se, että se on turha miettiä, että just minä olen se henkilö, kelle ei tule mitään sivuvaikutuksia nyt kun tässä vähän boostaan näitä treenejä. Mutta se minun viesti on pitkään ollut aina se, että jokaiselle on aina luvassa jotakin. Se, että mitä se on, niin se on vähän onnenpyörä. Sieltä voi tulla joillekin aika pahojakin ja aika ikäviäkin ei-haluttuja vaikutuksia.

Joni: Se on just näin, ja varsinkin mitä pidempään jatkuu, niin se todennäköisyys sille, että jotain tulee käymään, niin se kasvaa tietenkin siinä aina kun aikaa menee eteenpäin.

Tomi: Joo, ja moni luottaa peiliin ja siihen omaan oloonsa. Että minullahan on tukka päässä ja minullahan ei ole tullut aknea ja minulla on mielialakin ihan hyvä. Mutta mitä siellä konepelin alla tapahtuu, niin se on aina sellainen asia, että luulen, että moni ei oikeasti edes uskalla ottaa selvää, että missä niiden terveys on ihan verikokeiden mukaan menossa sillä hetkellä.

Joni: Mutta se on ihan tyypillinen ilmiö muutenkin varsinkin miesten keskuudessa, ettei haluta mennä sinne lääkäriin, koska ei haluta tietää, mitä sieltä saattaa ilmetä.

Tomi: Tieto lisää tuskaa.

Joni: Että ollaan mieluummin siellä pimennossa kuin että saa tietää sen totuuden. Se voi olla välttelykäytöskin, mikä siinä saattaa olla kyseessä.

Tomi: Joo, kyllä.

Ville: Haluatko vähän avata sitä, että miten itse päädyit aloittamaan?

Tomi: No joo, se oli oikeastaan varmaan, no siitä on yli… Hetkinen, mikäs nyt on, 2022, no siitä on vähän reilu parikymmentä vuotta. Ja se oli oikeastaan sellaista, että silloin ei ollut oikeastaan… Voisi olla, että netti oli ihan lapsenkengissä. Ja tietoa rupesi olemaan ja ensimmäiset alan keskustelupalstat tuli silloin. Mutta silloin ei oikein uskottu vielä, kun ei ollut esimerkiksi Suomen Fitnessurheilulla olemassa mitään tällaisia ns. natulajeja. Ja tämä Classic Bodybuilding tuli muistaakseni, olisiko se ollut 2005 vai 2006, jotain tällaista kuitenkin. 2005 se itse asiassa taisi olla, jolloin kilpailin itse kehonrakennuksessa ekan kerran. Se kahtiajako oli todella rajua, että oli ne Natu Mikki Hiiret ja sitten ne Kuningas Kehonrakentajat. Minulle se nyt oli tietenkin itsestäänselvyys, etten mihinkään natukilpailuun halua lähteä osallistumaan, koska minulla oli siinä vaiheessa jo oma käyttöhistoriaa takana. Se nyt pitäisi kaikille olla selvää, että jos on historiassa jotakin, niin sitten ei lähdetä enää natukisoihin kilpailemaan, sitä huolimatta, että niistä mahdollisista testeistä pääsisi läpi, se on vaan yksinkertaisesti minun mielestä epäurheilijamaista, että on kuitenkin se etu, joka on saatu vuosia sitten. Ja tutkimusten mukaanhan se ei esimerkiksi solujen mitokondritasolla poistu lopullisesti ikinä, eli sinulla on aina se pieni etu siihen täysin naturaaliin versus sellaiseen, kellä on käyttöhistoriaa.

Ville: Joo. Kun aloit käyttää, niin huomasitko siitä mitä muutoksia, jos puhutaan ihan vaan suorituskyvyssä ja vaikka treenaamisessa ja palautumisessa ja tämmöisissä asioissa, niin periaatteessa positiivisia muutoksia?

Tomi: Joo toki, että puhuttiin sivuvaikutuksesta, niin minähän itse huomasin tosi aikaisessa vaiheessa, että olen äärimmäisen herkkä niille estradiolivaikutuksille. Eli se, että minun ei tarvitse kuin katsoa jotakin tablettia, niin minulla rupesi täällä kutittamaan. Se kun sanoin, että jokaiselle jotakin, niin voi olla, että joku höyryttelee vuosia ilman, että tulee mitään tuollaisia estradiolissivuvaikutuksia, eli ei ala kasvaa ns. rinnat. Eli ei nännit ala kutisemaan ja kasvamaan, eli ei tule gynekomastiaa. Sitten taas tuntuu sitä, että toisella lähtee hiukset tosi helposti, toisella tulee akne. Ja sitten minä olin sitä kohderyhmää, minulla tuli ne gynekomastiat melkein saman tien, että kävin 2004 jopa leikkauttamassa ne, koska ne ei ollu kauhean esteettisen näköiset, kun toinen puoli näytti tuonne ja toinen tuonne. Se oli vähän karu näky. En voi suositella kellekään paikallispuudutuksessa tehtävää gynekomastialeikkausta, voin sanoa näin.

Joni: Ei ollut mukava kokemus.

Tomi: No sanotaan näin, että sen tunnin jälkeen siinä leikkauspöydällä oli hiestä minun siluetti, josta pystyi katsomaan, että okei tuossa on maannut ihminen. Eli siitä voi saada sellaisen kuvan, että millainen se oli kokemuksena.

Joni: Joo.

Ville: Aikamoista, aikamoista.

Joni: Me ollaan tosiaan Villen kanssa vitsailtu, jos meistä jompikumpi alkaisi käyttää, niin varmaan saataisiin pelkkiä haittoja.

Ville: Niin on.

Joni: Että on semmoinen genetiikka. Että gynekomastia olisi.

Tomi: Joo. No siis tuntuu siltä, että se joillekin on vähän niin, että onhan tässä vuosien varrella nähnyt niitä kenelle tavallaan miettii, että mihin se kaikki on mennyt. Kun saattaa olla henkilöitä, jotka on käyttänyt semmoisia ihan kilpatason annoksia pitkään, ja se ei oikein tunnu näkyvän missään. Muuten, kun tässä hiuksista puhuttiin, niin minullahan itsellä on vaan tällainen Rasmuksen Laurin pituinen tämä otsa, että minulla ei varsinaisesti hiusraja ole paennut lukioajoista yhtään mihinkään, että tukka minulla on pysynyt päässä samoin kuin edesmenneellä iskällä oli viimeiseen asti hiukset päässä. Tämä on tätä, että joillekin tulee jotakin.

Ville: Hyvät geenit pelastanut sitten.

Tomi: Sen suhteen joo, mutta otsaa voisin lyhentää vähän joo.

Joni: Mutta se on just näin, että ne yksilölliset erot on niin suuria, että joskus saattaa nähdä jonkun ihmisen, niin se tulee mieleen, ettei se oikeasti haittoja tai hyötyjä juurikaan saanut. Ehkä siinä voi olla joku nestöpöhö ja saanut vähän massaa, mutta muutenkin sen näkee hyvin selkeästi, että on aika…

Tomi: Joo, ja se on vähän sitäkin, että opetellaan treenaamaan vasta, kun on kolmas kuuri päällä, niin ruvetaan miettimään, että jos pitäisköhän tehostaa itse kehityksen kolmijalkaakin; treeni, lepo ja ruokavalio.

Joni: Että siinä ollaan menty vähän ”p” edellä puuhun monessakin asiassa.

Tomi: Kyllä.

Ville: Muistan silloin 2005, kun sanoit justiinsa vuosiluvun, oliko niin, että silloin kilpailit?

Tomi: Joo se oli minun ensimmäinen ja viimeinen kilpailu.

Ville: Silloin tuntui, että oli hirveän pinnalla justiinsa kaikki. Itsekin muistan silloin, kun tuli hulluna foorumeja selailtua ja tuli kavereilta aina hyviä neuvoja, että mahdollisimman paljon kun syöt grillillä, niin saa hyvin massaa. Ja se oli sen näköinen, itselläkin oli jossain vaiheessa. Ihan hyviä tuloksia kyllä sai, mutta alkoi tajuamaan sen, että ei vitsi, että saisi vähän alkaa pikkuisen ehkä painoakin tiputtaa, se helposti meni siihen. Mutta se oli jännä, että itsekin hyvin pitkälti silloin lukioikäisenä haki tietoa netistä ja meni vähän semmoisen flown mukana, mikä siinä oli silloin. Ja hulluna tuli käytyä salilla. Se oli ihan kyllä jännä.

Joni: Niin, ja tuossakin varmaan tullaan siihen mistä alussa puhuit, että on se tietokin lisääntynyt, toki edelleen on myös tuota, mutta silloin se oli pitkään sitä, että oli yhtä heraa mitä vedettiin. Ja sama ohjelma kaikille.

Ville: Niin, sitä just mietin. Kyllä. Että siinä mielessä voiko sanoa, että se on mennyt tietyllä tavalla kuten sanoit, että on parempaan suuntaan mennyt?

Tomi: On se ehdottomasti mennyt. Ja voi sanoa, että tuolla on nykyään kovempia naturaaliurheilijoita kuin mitä doping-käyttäjiä. Voi jopa sanoa, että ihan kisamielessä. Voin heti sanoa kolme omaa valmentajaa, jotka olisi voittanut Suomen Kehonrakennusliiton miesten fysiikan tuossa pari viikkoa, kun käytiin. En tiedä milloin tulee ulos tämä kyseinen podcast, mutta syyskuun ekalla viikonloppuna käytiin se kisa läpi, niin kyllä siellä oli aika monikin naturaalikisaaja sen kisan kärjessä.

Ville: Joo.

Tomi: Eli se, että monihan sitä ei tietenkään myönnä. Moni laskee, että yksi plus yksi, että tuolla on enemmän lihasta kuin minulla, niin sen täytyy käyttää roinaa, sen täytyy käyttää enemmän roinaa kuin minä, koska se on isompi kuin minä. Olen ajat sitten hyväksynyt sen, että tuolla on niin lahjakkaita miehiä, nuoria ja vanhempia miehiä, ketkä on oikeasti naturaalina lihaksikkaampia, mitä olen ikinä itse ollut. Ja se on vain karu fakta. En voi mitään tehdä tekemättömäksi, mutta jos saisin tehdä tiettyjä asioita uudelleen sanotaan siitä, kun täytin 20, niin tekisin varmaan aika paljon eri tavalla.

Ville: Jäin vielä miettimään sitä, että jos puhutaan nuorista, niin kuten sanoin äsken siitä omasta, että silloin tuli luettua paljon keskustelupalstoja. Millähän tavalla nuoret nykyään, osaatko valmentajana ajatella, että jos tieto ja kehitys on menneet eteenpäin, niin osaako nuoret jollain tietyllä tavalla paremmin hakea, onko parempia paikkoja hakea tietoa tästäkin aiheesta ja onko sinulla tatsia tuolta kentältä?

Tomi: Ehdottomasti on. Tokihan tuolla on semmoisia yksilöitä, jotka turvaa aina kaikessa tiedossa ja tiedonhaussa johonkin niiden omaan henkilökohtaiseen guruun. Ja se ei tietenkään tarkoita sitä, että se guru antaisi automaattisesti väärää tietoa, mutta se ei myöskään tarkoita sitä, että sieltä tulisi automaattisesti oikeata tietoa. Sieltä voi tulla tietoa, joka periaatteessa pitää jollain tavalla paikkansa, mutta tiede sen takana ei välttämättä ole kauheasti päivänvalon kestävää. Mutta sitten siellä on semmoisia nuorukaisia, sekä miehiä että naisia, ketkä ottaa aika paljon itse selvää. Ja tarkoitan sitä, että he lukee tutkimuksia ja katselee tällaisten kunnon auktoriteettien, vaikka Layne Norton, niin katselee vaikka hänen videoitaan. Layne on ravitsemustieteiden tohtori. Tämmöinen amerikkalainen, joka pohjaa kaiken mitä hän tekee siihen tieteeseen ja tietty omaan tekemiseen. Että hänellä on sekä naturaalikehonrakennusmestaruuksia, että naturaali voimanostomestaruuksia plakkarissa. Eli on tällaisia todellisia kansainvälisiä hahmoja, joihin uskaltaa luottaa. Jokunen vuosi takaperin oli shortsikisa, joka kyseli viimeisen kuukauden ajan aina, että miten se kannattaa tehdä se viimeinen kisaviikko, että kun tuolla luki tuolleen ja tuolla tuolleen. Niin minä aina sanoin sille, että katso Layne Nortonilta tämä video ja luota Layneen. Sitten hän kaksi viikkoa pähkäili ja laittoi minulle viestiä joka kerta, jos me tehdäänkin tällä tavalla. Ja minulla on itsellä näihin kisaviimeistelyihin sellainen näkemys, että kannattaa tehdä mahdollisimman vähän näitä kikkailuita, koska kaikki mitä ollaan tehty 4–6 kuukauden ajan kohti kisaviikkoa mentäessä, niin kaikki ne asiathan tekee sen fysiikan sen näköiseksi, miltä se näyttää silloin. Ja jos se näyttää kovalta, niin otetaanko me 10 prosentin mahdollisuus tai otetaanko me 50–50 mahdollisuus siihen, että se kroppa näyttää lavalla 10 prosenttia paremmalta tai 9 prosenttia huonommalta, kun kaikki meneekin metsään. Tämmöinen pikkujuttu. Kyllä oikeita auktoriteetteja on, ja niitä on aika turvallista seurata. Se tietenkin, että jokaisen pitää käyttää sitä omaa apinafiltteriä, että kannattaa miettiä, seuraako sellaista bloggaria, kellä ei ole minkään näköistä tieteellistä koulutusta tai kompetenssia puhua asioita totuutena. Vai seuraako noita muutamia maailmalla tunnettuna gurua, kuten Layne Norton ja Alan Aragon ja Brad Schoenfeld ja kaikkia tällaisia tyyppejä.

Ville: Niin, niin joo. Eli sieltä periaatteessa tämmöiset vahvan teorian ja tieteellisen pohjan osaavat tyypit on ehkä tietyllä tavalla ainakin vuosikymmenen aikana noussut enemmän esille.

Tomi: Joo, ehdottomasti. Siellä on sellaisia ihmisiä ja sellaisia auktoriteetteja, ketkä oikeasti tietää, mistä ne puhuu. Niillä on teorian lisäksi se käytäntöpuoli sitten siinä. Joku aina sanoo, että jos haluaisit itse kiivetä Mount Everestille, niin kysyisitkö ohjeita sellaiselta, joka on lukenut siitä paljon vai sellaiselta, joka on kiivennyt sinne? Se on aina hyvä kysymys. Mutta siinä tullaan siihen, että siinä pitää olla molempia, että pelkällä teorialla harvoin pärjää, mutta pelkällä käytännölläkin voi jäädä aika paljon asioita selittämättä tieteen kannalta. Broscience nostaa joissakin ympyröissä aika paljon päätään.

Joni: Tässä tullaankin vähän siihen, että just hyvällä valmentajalla ja personal trainerilla pitäisi olla se käytännön tausta etuna, mutta siellä sitä oikeata faktaa kanssa ja sitä pitkää kokemusta. Miten koet tälleen sosiaalisen median aikana, kun paljon mainostetaan tietenkin omaa brändiä somen kautta ja eri kanavilla, niin se oma ulkonäkö ja fysiikka ja näin, niin miten isoa roolia se pelaa?

Tomi: No kyllä se joissakin tapauksissa pelaa. Jos mietitään nämä suosituimmat naispuoliset nettivalmentajat, nyt kenenkään nimeä mainitsematta, niin kyllähän ne myy sillä omalla habituksella ihan valtavasti. Tekee satojentuhansien eurojen liikevaihtoja vuodessa. Ja tuo on sellainen asia, joka on minulle ihan utopiaa, koska olen maailman huonoin ollut aina kääntämään oman osaamiseni toimeentuloksi tai rahaksi. Olen siinä ihan kamalan huono, että olen jollain tavalla onnistunut puolivahingossa brändäämään itseni. Moni tietää minut Vale-PT-nimellä. Mutta tuntuu, että ne minun huippuvuodet on vähän takanapäin. Ja sen takia aloinkin tässä koronan myötä koronan jälkeen joutunut tekemään vähän muitakin juttuja, varsinkin silloin korona-aikaan. Mutta ne ihmiset, ketkä on tehnyt tätä huomattavasti fiksummin ja osannut kaupallistaa itsensä, niin niillä on nykyään kaiken maailman applikaatiot ja tällaiset. Minä en edes tiedä, että paljon jonkun applikaation teettäminen maksaa. Saati, että minulla tuskin olisi itsellä rahaa, että tässä olisi viisi tonnia, teeppä minulle tuommoinen applikaatio. Se on sillä tavalla mennyt, jotkut on vienyt sen tosi pitkälle. Ja totta kai nämä ihmiset ansaitsee joka euron, mitä ne onnistuu tekemään. Etenkin jos siinä on taustalla sellaista oikeata osaamista, niin kuin siellä on sellaisia, että niillä on seksikäs applikaatio ja toimiva käyttöliittymä ja sitten paljon osaamista siinä taustalla. Sanotaan, että jos 20 vuotta sitten olisi ollut tuommoista, niin olisi monella asiat ihan eri tavalla.

Joni: Tuoko se jotain problematiikkaa, jos brändi rakentuu hirveän pitkälle myös siihen fysiikkaan ja rakentuu siihen hahmoon, mikä on esillä, että jos sille käykin jotain, elämä saattaa kohdella monellakin eri tavalla, ja fysiikka lähtee kääntymään laskuun tai jotain tämmöistä?

Tomi: En sitä tiedä, että voiko jonkun tähti hiipua sen takia, jos vaikka polvi menee hajalle ja näin, niin ei ehkä niinkään. Mutta se, että kuinka pitkään jaksaa olla sellainen somejulkkis, jota kaikki seuraa ja jota kymmenettuhannet ja jopa sadattuhannet seuraa, niin sekin on varmaan aika verottaa, voisin kuvitella. Oikeastaan tässä skenessä on kahdenlaisia somejulkkiksia. Sellaisia, jotka on ollut ollut tunnettuja aiemmin, ja ne on ruvennut sen jälkeen fitnessikoneiksi. Ja sitten on niitä, ketkä on käynyt kymmenen vuotta salilla, ja on saanut sen kautta sen tunnettavuuden itselleen. Ja Piia Pajunen on oikeastaan varmaan yksi parhaita esimerkkejä siitä, että miten pitkällä historialla, Piia Pajunen on entisessä elämässä ollut cheerleader ihan SM- ja MM-tasolla, ja siitä siirtynyt fitnessurheiluun ja saavuttanut siinä oikeastaan melkeinpä kaiken mahdollisen, mitä voi saavuttaa. Tällaiset Pian kaltaiset hahmot, niin ne olisi minun mielestä niitä, ketä kannattaa oikeasti katsoa ylöspäin. Koska heillä on vahva sellainen, miten se nyt sanoisi, että se ei perustu pelkästään siihen, että on hienoja belfieitä, vaan se perustuu siihen, että oikeasti 15 vuotta tehty töitä sen kaiken eteen.

Ville: Joo, jos palataan vielä tuohon omaan käyttöön, niin puhutkin tuosta gynekomastiasta. Tuliko sinulla silloin muita haittavaikutuksia? Muistatko?

Tomi: Ei oikeastaan. Tein tuossa tommoisen pienen matkan. Kävin tuolla Kannassa ja olisiko se ollut Terveystalon applikaatio, niin siellä oli kaikki Diacorin ajan potilastiedot ja epikriisit oli Terveystalon applikaatiossa. Katselin niitä, niin minulla on… En muista, että minulla olisi ollut varsinaisesti mitään… Kisavuotena sen muistan, että minulla oli sen kisan jälkeen, kun paino nousi tosi rajusti, mikä on hyvin tyypillistä varsinkin, kun nesteenpoistajilla, se oli silloin juttu, ja usealla se on vielä, että nesteenpoistajalla vedetään viimeiset nesteet pois kropasta. Ja silloin, kun se tehdään tai kuivatetaan kroppaa muutenkin ehdoin tahdoin, niin rebound-efekti on sen jälkeen merkittävä. Elikkä minulla nousi varmaan kymmenen kiloa kahdessa viikossa paino. Verenpaineet huiteli jossakin kahdessasadassa yläpaine ja jossain sadassakymmenessä alapaine. Jokainen, joka nyt verenpaineesta tietää yhtään mitään, niin tietää, että se on tietenkin iso lukema. Se kyllä tasoittui sitten siitä. Se vaan johtui siitä, että paino oli noussut niin nopeata ja kroppa ei ollut hakenut semmoista balanssia, ja homeostaasia ei ollut toteutunut vielä sinne päinkään, että se oli shokkitilassa sen kaiken jälkeen.

Joni: Joo. Miten, kun puhuit aikaisemmin labroista ja terveydenhuollosta, niin miten itse kontrolloit sitä käyttöä? Mitkä sinun kokemukset on terveydenhuollosta, jos olet hakeutunut vaikka hakemaan apua johonkin asiaan, niin mikä se suhtautuminen on ollut siellä ja se tietämystaso?

Tomi: Se on aika vaihtelevaa. Eihän nyt joka vaivasta, että jos on kurkku kipeä, niin eihän siellä nyt tule juteltua kauheasti dopingista lääkärin kanssa. Ja muutenkin ei ole onneksi tarvinnut. Totta kai jos lääkäri on kysynyt, että jos vaiva oli joku sellainen, joka saattaisi liittyä jotenkin dopingiin, niin sehän nyt on tyhmää lääkärille sanoa, että en ole mitään ottanut, se on maailman tyhmintä. Koska siinä tapauksessa käytät joko yksityisellä lääkärillä omia rahoja. Tai mikä on vielä minun mielestä enemmän soo soo -juttu, että käytät veronmaksajien rahaa siihen, että rupeat juoksuttamaan lääkäriä. Voisit ihan rehellisesti myöntää, että olen viimeisen vuoden käyttänyt tässä vähän sitä sun tätä. No niin kuin sanoin, niin olen aika harvoin joutunut, ei nyt tule yhtään muuta mieleen kuin se kisavuoden verenpaine, silloin menin ihan julkiselle mittauttaa ne verenpaineet. Mutta tosiaan se oli 2005 ja silloin pääsi vielä lääkäriin huomattavasti nopeammin kuin nykyään. Sekin tietenkin vähän riippuu siitä… Hyvä esimerkki siitä, että miten tabu miesten testosteronikorvaushoito on täällä Suomessa, on se, että kuka tahansa nainen, kun täyttää 50 tai jotkut ehkä aiemminkin jo, niin saa vaihdevuosia varten hormonihoitoa lääkäriltä. Kukaan lääkäri ei missään mielenhäiriössä epäröi kirjoittaa sellaisia. Mutta annas olla, kun mies menee saman vaivan kanssa, että nyt on sellainen fiilis, että olen lihonut ja tuntuu siltä, että en oikein jaksa enää ja tuntuu, että hengästyn helposti ja minulla on vähän mieli maassa ja ei oikein makkarissakaan toimi oikein hommat ja ei oikeastaan edes kiinnosta seksi kauheasti. Mies kun menee, etenkin julkiselle puolelle, jos sattuu edes pääsemään tällaisilla vaivoilla julkiselle puolelle, niin se on aika tuomitseva se asenne. Olen kuullut ihan useita tällaisia esimerkkejä siitä, että joko sanotaan, että syö vähän terveellisemmin ja käy vähän lenkillä ja laihduta, kyllä se siitä. Tai laitetaan joku todella suppea verikoesarja siihen, että otetaan vaikka joku kokonaistesto, eikä yhtään mitään muuta. Ja ehkä joku TSH, joku yksi ainoa kilpirauhasarvo, ja sitten niiden perusteella sanotaan, että nämähän on viitearvojen sisällä. Ei hoideta potilasta, hoidetaan vaan lukemia. Tämä viitearvohan on 10–38 ja sinulla on 11 tämä kokonaistesto, että olet ihan fine, mene kotiisi. Tämä on se oikeastaan karuin juttu, mitä entiset käyttäjät ja ihan tavalliset miehet, kohtaa aika usein. Että kun löytyy jostain sellainen lääkäri, että herran jestas minulla oli testot matalalla, mutta kuitenkin viitearvoissa, että sain silti korvaushoidon, niin tällaiselle lääkärille on 3–6 kuukauden jonot. Ja niitä on Suomessa tosi pieni kourallinen.

Ville: Joo tästä on paljon kuultu myös, että tämmöinen on tilanne.

Joni: Joo. Ja meillähän oli viime kaudella podcast-vieraana andrologi Antti Perheentupa, joka puhui kanssa ja hoitaa paljon näitä juttuja, niin se jakso kannattaa kanssa kuunnella. Sitten sen käytön lopettaminen, niin miten se hoitui sitten? Siihenhän on eri käyttäjillä erilaisia metodeja. Osa lopettaa seinään ja osa pikkuhiljaa tai käyttää muita lääkeaineita, millä käynnistelee omaa tuotantoa. Oletko itse kuullut minkälaisia keinoja, miten itse toimit?

Tomi: Minulla se itse asiassa kävi sillä tavalla, että varmaan tuolta jostain vuodesta 2015, niin käytin pelkkää testosteronia. Ja ehkä aavistuksen verran isommilla kuin perinteisillä korvaushoitoannoksilla. Moni on luullut ja moni on tullut sanomaan ja kysymään viimeisen seitsemän vuoden aikana, että mitä nyt oikeasti vedät, että kun aina sanon joka paikassa, että milli testoa viikossa tai milli testoa kymmenen päivää, mikä oli ihan totta. Niin porukka ajattelee, että jotenkin vähättelen sitä, että minulla olisi siinä jotain isompaa käyttöä. Edellinen oikea kuuri, jonka olen ottanut, oli 2014. Sitten siitä meni vähän liian monta vuotta tällaisella korvaushoidolla. Oikeastaan se oli 2021 huhti-toukokuussa, kun olimme pääsiäistä viettämässä… Vai olikohan silloin niitä koronasulkuja, me oltiin kuukausi Keski-Suomessa anopin luona ja en sinne tietenkään viitsinyt ottaa mitään tarvikkeita mukaan. Sanoin sen kolmen, neljän viikon jälkeen, että tässä on ihan hyvät olot, ei ole mitään ongelmaa tässä. Ja sitten tultiin pois sieltä Keski-Suomesta takaisin tänne ja sanoin, että menen nyt viikon kerrallaan, ja jos olo on tällainen ja jos ei tunnu yhtään siltä, että rupeaa elämään potkimaan kuvainnollisesti päähän, niin pidän nyt pitkän tauon. Ja olen edelleenkin sillä tauolla, että on mennyt yli puolitoista vuotta, jos nopeata laskee. Ja oikeastaan ainoa, mitä nyt olen kohdannut, niin minulla on aika paljon ruvennut tuohon keskivartaloon aika paljon helpommin kertymään rasva. Eli tommoinen kevyt pelastusrengas, ei tarvitse kuin tuijottaa pizzaa vähän pikkuisen kauemmin, niin tuntuu siltä, että rupeaa heti keräämään vararengasta tuohon vatsan ympärille. Muuten henkisesti ollut ihan hyvinvoiva nyt. Ja muutenkin henkinen puoli minulla, en ole koskaan esimerkiksi kärsinyt masennuksesta tai syönyt mitään mielialalääkkeitä tai mitään tuollaisia.

Joni: Joo. Ei tullut mitään romahdusta tai semmoista, mitä osa saattaa ehkä pelätä, että saattaa tulla, jos lopettaa kokonaan, että jaksaminen loppuu?

Tomi: Joo. Se pitää tietenkin muistaa, että osallehan niitä tulee ehdottomasti. Ja osallehan se ei ole pelkkää fysiologiaa, että osalle se on paljon sitä psyykettä. Jos sanotaan, että joku 65 kiloinen jamppa rupeaa höyryttelemään, että jes tämä on mahtavaa ja nyt olen salin vahvin äijä parin vuoden päästä ja painan 110 kiloa, ihan mahtavaa ja pitäisikö minun kisata ja muuta. Ja sitten tuollaisesta alas tuleminen, niin se voi olla joillekin aika kova juttu. Ja tuokaan ei tarkoita sitä, että se olisi kaikille kova juttu. Mutta kuten siinä videollakin kun sanoin, että kaikille on luvassa jotakin. Ja se ”jotakin” ei välttämättä ole aina sitä pelkkää fysiologiaa, että se saattaa vaikuttaa psyykkeeseenkin aika paljon.

Joni: Kyllä. Ja siitä tullaan siihen, jos helposti rakentuu se oma minäkuva ja kaikki elämä siihen pelkkään fysiikkaan, mikä on rakennettu tietenkin kovalla treenillä ja aineilla, niin uskaltaako siitä luopua milloinkaan, vaikka haittoja alkaa tulemaan.

Tomi: Joo. Jos on luonteeltaan tavallaan niin turhamainen, että ei pysty sietämään itseensä, että jos on viisikin kiloa ylimääräistä, niin kyllä se varmaan aika kova juttu sitten on.

Ville: Tietyllä tavalla, niin onko sinulla suhde treenaamiseen myös muuttunut tässä vuosien aikana?

Tomi: No. Muuttunut millä tavalla?

Ville: Tarkoitan silleen ehkä, että onko se muuttunut armollisempaan suuntaan, että annat itsellesi enemmän siimaa siinä, että ei tarvitse olla ihan täydellinen suoritus ja tällä tavalla?

Tomi: No siis, siinä mielessä ei, että pyrin siihen täydellisen suorituksen aina. Hävettää myöntää, kun oli nämä megahelteet kesällä, niin en tehnyt varmaan puoleentoista kuukauteen yhtään sellaista kunnon jalkatreeniä, jonka olisin voinut sanoa, että tein loppuun asti sen. Se oli sellaista, että noh, jos ensi viikolla olisi vähän viileämpi, niin teen tämän sitten tämän kolmannen liikkeen. Kyllähän nyt toki sen tiedostan, olen 44, täytän joulukuussa 45, en minä ole tästä mihinkään lavalle koskaan menossa. Minulla on maailman upein vaimo ja elämä siinä mielessä hymyilee, että minun ei tarvitse kellekään näyttää sitä, että hei minulla on hirveät tykit tai jotain vastaavaa. Siinä mielessä se näyttäminen, niin se ei ole enää sellainen juttu, mihin tarvitsisi… Sitä en voi kieltää, jos saisin nyt napsauttaa sormia ja saisin kymmenen kiloa vatsarasvaa kropasta pois, niin ettenkö tekisi sitä. Mutta minulla ei ole mitään kehtaamisongelmia, että jos mennään rannalle, niin kyllä siellä kehtaan ottaa paidan pois päältä tai kehtaan pitää shortseja kesällä, että en häpeä pohkeitani tai mitään tuollaista, mitä turhamaisimmat tapaukset tekee. Joillekin se on vähän surullista, että koko itsetunto on rakennettu pelkästään sen lihasmassa ja kropan ja jonkun vatsalihasten tai jonkun vastaavien varaan.

Joni: Kyllä. Piditkö aina sen käytön ihan omana tietonasi? Tai miten siihen suhtauduttiin, kun lopetit sen käytön kokonaan? Oliko sinulla semmoista vertaistukea esimerkiksi muiden käyttäjien kanssa tai keskustelua aiheesta ja lopettamisesta vaikka?

Tomi: Ei oikeastaan. Mutta tuo menee sillä tavalla, että ns. roinaajat juttelee roinasta toisten roinaajien kanssa. Mutta se ei mene koskaan sillä tavalla, en ole esimerkiksi eläessäni ikinä kuullut, että joku naturaalikisaaja olisi kysellyt tai saati jakanut jotain roinakokemuksiaan. Vastoin, mitä porukka luulee, niin suurin osa esimerkiksi Suomen Fitnessurheilun kisaajista ei käytä oikeasti yhtään mitään. Ja tuollahan tuntuu suuremman yleisön foorumeilla olevan sellainen käsitys, että jos olet Classic Body Buildingin huipulla Suomessa, niin totta kai olet käyttänyt jotakin. Ja nollataan se mahdollisuus, että joku voisi oikeasti olla niin geneettisesti lahjakas ja omistautunut sille lajille ja oikeasti tehnyt sen 15–10 vuotta, jopa 20 vuotta määrätietoisesti töitä, ja on sen takia siellä huipulla. Tosiaan roinaajilla keskenään on, että osa juttelee hyvin avoimesti. Ja jotkut taas sellaisia, että ne juttelee kavereidensa ja tuttujensa kanssa avoimesti, mutta saattaa olla, että vaikka kumppanilta on ihan kaikki piilotettu. Että kumppani saattaa kirkkain silmin väittää, että ei se meidän Matti yhtään mitään käytä. Ja sitten kaverit hihittelee siellä, että hohhoh, voi kun tietäisit mitä kaikkea Matti on tehnyt. Itse olen tehnyt ne hyvät ja huonot päätökseni kyllä. Ja niinhän kaikki tekee. Tietenkin sitä ei kukaan voi kieltää etteikö joissakin kaveripiireissä tai seurojen sisällä tai joissakin tapauksissa jopa valmentajakin puolella tapahdu semmoista painostusta, että olen kuullut sellaisen tapauksen, että heti kun yksi minun entinen naispuolinen valmennettavani täytti 18, niin ruvettiin pikkuhiljaa tökkimään kepillä jäätä, että jos haluat pärjätä oikeasti, niin kannattaisi harkita. Tuo on minun mielestä ihan älytön juttu. Jos joku naispuolinen katsoo tämän, niin muistakaa se, puhun suoraan teille kaikille naisille, että naisten käytöllä sivuvaikutukset. Ne on vähän riskimpi juttu kuin miehillä, koska naiset ei voi peruuttaa pahimpia sivuvaikutuksia. Eli sen jälkeen, kun se parta tai viikset tai ihokarvat rupeaa kasvamaan, sen jälkeen kun rinnat lähtee pois, tai sen jälkeen kun ääni madaltuu tai kun klitoris kasvaa, niin ei ole mitään sellaista taikajuttua, että ne kaikki vetäytyisi takaisin, että sinulla onkin yhtäkkiä takaisin sellainen heleä sopraanoääni. Ei ole. Kun se kurkunpää kokee ne muutokset, niin se ei koskaan tule palautumaan siitä. Tämä pitäisi pitää mielessä. Sama juttu sen klitoriksen kasvun kanssa. No se nyt voi tietenkin olla ihan hyväkin asia. Mutta kannattaa miettiä, että ne on kuitenkin peruuttamattomia. Sitä kannattaa oikeasti miettiä, että kun valmentaja rupeaa sanomaan, että pitäisi nyt jotakin ehkä käyttää, jos haluaa pärjätä. Onneksi tämäkin nyt on ihan yksittäistapaus, eikä tämä henkilö käsittääkseni enää edes valmenna, mikä on kaikille hyvä juttu. Kyllähän aikamoisia tapauksia tietenkin mahtuu. Enkä itse kiellä sitä, ettäkö itse olisin joku pulmunen. Kyllähän sitä nyt on ylilyöntejä sattunut itse kullekin. Mutta minulla ei tulisi pieneen mieleenkään sanoa kellekään minun valmennettavalle, että hei nyt sinun pitää ruveta käyttää kiellettyjä aineita. Sen takia aina sanon, että en halua kehonrakentajaa valmentaa ihan sen takia, koska en halua olla kenenkään terveydestä niin paljon vastuussa, että sanoisin jollekin, että nyt käytät kolme ampullia viikossa tuota ja liuskan viikossa tuota ja sitten vielä tuota noin ja sitten vielä tuota, että nämä lieventää sivuvaikutuksia. Minä en pystyisi oikeasti nukkumaan öitäni tietäen, että joku saattaa oikeasti olla vuosien saatossa minun tekojen takia vakavasti sairas.

Joni: Niin, aikamoisella itsevarmuudella saa kyllä määräillä kuureja kyllä. Ollaan koitettu kanssa naiskäyttäjää saada muun muassa tähän podcastiin vieraaksi puhumaan nimettömästi, mutta hyvin hankalaa on kyllä saada ketään puhumaan omista kokemuksistaan. Mitä just kerroit tuon esimerkin, niin jonkun verran, kun naiskäyttäjiä on tutkittu, niin aika usein siellä on ollut taustalla joku miesvaikuttaja, puoliso tai valmentaja, joka on tavallaan rohkaissut sitä naista aloittamaan käytön.

Tomi: Joo. Tavallaan luodaan sellainen vaihtoehtoinen, tai sellainen illuusiotodellisuus, sellainen rinnakkaistodellisuus, jossa kukaan ei pärjää ilman kiellettyjä aineita. Ne myyntipuheet on pahimmillaan sellaisia, että luuletko sinä nyt oikeasti, että se Pirjo on oikeasti naturaali, pyh, kuule tunnen sen kuka on myynyt Pirjolle sen kaiken roinan, sehän vetää ihan kaikkea, senhän takia se on niin hyvä. Eli tavallaan ajatellaan, että kaikki on vaan semmoista silmänlumetta, että kukaan ei oikeasti ole naturaali, että kaikkien menestyksen salaisuus on se, että käytetään aineita. Mutta se ei vaan mene niin.

Ville: Kyllä. Vielä semmoisena viimeisenä kysymyksenä, että miten jos puhutaan Dopinglinkistä, niin millä tavalla meidän pitäisi toimijana, miten me saataisiin parhaiten meidän kohderyhmää tavoitettua? Mitä olet siihen mieltä?

Joni: Niin, ja tuntuu, että esimerkiksi jos sinä tai joku muu puhuu vaikka vähän samoista asioista, niin se suhtautuminen on kuitenkin erilainen kuin jos vaikka me kerrotaan siitä tai puhutaan, niin miten sinun mielestä tämmöisen toimijan olisi hyvä lähestyä käyttäjäryhmää?

Tomi: Semmoinen henkilö, joka pystyy kommunikoimaan semmoisella… Miten sen sanoisin… Semmoisella tasolla, millä se kuulija haluaa sen kuulla. Eli ei semmoista korkean auktoriteetin suorittamaa pelottelutyylistä, kuten varmaan kaikki muistaa Ritun, joka kävi pelottelemassa oppilaat perseettömäksi joskus 80–90-luvulla yläasteella ja lukioissa. Ritu kävi siis kertomassa, että miten huumeiden käyttäjät joutuu helvettiin. Ja joku oli kerran vetänyt LSD:tä ja sitten luullut, että oli lintu ja hypännyt katolta ja toinen oli kuorinut ihonsa, oli luullut appelsiiniksi. Ja näitä juttuja.

Ville: Itsekin muistan.

Joni: Minäkin muistan.

Tomi: Luulen, että ei kauhean hyvin tehoa sellainen, jos se perustuu pelkkään sellaiseen pelotteluun, että ”olen lukenut tällaisia juttuja”. Mutta kun sinne tulee sellainen, tyhmä sana mutta ”kokemusasiantuntijuus”, niin ehkä se tuo sitä. Ja toki jos miettii, niin olen oikeasti tosi huono esimerkki puhumaan kellekään mitään, koska minulla on terveys ihan ok tolalla. Olen itse asiassa tämän ja viime kuun aikana käynyt varmaan ottaa jollain muutamalla satasella erilaisia labrakokeita. Ihan sen takia, että haluan välillä tietää, että missä kunnossa kroppa oikeasti on ja mitä on tapahtunut ja mitä minun kannattaa tehdä. Minulla on vieläkin korkeat kolesterolit. Nuo on sellaisia juttuja, että porukan pitää vaan ymmärtää, että niitä pitäisi seurata. Tosiaan sanoin, että olen huono esimerkki sen puolesta, että olen suht terveen näköinen. Se, että minulla pitäisi varmaan olla joku tippapullo ja dialyysikone, mitä raahasin perässä johonkin koulun jumppasaliin, että olisi tarpeeksi vakuuttava. Koska helpostihan joku voi katsoa, että okei tuolla on kaikki hiukset, tuolla ei ole aknea, ei tuolla ole päällepäin mitään. Ja sillä on vielä paksut olkavarretkin, että eihän se nyt ole kuihtumassa eikä sen maha nyt ole niin iso. Se voi olla jollekin, että okei jos tuo nyt on pahin mitä voi tapahtua, mutta en ole todellakaan, olen kaukana siitä. Mutta tälleen omaa käyttöhistoriaa puolustaakseni, niin olen ollut aina sillä kannalla, että mitä vähemmän, niin sen parempi. Silloinkin, kun menin kisoihin, niin minulle naurettiin päin naamaa, kun kerroin mitä olin kisadieetillä käyttänyt.

Joni: Joo. Näinhän se menee. Riskeihin pystyy kyllä vaikuttamaan jonkun verran itse annoskoolla ja pitääkö taukoja ollenkaan ja muilla elämäntavoilla tietenkin hyvin paljon myös.

Tomi: Joo. Ja se mitä siinä Youtube-videossa puhuin, niin tuntuu, että moni nuori ajattelee, ja minulta on tultu kysymään, että ”olen nyt päättänyt, että otan yhden kuurin ja sen jälkeen en yhtään mitään”. Minä olen kaikille sanonut, että et usko itsekään tuohon. Jos uskot itse tuohon, että otat vaan yhden kuurin, niin sinulla viiraa päässä. Tunnen ihan muutamia ihmisiä lähipiirissä tai tuttavista, jotka on oikeasti ottanut sen yhden kuurin ja sen jälkeen ei koskaan enää ole mitään muuta. Vaan se on sellainen, että okei, eka kuuri ja sain kuusi kiloa lihasta. No, mitäs nyt. Sitten on vuosi kulunut ja osaan treenata paremmin ja minulla on dedication ja sacrifice ihan uudella tasolla. Nyt kun otan sen toisen kuurin ja olen säilyttänyt vähän sen ekan kuurin lihasmassaa, niin nythän minusta tulee vielä vahvempi ja minusta tulee vielä isompi. Ja se toinen kuuri yhtäkkiä menee kolmanneksi. Sitten huomataankin, että oho kymmenen vuotta kulunut, joista olen kolme vuotta ollut naturaalina ja seitsemän vuoden ajan höyrytellyt sitä sun tätä. Silleen se vaan menee. Monesti se alkaa vaan siitä, että se yksi kuuri on toinen kuuri ja toinen kuuri on yhtäkkiä kolmas kuuri, ja sitten sitä ollaankin. Jossakin vaiheessa tulee tiedostus siitä, että pitäisi ehkä lopettaa ja pitäisi ehkä pitää taukoa, mutta kun nauttii siitä fiiliksestä ja nauttii siitä kaikesta ja treeni kulkee hienosti ja kaikki kulkee hienosti, niin ei uskalleta. Halutaan vaan jäädä ja toivotaan, että voitaisiin ikuisesti vaan olla siinä sadussa, missä nousee 200 kiloa penkistä tai jotain vastaavaa.

Joni: Niin, ja ärsyttää jos joku tulee mainitsemaan, että oletko miettinyt, että pitäisi käydä vaikka verikokeissa tai jossain muissa.

Tomi: Joo. Se on tosi hurjaa, että tuolla on edelleenkin semmoisia plus 50-vuotiaita miehiä, joita ei kiinnosta. Niillä on ihan sellainen päiväni leijonana -meininki päällä. Vaikka kaikki näkee, että ei helvetti, että tuo ei voi hyvin. Että sen puuskutuksen ja raskaan hengityksen saattaa kuulla kauaksi. Ja verenpaineenkin pystyy mittaamaan suunnilleen otsasuonesta. Kyllä se vaan on karua touhua. Jossakin vaiheessa vaan pitäisi katsoa peiliin ja miettiä, että okei, olen nyt ihan just 50, ei minun tarvitse näyttää marengilta ympäri vuoden. Ja ei minun tarvitse kulkea GASPit päällä, melonit kainalossa tuolla noin. Jossakin vaiheessa voi tulla siihen tilanteeseen milloin ajattelee, että ei minun tarvitse suorittaa koko minun loppuelämää tässä ja näyttää joltain supersankarilta, miltä en ole edes ikinä näyttänyt.

Joni: Näin just.

Ville: Kyllä. Joo, tulihan tässä jubailtua jo tunnin verran. Kiitoksia tosi paljon Tomi, kun osallistuit meidän podcastiin.

Tomi: Joo ei mitään. Ja jos oikein muistan, niin olisiko tämä alun perin ollut ollut joku minun ehdotuskin silloin? Koska siitä palautteesta, jota saan siitä minun videosta, niin ajattelen, että näitä juttuja olisi ihan kiva päästä vaikka pitämään jollekin joku vastaava luento johonkin oppilaitokseen tai kouluun tai muuhun, niin mikäs tässä. Kiva oli jutella.

Ville: Joo. Se itseasiassa kuulostaa tosi hyvältä idealta.

Joni: Joo, ja just tämmöistä, kuten sanoitkin, semmoista kokemusasiantuntijuutta kaivataan varsinkin tälle alalle, että tuodaan myös sitä. Mutta siinä on vaan se, että ei sitä ole hirveästi tarjolla. Ne on aika harvoissa, jotka puhuu suht järkevästi edes asiasta.

Ville: Kun tuommoisia koulutuksia on itse käynyt vetämässä, niin kyllä siellä on monessa koulutuksessa olisi varmasti hyvä lisämauste, kun tulisi kokemusasiantuntijat kertomaan vähän, niin tulisi semmoista vakuuttavuutta ja semmoista pohjaa siihen hommaan vielä lisää.

Tomi: Pitää vaan katsoa, ettei mene siinä kunnossa, ettei olisi päässyt tästä kymmenen kilon ylipainosta eroon, ettei saa näyttää liian hyvältä tuollaisen porukan edessä.

Ville: Aivan.

Joni: Voidaan tuoda pyörätuolilla sinut sinne sitten.

Ville: Tippatelineellä.

Tomi: Se kuulostaa hyvältä, tippapullo, jossa on keittosuolaa, niin se siihen viereen, että näin minulle kävi.

Ville: Joo.

Joni: Jes, mutta kiitoksia!

Ville: Kiitos paljon!

Tomi: Hei kiitti!

Jakson 11 tekstivastine

39min48sek

Dopinglinkin jaksojen isäntinä toimivat Joni Askola ja Ville Leskinen

Vieraana tässä jaksossa Jere Reijula

Intro: Tämä on Dopinglinkin podcast. Tässä podcastissa vastataan kuntodopingiin, eli kilpaurheilun ulkopuoliseen dopingaineiden käyttöön liittyviin kysymyksiin.

Ville: Tervetuloa Dopinglinkin podcastiin. Tänään vieraana keuhkolääkäri Jere Reijula. Tervetuloa Jere!

Jere: Kiitos kutsusta!

Ville: Joo kiitos, että tulit paikalle. Ja tosiaan olet lääketieteen tohtori, keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri ja olet muun muassa hoitanut koronapotilaita keuhko-osastolla. Sitten sinulla on oma podcastikin, mitä vedät. Onko vielä jotain muuta, mitä itsestäsi tulee mieleen, mitä haluaisit kertoa?

Jere: Joo, tullut puuhasteltua kaikennäköistä. Olen parhaillani HUSista siirtymässä, siellä olen ollut viimeiset vuodet osaston ylilääkärinä Porvoon sairaalassa ja nyt siirtymässä. Vähän tällainen ammatillinen syrjähyppy tuonne yksityispuolelle. Olen Mehiläisessä nyt vastuulääkärinä. Yritän edistää ja kehittää keuhkosairauksia sieltä osalta ja allergologiaa myöskin siinä sivussa. Ja nyt olen niissä merkeissä. Yritän podcasteja saada taas ulos jossain vaiheessa. Nyt on pieniä lapsia kotona ja ollut vähän kiireisempi ajanjakso elämässä. Mutta on ollut kiva jakaa tietoa, ja toivottavasti pääsen taas tekemään niitä pikkuhiljaa.

Joni: Joo kannattaa laittaa kuunteluun Jeren podcastit, siellä on tosi hyvä asiaa kyllä. Tänään tosiaan keskitytään lähinnä hengityssairauksiin ja keuhkoihin, mitkä on Jeren suurinta asiantuntijuutta. Ja sitten myös käydään vähän COVID-19 eli koronaa läpi. Sinähän olit silloin hoitamassa ihan näitä potilaita, kun tämä COVID-19 rantautui Suomeen kunnolla. Nyt ollaan jo vähän, ei nyt ohi olla menty, mutta ainakaan ei julkisuudessa puhuta niin paljon. Sielläkin oli tämmöisiä tietynlaisia, mistä tänään voitaisiin puhua. Lähinnä miesnäkökulmasta ehkä, mitkä siihen vaikutti. Ja muutenkin puhutaan vähän tässä jaksossa, että mitä se iso lihasmassa ja kaikki tämmöinen liikunta yms. vaikuttaa hengittämiseen ja keuhkosairauksiin. Miten ihan yleisellä tasolla, niin vaikuttaako miessukupuoli tiettyihin hengityssairauksiin verrattuna naisiin? Tai onko niissä jotain erityispiirteitä?

Jere: Joo. Kyllä se sukupuoli vaikuttaa aika monessakin meidän keuhkosairaudessa. Jos koronasta lähdetään liikkeelle. Tietysti meidän uutisointi on vaikuttanut viimeisen reilun puoli vuotta, monet muut surkeat tilanteet maailmasta. Korona ei ole kokonaan hävinnyt, mutta rokotusten myötä se vaikea taudinkuva, se mikä oli silloin ensimmäisen aallon aikana 2020 keväällä, niin se oli se surullinen, mitä itsekin hoitelin silloin tuolla Meilahdessa keuhko-osastolla. Ja se oli aika karua katsottavaa, kun meillä ei ollut oikein lääkettä siihen, eikä meillä vieläkään ole täysin parantavia lääkkeitä. Meillä on joitain lääkkeitä, joita me tiedetään, että pikkaisen auttaa ennustetta ja pystytään oireita paremmin hoitamaan. Me tiedetään hyytymisriskistä jonkun verran. Mutta se mikä siihen ihan oikeasti on vaikuttanut ja miksi meillä ei enää sitä vakavaa taudinkuvaa ole niin paljon, on rokotukset. Eli ihmiset on saanut immuniteettia sitä kautta. Ja tiede näytti aika hienosti sen, miten pystytään nopeasti kehittämään lääkkeitä, jotka toimii. Ja sen näki ihan suoraan, kun rokotukset lähti isosti ja varsinkin riskiryhmät edellä mentiin, niin se suoraan nähtiin tuolla meidän vuodeosastoilla, että ne vaikeat taudinkuvat hävisivät sieltä. Vielähän on aika paljon meillä koronaa, jos me katsotaan lukumäärällisesti, että siellä on koronainfektioita osastoilla aika paljonkin. Sitä sellaista klassista taudinkuvaa ei niinkään. Se on enemmänkin, että siinä on liitännäissairauksia ja muita ilmiöitä mukana, minkä takia ja korona on siinä mukana myöskin, että kyllä se on osasyynä ja ehkä jopa johtanutkin sinne. Mutta tosiaan se muoto on vähän vaihtunut. Se mitä sukupuoleen, niin koronassa nähtiin, että vaikea taudinkuva oli ja siihen on monta eri riskitekijää tunnistettu. Ylipaino, ikä, kunto, perussairaudet, tämän tyyppiset, immuunipuolustuksen vajavaisuudet ja tämän tyyppiset. Ne on ollut siinä, mutta sukupuoli on yksi. Ja kyllä me nähdään monessa. Toiset keuhkosairaudet on naisilla yleisempiä ja toiset taas miehillä. Koronan osalta miehet oli vähän tässä isommassa riskissä saada vaikea taudinkuva.

Joni: Joo. Ja nyt on siis lokakuu, kun nauhoitetaan tätä ja syyskuussa bongasin vielä uutisen, että siinä oli tuore tutkimus ”Korona iskee kovempaa miehiin, joilla on vähän testosteronia”, ”Tämä havainto on mielenkiintoinen, sillä miehet ovat alttiimpia vakavalle koronainfektiolle”. Eli vieläkin vähän löytyy tätä uutisointia. Sitten tuolla oli silloin, kun korona tuli, mikä saattoi ehkä sekoittaa myös joidenkin ihmisten, varsinkin jotka käyttää testosteronia ja anabolisia steroideja, että uutisoitiin välillä, että korkea testosteroni on suojaava mekanismi. Tai sitten matala testosteroni taas sitten voisi olla jopa suojaava. Saatettiin lääkitä miehiä, joilla on korkeat pitoisuudet, niin tämmöisillä aineilla, jotka vähentää sitä mieshormonipitoisuutta. Olenko ihan hakoteillä?

Jere: Tämä on tosi mielenkiintoinen ilmiö ollut koronassa. Meillähän ei oikein mitään muuta sairautta ole tutkittu koskaan historiassa niin paljon, uskaltaisin väittää, kuin mitä koronaa. Ja me tiedetään, että on siis kymmeniätuhansia, satojatuhansia artikkeleita tästä. Ja tätä on ollut mielenkiintoista seurata, kun kaikki halusivat oppia, tämä on uusi tauti, joka koskettaa koko maailmaa. Ja aletaan oppia ja yritetään löytää välineitä, millä auttaa. Ja tämähän on viime kädessä tahto, että yritetään auttaa ja löytää reitti, miten päästä paremmille vesille. Siitä tuli aina välillä surullisen kuuluisia esimerkkejä jostain Jenkkien presidenteiltä asti, että mitä kokeillaan. Toiset oli parempia yrityksiä kuin toiset. Testosteronista, siitä on kaksijakoista. Näyttää siltä, että matalat testosteronipitoisuudet näyttävät lisäävän riskiä vaikealle taudinkuvalle. Siitä näyttää olevan viitettä, mutta se on kaksiteräinen miekka; myös korkeista testosteronipitoisuuksista on havaittu samaa. Eli varmaan viimeinen sana ei ole suoraan kirjoitettu, testosteroni vaikuttaa niin hirveän monella eri tavalla. Yksi reitti. Ja tässä on hypoteesia useampia. AC2-reseptorit, niistä on puhuttu paljon. Elikkä toisaalta tämä reitti kulkeutua elimistöön, testosteroni jonkin verran reguloi AC2-pitoisuutta. Elikkä suomeksi niitä portteja sille virukselle päästä keuhkoihin tai muihin elimiin. Mutta sitten toisaalta sillä AC2-reseptorilla on myös muita paljon tärkeitä tehtäviä, suojella keuhkokudosta jne. Päästään varmaan ehkä, jos tämän jotenkin yrittää vetää viisaasti yhteen, on se, että se ei ole sattumaa, että meillä on tietyt viitearvot tietyille pitoisuuksille elimistössä, melkeinpä jokaiselle biomarkkerille mitä me löydetään. Ja nehän muodostuu siitä, että valtaosa terveistä, yleensä 95 prosenttia terveistä väestöstä asettuu sinne. Ja se ei ole sattumaa, että ne on terveitä ne ihmiset silloin, kun se astuu sinne väliin. Eli tässäkin menisin aika sillä tylsällä, että kultainen keskitie usein on paras vaihtoehto. Liian matalat ei näytä olevan hyvä juttu. Liian korkeat ei ole hyvä juttu. Eli liikaa on liikaa kummassakin suunnassa. Tässä on vähän sitä yhteyttä taas jälleen kerran kausaliteettikorrelaatio, elikkä lisääkö jäätelön syönti hukkumiskuolemia vai onko silloin kesä menossa. Eli myöskin iän mukana testosteronipitoisuus jonkun verran laskee, jolloin taas huomataan, että me tiedetään myöskin, että iässä on monta muutakin. Meidän immuniteetti, monologia muuttuu, vastustuskyky heikkenee. Siihenkin toki testosteronilla on oma vaikutuksensa. Mutta taas jälleen kerran, että miten sitä hoidetaan, niin se on taas eri asia.

Joni: Semmoisen pienen riskin näen uutisoinnissa, varsinkin jos puhutaan testosteronista ja tästä meidän kohderyhmästä, niin jos uutisoidaan, että matala testosteroni sitä ja tätä, niin joku ihminen saattaa ajatella, että mitä korkeampi, niin sen parempi. Mutta hyvin toit ilmi, että se viitearvojen sisällä oleva tuo sen parhaan suojan, ettei mennä yli eikä ali. Ja tokihan siinä on se, että jos on matala testosteroni, niin tässäkin vähän että kumpi on muna vai kana. Jos on jotain muita sairauksia, jotka aiheuttaa sen matalan, vai onko se matala, joka aiheuttaa niitä muita.

Jere: Just näin. Ja tässä mentiin vähän samalla tavalla testosteronin kanssa varmasti, mitä nikotiinissa huomattiin jossain vaiheessa. Alkuvaiheessa ajateltiin myöskin. Näin jo julkaisuprintin, joka ei tainnut ikinä mennä läpi, mutta jota uutisoitiin hyvinkin näkyvästi. Jostain syystä tupakoi tai nikotiini auttaisi tässä vakavassa taudinkuvassa, ja ei se nyt näin todellakaan ole, eikä se onneksi ikinä vahvistunut, mutta sitä ehdittiin myllyttää aika paljon. Eli jälleen kerran haluttiin löytää nopeasti ratkaisu kaikkeen. Ja monesti siinä menee niin, että kun löydetään viitettä jostain, tässä tapauksessa vaikka matalammat testosteronipitoisuudet, niin heti keksitään lääke, että nyt kaikille pitäisi aloittaa korvaushoidot tai muut. Siinä saatetaan mennä aika ojasta allikkoon. Tiede ei ole ihan niin yksiselitteistä useimmiten ja lääketiede ja elimistö käyttäytyy monella eri tavalla. Eli tiettyä malttia on hyvä olla ja katsoa mikä on se viimeinen sana. Mutta selkeät, ilmeiset puutostilat toki, se on sitten eri asia. Ja se on taas oma lääketieteellinen entiteettinsä ja toisin päin. Jos on hirmu korkeita pitoisuuksia, niin mietitään syitä sille, että miksi.

Ville: Joo. Onko testosteronilla itsessään vaikutusta hengittämiseen tai unenlaatuun esimerkiksi?

Jere: Testosteronilla taitaa olla varmaan moninaisiakin vaikutuksia. Minun täytyy myöntää, että en ole unispesialisti sinällään. Yhteyksiä kyllä nähdään, jos mietitään sitten ihan, mikä on ehkä lähempänä sitä omaa erikoisalaan, siis uniapnea, joka liittyy keuhkosairauksiin. Ehkä enemmän niiden laitteiden, miten me hoidetaan unia siten, vaikkei se itsenäinen keuhkosairaus ehkä sinänsä ole, mutta me keuhkolääkärit ollaan totuttu hoitamaan uniapneaa. Ja siinä mielessä tietysti, jos me hypätään vähän siihen kenttään, että mitkä tekijät altistaa uniapnealle esimerkiksi, on rakenteelliset. Jokin tekijä yleensä tuosta rintakehältä ylöspäin, ylähengitysteissä ahtautuu unen aikana. Hengittäessä silloin, kun lihakset relaksoituu, niin joko leuka painuu sen verran rintaan, siellä pehmeät osat meissä ylähengitysteissä sulkee sen verran sitä hengitystä, että hengitys joko vaimenee tai kokonaan pysähtyy tai katkeaa. Eli puhutaan apneasta, eli ei hengitä tai hypoapneasta, elikkä hengityksen vaimentumisesta. Ja siihen kaikki tekijät, etenkin kaulan alueella, jos meillä on siellä paljon ylimääräistä, olkoon se nyt tässä tapauksessa ylipaino, ja rasvakudos on se ylivoimaisesti isoin tekijä genetiikan lisäksi. Elikkä meillä on rakenteellisesti eri mallisia leukoja ja nieluja, jotka toisilla helpommin ahtautuu yön aikana. Mutta tämä tietysti hankinnallinen elikkä rasvakudos. Ja toisaalta kyllä me nähdään myöskin, että hyvin lihaksikkailla ihmisillä, ei tarvitse sitä rasvaa niinkään, mutta jos BMI alkaa olla lihaksista jo hyvin kova, niin silloin ne helpommin menee umpeen, ja silloin saattaa tulla yön aikaisia hengityshäiriöitä. Puhutaan apneasta tai hypoapneasta eli uniapneasta.

Joni: Varsinkin miehillä, jotka treenaa voimaharjoittelua ja kasvattaa lihasmassaa, ja sitten jos käyttää vielä anabolisia aineita, niin tyypilliset, mitkä hyvin reagoi, jos verrataan naissukupuolen, niin yläkroppa ja nimenomaan niskan alue ja epäkäslihas ja rintalihakset ja hartialihakset, tavallaan sellainen hyvin tyypillinen, joka erottaa mies naiskropasta, että sinne keskittyy vielä lisää sitä painetta niin sanotusti, jos ajatellaan just tuota uniapneaa.

Jere: Kyllä.

Joni: Miten nämä prosentit menee suurin piirtein? Vai onko se ihan 50/50?

Jere: Uniapnean osalta?

Joni: Niin.

Jere: Miehillä on selvästi enemmän sitä. Yksi itsenäinen riskitekijä on kaulan paksuus, tietyt taustasairaudet, ikä, genetiikka tietysti elikkä leuan malli ja nielu, tämän tyyppiset on siellä. Mutta miehillä sitä on enemmän. Ja tämä on nimenomaan just sitä, että jos lihaksikkaita ihmisiä… Toki BMI, kaikki tietää sen, että siinä on omat virhelähteensä. Mutta toisaalta me nähdään myös lihaksikkailla ihmisillä hyvin selvästi enemmän yliedustettuna uniapneaa. Ja sille on ihan selkeä reittinsä. Elikkä lihakset paksunee kumpaankin suuntaan tietyllä tavalla, ja tuolla on aika ahtaat rakenteet ylähengitysteissä, jotka saattaa umpeutua helpommin silloin, kun nämä nimenomaiset lihakset rentoutuvat yön aikana, kuten niiden pitääkin. Ja pieni määrä uniapneaa ei tietenkään ole terveydellä välttämättä niin haitallista, mutta jos näitä hengityskatkoksia tulee jatkuvasti ja ne johtaa etenkin tällaiseen syvempään happitason laskuun, mikä siinä on ihan mahdollistakin, kun me ollaan kymmenestä kolmeenkymmeneen, joskus jopa minuutinkin hengittämättä, ja jokainen voi ymmärtää sen, että siinä vaiheessa sydän käy vähän enemmän kierroksilla, tulee stressitilaa enemmän ja uni on katkonaista, se ei eheytä niin hyvin, ollaan väsyneempiä, sitä kautta stressitila ja kortisolituotanto lisääntyy. Tämän tyyppistä. Siinä on moninaiset vaikutuksetkin siihen. Treenaaminen voi olla vaikeampaa, että sitä kautta, niin se voi olla hankalakin kierre.

Ville: Joo, onko muuten uniapnea perinnöllistä?

Jere: Joo. Se on osin perinnöllistä. Prosentit vähän vaihtelee tutkimuksista, mutta ajatellaan, että neljäsosa tai viidesosa on puhtaasti geneettistä. Että ei liity ylipainoon.

Joni: Liittyykö se rakenteelliseen perimään vai onko siinä jotain muuta?

Jere: Joo enemmän rakenteellisen perimään. Elikkä me ollaan kaikki geeniemme orjia siinä määrin, että saadaan ne vanhemmiltamme. Ja nähdään, että jos tietyn mallinen leuka on ja periytyy, jos nielu on tietyn mallinen, kaula on tietyn mallinen, nämä selkeästi enemmän altistaa sille. Mutta näyttää, jälleen kerran prosentit vaihtelee, mutta sellainen jopa 80 prosenttia liittyy ylipainoon. Siellä on se noin viidesosa, joka ei ole välttämättä ylipainoon liittyviä.

Joni: Eikös sinulla Ville ollut silleen, että illalla ottaa happea ja aamulla päästää ulos?

Ville: Se on silleen sopivaksi koettu yöaikana, että enempää ei tarvitse happea.

Jere: Se on hurjia määriä, kun rekisteröintejä itsekin lausuu, kun katsotaan kuinka pitkiä hengityskatkoksia. Osalla ne tapahtumien määrät ei ihan kerro kaikkea, vaan mielenkiintoista nähdä, että kuinka pitkiä. Teknisesti ottaen yksi hengityskatkos tai hengityksen vaimentuminen pitäisi olla kymmenen sekuntia vähintään. Ja sitten kun näitä tapahtumia, jollain taisi mennä yli tuhat tällaista katkaista yön aikana, se on aivan ääripää, elikkä sata tunnissa, kymmenen tuntia nukuttu. Mutta jos me puhutaan, että on satoja hengityskatkoksia, jotka kestää puoli minuuttia tai minuutin, niin joskus olen sanonut, että itse asiassa tietyllä potilaalla voi olla, että hän on yöstä melkeinpä valtaosan hengittämättä. Tai ainakin se on vaimentunutta se hengitys, niin on se aika kova kuormitus elimistölle. Toisin päin käännettynä potilastyöstä, niin on hirveän tyytyväisiä nämä potilaat. Eli kun saadaan hoidettua se hyvin, niin meillä on tehokkaita hoitokeinoja. CPAP-maski on tämä kivijalka sille tai golden standard, niin hirmu tyytyväisiä potilaita, kun se uni alkaakin virkistämään ja ei tarvitse olla hengittämättä aina yöllä.

Joni: Joo, näin olen ymmärtänyt, että ihmiset kyllä huomaa selkeän eron siinä, kun aletaan hoitamaan. Ja vissiin hoitomuodot on aika tehokkaita, että se korjaa aika hyvin.

Jere: Joo, kyllä se CPAP-hoito hyvin sovitettuna maskina ja hyvin ohjeistettuna, niin se itse asiassa voi hävittää käytännössä kokonaan. Vähentää joka tapauksessa, mutta on hirveän tehokas. Mitään niin tehokasta meillä ei oikein ole, että lievemmissä tapauksissa meillä on apneakiskoja, voidaan käyttää. Eli tuodaan alaleukaa eteenpäin. On eri hoitobruksauskiskot, jotka on narskutteluun tarkoitettuja. Tai apteekissa myytyjä kuorsauskiskoja, niillä on eri funktio. Se on hammaslääkärin sovitettava apneakisko, joka tuo alaleukaa eteenpäin ja se tuo vähän Ilmatietä tuonne hengitysteihin, ja se ei mene niin helposti umpeen. Mutta se yleensä toimii tällaisessa lievemmissä. Senkin teho vähenee ylipainon lisääntyessä. Elikkä hoikilla toimii paremmin kuin ylipainoisilla.

Joni: Joo. Ja olenko ymmärtänyt oikein, että joskus voi olla vähän semmoista hoitovastarintaa siihen maskiin, että se voi olla monelle iso kynnys alkaa siihen, vaikka selittäisi, että siitä hyötyy paljon?

Jere: Kyllä, olen huomannut selkeän sellaisen, että jos potilas on itse hakeutunut hankalien oireiden, ja oireitahan voi olla mitä vaan, unettomuudesta siihen, että nukkuu pelkästään eli nukkuu koko ajan ja uni ei virkistä, ja usein se on enemmän tätä jälkimmäistä. Elikkä uni ei virkistä, vaikka kuinka pitkään nukkuu ja heräilee ja saattaa heräillä yöllä, virtsaamistarve nousee, verenpaineet on koholla, ei päivisin jaksa oikein, aamullakin voisi ottaa torkut, saattanut jopa nukahdella. Minulla vastaanottoaulaan nukahtelee potilaat, siitä näkee aika usein, että kun tulee vastaan noin oikeasti väsyneitä. Jos ne on tällaisia tapauksia, niin he ovat hirveän tyytyväisiä, he kyllä melkein aina sopeutuu siihen. Elikkä kun ensimmäiset pari yötä on vähän totutellut maskiin, niin ne on hirveän tyytyväisiä ja ajattelee, että tällaistako sen elämän pitäisi olla, nukkuu kuin lapsena. Moni sanoo, että se krapula häviää, joka ei alkoholiin liity mitenkään. Mutta taas on toinen puoli. Ehkä puoliso on huomauttanut ja sanonut, että voisiko olla tällaista, ja sitten ei itse oikein ole ostanut tätä ja ei oikein koe olevansa mitään ongelmaa elämässä, ja on ehkä vähän lievempi löydöskin, että se ei niin paljon korreloi niihin oireisiin, jota ei välttämättä ole kauheasti, niin heitä saattaa olla aika vaikea motivoida siihen. Se vähän riippuu. Kuten kaikessa lääkehoidossa, lääketieteellisessä interventiossa, niin hoitomyöntyvyys on tiettyä. Ja siihen vaikuttaa paljon, miten ehkä lääkärinä ajattelee, että miten olen osannut kertoa sen, että mitkä nämä terveyshaitat tästä sinulle on, mitkä ne oirehyödyt voi olla, jos lähdet hoitamaan. Ja toisaalta miten meidän kokeneet hoitajat ovat osanneet maskin sovittaa. Eli jos se maski on vääränlainen, niin se on ihan varma, ettei sen kanssa nuku, jos se falskaa ja silmille tulee ilmaa. Mutta jos se saadaan hyvin istumaan naamalle tai nenälle, niitä on erilaisia maskeja, niin on hirveän tyytyväisiä. Melkein se on outoa, mutta tämä on yksi itse asiassa tyytyväisimpiä potilasryhmiä, mitä itse olen hoitanut keuhkoilla, että se on aika mielenkiintoistakin.

Joni: Joo. Se on varmaan, jos se on joku selkeä hoito, mikä selkeästi tuntee sen, että se auttaa, niin varmaan se motivaatio kasvaa siinä.

Jere: Kyllä. Ihan antaa omanlaisen uuden elämän. Monet sanoo, kun alkaa olla töissä vaikeata, ei pärjää enää, alkaa kognitio hävitä, ei jaksa enää suoriutua. Ammattikuskit tulee ihan lain mukaan, meidän pitääkin heitä vähän syynätä, koska jos bussi ja rekka ajaa ja nukahdat rattiin, kuten tiedetään, että se lisää riskejä siihen, niin se voi olla vaarallistakin. Mutta taas toisinpäin, jos se työ muuttuu paljon helpommaksi sitä kautta, että hetkinen nyt taas onkin virkeämpänä. Ja kaikki tietää miltä tuntuu olla väsyneenä, niin sellainen väsymys häviää, niin onhan se ihan uusi elämä.

Ville: Oliko niin, että uniapneaa ei itse asiassa voi leikkaushoidolla hoitaa, mutta kuorsaamista voidaan? Vai miten?

Jere: Hyvä kysymys. Kaikilla uniapneaa ei voi leikata pois. Meillä on tiettyjä leuan rakenteellisia, hankalia purentavikoja, nielun ahtaumia, joita itse asiassa aikanaan enemmänkin leikeltiin, kun CPAP-hoito ei ollut niin kehittynyt. Nykyään ne laitteet on hienovaraisia, automaattisesti seurailee sitä hengitystä ja muuttaa. Niitä pystytään etänä seuraamaan. Pieniä pömpeleitä, jotka hurisee maltillisesti. Aikanaan ne oli isoja pömpeleitä, jotka puhalsivat yhdellä paineella, niin se oli hankalampaa. Silloin leikattiin enemmän, nykyään harvemmin. Mutta kyllä niillekin on paikkansa. Tiettyä nenänoperaatioita, jos siellä on tukkoisuutta tai tiettyä nielun, leuan operaatiota voidaan tehdä ihan uniapneaankin. Se saattaa olla ihan täysin tehokas ja toimiva hoitomuoto, mutta vähemmässä määrin, elikkä se harvoin on se ensisijainen.

Joni: Oliko näin, että kuorsaus liittyy uniapneaan, vai onko se ihan oma?

Jere: Voi olla kuorsausta ilman uniapneaa. Elikkä aika usein kyllä liittyy hirveän isolla osalla, en muista tarkkaa prosenttia, mutta valtaosalla uniapneapotilaista on myös kuorsausta. Se ongelma tulee, kun se kuorsaus loppuu, eli puolison puolella, että nyt 100 desibeliä menee vieressä, ja yhtäkkiä se pysähtyy ja tulee pitkä katkos, niin se on sitä uniapneaa. Sitä voi olla. Pelkkä kuorsaus ei ole. Ja sinällään, jos ei ole mitään muuta kuin kuorsausta, niin ei välttämättä tarvitse lähteä selvittelemään sitä missään nimessä.

Ville: Joo. Onkohan tähän joku looginen selitys, että jos on isompikokoinen mies, niin yleensä puuskuttaa helpommin? Jos puhutaan vaikka, että lähtee lenkille tai näin. Osaatko siihen vastata?

Jere: Hyvä kysymys. Ja isokokoinen minä luulen, että pelkästään pituus ei siihen riitä, elikkä jos on pitkä, niin se ei riitä, mutta jos on isokokoinen, siinä on enemmän massaa, mitä pitää hapettaa. Eli jos on ylipainoa, niin se on ihan kuorma itsessään jo. Rasvakudos pitää tuoda mukanaan. Se on raskaampaa. Jos siellä on lihaksiakin paljon, niin kyllä sekin on aika sama asia. Ne lihakset vie happea ison osan ja liikkeessä nimenomaan. Eli suhteellinen osuus, kun me ruvetaan liikkumaan, niin lihakset tarvitsee sitä polttoainetta hapen muodossa ja muita ravinteita, mitä siihen pitää käyttää. Mutta happea tarvitaan enemmän, silloin ruvetaan hengittämään raskaammin. Ja tässä minä ehkä koronaan palaan. Ylipaino on ollut myös itsenäinen riskitekijä. Ja siinä on ehkä tämä mielenkiintoinen puoli, kun se alkuvaiheen, varsinkin se taudin kuva, kun meillä tulee hankala keuhkoreaktio, vähän kuin keuhkokuumebakteerinkin aiheuttamana, niin meidän hapen tarve kasvaa tai meidän hapettuminen vaikeutuu, koska meille tulee tulehdustila, joka estää sitä hapen kulkua ilmasta verenkiertoon keuhkojen kautta. Ja tietysti meillä on paljon… Tässä pitää olla tarkkana mitä sanoo. Jos meillä on paljon tai ylipaljon lihaksia, jos meillä on paljon rasvakudosta, niin ne vaikeuttaa parilla eri tavallakin. Elikkä ne vaatii itsessään enemmän happea, mutta myöskin estää keuhkoja laajentumasta, varsinkin makuuasennossa se voi olla hankalaakin. Elikkä toimii aineena täältä yläpuolelta, mutta jos on rasvaa varsinkin sisäelinrasvaa, niin se estää meidän keuhkojen laajenemista, pallean normaalia toimintaa ulospäin. Jolloin se palje, millä yritetään, elikkä keuhkot yrittää laajentua ja supistua, niin se ei ole niin iso se liike, jolloin me käytetään vielä enemmän lihaksia yrittääksemme hapettua, joka taas vie enemmän, että se kierre on sitä kautta myöskin hankala.

Joni: Ja oliko näin, että näitä koronapotilaita saatettiin makuuttaa vatsa-asennossa, että se paine ei tule niin suureksi rinnan päälle?

Jere: Just näin, ihan oikeassa. Eli asentohoidolla pystytään kohtuu hyvinkin. Ihan kuten uniapneaakin, vaikka nämä on kaksi eri tautia, mutta asentohoitoa siinä mielessä, että säädellään vähän. Vatsan makuutusta käytettiin. Ja tässä nyt se miksi sanoin, että pitää olla vähän tarkkana. Toisin päin käännettynä hyvä kunto, hyvä lihaskunto on taas ehdottomasti suojaava tekijä. Eli tässä puhun nyt puhtaasti sellaisesta, jos jälleen kerran yli paljon rasvakudosta tai yli paljon lihaskudosta, että mennään siitä normaalista salilla käymisestä sellaiseen hyvinkin raskaaseen lihaskudoksen kasvattamiseen, niin siinä vaiheessa alkaa tulla ongelmia. Päinvastoin, jos on aerobinen kunto on hyvä, lihaskunto hyvä, se on erittäin suojaava tekijä. Hirveän monessa meidän keuhkosairaudesta, meidän kroonisessa sairaudessa, lihaskunnosta on hyvä pitää kiinni. Tämä ei ole todellakaan ole, että sitä pitäisi pelätä.

Joni: Ja se on vähän, jos henkilö käyttää vaikka anabolisia steroideja, yleensä puhutaan tämmöisistä suprafysiologisista annoksista, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että luonnottoman korkeaksi nousee ne testosteronipitoisuudet ja androgeenipitoisuudet, ja myös sillä saadaan luonnottoman suuret lihakset, jos nyt näin voisi sanoa. Niin varmasti syntyy siihen, että meidän keuhkot ei hirveästi siihen mukaudu, verrattuna sydämeen tai johonkin muuhun. Eikös keuhkot pysy aika, että se ei ole ihan niin joustava elin kuin ehkä sydän tai aivot. Tai lihasmassahan on tosi joustava, että se mukautuu rasitukseen. Onko näin, että keuhkokudos ei ihan mahdottomasti muutu?

Jere: Joo, tuo on tosi hyvä pointti. Ja just tämän tyyppisestä tarkoitin äsken sitä, että jos on normaalista fysiologisesta lihaskasvusta poikkeavaa lihaskasvua, niin tämä on ehkä se enemmän ongelma. Ja se voi vaikuttaa siihen, että me ihan rakenteellisesti… Lihaksia ei ole sinällään sisäelimissä samalla lailla kuin rasvaa voi tulla sisäelimien ympärille. Vaikka maksa rasvoittua ja suoliston ympärille tulla viskelaarirasvaa paljon, niin tämä on nyt sellainen, mitä me nähdään ihan restiktiossa elikkä keuhkojen tilavuusalenemassa. Eli, että keuhkot ei pääse laajenemaan tarpeeksi. Mutta keuhkot ei sinällään treenaamalla, se kudos ei kauheasti muutu. Verenkierto voi hieman parantua, hapenottokantokyky voi sitä kautta parantua. Se on ehkä enemmän kuitenkin se, miten se menee sinne lihaksiin ja miten lihakset hyödyntää sitä happea sitten. Että se on ihan totta. Ja tuossa jos menee vielä siihen, että mikä itse omassa työssä tulee, kun minulle tulee paljon hengenahdistuksen selvittelyjä, tulee polille ja sairaalan päivystykseenkin välillä, niin sieltä taas miten nämä ehkä nämä anaboliset tai steroidit on näkynyt, ei edes kehonrakennus mielessä, vaan ihan harrastuskäytössä on ollut se, että hengenahdistus on alkanut. Ja kun ruvetaan, niin keuhkoissa ei välttämättä ole mitään vikaa, mutta se mitä lihasta se myös kasvattaa, niin on sydänlihas. Ja tämä on nyt ollut on yksi ehkä näitä vaikeampia ja vakavampia tapauksia, mitä sieltä hengenahdistuksen taustalla on nähnyt nuorilla miehillä nimenomaan, niin on ollut se, että sydänlihas on alkanut tulla kammiohypertrofia eli sydänlihas kasvaa. Ja kun siellä on se sydänlihaksen kammio, joka yrittää pumpata verta eteenpäin, ja kun se lihas kasvaa kahteen suuntaan, niin se kammion tilavuus pienenee. Ja tämä on huono yhtälö, koska sydän joutuu taas tekemään enemmän duunia, että se saa sen saman verenkierron ympärilleen. Ja sitä kautta taas se lihas entisestään kasvaa. Ja siinä vaiheessa alkaa tulla hengenahdistusoiretta, kun ei enää pumppu jaksa, ja keuhkot yrittää tietysti tehdä oman tehtävänsä, mutta se ei riitä.

Joni: Tosta tuli vaan mieleen semmoinen kysymys, että milloin pitäisi olla rintatuntemuksista ja hengenahdistuksesta huolissaan? Ja sekoittuuko paljon sydänperäiset ja joku keuhkoperäinen sairaus toisistaan? Että onko jotain selkeää hälytysmerkkiä, että milloin kannattaisi mennä ihan vaikka päivystykseen?

Jere: Sekoittuu, ja se on hyvinkin meidän lääkäreiden yksi tärkeimpiä tehtäviä päivystyksessä selvittää kummasta tämä hengenahdistus nyt on kyse. Että onko tämä pumppu, vai onko se keuhkot. Aika monesti ne käsi kädessä kulkee, eli toinen alkaa pettää, niin toinenkin alkaa oireilla jne. Tällaiset hyvin nopeasti alkaneet, vaikeat hengenahdistukset tietenkin. Että jos tuntuu, että happea nyt ei saa. Totta kai siihenkin voi löytyä ihan hyvälaatuisia psykologisia syitä, jossa on paniikkihäiriön tyyppinen tai tämän tyyppinen. Tai joku toiminnallinen hajuste laukaisee jonkinnäköisen hengenahdistustuntemuksen, ja se ei välttämättä ole vaarallista, mutta se tunne on ihan hirveä. Kyllä se kertaalleen kannattaa selvittää ja yrittää hakea sille syytä. Mutta jos meillä on puristavaa rintakipua, joka säteilee. Nämä on ne klassiset sydänperäiset oireet, että säteilee tuonne vasemmalle kaulalle ja vasempaan yläraajan, niin ne on sellaisia hyvin klassisia. Säteilykipua voi tulla ylävatsalle myöskin tietyissä sydänperäisiä jutuissa. Usein sellainen pistävä kipu, olen sitä yleensä rauhoitellut potilaalle, että jos pystyt osoittamaan etusormella, että tuohon kohtaan kylkiväliin koskee, niin se on yleensä aika hyvälaatuista, sellaista lihasperäistä kipua, jolle harvoin löytyy. Keuhkothan ei tunne itse kipua, että se on hyvä muistaa. Erityyppisiä tuntemuksia voi tulla. Ja astmassakin sellainen puristava rintatuntemus rintalastan alapuolella on aika tyypillinen astmaoire. Se voi olla myös sydänperäinen, sitä on hyvä vähän pohtia. Mutta jos sen kanssa… Mitenköhän sen sanoisi… Vähän riippuu tietysti minkä ikäinen on. Iäkkäämmillä ihmisillä nämä voi ollakin usein vakavampia taustasyitä, jotka on hyvä selvittää. Nuoremmilla niitä on tietysti vähemmän. Perusterveillä, alle kolmekymppisellä, alle nelikymppisillä on tietysti vähemmän. Äkilliset oireet, jotka on selkeästi huolettaa ja tuntuu, että se ei väisty nopeasti. Hengästyminenhän on normaalia. Kun lähden liikkumaan, niin minun pitääkin hengästyä. Se on normaali ilmiö. Sykkeen pitääkin nousta. Jos tajunnan häiriöitä liittyy, eli kollapeerauksia liittyy, pyörtymisiä rasitukseen, niin se on aina merkki, että nyt ehdottomasti pitää selvittää. Ja sitten taas, jos alkaa tulla rytmihäiriöitä tai rintakipua, niitä alkaa rasitukseen liittyä, niin ne on sellaisia, että kannattaa mainita lääkärille siitä. Monen näköistä. Ja jos joku huolettaa, niin sitten kannattaa mainita. Ja jos nyt päivystykseen miettii, niin siinä on sitten ehkä noita mitä luettelin tuossa, vakavammat syyt.

Ville: Joo. Mitenkäs sitten, kun meillä on neuvontapalveluissa välillä myös tullut kysymyksiä tämmöisestä ns. tren-yskästä, Trenbolonin aiheuttama eli anabolinen steroidi. Onko sinulla sattunut töissä tulemaan vastaan tai onko tuttu ilmiö muuten?

Jere: Ei, minun piti ihan Trenbolonia miettiäkin. Ihan siis potentti anabolinen steroidi, eikö näin? On silleen nimenä tuttu. Mietin, että miksi näitä ei ole ollut vastaanotolla niinkään. Ja mietin sitä, että onkohan tässä se tyypillinen, että kun tiedetään, että se ei ole laillinen aine, jos olen oikein ymmärtänyt. Ei ole siis laillinen aine ainakaan tällaisessa normaalikäytössä, joka yleensä johtaa siihen, että jos tiedetään, että tähän liittyy… Tiedän ilmiön, että sen lääkkeen käytön jälkeen ilmeisesti voi tulla hankalakin yskäkohtaus, liittyen aika nopeasti sen, onko se injektion jälkeen, ja kun se kuitenkin väistyy ymmärtääkseni itsestään, ja sitten tiedetään, että on jotain väärää tehty, niin se voi olla aika iso kynnys tulla lääkärille kertomaan tästä, että minulla on ollut tällainen juttu, koska tiedetään ja pelätään usein sitä ehkä, että lääkäriltä tulee jonkinnäköinen tuomitseminen. Tai tietenkin se yleisin on, että älä käytä sitä, tämä on se normaali vastaus varmastikin. Mutta mekanismina voi olla montakin, että jos me injektoidaan ylipäätänsä kiellettyjä aineita, niin niissä kannattaa… Olen jotenkin ajatellut, että se on aika rohkeaa toimintaa. Niin paljon nähnyt injektioiden aiheuttamia ongelmia IM-huumeiden käytöstä ja huumeiden käytöstä elikkä suonensisäisten tai lihasten sisäisten huumeiden käytöstä. Meillä on aika rajujakin raflaaviakin esimerkkejä keuhkopuolella, mutta tietysti nämä sydänpuolen vauriot, infektiot mitä niihin liittyy. Emboliat, elikkä tukosriskit mitkä liittyy, eli voi tulla septisiä embolioita, tällaisia infektioita, johon liittyy tukoksia myöskin. Ja meillä on kivipölykeuhko, että varsinkin jos tablettimuotoisia yrittää injektoida itseensä, niin ne on aika karun näköistä, kun tulee tällaisia kivipölykeuhkoreaktioita, ja tosi rankkoja, tehohoitoa vaativia. Ne on enemmän ehkä huumepuolella. Mutta sitten tähän Trenboloniin, niin jos menee vielä takaisin, niin siinä on taas monennäköistä. Luulen, että mekanismi siihen yskään, niin ei kai tiedetä ihan tarkkaan sitä mekanismeja. Yritin vähän katsella siitä tietoa, niin ihan viimekäden tietoa ei välttämättä ole tai viimeistä sanaa siitä. Mutta irritatiivinen on yksi, elikkä se ärsyttää yskäreseptoreita, se on yksi mahdollisuus. Sitten voi tulla ihan inflammatorinen, elikkä tulla sen verran tulehdustilaan, että se voi ärsyttää itsessään keuhkoissa. Meillä on yskäreseptoreita nenästä tuonne pienempiin osiin keuhkoja asti, niin jossain siellä tulla sitä ärsytystä. Ja sitten ei ehkä niin nopeasti ei tule, mutta yksi mikä aina tiedetään steroideihinkin, niin embolisaatio elikkä tukosriski, mikroembolisaatiot. Ne on sellaisia, eri verisuonet niissä pienimmissä hiussuonissa, jotka pitäisi olla sitä hapettavaa verisuonistoa, niin sinne tulee tulppia ja pieniä tukoksia. Se on vähän sellainen, joka hapenottokykyyn tietysti vaikuttaa suoraan ja voi tehdä omanlaista vauriota sinne. Jälleen kerran sanon, että aika rohkeita ollaan. Ja tuollainen kova yskäreaktio on primitiivisimpiä heijasteita kuitenkin jos mietitään, mikä sen tehtävä on; siis tuoda tavara ulos, jotta me ei tukehduta tai ettei sinne mene vierasesineitä. Jos me ärsytetään sitä jollain aineella, joka laitetaan kuitenkin eri paikkaan kehoa, niin jälleen kerran rohkeita ollaan.

Joni: Joo. Mikä tässä on mielenkiintoista, koska noita anabolisia steroideja on lukemattomia erilaisia ja tietysti steroidijohdannaisia. Mutta käyttäjät just nimenomaan tästä Trenbolonista raportoi. Äsken puhuit tuosta mikroembolisaatiosta, eli tarkoittaa jos pistetään jotain öljypohjaista lihakseen, niin sitä voi kulkeutua sinne keuhkorakkulaan tai verisuoneen, jos oikein ymmärsin. Mielenkiintoista, että käyttäjät on nimenomaan tästä Trenbolonista raportoinut. Ja tässäkin on mielenkiintoista, kun osa, varsinkin kokenut käyttäjä tietää, että se saattaa olla tulossa, mutta ei tule aina. Että sekin siinä on, että miksi ei tule aina. Mutta tosiaan se raju yskänpuuska, joka menee yleensä muutamassa minuutissa ohi. Mutta jos et tiedä, että se on tulossa, niin se voi olla ihmiselle aika pelottava kokemus. Että tökkäät jotain laitonta ainetta itseesi ja kauhea yskäkohtaus.

Jere: Kyllä.

Joni: Niin se voi kyllä olla monelle, jos ei tiedä, niin viimeinen kerta, kun pistää sitä ainetta.

Ville: Niin varmasti.

Jere: Kyllä, näin. Ja se voi olla ihan hyväkin oppi tietyllä tavalla ajattelisin, koska yskä saattaa olla kuitenkin väistyvä. Toki meillä voi olla astmaatikkoja tai muita, joilla se voi provosoitua aika hankalaksikin. Ja jos meillä on tällaisia trakeobronkomalasia kollapsitaipumuksia, elikkä EDACia eli ”exessive dynamic airway collapse”, niin heillä voi olla tosi hankalakin tilanne. Tietysti voi tulla anafylaktiset reaktiot. Että en muista kuinka paljon tuolla aineella niitä on kuvattu, mutta ne on henkeä uhkaavia potentiaalisesti. Mutta sitten mietin kaikkia muita haittavaikutuksia: kammiolihashypertrofia sydämessä ja maksavaurioita, sisäisiä vaurioita, ahdistuneisuutta, psyykkisiä häiriöitä, unettomuutta, tämän tyyppisiä mitä niihin on liitetty. Minusta nämä on kaikki sellaisia haittavaikutuksia. Sen yskän lisäksi on kova kirjo sellaisia asioita, mitä itse en ainakaan haluaisi itselleni. Ja jos sellaisista oireista on kärsinyt, niin tietää, että niistä olisi kiva päästä eroon. Niin jälleen kerran siellä voi olla aika vakaviakin taustojakin sitten.

Joni: Joo, ja Trembolo kuten mainitsitkin, on yksi vahvimmista potentti anabolista. Ja jos en ihan väärin muista, niin eläinlääkintään alun perin tarkoitettu.

Jere: Näin minä muistelin. Eikö se ollut jotenkin näin, että jotain karjaa, ennen kuin ne on mennyt lopetukseen tai teurastamolle, että niillä pysyisi vielä ruokahalu vielä pystyssä. Jonkun tällaisen tarinan kuulin, en tiedä onko kuinka validi.

Joni: Joo, liha-karjakasvatukseen liittyvä.

Jere: Just näin. Että on ne hurjia tavaroita.

Joni: Joo.

Ville: Kiitoksia paljon Jere, kun tulit podcastiin vieraaksi.

Joni: Joo, ja tosi tämmöistä erityisasiantuntijuutta oikeastaan. Tosi tämmöinen specifi alue, niin on mielenkiintoista kuunneltavaa kyllä ihmisille.

Jere: Ei mitään. Kiitos kutsusta. En tiedä mainitsinko alkuvaiheessa, mutta tosiaan dopingaineet ei ole sinällään minun erikoisosaaminen. Toki niitä valitettavasti aina joskus silloin tällöin päivystyksessä on nähnyt erikoisia cocktaileja. Minä ehkä sillä sellaisen viimeisimmän varoituksen sanan haluaisin, minulla on joitain veriyskijöitä ollut, joilta tulee ihan desikaupalla verta keuhkoista ulos, ja se on tietysti aina sellainen ihan viimekäden hälyttävä merkki, että nyt on jotain tosi pahasti pielessä. Ja sieltä taustalla ihan normaalin näköisillä ihmisillä, että ulkoapäin en olisi voinut tunnistaa, että on tällaista, mutta siellä on ollut anabolisen käyttöä, sitten antiestrogeeneja. Sitten sen lisäksi on käytetty jotain tällaista no just verenohennuslääkkeitä. Esimerkiksi otettu mukaan siihen aspiriini yleensä tutuimpana. Mutta ajateltu, että sitä kautta parannetaan sitä. Kun on jonkun verran sitä farmakologiaa on tullut luettua, niin on cocktaileina tosi mielenkiintoisia yhdistelmiä, jotka itsessä tulee ensimmäisenä, että nämä on oikeasti aika vaarallisia tai niillä voi saada pysyviäkin vaurioita aikaan, ja sitä ei toivoisi. Monesti selvitään säikähdyksellä ja monesti pystytään vielä vaikuttamaan, koskaan ei liian myöhäistä. Mutta jos tuntuu tai on sellainen tunne, että onkohan tämä nyt ihan oikein, niin kannattaa jutella lääkärin kanssa. Ainakaan itse en, eikä varmasti kollegojen pitäisi tuomita missään vaiheessa. Päin vastoin, yritän vaan auttaa siinä. Että hei nyt on tullut tehtyä, kaikki voi tehdä omia juttujaan, mutta apua aina pystyy saamaan. Olkoonsa mikä tahansa tilanne. Että sen puoleen tosi hienoa, että kiitos kun kutsuitte ja kiitos kun teette näitä, että näillä voi olla oikeasti iso merkitys varsinkin nuorille.

Ville: Joo, tuo oli varmasti tärkeä viesti.

Joni: Joo, ja mitä kuvailit noita aineita ja ainekirjoa, niin on ihan tosi tyypillistä, että käytetään aika laajaa ainecoctailkirjoa. Että aika harvoin on vain yksi aine, vaan siinä yleensä useampi pyörii, koska yksi aine aiheuttaa yhtä vaikutusta ja sitä pyritään hoitaa toisella aineella ja sitten toisella aineella. Ja siinä tullaan vähän tämmöiseen.

Jere: Just näin. Siinä on vähän sama analogia kuin huumeiden kanssa, että saadaan se haluttu vaikutus, olkoon se ahdistuksen lievittäminen tai piriste tai joku muu, ja sitten kun siihen liittyy haittoja, niin niitä aletaan toisilla lamaamaan ja se kierre on aika haitallinen. Ja tässä tätä samaa, että testosteronin haittavaikutuksia, jos sitä on ylimääräinen, tiedetään mitä niistä tapahtuu ja yritetään niitä hallita ja se cocktail on aika iso jo. Mutta siinä vaiheessa ehdottomasti mieluummin kuin ehkä itse lähtee lääkitsemään niitä haittoja, niin kysyisi ihan apua lääkäriltä, että miten tätä voisin hallitusti lähteä nyt purkamaan pois. Siinä päästään varmaan ihan hyvin lopputuloksiin toivottavasti.

Joni: Joo, just näin. Mekin ollaan kannustettu, että mahdollisimman rehellisesti, koska siinä on kuitenkin kyse siitä omasta voinnista ja hoidosta. Jos siinä alkaa piilottelee, niin hoitotuloskin voi olla huomattavasti huonompi.

Jere: Just näin. Tämä on nimenomaan meidän tai teidän omasta, sieltä kuulijan omasta terveydestä kyse. Harvoin muun.

Ville: Kyllä. Kiitoksia paljon!

Joni: Kiitos!

Jere: Kiitos kovasti!

Jakson 10 tekstivastine

47min35sek

Dopinglinkin jaksojen isäntinä toimivat Joni Askola ja Ville Leskinen.

Vieraana tässä jaksossa Aleksi Hupli.

Intro: Tämä on Dopinglinkin podcast. Tässä podcastissa vastataan kuntodopingiin, eli kilpaurheilun ulkopuoliseen dopingaineiden käyttöön liittyviin kysymyksiin.

Ville: Tervetuloa Dopinglinkin podcastiin. Tänään jutellaan aivodopingista. Meillä on vieraana Aleksi Hupli, lääketieteellisen antropologian maisteri ja yhteiskuntatieteiden tohtori. Tervetuloa Aleksi!

Aleksi: Kiitos kutsusta!

Joni: Ja tervetuloa minunkin puolesta.

Ville: Haluatko alkuun vähän esitellä itseäsi ja taustoja?

Aleksi: Joo. Tosiaan lääketieteellisen antropologian maisteri ja olen valtiotieteiden maisteri myöskin. Eli suoritin sen Helsingissä ja tuon lääketieteellisen antropologian maisterin Amsterdamissa. Siitäkin on nyt vierähtänyt melkein kymmenisen vuotta, kun on niitä tehnyt. Ja sitten yhteiskuntatieteiden tohtorin opinnot aloitin Tampereen yliopistolla 2014 ja sain sen päätöksen viime vuoden lopulla.

Joni: Itseä kiinnostaa varsinkin lääketieteellinen antropologia, niin mitä sillä tarkotetaan? Se ainakin osui omaan korvaan, kun luin sinun tietoa.

Aleksi: Joo, se on periaatteessa antropologiaa, mikä nyt vaan keskittyy ehkä enemmän lääketieteellisiin teemoihin; terveyteen, sairauteen ja ehkä hieman enemmän kulttuurisiin tekijöihin. Kun tein sitä valtiotieteiden maisteria, jossa oli pääaineena sosiologia Helsingissä, niin vähän enemmänkin kiinnostuin terveyssosiologiasta ja päätin mennä tekemään tuommoisen ylimääräisen maisterin Amsterdamin, mikä on yksi harvoista yliopistoista, jossa sen voi suorittaa. Aika sellainen pieni maisteriohjelma. Siellä on yleensä noin 30–40 opiskelijaa vuodessa. Mutta se on sellainen kiinnostava. Ja siellä tämä kiinnostus näihin eri lääkkeisiin ja aivodopingiin heräsi. Siellä taisi olla ensimmäisiä luentoja missä olin, niin tuli kemikaalinen tehostaminen tai ”chemical enhancement” termi eteen ja sitten vähän innostuin siinä tekemään ensin gradun ja jatkoin aiheesta väitöskirjassa.

Joni: Joo. Ja päästäänkin seuraavaan aiheeseen. Eli sinun väitöskirja, niin se käsittelee oikeastaan tätä, mistä tänään keskustellaan. Siellä nyt ei suoraan mainita aivodoping-sanaa, mutta kuitenkin tämä samaa ilmiötä, että tullaan” viisaammaksi” lääkkeellä tai lääkeaineilla tai -aineella, niin haluatko tästä sinun väitöskirjasta sanoa vielä jotain, mitä sillä halusit selvittää?

Aleksi: Joo. Se tosiaan vähän niin kuin jatkoi sitä graduaihetta, missä olin haastatellut opiskelijoita Amsterdamissa, joilla oli kokemuksia tämmöisestä aivodopingista. Pieni kyselykin siinä oli. Ja väitöskirjassa on pari osajulkaisua, jossa olen käyttänyt sitä aineistoa yhdessä parin muun opiskelijan kanssa, jotka oli samaan aikaan aihetta tutkinut. Sitten me yhdistettiin näitä haastatteluita niihin osajulkaisuihin, että siitä oli aineistoa Hollannista ja Liettuasta myöskin. Siinä oli itsellekin kyllä hyvin tuntematon aihe, ennen kuin sitä gradua alkoi tekemään. Että lähinnä halusi selvittää, että miksi opiskelija tekee, millä aineella niitä tekee, minkälaisia vaikutuksia ne ovat niistä saanut. Niistä sai sitten pari osajulkaisua. Väitöskirjassa on sitten vähän muitakin aiheita. Se oli ehkä vähän haastava sitten laittaa se koko paketti sitten yhteen, mutta onnistuin kuitenkin, että tohtoritutkinnon sain. Itse en kuitenkaan Helsingissä opiskellessa aiheeseen ollut törmännyt aikaisemmin, että se jotenkin vähän viritti semmoista mielenkiintoa. Ensimmäinen graduaihe Helsingissä oli kuitenkin päihdeäitien pakkohoitoon liittyvä poliittinen diskurssikeskustelu ja sen analysointi, että hyvin erilainen aihe siinä mielessä.

Ville: Joo. No tähän aivodopingiin, niin mitkä on tyypillisiä aineita aivodopingissa? Ja mihin vetäisit oikeastaan sen aivodopingin rajan, jos ajatellaan vaikka kofeiinia tai vastaavia aineita?

Aleksi: Se on hyvä kysymys. Siinä vaiheessa, kun itse aihetta aloin katsomaan, niin tavallaan se akateeminen keskustelu ja kirjallisuus oli hyvin pääsääntöisesti keskittynyt nimenomaisesti reseptilääkkeisiin, reseptistimulantteihin, metyylifenidaattiin. Sitten amfetamiinista ehkä modafiniili, mikä on narkolepsialääke. Mutta sitten oikeastaan näiden meidän opiskelijahaastatteluiden… Tai niistä tuli vähän esille, että opiskelijat ainakin siinä meidän haastattelussa oli kuitenkin käyttänyt kuitenkin muitakin aineita tähän tarkoitukseen. Ihan tämmöisiä katustimulantteja, metamfetamiini kuin myös kannabista ja psykedeeleja, mikä oli vähän sellainen, että miten tämä tähän sovittuu. Siellä oli ehkä varsinkin kannabiksen osalla ehkä vähän epäsuoraa tehostamista. Käytettiin vaikka kannabista, että saatiin jotenkin parempi uni ja oltiin seuraavana päivänä jotenkin vähän virkeämpiä. Se on ehkä epäsuorempaa. Se rajan vetäminen siinä mielessä on vähän hankalaa. Kai sen on vähän se käyttötarkoitus siinä, mikä ehkä painaa enemmän. Tietysti kahvia on varmaan moni tottunut kuitenkin aamuisin, itse ainakin, vetämään. Se rajan vetäminen saattaa olla vähän haastavaa. Siinä mielessä ehkä omien tutkimusten anti oli, että ainakin tälleen käyttäjätasolla se aineiden kirjo saattaa olla huomattavasti laajempi, mitä yleensä on keskusteltu.

Joni: Joo. Kuvaako sinun mielestä aivodoping-termi sitä ilmiötä vai onko se enemmänkin mediaseksikäs termi? Vai tykkäätkö itse puhua mistä aineista, kun puhut näistä?

Aleksi: No aivodoping ehkä tulee enemmän sieltä urheilupuolella. Siinä ehkä on vähän se doping-sana, joka kertoo vähän semmoista epärehellisestä toiminnasta toisaalta, että siinä on vähän semmoinen moraalisävytteinen. Toisaalta älylääkekään ei välttämättä ole mikään hirveän hyvä termi siinä mielessä, koska sekin antaa vähän semmoisen kuvan, että älyllä jotenkin pystyy lääkitsemään, mikä on kuitenkin vielä kiistanalaista. Voisi sanoa, että ehkä semmoinen kattokäsite on, ei mitenkään hirveän tarttuva, mutta ”farmakologinen neurotehostaminen”. Johon liittyy myös muitakin kuin psykoaktiivisia aineita, että on eri näköisiä aivoteknologioita, mitä on kehitetty sairauden hoidossa. Mutta keskustelussa on tuotu esille, että oisko näillä mahdollisesti myös potentiaalia jotenkin tehostaa toimintaa. Se tehostaminen-sanakin on vähän siinä mielessä ongelmallinen, että sekin antaa ymmärtää, että nämä oikeasti tehostaa aivojen toimintaa.

Joni: Mietin just sitä älylääke-sanaa, että antaako sekin semmoisen liian yltiöpositiivinen kuvan siitä aineesta ja sen tehosta ja käytöstä. Varsinkin jos tämmöisiä termejä käytetään vaikka lehtien sivuilla artikkeleissa, niin luoko se tämmöistä kuvaa, että näitähän pitää saada, jos se tekee minusta fiksumman.

Aleksi: Joo. Tietyssä mielessä tämä keskustelu on käyty ehkä enemmän tossa bioeettisessä keskustelussa, niin sielläkin annetaan vähän turhan positiivinen kuva niistä vaikutuksista. Jotenkin oletetaan, että ne jotenkin oikeasti tehostaisi ihmisten aivokapasiteettia ja sitä kautta heidän älykkyyttäkin. Kyllä meidänkin haastatteluissa aika harvat siellä opiskelevat raportoivat pelkästään positiivisia vaikutuksia, että kyllä siellä aika monella oli myös haittavaikutuksia ilmennyt. Ei mitään hirveän vakavia, mutta kuitenkin. Vaikutukset ja kokemukset olivat aika samantyyppisiä, niin niillä opiskelijoilla oli sitten ADHD- tai tarkkaavaisuushäiriötä. Ja niilläkin kenellä sitä ei ollut, niin senkin rajan vetäminen on vähän hankalaa. Yleisesti juuri ajatellaan, että ne toimii vain niillä, joilla on jonkinnäköinen sairasdiagnostiikka taustalla. Mutta toisaalta kyllä stimulantit jokaiselle jotakin tekee. Että siinäkin mielessä se rajan vetäminen kanssa. Diagnoosi on kuitenkin sellainen, ettei sitä pysty jotenkin varmentamana jollain verikokeella, vaan se on tietysti tällainen subjektiivinenkin diagnostiikka.

Ville: Joo. Onko näillä aineilla kuinka pitkä historia? Osaatko sanoa, että milloin ja missä näitä on ensimmäisiä kertoja alettu käyttämään? Meneekö ihan jonnekin Rooman ajoille vai vieläkin syvemmälle?

Joni: Apinakaudelle.

Aleksi: No, tuostakin on ehkä jotain teorioita, että ihmiset olisi käyttänyt jotain tietysti vuosituhansia, mutta tietysti amfetamiineilla on… Jos nyt puhutaan vain stimulanteista, niin tietysti vähän tuoreempi historia, mutta kyllä sekin ulottuu tuonne 1930-luvulle, milloin amfetamiinit on kehitetty. Ja kokaiini vähän pidemmälle. Klassinen esimerkki on amfetamiinin käyttäminen sotatilassa, että on annettu sotilaille, että he jaksavat sitten taistella monta päivää putkeen. Että kyllä sieltäkin tämmöistä käyttöhistoriaa on. Mutta ehkä yleisempään käyttöön nämä stimulanttilääkkeet on tullut joskus tuossa 1960–1970-luvun tienoilla. Mutta muut aineet, niin niillä on tietysti omat historiansa. Siinä mielessä, että onko tämä jotenkin tosi uusi ilmiö, niin ei välttämättä. Kyllä opiskelijat on ehkä käyttänyt jotain jo sieltä 50–60-luvun tienoilta, mutta ehkä se kiinnostus tähän ilmiöön on kuitenkin kasvanut sitten viimeisen… No, itse tartuin aiheeseen kymmenen vuotta sitten, niin kyllä senkin jälkeen on kirjallisuus lisääntynyt aika paljon.

Joni: Joo. Ja vaikka tutkimusta on tullut lisää, niin sitä on yllättäen vähän, varsinkin jos haluttaisiin saada jotain prosentteja mitä on se väestötasolla tai muuta. Sinäkin taisit tehdä väitöskirjasi hollantilaiseen populaatioon, oliko se opiskelijoille siellä?

Aleksi: Joo.

Joni: Joo. Onko Suomesta mitään tietoa tai tutkimusta tai mitään mututietoakaan kentältä, että ollaanko törmätty vaikka opiskelijoiden tai muiden käyttöön?

Aleksi: Oikeastaan en ole itse törmännyt. EHYT ry oli 2017 teettänyt taloustutkimuksella tämmöisen Lääkkeet ja huumeet työelämässä -tutkimuksen, missä kysyttiin, että onko ihmiset käyttäneet reseptilääkkeitä tai huumausaineita oman työelämän parantamiseksi. Siihen noin 1000 ihmistä oli vastannut, ja suurin osa ei ollut tämmöistä tehnyt. Minusta siinä oli ehkä 15 prosenttia oli käyttänyt reseptilääkkeitä tähän tarkoitukseen ja sitten kaksi prosenttia oli sanonut huumausaineita. Reseptilääkkeistäkin suurin osa oli mietoja kipulääkkeitä tai ahdistuslääkkeitä, niistäkin suurin osa oli saanut sen reseptinä lääkäriltä. Ei välttämättä sitten tällaista ns. aivodopingia. Siellä ei kukaan ollut maininnut ADHD-lääkkeitä. Siinä mielessä ehkä vähän erilainen ilmiö. Aika iso niistä vastaajista teki ehkä vähän tämmöistä manuaalisempaa työtä, ettei välttämättä sellaista tietotyötä, missä ehkä stimulantit on isompi juttu. Jossain opiskelijabarometrissäkin on aihetta kyselty, mutta minusta niitä tuloksia ei ole julkaistu. Ja tässä on tietysti ollut tämä koronapandemia, että miten se on saattanut vaikuttaa, että se on iso kysymys siinä mielessä, että onko sillä ollut jotain vaikutusta. Tietysti väestökyselyssä kysytään lääkkeiden ei-lääkinnällisestä käytöstä, mikä on kannabiksen jälkeen yleisin aineryhmä, mitä ihmiset käyttää. Mutta sielläkin minun mielestä mainitaan unilääkkeet, rauhoittavat ja sitten kipulääkkeet, että siinä ei ole lueteltu stimulantteja, mikä on itsellä ollut se kiinnostavin kohta, että siinä on vaikea sanoa ainakin stimulanttien kohdalla. Väestökyselyistä tietysti vaan saadaan tiettyä prevalenssia, mutta ei tavallaan sitä käyttötarkoitusta kuitenkaan eritelty, että mihin tarkoitukseen niitä on käytetty.

Joni: Ja eikös opiskelijat ole tämmöinen aina tyypillinen ryhmä, jota on tutkittu, jotka käyttää. Mutta onko mahdollisesti jotain muita? Ainakin me ollaan törmätty, että olisi jotain tiettyjä vaativia ammatteja, jossa just se hereillä olo ja se tarkkuus, esimerkiksi lentäjät, että tämmöisissä ammattiryhmissä voisi olla sitä käyttöä enemmän kuin muissa väestön osissa. Tai sitten vaikka sotilaat. Sitähän on tutkittukin jonkun verran, että esimerkiksi modafiniilien jenkkisotilaiden käyttöä. Että onko jotain selkeitä ryhmiä, jotka saattaisi, tai on ainakin riski käyttää enemmän?

Aleksi: No riskikäyttö on ehkä ollut se päätutkimusryhmä, mutta se on tavallaan, että se on helppo kohdekin, että sieltä saa helpoiten ehkä vastauksia. Ja tietysti ei siinä ole välttämättä yliopisto-opiskelijat, että voi olla akateemikot, itse opettajat kuin muutkin, joita on kanssa vähän tutkittu. Sitten tietysti nämä erityisammatit. Minun mielestä jossain Yhdysvaltojen lentäjissä melkein on velvoite tyyliin käyttää työtehtävissä näitä, mikä sitten herättää siinä mielessä jännän bioeettisen keskustelun siitä, että jos työantaja alkaa velvoittamaan työntekijöitään käyttämään jotain tämmöisiä työtehtävien suorittamiseen, niin mimmoisessa maailmassa eletään. Ehkä yleisyydestä, että tuossakin on aika paljon eroja esimerkiksi Euroopan sisälläkin, mutta jos esimerkiksi vertaa Yhdysvaltoihin, niin siellä on huomattavasti ehkä yleisempää se käyttö. Mutta sielläkin aika paljon vaihtelua. Se melkein liikkuu jossain 5–55 prosentin välillä. Siinä hyvin paljon riippuu ilmeisesti se, että mimmoisessa yliopistossa. Että jos on tosi kilpailullinen yliopisto ja jos opiskelija on osa tämmöistä… Mitäs nämä nyt… Tämmöiset opiskelijajärjestöt, mitä siellä on, jossa ehkä muutenkin päihteidenkäyttö yleisempää, niin se saattaa indikoida sitä yleisyyttä myöskin. Euroopan tasolla aika monet tommoiset yleisyyskyselyt on, että ne on parin tai viiden prosentin luokkaa ollut. Ei se nyt mitenkään ihan hirveän yleinen kuitenkaan ole ollut. Ja toki tietysti riippuu, että mitä siihen lasketaan. Jos kysytään nimenomaan reseptistimulanttien käyttöä, niin se on sitten varmaan eri yleisyys kuin jos aletaan sisällyttää jotain kofeiinipillereitä tai vastaavia.

Ville: Jos mietitään vaikka kofeiinitabletteja, energiajuomia ja vaikka ADHD-lääkettä, niin voisko näitä jotenkin verrata samalla tavalla kuten lisäravinne ja anabolinen steroidi? Onko ADHD-lääke ihan tykki verrattuna tämmöiseen kofeiiniin vaikka esimerkiksi?

Joni: Tai sitten kombinaatio molempia, niin saako vielä?

Aleksi: No kyllähän ne on monella tavalla vahvempia aineita, mutta tuossa itse asiassa on varmaan aika paljon yksilökohtaisia eroja, että jos ei ole koskaan tai juurikaan käytä kofeiinia, niin kofeiinitabletti saattaa kyllä vaikuttaa aika vahvalta myös siinäkin vaiheessa. Siinä just varmaan riippuu käyttökokemukset ja annostelut ja tämmöiset. Mutta onhan ne vahvoja aineita, ne reseptistimulantit siinä mielessä, että vaikutuskin on varmaan siinä mielessä erilainen kyllä.

Joni: Ja siinä on, mitä taisit aiemmin mainita, että helposti saattaa tulla överit niin sanotusti. Onhan jos ihminen ei ole tottunut kofeiininkaan ja ottaa kofeiinitablettia, niin kyllä se haittavaikutus saattaa ylittää sen vireystason nousun, mitä haetaan sillä. Helposti saattaa käydä näin kyllä.

Aleksi: Kyllä. Ja varsinkin nämä omat haastatellut opiskelijat, kun he kertoi omista kokemuksista, myös ihan perinteisistä katustimulanteista, joiden vahvuuksista ja puhtauksista on vaikea sanoa, niin saattaa yllättääkin sitten monella tapaa se vahvuus.

Ville: Mitä näiden aineiden käyttö sinänsä kertoo yhteiskunnasta, että onko meillä semmoinen luontainen kapasiteetti ylittynyt, kun pitää sitten boostata omaa kehoa tuolla tavalla?

Aleksi: Niin. Kyllä se omalla tavalla menee tämmöiseen, että kaikki pitää olla jotenkin tehokkaammin ja tehdä paremmin ja enemmän. Siinä mielessä kyllä vähän kytkeytyy semmoiseen. Mutta väittäisin, että kyseessä on ehkä enemmän semmoista, että pysyy mukana kuin yrittää jotain yli-inhimillistä suoritusta saada aikaan. Jos miettii opiskelijoiden mielenterveystilaa tällä hetkellä, niin moni tuntee ahdistusta, että ei pysy mukana siinä, niin ehkä se enemmän kertoo siitä kuin että jotenkin pyrittäisiin boostamaan itseään johonkin semmoiseen suoritukseen, mihin ei muuten pystyttäisi. Ja just se, että onko se edes mahdollista päästä sellaiseen yli-inhimilliseen suoritukseen. Vai onko se enemmän se, että jos on oma vireystaso syystä tai toisesta tosi alhainen, että pyritään tuomaan se ns. jollekin normaalille tasolle. Sinänsäkin vielä väittäisin, että näillä aineilla ei yli-inhimillistä suoritusta saa aikaan, vaan se on enemmän silleen, että tuodaan tai pyritään tuomaan omaa suoritusta sellaiselle ”normaalille” tasolle tavallaan.

Ville: Kaikkien pitää nykyään silleen pärjätä. Ja kaikilla on tietenkin erilainen kapasiteetti olemassa siihen. Toiset on lahjakkaampia toisissa asioissa kuin toiset. Niin tietyllä tavalla halutaan boostata sitä omaa suoritusta myös.

Joni: Miten sitten esimerkiksi ADHD-lääkkeet tai Parkinsonin tai Alzheimerin lääkettä saatetaan käyttää tähän tarkoitukseen, niin onko sitä tutkittu ensinnäkään terveellä? Kun lääkkeethän kehitetään tavallaan sairauden takia, että pystytään normalisoidaan, niin miten jos terve ihminen, jolla ei ole näitä sairauden merkkejä niin käyttää, niin onko se ihan plaseboa vai onko sitä tutkittu, että se oikeastikin voisi auttaa?

Aleksi: Kaikissa lääkeaineissa tavallaan mennään ekaksi terveiden koehenkilöiden vaihetta, niin näitä on tutkittu siinäkin. Ja on tehty tämmöisiä systemaattisia katsausartikkeleita, missä näitä on vähän yritetty koota yhteen. Vähän just katselin, että mitä ne sanookaan. Muistaakseni metyylifenidaatin kohdalla löydettiin joitakin semmoisia vähän niin kuin positiivisia vaikutuksia lähinnä muistiin. Sitten modafiniilin kohdalla, niin siinäkin vähän riippui mikä vireystila oli, että jos on univajetta, niin kyllä se sitä vireystilaa nosti. Mutta jos on suht normaali vireystila, niin ei se sitten juurikaan vaikuttanut. Narkolepsialääkkeenä kyllä se varmaan pitää ihmisen hereillä, jos sitä nauttii, mutta hyvä uni on kuitenkin varmaan se parempi keino pitää omaa vireystilaa yllä.

Joni: Eli siinäkin voi olla ajatus, että jos joku jättää vaikka tentin lukemisen viime hetkeen, valvoo sitten vikan yön ja siitä haluaa olla hereillä ja ajattelee, että nyt minä hyödyn tästä enemmän. Jos taas olisi lukenut ajoissa ja nukkunut hyvin, niin varmasti saisi paremman vaikutuksen.

Aleksi: Joo. Ja aika monet näistä opiskelijoista kertoi, että se kokemus oli vähän semmoinen, että oli jäänyt vähän viimetippaan ja halusi pitää itsensä hereillä. Ja tosiaan vähän tunnistetaan, että voi olla, että tässä on ihan silkkaa plasebovaikutusta. Että kuitenkin se, että menee kirjastoon ja siinä nauttii napin ja yrittää sitten lukea, niin tavallaan jo pelkästään jonkun nauttiminen siinä tilanteessa on riittävä, että täällä ollaan ja pitäisi lukea, että nyt sitten luetaan. Siinä varmaan just se käyttötarkoitus ja käyttöympäristö, että siinä alkaa keskittymään, jos vaikka kotona opiskelee, niin se pitäisi saada myös kohdistettua se mahdollinen lisäboosti sitten.

Aleksi: Joo. Tosiaan nykypäivänä näiden kofeiinituotteiden käyttö ja valikoima on aika paljon lisääntynyt. Profiloidaanko näitä tietyllä tavalla tämmöisiä kofeiini tai muita tämmöisiä aivodoping-aineita tietyille kohderyhmille?

Joni: Itse just puhuin tuossa kollegoiden kanssa, että tuntuu, että semmoisiin tuotteisiin, missä ei ennen ollut kofeiinia, niin niissä saattaa nykyään olla sitä. Just kertoi työkaveri tuossa, että oli ostanut lapselle smoothien ja huomasi jälkikäteen, että siinä oli kofeiinia siinä smoothiessa. Mitä tämä kertoo?

Ville: Ja aika korkeita kofeiinipitoisuuksia nykyään noissa. Tosi vaikea löytää… Jos miettii vaikka Noccoakin, niin kofeiinittomia on tosi vaikea löytää verrattuna sitten niihin, että aina on se 180 milligrammaa siellä, niin se alkaa olla semmoinen paukku, että mites se nyt vertautuu vaikka kahvikuppiin, että se taitaa olla aika reilusti enemmän.

Joni: Heikompaa hirvittää.

Ville: Niin.

Aleksi: Joo. Ja varmaan tuommoiset tuotteet kuitenkin, joita voidaan vähän niin kuin markkinoidakin, niissä varmaan nähdään se potentiaali siinä mielessä sen myynnin suhteen. On ne varmaan kuitenkin siinä mielessä vielä erilaisia kuin vaikka jotkut amfetamiinit ja muut stimulantit. Mutta kofeiini on kuitenkin aika iso osa meidänkin kulttuuria, se on ihan sellainen normalisoitunut. Eikä sitä aina välttämättä edes ajatella tässä mielessä. Itsekin taisin jossain vaiheessa kokeilla olla ilman, niin eihän siitä meinannut tulla mitään. Pari päivää päänsärkyä ja ummetusta, niin palasin sitten kahvin ääreen. Toki on sitten aste-eroja, että ketkä ryhmät olisi jotenkin alttiimpia käyttämään kuin muut. Kyllä voin siinä mielessä kuvitella, että joku tietotyöläinen, joka joutuu kahdeksan tuntia olemaan ruudun ääressä, niin kyllähän meidän kognitio on kuitenkin sellainen rajallinen, että jonkin näköistä lisäboostia aina välillä kaipaa. Se, että onko muissa ryhmissä se käyttö yleisempää kuin muissa, niin sitä on ollut vähän vaikea sinänsä sanoa, ainakin näiden vahvempien aineiden kohdalla.

Joni: Niin. Voisko tätä jotenkin spekuloida silleen, että ihmiset on ainakin länsimaissa asetettu luonnottomaan tilaan ja me pyritään pärjäämään tässä sitten kaikilla mahdollisimman keinoilla tavallaan?

Aleksi: Niin. No, se tuli jo esiin, että hyvät yöunet ja ravinto ja tämmöiset mitkä vaikuttaa kognitioon. Jos niitä laiminlyö ja sitten vireystila laskee ja sitä yritetään boostata muilla kaikilla keinoilla, niin ehkä nämä saattaa vaikuttaa houkuttelevilta vaihtoehdoilta. Mutta kyllä näissä tietysti pitää muistaa, että riskitkin on ehkä eri luokkaa verrattuna ainakin kofeiiniin kuitenkin vielä tässä vaiheessa. Varsinkin jos sitten niitä aineita hankkii sitten jostain netin syövereistä, niin niistä on vaikea sanoa varmuudella, että mitä ne pitää sisällään.

Ville: Miten tämmöiset aivodoping överit, mitä niillä voi pahimmillaan saada aikaiseksi? Tuleeko pelkkiä keskittymisvaikeuksia vai jotakin paljon pahempaa?

Aleksi: No nämä opiskelijat, jota me haastateltiin, niin ei mitään hirveän vakavia, mutta kyllä ahdistuneisuutta oli lisääntynyt. Tietysti yöunet voi mennä, jos käyttää iltamyöhään. Monet kertoi kanssa, että tavallisesti kun sen aineen vaikutus lakkaa, niin voi olla lihasjumia tai huomaa, että on ollut vähän jännittyneessä tilassa sen koko ajan. Kyllähän ne tietysti pahimmillaan, katsoo lääkepakkausten mahdollisia sivuvaikutuksia, niin kyllä vakaviakin saattaa esiintyä, esimerkiksi johonkin sydämen toimintaan tai tämmöiseen liittyen, että ei ne riskittömiä siinä mielessä ole, vaikka niitä lääkkeenäkin käyttää.

Joni: Miten sitten jos pidempään käyttää, niin tuleeko niistä jotain vierotusoireita?

Aleksi: Sinänsä jos miettii perusamfetamiinia ja niiden pitkäaikaiskäyttöä, niin siinä on riski, että jos ei sitä vireystilaa osaa muulla tavalla ylläpitää, niin joutuu sitten turvautumaan näihin pidemmänkin aikaa. Vähän niin kuin kaiken pitkäaikaiskäyttöön saattaa liittyä riskejä.

Joni: Joo. Mites toi käytön eettinen puoli. Vähän puhuit noista ihan fyysisistä haittavaikutuksista. Mutta liittyykö näihin jotain eettisiä ongelmia sinun mielestä? Esimerkiksi saatavuuserot ja talouserot. Toisilla on mahdollista hankkia tai muuta vastaavaa. Poimin siitä sinun väitöskirjasta tämmöisen, puhuit bioliberaalista näkemyksestä ja biokonservatiivista näkemyksestä, että voisi olla jopa tuollainen moraalinen velvollisuus tehostaa itseään esimerkiksi aivodopingilla. Mitäs nämä tarkoittaa?

Aleksi: Joo. Siinä bioottisessa keskustelussa on tämmöisiä ehkä vähän ääripuolia siinä mielessä, että bioliberaalipuoli on sitä mieltä, että tosiaan ei pelkästään näiden käyttö pitäisi olla sallittavaa, on nimenomaan ehkä jopa velvollisuus yrittää saada itsestään mahdollisimman eniten irti, koska jos yksilö suoriutuu hyvin, niin sitten se hyödyntää koko yhteiskuntaa sitä kautta. Ja minä kutsun sitä bioliberaaliksi kannaksi ja kutsuuko nämä itse itseään bioliberaaliksi tai biokonservatiiviksi, mutta minä vähän niin kuin koitin sitä keskustelua jollain tuolleen raamittaa. Ja biokonservatiivipuoli sitten ehkä sanoo, että se saattaa nimenomaan aiheuttaa eriarvoisuutta. Että ne joilla on pääsy ja halu ja kyky käyttää näitä, niin sitten pystyy sortamaan paremmin kuin muut. Ja se aiheuttaa enemmän eriarvoisuutta siinä mielessä, koska kaikilla niihin ei välttämättä ole pääsyä. Siinä ehkä käytetään aika paljon tätä urheiluesimerkkiä. Se, että joku käyttää, niin saattaa myös luoda painetta siihen, että muidenkin pitää alkaa käyttämään, että pysyy siinä kilpailussa mukana. Tietysti ideaalisesti joku akateeminen maailma ei pitäisi olla mikään kilpailu, mutta onhan se tietyssä mielessä. Valitettavasti sielläkin on tämmöistä kilpailua apurahoista sun muista. On siinä se kilpailullinenkin ympäristö. Minun mielestä jotkut yliopistot Jenkeissäkin on ihan laittanut niiden johonkin käyttäytymissääntöihin, että nämä on kiellettyjä käyttää tämmöisen opintosuorituksen parantamiseen. Tietysti iteki ku on myös ollut kansalaisjärjestöaktivismissa mukana, Humaania Päihdepolitiikkaa ry mukana, että tietysti se rikosoikeudellinen puoli tulee tässä myös esiin, että ei se tavallaan riipu siitä käyttötarkoituksesta, vaikka haluaisi jotenkin tehostaa itseään tai olla parempi opiskelija tai työntekijä, niin se on edelleen laitonta tehdä tällaista, oli sitten kyse lääkeaineista tai muista. Että sekin eettinen puoli tähän kuitenkin tulee esille. Että jos vaikka haluaisi jotenkin parantaa itseään tai olla tehokkaampi, niin se on kuitenkin edelleen laitonta tehdä, vaikka meidän kuitenkin kovin kannustetaan olemaan tehokkaita muuten.

Joni: Poimin tuolta sinun väitöskirjasta, että kävit tämmöisiä tyypillisiä, tai ei nyt tyypillisiä lisäravinteita, mutta jotain mielenkiintoisia nimiä, joita markkinoidaan just tämmöisinä aivojen boostamiseen ja keskittymiseen ja jaksamiseen. Muun muassa tämmöinen Sapiens Focus. Sitten on esimerkiksi Joe Roganin markkinoiva ”Alpha Brain”. Ja tämmöisiä, joilla nimillä pyritään vaikuttamaan. Ja siihen, mitä sillä tuotteella saadaan. Minun mielestä nämä on suht uusia tämmöiset lisäravinteet. Oletko sinä Ville aikaisemmin vuosia sitten törmännyt? En ole itse ainakaan. Voi olla, että on ollut, mutta tuntuu jotenkin, että on tullut, ei nyt valtavirtaan, mutta jotenkin ehkä hyväksyttävämpiä kuitenkin enemmän. Yhä enemmän näkee tämmöisiä lisäravinteita.

Ville: Joo, en oo kyllä itsekään ihan hirveästi törmännyt.

Aleksi: Joo. Siinä kyllä näkee aika paljon tämmöistä markkinointikieltä. Aivot on tietysti hyvin erikoinen elin ja monimutkainen, siihen varmaan on tutkimustakin taustalla jossain näistä, mutta kyllä aika moni yritys varmaan käyttää tämmöistä puhdasta markkinointiakin siihen, että se teho ei välttämättä ole kuitenkaan niin tutkittu välttämättä. Se, että onko niistä sitten hyötyä, voiko niistä olla jotain mahdollista haittaa, en oikein osaa siihen vastata, mutta jotenkin tuntuu, että niiden kirjo ja määrä on kyllä lisääntynyt tässä aika paljon. Ja minä en oikein tiedä, mikä niiden lainsäädännöllinenkään asema joidenkin aineiden kohdalla on. Että onko se kuluttajamarkkinoilta kiellettyjä jotkut aineet Suomessa vai ei. Kirjo on kyllä kasvanut aika paljon. Ja onhan se varmaan aika houkutteleva ajatus, että pystyy vaan jollain lisäravinteella tai jollain pillerillä parantaa sitä suoritustaan. Ja kysymys, että miksi ihmiset ei sitten saisi sitä tehdä, jos siitä jotain hyötyä löytää. Vähän niin kuin kaikessa, että tutkimusta tarvittaisiin lisää ja keskustelua hyödyistä ja haitoista. Mitä tuohon nyt sanoisi. Varsinkin ehkä, kun oli Hollannissa, niin niitä näki ehkä jotenkin ihan apteekkien hyllyllä tai muissa tämmöisissä smart shopeissa, tällaisia eri tuotteita, mitä ihmiset mahdollisesti käyttää. Kyllä nekin haastateltavat mainitsi muutamia, mutta itse olen enemmän keskittynyt nimenomaan näihin reseptilääkkeisiin sun muihin. Se on jäänyt tavallaan vielä tuntemattomaksi, mutta otin sen väikkäriin esimerkkinä, että tämmöisiä tuotteita on ja niitä markkinoidaan, että se kuitenkin liittyy yleisimmin tähän aiheeseen.

Ville: Joo. Minä mietin, että Suomessa en ainakaan ole omasta mielestäni hirveästi törmännyt. Ehkä joihinkin yksittäisiin, mutta että varmaan Jenkeissä ja muualla sitä on varmasti enemmän. Ja tietenkin verkosta varmasti saa sitten jo enemmän. Mutta eihän sitä koskaan tiedä, että yleensähän ne tulee aina vähän jälkeenpäin tänne asti. Milloin niitä sitten alkaa näkymään enemmän hyllyissä.

Joni: Semmoinen asia tuli vielä mieleen, että psykedeelit ja niiden tutkiminen ja varsinkin semmoinen ns. microdosing on nostanut vähän hattua tässä viime vuosina, niin lasketko tämmöisenkin ilmiön myös tähän? Voidaanko myös näitä käyttää boostaamismielessä, nimenomaan jos lasketaan sitä annosta semmoiseen ei-päihdyttävään tai että se pidetään pienempänä, ja pyritään sillä vaikuttamaan? Mitä mieltä sinä olet tämmöisestä, kuuluuko se myös tämmöiseen aivodoping-ilmiöön?

Aleksi: Joo, yksi osajulkaisu vähän liittyi tähän mikroannosteluun, että se enemmän keskittyi Youtube-videoihin ja tavallaan millaista tietoa siellä siinä vaiheessa oli aiheesta. Semmoisella softalla latasin oikeastaan kaikki microdosing-aiheeseen liittyvät videot Youtubesta 2016. Siinä vaiheessa ei ollut vielä hirveästi tutkimustakaan aiheesta. Tavallaan ne kaikki raportoinnit oli vähän semmoista omaa kokeilua. Ja ainakin Youtube-videossa oli aika tosi positiivinen kuva. Ja siellä paljon verrattiin just johonkin metyylifenidaattiin, että on jotenkin parempi tarkoitukseen. Kyllä minä laskisin sen ilmiönä tähän mukaan. Sen jälkeen, kun mekin se julkaistiin 2019, niin se tutkimus ja kirjallisuus on lisääntynyt. Siellä ihmiset raportoivat, että kyllä sitä yritetään käyttää myös niiden omien sairauksienkin hoidossa, niiden tehostamista, mutta tutkimukset ovat osoittaneet tähän asti ainakin tosi monet, että se on ehkä just plasebovaikutusta enemmänkin. Että pystytäänkö niin pienillä annoksilla oikeasti saamaan jotakin neurokemiallista vaikutusta. Se on edelleen vähän niin kuin kysymysmerkki. Tavallaan ilmiö kuuluu minun mielestäni tähän ja kiinnostus kuitenkin lisääntyy tutkimuksenkin kautta. Ja tietysti psykedeelinen isompikin annostelu on sinänsä mielenkiintoinen, koska siinäkin on lähdetty terveiden koehenkilöiden tutkimuksista, ja siinäkin ihmiset raportoi tosi merkittäviä positiivisiakin vaikutuksia. Ja sitten ollaan katsottu myös sitä aivotoiminnan muutosta, niin sielläkin ilmeisesti jotain neuroplastisiteetteja ja neurogeneesejä on. Että kyllä tavallaan potentiaalia vaikuttaisi siellä olevan. Mutta siinäkin tullaan lainsäädännölliseen kysymykseen, että se on edelleen, oli se annos kuinka pieni tahansa, niin edelleen laitonta, ja sitä on vaikea kanssa annostella, koska se tulee kuitenkin laittomilta markkinoilta, eikä ole välttämättä tietoa siitä, miten sitä lähdetään annostelemaan niin pienillä, koska puhutaan mikrogrammoista muutenkin lähtökohtaisesti jossain LSD:n kohdalla. Kyllä minä näkisin, että ilmiönä tähän liittyy, mutta sitä ei ehkä ole niin huomioitu yleisemmässä ns. älylääkekeskustelussa samalla tavalla.

Joni: Joo. Saa nähdä mitä tulevaisuus näyttää. Ehkä me hylätään kahvi ja juodaan sieniteetä kaikki.

Ville: Voi olla.

Joni: Voidaan lopuksi käydä vielä, pistin sinullekin kuvia näistä, olin ottanut muutamia kuvakaappauksia tuolla Tor-verkon eli ns. pimeän verkon näiltä myyntisivustoilla, missä myydään erilaisia päihteitä, huumeita, myös dopingaineita ja siis myydään myös muuta laitonta toimintaa ja aseita ja tämmöistä. Minä poimin sieltä muutaman tämmöisen ns. älylääkeilmoituksen. Näissä on aikamoiset myyntipuheet. Kaksi ilmoitusta ihan modafiniilista, joka on narkolepsiaan tarkoitettu lääke. Ja yksi oli sitten tämmöinen Attentin-lääke, joka on siis ADHD-lääke. Esimerkiksi tämä modafiniili, niin ihan suoraan mainostaa, että se on älylääke, sopii erinomaisesti opiskeluun, töihin ja urheiluun, ja auttaa keskittymään pitkiä aikoja, poistaa väsymyksen. Sitten täällä on jopa tämmöinen ”Maailman paras älylääke”, ”Viagraa aivoille aivosteroideissa” ja ”Lentäjän piriä”, ”Todella hyvä fokus ihan mihin vain; lukemiseen, opiskeluun, pelaamiseen, urheiluun ja työntekoon”. Sitten täällä on tämmöisiä annostusohjeitakin jopa tähän Attentiin, eli tähän ADHD-lääkkeeseen, jos käyttää vaikka ¼ niin se on hyvä treenaamiseen ja diettaamiseen. Ja sama annos on hyvä vielä opiskeluun. Sitten jos lähdet juhlimaan, niin sitten otetaan kokonainen tai puolikas. Niin yhdellä lääkkeellä on näköjään aika monta mahdollista vaikutusta. Ihan mielenkiintoisia nämä. Ja nämä on ihan reseptilääkkeitä, joita täällä on myyty eteenpäin. Herättääkö nämä sinussa jotain ajatuksia?

Aleksi: No joo. Oli ihan mielenkiintoista nähdä nuo kuvat. Näissä on tietysti paljon kaikenlaista. Niissä kun ei tavallaan ole muuta kuin yhteisökontrolli siinä mielessä, että jos mainostaa liiallisia vaikutuksia, niin saattaa tulla huonoja arvioita. Mutta kyllä näissä aika tuommoista tyypillistä markkinointikieltä tavallaan on. Mutta siellä ei tavallaan kuitenkaan tuoda mitään mahdollisia riskejä esille. Että siinä mielessä se, että yleishyödystä ei osata tällä hetkellä vielä oikein sanoa, että mikä se tällä hetkellä on. Sitten on tietysti vaikea yrittää seurata, että lähteekö se tästä jotenkin yleistymään. Että jos niitä on jo tuolleen suht vapaasti saatavilla netissä, niin voi olla, että ihmiset jotka on kiinnostuneet, niin pystyvät suht helposti niitä löytämään. Olisi hyvä saada joku hyvä lähtötaso sille, että mikä sen ilmiön suuruus on tällä hetkellä, niin voitaisiin katsoa miten se tässä kehittyy. Mutta valitettavasti tutkimusta ei oikein ole Suomessa, että itsekin tosiaan keskittyy enemmän sinne Hollantiin. Yksi osa on, jossa yritin vertailla Suomen ja Hollannin tilannetta, varsinkin stimulanttien käytön osalta, varsinkin nuorilla. Siinä tietysti joutui vähän sanomaan, että Suomessa ei oikein ole hirveästi tietoa asiasta, muuta kuin perusamfetamiinin ja tämmöisten katustimulanttien kohdalta. Reseptilääkkeiden kohdalla se trendi on ollut aika nouseva viimeisen kymmenen vuotta. Se on nuorilla tytöillä ja pojilla 5–6 kertaistunut tässä. Miten paljon sielläkin saattaisi olla taustalla sitä, että onko siellä nyt ihan oikeasti ADHD vai tulee koulun, vanhempien ja yhteiskunnan tasolta semmoista painetta suorittamiseen, että sitä pitäisi lähteä lääkitsemään. Sitäkin tietysti olisi hyvä selvittää myös nuortenkin kohdalla, että miten he itse suhtautuu siihen, että he joutuu käyttämään lääkkeitä. Väitöskirjan alussa yritin löytää ihmisiä, joilla olisi ollut ADHD-lääkkeistä tämmöistä kokemusta, varsinkin tehostamiseen haastattelin monta ADHD-diagnoosin omaavaa aikuista. Mutta kukaan ei ainakaan myöntänyt, että olisi niitä kellekään kaverille jakanut. Tietysti aikuisilla se on tietyssä mielessä vielä ehkä uudempi diagnostiikka kuin lapsilla ja nuorilla, niin tavallaan se, että ensinnäkin saa sen diagnoosin ja saa sen lääkkeen jossain vaiheessa, niin on ollut aika työlästä aika monelle aikuispotilaalle. Että halutaan sitten pitää siitä omasta lääkkeestään kiinni, ettei haluta sitä sitten jakaa muille. Kyllä sitten osa toi sitä, että ne piti sitä vähän epäreiluna, että ns. neurokognitiivisesti normaalit ihmiset käyttää heidän lääkkeitään, koska heillä on muutenkin tavallaan vaikeuksia, niin nähtiin vähän epäreiluna. Mutta tuota ei valitettavasti oikein ehtinyt sisällyttää väitöskirjaan, että se jäi vähän sitten tuommoiselle tasolle.

Joni: Minulla on jäänyt jotenkin mieleen, se oli joku lehden nettikommentti vaan, siinä oli muistaakseni työelämästä ja reseptilääkkeistä, ja siellä oli vaan joku suomalainen mies, että ”Tää on tämmöistä, että ainoastaan ne pärjää, kenellä on joku masennuslääke työelämässä”. Että ollaan menty tähän pisteeseen. Se vaan jäi jotenkin mieleen, vähän tuota samaa kanssa, nämä jotka käyttää reseptilääkkeitä siihen todettuun johonkin.

Aleksi: Joo. Nettikirjoitteluakin on tietysti viime aikoina ollut. Ja itsekin on just siellä ollut vähän kommentoimassa. Että ruokkiiko se julkinen keskustelu omalla tavallaan. Ehkä tääkin podcast innoittaa ihmisiä kokeilemaan. Sitä on vaikea sanoa. Hyvä tietysti, että keskustelua käydään, mutta niissä on hyvä tuoda ne, ettei ne automaattisesti boostaa aivoja tai suorituskykyä suoraviivaisesti kuten vaikka jossain netin mainoksissa tuodaan esille. Kyllä uskoisin, että ihmiset joutuu olemaan ruudulla monta tuntia putkeen, kuitenkin on aika kuormittavaa, että ihmiset saattaa turvautua sitten näihin. Sitähän olisi tietysti hyvä selvittää. Itsekin olen vähän siirtynyt muihin aiheisiin, post doc -vaiheessa, mutta siinä mielessä kyllä edelleen on mielenkiintoinen.

Ville: Joo. Kiitoksia tosi paljon, kun tulit osallistumaan tähän meidän podcastiin. Oli kyllä mielenkiintoisia juttuja.

Joni: Joo, tosi mielenkiintoista. Ja vielä tuohon viimeiseen kommenttiin, että pitää muistuttaa, että uni on paras älylääke. Älkää innostuko liikaa.

Ville: Niin, ja toivotaan, että tämä jakso ainakaan ei kannusta ketään kokeilemaan.

Aleksi: Joo. Uni, ravinto ja hyvä liikunta, niin kyllä ne pystyy näitä pitkällä tähtäimellä viemään paremmin.

Joni: Joo, kiitoksia!

Ville: Jes, kiitos!

Aleksi: Kiitos!

Jakson 9 tekstivastine

45min39sek

Dopinglinkin jaksojen isäntinä toimivat Joni Askola ja Ville Leskinen.

Vieraana tässä jaksossa Katri Mikkilä.

Intro: Tämä on Dopinglinkin podcast. Tässä podcastissa vastataan kuntodopingiin, eli kilpaurheilun ulkopuoliseen dopingaineiden käyttöön liittyviin kysymyksiin.

Ville: Tervetuloa tänne Dopinglinkin podcastiin. Kausi kolmonen ja vieraana Syömishäiriöliiton asiantuntija Katri Mikkilä. Tervetuloa!

Katri: Kiitos paljon!

Ville: Olet koulutukseltasi fysioterapeutti ja ravitsemusterapeutti. Haluatko kertoa vähän alkuun taustasta ja mitä teet?

Katri: Joo. Asiantuntija -nimike ei sinänsä kerro kauheasti, että ravitsemusterapeutti ja fysioterapeutti varmasti monelle enemmän, että niihin tämä asiantuntijuuteni Syömishäiriöliitossa pohjaa. Joskin työni ei ole sellaista vastaanottotyötä, mitä ravitsemusterapeutit ja fysioterapeutit yleensä tekee. Asiantuntijuus nojaa toki kaikkeen siihen, mitä Syömishäiriöliitossa vuosien varrella on tehty. Tämä on enemmän valtakunnallista vaikuttamis- ja viestintätyötä mitä Syömishäiriöliitossa teen. Tällä hetkellä tosiaan osa työajasta menee RESET-hankkeelle, joka on keskittynyt sinne poikien ja miesten ulkonäköpaineisiin.

Ville: Joo. Haluatko vähän vielä avata RESETiä, että se on tosiaan Syömishäiriöliiton ja A-klinikkasäätiön kanssa yhteistyössä, niin minkälaista duunia siinä?

Katri: Joo. Siinä on mukana myös Loisto setlementin Poikien Talon työntekijä. Ja 13–18-vuotiaille pojille/ nuorille miehille ja heidän parissaan työskenteleville ammattilaisille suunnattu. Eli siinä toteutetaan sellaisia pilottiryhmiä, jossa nuorten kanssa… Tai vähän niin kuin kannustettaisiin nuoria poikia ja miehiä puhumaan kehosuhteeseen liittyvistä asioista, ehkä vähän syömisoireiluun, syömishäiriöön näkökulmaa liipaten. Nämä nyt linkittyy aika lailla toisiinsa. Ja tuotettaisiin materiaalia, jotta yhä useammat nuorten parissa työskentelevät ammattilaiset uskaltaisivat puhua poikienkin ja nuorten miesten kanssa kehosuhdeasioista.

Ville: Joo, eikö se ole vähän niin kuin tietyllä tavalla pojilla… Tai tämmöistä tutkimusta ei ole hirveästi aikaisemmin ehkä Suomessa ollut poikien kehonkuvaan liittyen?

Katri: Kyllä nämä tällaiset kehonkuvahäiriöt ja syömishäiriöt, niin niitä on paljon tutkittu nimenomaan nuorilla naisilla. Ja siksi on tosi vähän tietoa muun ikäisten tai muun sukupuolisten. Enkä tarkoita nyt muun-sukupuolisia, vaan muiden sukupuolien kuin naisten oireilusta. Ja se ei silti tarkoita sitä, etteikö sitä olisi olemassa, mutta monesti se tutkimuskin tehdään tavallaan niin, että tutkitaan tietyn ikäisiä naisia, niin sitten se helposti myös ylläpitää sitä ajatusta, että sitä oireilua ei olisi muilla, vaikka näinhän ei siis ole.

Ville: Niin kyllä. Miehillä ihan varmasti samalla tavalla. Tässä varmaan podcastin aikana tulee vähän omiakin taustoja vähän kerrottua, että näihin kehonkuva-asioihin liittyen. Voin kyllä sanoa, että itselläkin kehonkuvapainetta on ollut silloin nuorena erityisesti.

Katri: Ja uskallan väittää, että nämä on sellaisia teemoja, että on aika harvassa ne, jotka eivät pysty jossain määrin samaistumaan tai jotenkin saamaan kiinni, että toden totta itselläkin on jotain sellaista kipuilua ollut. Vaikkei sitä nyt tarvitse minkäänlaiseksi häiriöksi välttämättä jokaisen kohdalla nimittää, niin nämä on kuitenkin sellaisia asioita, jotka koskettaa yllättävän monia.

Joni: Kyllä. Miten sitten, tosiaan tarve on tullut puhua myös miesten näistä syömishäiriöitä ja kehonkuvasta. Osaatko sanoa, että miten se, onko jotain pääeroja verrattuna naisiin?

Katri: Varmasti siis… Tai haluaisin sanoa, että onko sillä nyt merkitystä, että mitä sukupuolta on ja että kaikki voivat oireilla kaikilla tavoin. Mutta kuten tossa jo aiemminkin sanoin, että kun aiemmin syömishäiriöistä on puhuttu tai nyt linkitän nämä syömishäiriöt ja kehonkuvahäiriöt yhteen, niin niistä on puhuttu lähinnä naisten ongelmana. Ei ole tavallaan annettu tilaa sille, että pojat ja miehetkin voivat oireilla, niin sen takia minusta on eritoten tärkeää puhua nimenomaan myös poikien ja miesten oireilusta, jotta se tulee olemassa olevaksi. Ja onhan siellä toki myös eroja siinä oireilussa, mitkä ehkä linkittyy siihen, että mitä eri sukupuolilta odotetaan, mitä sukupuolinormeja. Jos tytöiltä ja naisilta jotenkin edellytetään tai se kehoihanne on ollut hoikkuutta korostava. Ja sitten esimerkiksi syömishäiriöiden kriteereistä tämä hoikkuus korostuu tosi vahvasti, niin jos pojilla ja miehillä se oireilu ei olekaan nyt sinne hoikkuuteen päin, vaan ehkä vaikka lihaksikkuuteen päin, niin silloinhan se helposti jää tunnistamatta. Ja usein tosiaan pojilla ja miehillä oireilu ei niinkään välttämättä ole sitä hoikkuuden tavoittelua, vaan ehkä lihaksikkuuden tavoittelua. Pojilla ja miehillä usein oireilu on jotenkin sellaista toiminnallisempaa ja kenties yhteisöllisempää, että on vaikka joku sellainen yhteinen haaste, että lähdetään treenaamaan tai lähdetään toteuttamaan jotain. Ja sitä oireilua se yhteisö siinä jopa hyväksyy, että hei tämä on aivan jees toimia näin, ja sitten se on vielä hankalampaa jotenkin tunnistaa sieltä. Ja tämä on nyt ehkä, en tiedä kuinka paljon, mikä on oikeasti totuus, koska lihavuuteen liittyvää syömishäiriöoireiluahan on paljon, että onko sitä sitten oikeasti, jos kaikki oireilu sieltä tunnistettaisiin, niin enemmän miehillä kuin naisilla. Mutta jotkut tutkimustulokset myös viittaisi siihen, että miehillä siihen oireiluun useammin liittyy lihavuus kuin naisilla.

Joni: Eli syömishäiriö voi olla muutakin kuin mitä ensimmäisenä tulee mieleen, että se voisi olla anoreksiaa ja bulimiaa ja tämmöistä ahmimista, niin se on vähän laajempi. Mitä kaikkea se syömishäiriö termi itsessään sisältää? Puhuit kehonkuvasta, sisältyykö ne jutut kanssa siihen? Ja estääkö se miehiä tavallaan puhumasta, kun ajatellaan, että ei ole mitään syömishäiriötä, vaan enemmänkin se on tämmöistä kehoon liittyvää.

Katri: Joo, ja varmaan kun syömishäiriö mielletään tosi helposti vaikka siihen anoreksiaan ja bulimiaan, mitkä säkin mainitsit. Ja siihen, että siihen liittyisi vaikka äärimmäistä laihuutta tai sitä syömättömyyttä. Ja helposti just ajattelee, että kyllähän mä syön, ei minulla voi olla mitään syömishäiriötä. Tai että siihen pitäisi liittyä vaikka oksentamista, joka taas linkittyy bulimiaan tosi usein ihmisen mielikuvissa, jos ei syömishäiriöihin enempää ole perehtynyt. Että en minä kuitenkaan oksenna, niin eihän minulla tässä mitään ongelmaa ole. Syömishäiriöiden todellisuus on paljon vähemmän mustavalkoinen, että miten se syömisen… Mikä voisi olla syömishäiriön määritelmä. Tämä on äärimmäisen hyvä kysymys. Minä jotenkin toivoisin, että syömishäiriöissä ei tarvitsisi lähteä erottelemaan erilaisia tapoja oireilla, vaan että se syömishäiriö voi olla syömistä tai syömättömyyttä tai ihan mitä tahansa siltä väliltä. Se aika usein on myös sellaista näennäisen terveellistä syömistä. Ja sellaista, että toihan todella osaa syödä hyvin ja terveellisesti. Mutta jos se on hirveän joustamatonta ja kurinalaista, niin se on silloin käytännössä, että ihan yhtä lailla sitä syömistä rajoittaa tai koettaa hallita kuin vaikka siinä syömättömyydessäkin. Tai että se kompensaatiokeino, mitä oksentaminen bulimiassa ehkä tunnetuimmin on, niin se kompensaatiokeino voi olla ihan yhtä lailla vaikka liikkumista tai sitä uudelleen syömisen rajoittamista. Että sellainen ajatuskulku ei varmaan kovinkaan monelle ole vieras, missä ajatellaan, että pitää lähteä kuluttamaan jotain, kun olen syönyt paljon. Niin se on tavallaan ihan samanlaista kuin se buliminen oireilu. Että onko se sitten sitä hoikkuuden tavoittelua vai onko se sitä lihaksikkuuden tavoittelua, niin ihan yhtä lailla siinä sitä omaa kehoa pyritään jollain tavoin kontrolloimaan, omaa itseä arvotetaan oman kehon koon tai muodon perusteella.

Ville: Että treenaan, jotta saan syödä paljon.

Katri: Jep, joo. Ja sitähän myös ihan kulttuurimme ja yhteiskuntamme yleinen puhe myös jotenkin ylläpitää. Ei se nyt tavallaan ihme ole, että sellaista ajattelua ihmisillä on.

Joni: Ja että ei aina tarvitse mennä myöskään ääripäihin, että varmasti myös lievempää oireilua niin sanotusti voi olla hyvinkin monella. Että varmaan aika harvoin loppujen lopuksi meillä on, joka ei ollenkaan tavallaan koe ongelmalliseksi mitään syömistä tai juomista tai liikkumista. Että siinäkin on, että ei ole vaan äärimmäinen anoreksia tai sitten ettei ole mitään, että siinä välimaastossakin on varmaan tosi paljon.

Katri: Tämä on niin tärkeä pointti. Ja tätä minä jotenkin koitan aina paukuttaa lujaan ääneen työssäni, että ei tarvitse ylittää jotain syömishäiriön rajaa, että käyttäytyminen on vahingollista. Ei se lopulta tee kenellekään hyvää. Ja tämä tällainen ”liikkuminen on minulle stressinhallintakeino” -puhe on ihan yhtä lailla myös hankalaa, että toden tottako sinulla ei ole muita keinoja purkaa stressiä tai jotenkin olla sen jonkun stressaavan olon kanssa kuin se, että lähdet piiskaamaan itseäsi. Se voi toki olla yksi hyvä stressinhallintakeino, mutta on varmaan hyvä olla muitakin ettei ole niin, että jos en pääse liikkuu, niin ahdistun vaan lisää.

Ville: Niin ja kyllähän sitä pidemmän päälle uupuu siihenkin, jos on ahdistus päällä, niin juoksee itsensä hengiltä siinä fyysisesti.

Katri: Niinpä. Että jos nyt mietitään, että kuinka yleistä työuupuminen vaikka meidänkin sukupolvella on ja sellainen väsähtäminen elämässä yleensä, niin uskallan väittää, että tämmöinen syömis-liikkumisoireilu kyllä linkittyy tähän, että aika harvalla välttämättä se diagnoosi on mikään syömishäiriö tai kehonkuvanhäiriö, mutta aika monella on vaikka semmoista jaksamisen ongelmaa, missä se näkyy.

Joni: Sen on kyllä itsekin huomannut, kun elää tämmöisiä ruuhkavuosia ja on aina tottunut liikkumaan ja treenaamaan. Ja sitä kuormaa tulee vähän joka suunnasta ja se on kova paikka hyväksyä, että se liikkuminen on pitänyt vähentää, sitä on väkisin koettanut pinnistää jonnekin väliin. Ja kun sehän ei tietysti aina siinä vaiheessa enää välttämättä oikeasti kehitä tai ole hyötyä niin paljon. Sitä alkaa miettiä, että alanko näyttää erilaiselta, tuleeko perus iskäkroppa ja niin sanotusti kaikkea tämmöistä näin. Kyllä varmaan aika moni kamppailee tuommoisten juttujen kanssa.

Katri: Niin, just tämä, että haluaako ylläpitää sitä jotain tapaa liikkua, mikä oli ennen, vaikka huomaa, että täähän oikeastaan kuormittaa minua lisää. Eihän silloin tee itselleen hyvää, kun väkisin yrittää. Minusta sellainen on hyvä esimerkki, että jos yöunien tai levon kustannuksella yrittää toteuttaa jotain liikkumista, niin se ei silloin ole hyväksi ihmiselle, vaikka liikkumista harvoin paheksutaan, niin siksi haluan vähän myös paheksua liikkumista, että se ei aina ole hyväksi.

Joni: Ja voin kuvitella, että siitä tulee vähän vastakaikua jos puhuu tälleen, että joku ajattelee, että ihmisethän ei liiku muutenkaan tarpeeksi, että miten voit kritisoida liikkumista.

Katri: Niinpä.

Ville: Olin tuohon äsken kommentoimassa, että eikö se iskäkroppa ole nykyään suosittu, mutta…

Joni: Toivottavasti.

Ville: Mutta siitä tuli heti mieleen, että miehet huumorilla kommentoi aina toisten ulkonäköä ja kaikki pitäisi ottaa silleen vitsillä. Normaalissakin elämässä, niin aika paljon syyllistetään siihen, että kommentoidaan. Just eilen katsoin jonkun, oli tämmöinen sarja, jossa laitettiin miehiä alasti ja nainen sai valita, sermi meni siitä ja jakoi aina sen kropan tiettyyn osaan ja se nainen arvosteli sen ja sen perusteella valitsi sen miehen.

Katri: Vau.

Joni: Onhan varsinkin miesten kesken ja poikien kesken, niin tuntuu, että se jotenkin hyväksytympää kommentoida, varsinkin huumorin kesken ja äijäporukassa. Ja kyllähän mekin Villen kanssa siihen syyllistytään. Ja sen aina tajuaa jälkikäteen mitä tulikaan sanottua.

Katri: Näin minäkin olen ymmärtänyt, että tollainen iskäkroppa on hyvä esimerkki tai sellainen, että olet vähän ukkoutunut tai on tullut mahaa tai jotenkin tällaiset kommentit. Ja ihan yhtä lailla, että kommentoiko toiselle vai ylläpitääkö itsestään sellaista puhetta, että onko se joku suojakeino, ettei toinen tule sanomaan. Mutta ajattelen, että sellainen oman tai muiden kehon kommentointi julkisesti, niin se on aina sellaista vähän riskialtista hommaa, koska se aina vaikuttaa myös muihin kuin siihen kommentoinnin kohteena oleviin. Ja sitten jotenkin tuohon iskäkroppaan nyt en malta olla tarttumatta, että minusta on hämmentävää, että meillä on sellainen ajatus, että pitäisi pysyä samankokoisena tai -näköisenä koko elämänsä ajan. Että kyllähän sen kehon on tarkoituskin muuttua. Ihan yhtä lailla, oli mitä sukupuolta tahansa, niin kun vaikka perheellistyy tai ylipäänsä tulee ikää, niin kropassa tapahtuu muutoksia. Ei me kuitenkaan ikuisesti näytetä kaksikymppiseltä, eikä tarvitsekaan näyttää.

Ville: Mutta tämä on just se, että media ja sosiaalinen media ja tämmöinen, niin se on niin paha. Ja sitä huomaa itsekin, että sitä helposti tarttuu noihin Instagramiin kuviin ja tämmöisiin. Sieltähän tuo varmaan on tullutkin tuo iskäkroppa-juttukin ja kaikki tämmöiset. Se media on minun mielestä ainakin tosi… Minä olen itse asiassa, en pelkästään tämän takia, mutta olen lopettanut käytännössä nyt Instan ja Facebookin ja näiden käytön, koska se on vaan jotenkin semmoista, siinä aivot sulaa vähän kaikilta osin. Mutta tämä kehonkuvan juttu näkyy tosi paljon siellä. Ja jos miettii nuoriakin, että kuinka paljon ja miten varhaisesta iästä se jo lähtee.

Katri: Kyllä. Ja sitten kun miettii sitä nuorta ihmistä, jonka keho muuttuu tosi lujaa. Muutokset jos nyt tässä, en tiedä minkä ikäisiä te olette, mutta itse olen päälle kolmenkymmenenviiden, en vielä neljääkymmentä, että jos tämänkin ikäisillä on haasteita oman kehon suhtautumisen kanssa tai pohdituttaa nämä asiat, niin niin mitäpä siinä, kun on pituuskasvu kesken ja murrosikä tulee ja kehossa tapahtuu hallitsemattomalta tuntuvia muutoksia. Että tallainenko minä olen ja mimmoinen minun kuuluu olla. Ja siihen päälle vielä sosiaalisesta mediasta tulevat silotellut kuvat, jotka eivät vastaa todellisuutta lopulta. Että menee vaikka uimahalliin, tämä on minun lemppari esimerkki, uimahallin katsomaan miltä ne kehot ihan oikeasti näyttää. Ja varmasti jossain määrin valikoitunutta porukkaa sielläkin on, mutta ihan erilaista kirjoa löytää sieltä tosielämästä kuin vaikka sosiaalisesta mediasta.

Joni: Osaatko muuten sanoa, sosiaalinen media nyt on ollut jo joitakin vuosia ja yli kymmenen vuotta reilusti, niin onko se alkanut tulla ihan tutkimustuloksia vai onko nähty vaikutusta, vaikuttaako se nuorten oireiluun? Jotenkin voisi ainakin kuvitella, kun puhuit tuosta kehittymisen vaiheesta. Ja sitten siinä vaiheessa peilaat hirveästi ja altistut koko lapsuuden ja nuoruuden ja kasvat siihen. Me nyt ollaan todennäköisesti vältytty siltä vaiheelta, kun se tuli kun oltiin jo aikuisia, mutta sitten lapset ja nuoret, niin onko siitä ihan tutkimusta?

Katri: Ymmärtääkseni on sellaista, että ulkonäköpaineet ovat lisääntyneet. Sitä, että onko se lisännyt vaikka syömishäiriöoireilua, niin en ole siitä aivan varma, että onko sitä tutkimustulosta olemassa. Ja toisaalta haluaisin ajatella myös, että sosiaalinen media tuo myös paljon hyvää. Se antaa myös tilaa esimerkiksi erilaisten kehoaktivistien näkyä ja kuulua. Ja jos nyt mietitään vaikka lihavuuskeskustelua, niin aika pitkään lihavuudesta puhuivat hoikat valkoiset hyväkuntoiset miehet. Ja nyt lihavuudesta puhuu myös ne lihavat ihmiset. He kertoo sitä omaa kokemusta ja tuo epäkohtia esiin. Ja sitä ei ole aiemmin tapahtunut. Että kyllähän se sosiaalinen media, siellä on myös paljon hyvää, mutta sitä omaa feedia pitäisi osata kuratoida sen mukaan, että sieltä altistuisi sellaiselle materiaalille, joka ennemmin tukee sitä omaa kehoasuhdetta kuin horjuttaa sitä.

Ville: Olihan meilläkin silloin muistan nuorena, niin oli jo IRC-galleria, sehän lasketaan sosiaaliseksi mediaksi.

Katri: Totta joo.

Joni: No joo, se on ihan totta. Ihan unohdin.

Ville: Sieltähän tämä sosiaalinen media on lähtöisin.

Joni: Pahuus lähti sieltä.

Ville: Niin.

Joni: Joo, ihan totta.

Ville: Joo. Sitten jos ajatellaan, että ulkonäkö monesti ajatellaan, että se kertoo terveydentilasta ja siitä, että jos olet fit ja näin, niin olet silloin terve ja reipas ihminen. Mitä ajattelet semmoisesta näkökulmasta?

Katri: No näin on jotenkin kyllä tuo totuttu ajattelee. Jotenkin vaikka puhutaan, että hoikka ihminenkin tulee helposti tituleeraatuksi hyväkuntoisena, vaikkei me tiedetä muuta kuin että hän on hoikka. Ei me tiedetä, että kuinka paljon hän jaksaa tehdä jotain, mikä nyt ehkä ennemmin on sen hyväkuntoisuuden merkki. Että ulkonäöstä ei oikeastaan… Ulkonäöstä päätellään hirveän paljon asioita, mutta lopulta eihän se meille kerro oikeastaan juuri mitään. Ja jotenkin se on sellaista, mitä olen alkanut tehdä itse omassa arkielämässäni, että oikein alan huomata tai tunnistaa omia ajatuksiani, että mitä jostain ihmisestä päättelen ulkonäön perusteella. Ja sitten alan haastaa sitä, että miten sinä nyt tolleen ajattelit, että miten niin muka, ethän tiedä hänen elämästään yhtään mitään. Ja sekin, että lihavuus linkitetään tosi usein huonoon terveydentilaan. Ja meidän terveyskäsitys on surullisen painokeskeinen. Ja jotenkin sen terveysnäkökulman taakse mennään, kun halutaan dissailla lihavuutta ja olla silleen, että eihän tuo ole tervettä, kun ei haluta jotenkaan myöntää, että minulla on läskifobisia ajatuksia. Ja kun naamioi ne tähän terveyskritiikkiin, niin ne on hyväksyttävämpiä.

Joni: Sekin on hyvä muistaa, että kaikkein huonokuntoisin ihminen hyötyy eniten pienestäkin liikunnasta. Sillä ei ole oikeastaan mitään väliä minkä näköinen olet, kun jos edes vähän liikut, niin saat tosi suuret terveyshyödyt siitä, että liike itsessään on hyvin tärkeätä.

Katri: Jep. Ja toivoisin, että semmoiset liikkumisen mahdollistamista eri kokoisille, eri lähtökohtaisille ihmisille, että siihen panostettaisiin enemmän. Vaikka lihava ihminen, niin eihän hän näe itsensä kaltaista ihmistä liikkumassa muuta kuin jossain laihdutusmainoksissa. Aina siinä on tavoitteena se, tai pitäisi muka olla tavoitteena se laihtuminen. Jotenkin toivoisin, että liikunta-alalla ja siellä kentällä jotenkin hoksattaisi huomioida paremmin. Minua on paljon mietityttänyt vaikka soveltavan liikunnan kenttä, että miten paljon soveltavan liikunnan puolesta voitaisiin tehdä, että ottaa huomioon, mitkä on ne rajoitteet vaikka lihavalla ihmisellä, minkä takia hän ei pysty vaikka tehdä jotain lajia ja miten me voitaisiin tehdä se hänelle houkuttelevammaksi.

Joni: Mitä mieltä olet näistä kuuluisista TV-ohjelmista, missä koitetaan pudottaa painoa mahdollisimman nopeasti ja rajuilla keinoilla, niin mitäs mieltä olet?

Katri: Minusta on uskomatonta, että niitä edelleen näytetään. Että jotenkin mietityttää, että mikä on tällaisen median vastuu näissä asioissa. Onhan se, että jotenkin raha puhuu ja että jos niillä on katsojalukuja, niin silloin niitä tehdään. Mutta aivan kamalia ne on ja jotenkin ohjaa ajattelemaan täysin väärin sekä siitä, että minkälaisina erikokoiset ihmiset halutaan nähdä. Tai että mikä olisi, jos nyt painoa halutaan hallita tai halutaan laihtua, niin miten sitä on järkevää ja kannattavaa tehdä. Tai että mitkä on motivaatiot liikkumiseen tai siihen omien syömistottumusten parantamiseen. Jotenkin toivoisin, että sieltä löytyisi muita motivaatiotekijöitä kuin vain se painon pudottaminen, mikä näissä on yleensä fokuksena.

Joni: Ja siinä on se riski, että ainakin ihminen, joka ei ole tottunut yhtään liikkumaan, että hän katsoo, että ainoastaan tommoinen rääkki on liikuntaa ja terveyttä edistävää. Että heti mennään portaisiin, vaikka et ole ikinä edes juossut.

Katri: Siis tämä.

Ville: Se saattaa pelottaa ihmiset olematta liikkumatta, koska he ajattelevat, että se on ainoa tapa millä voidaan liikkua, että siitä pitäisi lähteä liikkeelle.

Katri: Joo, jotenkin liikkuminen on kuitenkin ihmisille tosi luontaista, ihminen on liikkuva. Ja jotenkin paljon puhun intuitiivisuudesta syömisessä, niin olen koettanut jujuttaa sellaista intuitiivisuuden ajatusta myös liikkumiseen. Ja tämä on jotenkin itsellä lähtenyt siitä, kun on seurannut omia lapsia, että enhän minä niille opeta, että tee näin, ja ne liikkuu silti, että minä jotenkin päästän ne vapaaksi, niin he liikkuu. Että mihin se häviää se halu liikuttaa ja itsestä kumpuava tarve liikkua ja oppia uusia juttuja. Jossain vaiheessa se… En tiedä tuleeko se jossain siinä, kun ruvetaan arvottaa, kuka juoksee nopeiten ja kuka on missäkin hyvä. Ja se, joka on huono, niin se on oikeastaan vähän vähemmän arvokasta liikkumista, vaikkei se näin pitäisi olla.

Ville: Joo. Kyllä sitä itse voi silleen samaistua tuohon, että aina tulee rääkättyä, ennen tuli rääkättyä itseänsä silleen, kun lähti liikkumaan, niin se oli se ajatus silleen, että mitä enemmän ja mitä kovempaa, niin sen parempi. Monta treeniä päivässä aina ja sen jälkeen oli ansainnut sen ruoan.

Joni: Niin, ja tuollaisista malleista on hirveän vaikea päästä irti. Vaikka joku juoksulenkki, että jos sinä vaikka lopetat juoksemisen kesken sen lenkin, niin se menee pilalle. Tai jos se on alle puoli tuntia, niin se ei ole mikään. Tai jos käyt vaan kävelemässä, että se ei ole liikuntaa.

Ville: Itsellä oli ainakin silloin ehkä yläaste- ja lukioaikana ja silleen aloitin käymään salilla. Ja sitten jossain vaiheessa minulla oli suunnilleen jokainen aminohappo erikseen semmoisessa isossa purkissa. Ja sieltä otettiin aina arginiinia, glutamiinia erikseen ja luettiin netistä, että niillä saa lihasmassaa. Se oli silleen, että siinä alkoi tulla jo sellainen, että jos ei pääse salille, niin se alkoi ahdistamaan. Nyt jää treeni välistä, että nyt lihaspaineet lähtee ja tämä on hirveä katastrofi tässä vaiheessa. Ja yhdessä vaiheessa oli silleen, että kun meni vaikka kesälomalla käymään vaikka sukulaisten luona, niin oli käsipainot mukana, että pääsi treenaamaan. Kun se oli maalaispaikka ja siellä ei ollut mitään kuntosaleja, että ainakin itselläni on ollut aika vahvaa semmoista, mikä viittaa tämmöiseen kehonkuvalliseen.

Katri: Kyllä, hyvin kuvailit hyvin tällaisia hälytysmerkkejä. Minulla on aina tapana sanoakin, että jos ei ahdistumatta pysty jättämään suunniteltua liikkumissuoritusta väliin, tai jos ei ahdistumatta pysty olemaan liikkumatta, niin se on hälytysmerkki. Ja siinä ei tosi monet jotenkin halua sanoa, että minulla on sellainen terve riippuvuussuhde liikkumiseen, niin ei – ei ole tervettä riippuvuussuhdetta. Uskon, että ihan jokaiselle on tarpeen välillä haastaa sitä itseään ja just jättää väliin ja kokeilla, että miten pystyn olemaan sen olon kanssa, että pystynkö oikeasti ahdistumatta jättämään väliin.

Ville: Ja kyllä siinä itselläkin taustalla oli myös se ajatus, että se on terveellistä. Kun se on niin syvälle juurrutettu tuonne päähän, että liikkuminen on terveellistä, niin ajattelee, että se on aina terveellistä, vaikka sitä tekisi liikaakin.

Katri: Niin. Syö vähemmän liiku enemmän -mantra, että aina enemmän, että milloin on riittävästi. Se on maailman huonoin neuvo, koska ei voi loputtomasti vähentää ja loputtomasti lisätä.

Ville: Ja sitten on vielä semmoinen, että monesti on tullut semmoista, että vaihdellut. Että silloin, kun oli kuntosaliaika, niin silloin mentiin salille, silloin ei voinut tehdä aerobista. Tästähän on se legendaarinen, että liukuportaita pitää mennä, että ei portaita saa kävellä, ettei lihakset pala. Sitten toisaalta silloin, kun on aerobinen kausi, niin kävelyä ei lasketa ollenkaan urheilusuoritukseksi. Tässä on varmaan hyviä semmoisia merkkejä.

Katri: Tämmöiset ehdottomuudet ja mustavalkoisuudet ja kurinalaisuuskin, mitä kuvasit just tästä, että käsipainotkin pitää olla mukana, niin nämä on sellaisia hyviä varoitusmerkkejä siitä, että hyvin todennäköisesti ei ole ihan suhde liikkumiseen ja omaan kehoon kunnossa.

Joni: Ja sitä kanssa mietin, että jos ihminen ei ole sinällään mikään ammattiurheilija tai kilpaurheilija tai malli, että hänen olisi pakko olla hirveässä kunnossa, niin mikä siellä on se motiivi, että kaiken muun päälle teet sen ja koitat ylläpitää sitä, mikä on tosi työlästä. Nykyään puhutaan, että paljon kuntoilijoissa on semmoisia, jotka melkein täyttää tämmöisen huippu-urheilijan treenikriteerit jo. Mutta pitää ajatella, että suurella osalla on vielä työ siinä ja muita suhteita. Kärsiikö ne siitä, että mikä siinä on motiivina ja onko se jotenkin lisääntynyt nykyaikana.

Katri: Niin, ja se jäi tuossa aiemmin sanomatta, kun puhuttiin, että mistä siinä syömishäiriössä oikeastaan on kyse. Lopultahan on kuitenkin kyse oireilusta, jolla oireillaan jotain pahaa oloa. Sellaista käsittelemätöntä, psyykkistä pahaa oloa pois. Ihan samaan tapaan kuin viiltelyssä satutetaan itseään, niin ihan samaan tapaan syömishäiriöoireilu on itsetuhoista käyttäytymistä. Ja se liiallinen liikkuminen on ihan samalla lailla itsensä rankaisua. Joskin totta kai voi tuoda myös hyvää fiilistä, mutta sitä sellaista itsensä kurittamista. Ja se on, että kun tuntuu, ehkä on jotain arvottomuuden, kelpaamattomuuden kokemusta, onko riittävä tällaisena, niin sitten, kun keskittyy vaikka jonkun liikkumissuunnitelman toteuttamiseen tai sen syömissuunnitelman toteuttamisen tai siihen, että haluaa omasta kehostaan jonkun tietynlaisen, niin sitten kun niihin keskittyy, niin on jotenkin helpompi olla sen jonkun ahdistavan elämäntilanteen, ärsyttävän pomon, huonon parisuhteen, mikä siellä onkaan taustalla. Sitä on helpompi sietää, kun kanavoi elämänsä ja ajatuksensa siihen itsensä näännyttämiseen tai mitä se kenelläkin on. Voi olla myös sitä liiallista syömistä, joka on ihan yhtä lailla itsetuhoista käyttäytymistä. Itselleen pahaa oloa aiheuttaa tahallisesti.

Ville: Joo, ja tänä päivänä vielä ihannoidaan sitä, että pitää olla triathlonisti ja olla 15 tuntia päivässä töissä. Se on mitä tietyllä tavalla ihannoidaan, ainakin mitä itse olen havainnoinut.

Joni: Vastapainoa on tullut, että sitä tasapainoa kanssa pyritään, mutta se on vähän mille medialle altistut niin sanotusti ja miten näet ja miten koet.

Katri: Tämä tehokkuus- ja suorituskulttuuri näkyy sekä liikkumisessa mutta työelämässä ja monessa kuten kuvasitte hyvin. Ja myös tämä tunnollisuus-kunnollisuusmaailma, johon meitä koulumaailmasta asti opetetaan, että hyvä oppilas on se, joka tekee eniten ja saa parhaan tuloksen. Sieltähän se jo lähtee. Olen paljon kyseenalaistanut sitä, että minusta ne kympin oppilaat, jotka uskaltaa välillä vähän löysätä, niin ne pitäisi palkita.

Joni: Ja vaikka ei nyt dopingista tässä jaksossa puhutakaan, mutta siinä on myös ymmärtää sen käytön syyt siinä. Että tommoinen superarki, ja vaikka joku väsynyt perheenisä, joka on tottunut liikkumaan eikä enää jaksa, niin kyllähän se kiusaus siinä. Vaikka piriste tai testosteronilisä, niin kyllä siinä saattaa saada vähän lisää vauhtia, boostia ja jaksamista. Se taas sitten, että pitäisikö kuunnella enemmänkin kroppaa vai vaan tehostaa sitä muulla tavalla.

Ville: Niin ja sitten nuorena, kun salilla on ja katsoo, miten nuo on kehittynyt niin paljon ja itse käyt niin paljon, ja et ole kehittynyt lähellekään niin paljon, niin siinä varmaan voi tulla kiusaus jossain vaiheessa dopingaineisiin. Mutta sinä mitä ajattelet, että jos ajatellaan miehiä, niin moni keskittyy fyysiseen puoleen. Pitäisi varmaan keskittyä myös kehittämään muita ominaisuuksia, kuten henkistä ja sosiaalista puolta ihan nuoresta lähtien tietyllä tavalla, että se ei olisi ehkä niin fyysispainotteista.

Katri: Joo, tämä on mielenkiintoinen kysymys. Jäin oikein miettimään, että tämä varmaan heijastuu jostain sukupuolinormeista, joissa mies on se toiminnallinen, mikä näkyy miehille tyypillisessä oireilussakin, että kehitetään itseään nimenomaan fyysisesti tai sen suorituksen, näkyvän tuloksen eteen. Ja sitten jotenkin tunnepuhe ja sellaiset olisi muka olevinaan jotenkin enemmän naisten heiniä. Minulla tuli tästä mieleen se, kun kuulin ja puhuttiin siitä, että miten naiset kai enemmän hakeutuu terapiaan, että onko se terapia jotenkin tehty naisille kutsuvammaksi, että siellä kauniissa tilassa istutaan sohvalla ja jutellaan lempeällä äänellä. Onko se riittävän kutsuvaa jotenkin miehille ja onko jotenkaan miehet valmiita vielä sellaiselle. Ja nämä on minusta ihan tärkeitä kysymyksiä pohtia. Että näin se näin varmaan on, että itsensä kehittäminen sosiaalisesti ja emotionaalisesti, niin sitä jotenkin pidetään enemmän naisten juttuna. Ja sitten, koska naisviha, niin sitten se on jotenkin vähemmän arvokasta.

Joni: Ja miten sitten, jos pojat ja miehet opetetaan kropan kasvattamiseen ja kuoreen, totta kai muitakin ominaisuuksia varmasti, mutta onko siinä ongelmia, jos se identiteetti ja se minäpystyvyys rakentuu hyvin pitkälti siihen kuoreen, ulkonäköön? Samahan se voi olla naisella, joka keskittyy hirveästi myös ulkonäköön, mutta vaikka nyt puhutaan miehistä, niin vaikka siihen voimaan ja lihaksikkuuteen. Ollaanko silloin heikoilla jäillä, jos se lähtee pois, niin mitä jää jäljelle sitten?

Katri: No sepä se. Ja jotenkin se, että kun se ulkoinen olemus on, että sehän on kuitenkin todella haavoittuva. Ja monista eri itsestä hallitsemattomista syistä haavoittuva. Kyllä ajattelen, että jokaisen pitäisi voida kokea itsensä riittävän arvokkaana ja kelpaavana, riippumatta siitä mille näyttää. Jos se itsetunto ja oma itsearvokkuus rakentuu oman ulkoisen kuoren ympärille, niin se on kyllä aika särkyvää ja todella heikoilla. Tuli jostain mieleen urheilumaailma ja se, että miten… Okei, urheiluskenessäkin on alettu enemmän jo puhumaan asiasta, mutta urheilussakin jotenkin se, että kun se urheilija menestyy ja voittaa, niin silloin hän on arvokas ja meidän kaikkien sankari. Ja sitten kun hän ei menesty, niin sitten hän ei ole mitään. Näitä tällaisia ajatuskulkuja aika vahingollisiakin on sellaisissa hyvin jotenkin hyväksytyissä toimintatavoissa, mitä meidän yhteiskunnassa on.

Joni: Vähän tuohon liittyen, poimin tämän jostain sinun esityksestä, mikä oli tosi hyvä, niin sanoit, että syömishäiriöt tai treenaaminen on ratkaisu tai selviytymiskeino, jota pystyy paremmin sietämään epämukavuuden tunteilta, turvattomuutta ja yksinäisyyttä ja riittämättömyyden tunnetta, niin se on kyllä syvällistä, mutta varmasti totta.

Katri: Se on. Ja jotenkin, että se vahingollinen käyttäytyminen voi olla treenaamista, se voi olla syömistä, syömisen rajoittamista. Se voi jollain olla vaikka päihteiden väärinkäyttöä. Tai se voi olla sitä viiltelyä. Että kenellä taipumus mihinkin enemmän on. Mutta ehkä se on minusta tässä treenaamisessa vahingollisinta, kun sen ei ajatella olevan. Kuten tekin kerroitte, kun sehän on hyvä kun liikkuu.

Joni: Se on niin hyväksyttyä.

Katri: Se varmaan kaikista huonoiten tunnistetaan, että sekin voi olla vahingollista.

Ville: Millä lailla sinä näet, että sitä voisi niin sanotusti parantaa vaikka lapsesta asti, sitä liikkumiseen liittyvää, ettei siitä tulisi pakkomielle ja ahdistusta puretaan siihen.

Katri: Siinä on varmaan se, että tavat millä liikkumisesta puhutaan. Että onko nyt pakko päästä liikkumaan, että saa jotenkin ajatukset järjestykseen. Vai puhuuko niin, että haluan nyt päästä liikkumaan, minun olisi hyvä liikkua. Olen paljon miettinyt näitä, kun omat lapset vaikka kysyy, että miksi lähdet mihin nyt lähdenkin, niin sanon, että olen ollut tosi pitkään paikallani ja minun kehossa on sellainen olo, että se kaipaa liikettä. Että se tulisi sitä kautta, että kuulosteltaisiin mitä se oma keho kaipaa. Eikä niin, että jostain on joku, joka määrää, että nyt sinun on tänään lähdettävä. Ja pois semmoisesta pakkopuheesta. Joskin tiedän ja juuri oli eräässä seminaarissakin, jossa puhuttiin siitä, että kyllä lapsia välillä pitää vähän pakottaa liikkumaan. Aluksi oli silleen hetkinen, että en osta tuota, mutta sitten olin silleen, että voihan sitä myös pakottamiseksi kutsua, kun suostuttelen ja ylipuhun vaikka pyöräilemään jonkun matkan, vaikka vähän kiukuttaakin. Kyllähän sitä sellaista, että pystyt ja jaksat, niin sellaista tukemista tarvitaan. Mutta että se on jotain sellaista kaupankäyntiä, että kun tämän jaksat, niin olet jotenkin parempi ihminen. Tai varsinkaan se, että jotenkin ajatellaan, että nyt ollaan ansaittu jotain syömistä, niin nämä on jotenkin aina jotenkin vahingollisia keloja. Mutta miten lapsesta asti voisi sitä tukea, niin urheilumaailma on aina vähän riskialtista. Siellähän on tosi helposti sellaista, että tehdään tulosta ja haetaan niitä, jotka on hyviä.

Ville: Niin, ja sitten vielä tietyt lajithan on myös hyvin riskialttiita. Just tämmöiset painonpudotuslait, missä itse asiassa olin itse ala-asteikäisenä painissa. Ja siellä jo lapsille opetettiin laihduttaminen kisoihin. Joulun jälkeen puristeltiin vatsamakkaroita ja saatettiin hyppiä saunassa ja kaikkea tämmöistä näin.

Katri: Kyllä, ja kun näitä riskilajeja on tosi paljon. Painoluokkalajit on yksi ja toki esteettiset lajit, mutta ihan yhtä lailla kestävyysurheilu on. Ja yleisurheilussa on tosi paljon. Ja ei joukkuelajitkaan missään tapauksessa ole suojassa minkäänlaisilta vahingollisilta oireilta. Lajista riippumatta urheilijoilla ja paljon liikkuvilla on isompi riski kaikenlaiselle syömis- ja keho-oireilulle.

Joni: Osaatko vielä sanoa, kun äsken puhuin lapsuudesta ja lasten liikunnasta, niin miten sen terveen kehonkuvan opettelu ja kasvattaminen, voiko sitä vanhemmat jotenkin tukea tai onko siinä jotain suuria, mitä ei missään nimessä saisi tehdä?

Katri: Tähän minulla on sellainen inhottava vastaus, että kaikki lähtee jotenkin siitä, että miten aikuinen itse omaan kehoonsa suhtautuu, koska sitähän se lapsi peilaa. On hirveän vaikea opettaa lasta jotenkin arvostamaan ja kunnioittamaan kehoaan, jos itse jotenkin soimaa aktiivisesti kehoaan tai ylipäänsä arvostelee erilaisia kehoja. Sellainen kehorauhan kunnioittaminen ihan kaikille. Ei niin, että vain lasten kehoa ei saisi kommentoida, vaan ei kenenkään, ei sen enempää sen aikuisenakaan kehoa tarvitse kommentoida, koska näitähän ne sitten imee.

Ville: Tuli vielä mieleen, kun sanoit siitä, että enemmän on ajateltu, että jos terapia on vaikka naisten juttu. Ehkä suomalaisilla miehillä on aina ollut myös se, että ei puhu eikä pukahda niin sanotusti, niin ehkä se lähtee myös vähän tietyllä tavalla syvemmältä tasolta jollain tavalla. En tiedä onko tässä sukupolvien välillä myös semmoista muutosta, että onkohan nuorempikin nuorempi sukupolvi jo avoimempi sille, että käsiteltäisiin omia ahdistuksia ja ei purettaisi ulkoisiin tekijöihin.

Katri: Minä ainakin toivon niin. Ja mitä nyt ilolla on seurannut, että omien lasten varhaiskasvatuksessa jo puhutaan tunnetaidoista. Sana, jota minä en tiennyt tyyliin ennen kolmeakymmentä ikävuotta, että on olemassa jotain tunnetaitoja. Kyllähän lapsille ihan eri tavalla sukupuolesta riippumatta nyt aletaan puhua kaikenlaisista näihinkin liittyvistä asioista. Että luotan parempaan tulevaisuuteen.

Ville: Koska sieltähän se lähtee kuten sanoit, että aikuisen pitää omaan kehoon suhtautua hyvin, niin sieltähän se lähtee.

Katri: Kyllä, ja ihan samaan tapaan lapset peilaa sitten sitä, miten niitä tunteita kotona aikuiset kohtaa ja käsittelee ja tunnistaa ja osaa niiden hankalien tunteiden kanssa olla. Kyllähän se ihan yhtä lailla heijastuu sinne lapsiin.

Joni: Eikö se riitäkään, että käy vaan rankaisee rautaa salilla? Kuten joku huutaa somessa, siitä se lähtee.

Katri: Sanoitte, että ei ole tarkoitus puhua dopingista, mutta haluaisin sen verran sanoa, että minulle oli jotenkin silmiä avaavaa tämän yhteistyön myötä, että kuinka usein vaikka pojilla ja miehillä syömishäiriöoireiluun voi liittyä dopingin käyttö. Minäkin olen nyt tehnyt tätä työtä viisi vuotta ja en ole koskaan puhunut dopingin käytöstä syömishäiriöiden yhteydessä, niin onpa tosi jännä, että ei tavoiteta niitä poikia ja miehiä niin hyvin kuin tyttöjä ja naisia. Ihan itsekin saa kiinni, että on niiden vakiintuneiden tapojen jotenkin uhri, että miten syömishäiriöstä puhutaan. Ja sitten vaan ihmetellään, että miksi me ei tavoiteta vaikka poikia ja miehiä.

Ville: Kyllä.

Katri: Tärkeä asia syömishäiriön näkökulmastakin.

Joni: Kyllä, kyllä.

Ville: Kyllähän hyvinkin vahvasti dopingaineet liittyy kehonkuvaan. Ja mitä mekin on juteltu henkilöiden kanssa, jotka kilpatasollakin on kehonrakennusta vaikka harrastanut, niin ovat sanoneet ja kuvanneet näitä samoja tekijöitä siellä taustalla, että ikinä ei oikeastaan ole siihen oman kroppaan tyytyväinen.

Katri: Niin. Ja se on jotenkin kauhean surullista. Jotenkin sellainen, että oma keho on kuitenkin se, jossa me eletään, niin olisi jotenkin kyllä kauhean ihanaa, että siinä olisi jotenkin… Ei sitä tarvitse rakastaa, mutta silleen, että siinä olisi hyvä olla.

Ville: Niin. Minä olen aina ihannoinut jotenkin semmoisia ihmisiä, jotka on hyvin itsevarmoja, vaikka ei välttämättä voisi nähdä mitään, mutta ne on semmoisia kuin ne ovat. Minulla tulee mieleen tämmöinen lapsuuden klassikkoelokuva kuin ”Identtiset kaksoset”, missä on Schwarzenegger ja Danny DeVito, jotka on hyvin erilaisia ihmisiä ulkonäöllisesti. Ja se Danny DeVito roolihahmo, joka oli semmoinen tosi lyhyt, pullea mies, niin sillä oli kuitenkin maailman miehen elkeet, niin se on hienoa katsottavaa.

Katri: Niin, ja sitten kun me ollaan luontaisesti eri kokoisia ja eri mallisia. Jompikumpi teistä puhui siitä, että miten salilla katsoo, että miten tuo on kehittynyt noin paljon ja minä en. Että vaikka sitä söisi ja liikkuisi aivan saman verran kuin joku toinen, niin hyvin todennäköisesti olisi silti erinäköinen ja -kokoinen. Jotenkin sellaisen, että ei ole olemassa vain yhtä tiettyä oikeaa tapaa miltä näyttää. On joku ulkonäköihanne olemassa, mutta se ei ole mikään sääntö, että saa pitää jonkinlaista viehättävänä, mutta se ei tarkoita, että kaikki pitää samannäköistä ihmistä viehättävä. Tai että kaikkien pitäisi näyttää. Hyvin monenlaisina voi ja saa ja pitää voida tuntea olevansa viehättävä. Tai ei tarvitse haluta olla viehättävä kenenkään muun mielestä, mutta jos haluaa, että sekään ei ole mikään edellytys. Kunhan voisi kokea olevansa, että saisi olla olemassa rauhassa ilman arvostelua.

Ville: Miten muuten, tuli vaan ekstrakysymys vielä mieleen. Että jos ajatellaan ihan aikaa taaksepäin, niin siellähän on kreikkalainen patsas, sanotaan ”Mies on kuin kreikkalainen patsas”…

Joni: Tai ”Kreikkalainen jumala”.

Ville: Niin. Siitäkin on jo tämmöinen sanonta, että jo siellä kehonkuva on ollut lihaksikas, mutta onko se välissä muuttunut? Osaatko sanoa? Muuttuuko vuosisatojen välissä tämä kehonkuvallinen?

Joni: Ja semmoinen lisäjuttu vielä tähän, että onko kulttuurillisia ja maakohtaisia eroja, vai onko tämä länsimainen vouhotus vaan mikä meillä on tässä näin?

Katri: Vastaan ensin siihen, että kehoihanteet ovat muuttuneet vuosien varrella. En voi sanoa olevani syvällisesti perehtynyt aiheeseen, enkä osaa kreikkalaisiin patsaisiin ottaa enempää kantaa, että miksi juuri silloin on arvostettu lihaksikasta mieskehoa. Mieskehoihin silloin erityisesti viitataan. Mutta onhan ollut aikakausia, kun vaikka lihavuus on kertonut siitä, että on varakas ja sen vuoksi ollut ihannoitu. Ja tässä nyt aivan viimeisten vuosikymmenienkin aikana on jo muuttunut, että jossain vaiheessahan oli sellainen hyvinkin hoikka kehoihanne, ja nyt se on muuttunut enemmän lihaksikkuuden suuntaan myös naisilla. Että kyllähän näitä pieniä eroja on ja tapahtuu. Ja ne varmasti myös siihen oireilun laatuun jossain määrin heijastuu. Mutta onko kulttuurillisia eroja, niin syömishäiriöitäkin on pääasiassa jotenkin tutkittu ja syömishäiriöt, kehonkuvahäiriöt nähdään sen länsimaisen kulttuurin läpi. Varmasti oireilua muissakin kulttuureissa on, mutta että minkälaisia piirteitä niissä on, niin varmaan heijastuu kulttuurinormit ja muut. Niistä ehkä tiedetään tällä hetkellä vähemmän, koska se on se länsimaisuus, joka puhuu syömishäiriö- ja kehonkuvatutkimuksessakin.

Ville: Niin se on varmaan vähän sama tietyllä tavalla kuin länsimaissa usein esimerkiksi rusketus on mitä tavoitellaan, mutta Aasiassa on taas toisinpäin, että halutaan, että iho on vaalea.

Joni: Joo, just meinasin sanoa tuon saman. Tuntuu, että ihminen ei ole ikinä tyytyväinen missään. Jos on suora tukka, sen pitää olla kihara. Jos se on kihara, niin sen pitää olla suora. Ihan mielenkiintoinen piirre meissä ihmisissä kaiken kaikkiaan, että liittyykö se johonkin alkukantaiseen, että pitää olla toisten silmissä jotenkin haluttava ja terve.

Katri: Miksi pitää haluta olla just jotain muuta kuin sitä mitä on? Tai se mikä itsellä on, niin se ei riitä, vaan jonkun muun oleminen olisi parempi. Minusta voi ihailla monenlaisia, koska kyllähän me olemme sellaisia visuaalisia ihmisiä. Että saa ihailla monenlaisia ja olla monenlaisia ihanteita, mutta että tarvitseeko silti kyseenalaistaa sitä omaa olemistaan. Tarvitseeko sen viedä yhtään sitä omaa olemisen arvokkuudesta pois, niin sitä jotenkin haluaisin haastaa.

Ville: Kyllä. Kiitos Katri tosi paljon vierailusta tässä meidän podcastissa.

Katri: Kiitos. Tämähän oli lystiä.

Ville: Hyvä juttuja kyllä.

Joni: Kyllä. Varmasti monelle ajattelemisen paikka. Helposti näkee vaan ja suorittaa, että ihan hyvä myös pysähtyä tarkastelemaan niitä omia toimintatapoja.

Katri: Juuri näin.

Joni: Mutta kiitoksia!

Katri: Kiitos!

Ville: Kiitos!

Jakson 8 tekstivastine

00:00:00 Intron juontaja

Tämä on Dopinglinkin podcast. Tässä podcastissa vastataan kuntodopingiin eli kilpaurheilun ulkopuoliseen dopingaineiden käyttöön liittyviin kysymyksiin.

00:00:13 Intro-musiikki

00:00:21 DL-Ville

Tervetuloa tänne Dopinglinkin podcastiin. Täällä Joni ja Ville ja tänäänkin loistava vieras Tullilaboratoriosta eli ylitarkastaja ja kemisti Ilmari Szilvay. Tervetuloa Ilmari.

00:00:36 Ilmari Szilvay

Kiitos kiitos, mukavaa olla mukana

00:00:40 DL-Ville

Joo tosi mukavaa, että pääsit mukaan. Me ollaan aloitettu yleensä tämä podcast tämmöisellä kaikilta kysyttävällä kysymyksellä, että kerro millä tavalla liityt kuntodopingiin ja kerro hieman taustastasi.

00:00:54 Ilmari Szilvay

Joo varsinaisesti kuntodopingiin en liity mitenkään, mutta dopingiin ehkä yleisemmin liityn sitten, että mä kerron tuossa vähän myöhemmin kun päästään aiheesta pidemmälle, että mikä meidän näkemysero dopingista ja kuntodopingista ylipäätään on, mutta dopingia me joka tapauksessa tutkitaan täällä laittoman maahantuonnin näkemyksestä.

Mä oon työskennellyt Tullilabran rikostorjunnan tehtävissä kemistinä liki 15 vuotta ja suurimman osan itse asiassa tästä ajasta nimenomaan rikostorjunnan parissa ja mun työhön nyt kuuluu sitten kaikki laittomasti maahantuodun analysointi.

Se tarkoittaa nyt sitten huumausaineita, muuntohuumeita, lääkeaineita, dopingaineita, niiden kaikkien lähtöaineita ja niin edelleen. Periaatteessa meidän pitää pystyä täällä vastaamaan kaikkiin mahdollisiin Tullin pyyntöihin laittomaan maahantuontiin liittyen, että siinä mielessä ja siitä näkökulmasta tämä työ on joka päivä aika erilaista ja siksi oikeastaan niin kiinnostavaa.

00:01:49 DL-Ville

Joo, kuulostaa kyllä mielenkiintoiselta. No sitten näistä dopingaineista tullissa, niin mitä semmoisia yleisiä dopingaineita mitä tulliin jää? Voitko sä sanoa jotain yleisimpiä?

00:02:03 Ilmari Szilvay

Joo ilman muuta. Aloitetaan nyt sitten tässä siitä juuri siitä Tullin näkemyksestä dopingista, elikkä kun monille kuntourheilijoille doping tarkoittaa kaikkea sellaista, millä voi parantaa suoritusta tai kasvattaa lihaksia tai jotakin muuta. Eli nehän voi olla minkälaisia aineita oikeastaan hyvänsä.

Jos katsotaan WADAn listoja, niin siellähän on valtava määrä aineita. Ja sitten taas meidän viranomaisten näkökulmasta dopingaineet tarkoittaa sellaisia aineita, jotka on dopinglainsäädännössä Suomessa listattuja. Ja nehän on sitten taas tyypillisesti sellaisia aineita, millä voi aiheuttaa sellaista haittaa itselleen, että siitä ajatellaan, että on yhteiskunnallista harmia ja sen tähden sitten dopinglainsäädännössä niiden maahantuonnista saatetaan isompia rangaistuksia sitten kuin esimerkiksi jonkun lääkeaineen maahantuonnista, joka sitten voisi olla kuitenkin kilpaurheilussa dopingia. Eli tässä on nyt aika merkittävä ero siinä mitä me käsitetään dopingilla ja miten taas sitten muut saattaa käsittää dopingilla.

Mutta jos me nyt sitten ajatellaan tuota lainsäädännöllistä näkökulmaa tässä, niin silloin dopingaineita, mitä meillä näkyy eniten, niin on ehdottomasti testosteroni ja sen erilaiset testerit, sitten näkyy paljon anabolisia steroideja, metandienonia, stanotsololia, trenbolonia, nandrolonia, oksandrolonia ja niin edelleen, vaikka kuinka paljon erilaisia.

Jonkin verran näkyy DHEA:t. Se, että onko se nyt sitten anabolinen steroidi vai testosteronin esiaste, niin se on sitten keskustelun paikka. Ja yleensä yleisesti ottaen mulla on semmoinen käsitys, että tämän DHEA:n dopingpotentiaali on aika kyseenalainen, mutta en nyt lähde siihenkään ottaa sen enempää kantaa, että sitä joka tapauksessa näkyy näissä takavarikoissa ja se on kyllä dopingaineeksi luokiteltu aine myöskin.

Ja sitten mitä meillä vielä näkyy näiden päälle, niin biologisia aineita, elikkä kasvuhormonia ja istukkahormonia nyt on näkynyt vuosikausia. Mutta ylipäätään toi biologisten määrä nousee ja se varmaan liittyy myös vahvasti siihen, että lääketeollisuudessa biologisten lääkeaineiden määrä nousee, että se on sitä semmoista uutta tutkimustietoa, että sieltä löytyy varmaan paljon uusia lääkeaineita.

00:03:47 DL-Ville

Kyllä, tuota onko tää ihan päivittäistä sitten, että löytyy noita?

00:04:15 Ilmari Szilvay

No joo. Jos ei nyt ihan päivittäistä, niin kyllä näitä aineita ainakin viikkotasolla tulee tänne meille tutkittavaksi, että kyllä tulee paljon. Näiden määrä on vuositasolla sellaista ehkä 500-600 näytettä. Siellä se liikkuu suurin piirtein.

Ja näiden takavarikoitujen tablettien, ampullien ja injektiopullojen määrä liikkuu vuositasolla kymmenissä tuhansissa, että kyllä sitä tulee. Kaikki riippuu tietysti siitä myöskin, että minkälaisia rikoskokonaisuuksia Tulli minäkin vuonna tutkii, että voi olla jotain isompia juttuja meneillään ja silloin tulee enemmän tavaraa ja sitten kun alkaa uusia juttujen tutkiminen, niin sitten voi tullakin vähän aikaa vähän vähemmän dopingasioita meille tutkittavaksi.

00:04:56 DL-Ville

Joo tähän liittyen niin mikä on semmoinen tyypillinen määrä, mikä yleensä sitten jää tulliin? Onko ne isoja vai pieniä?

00:05:04 Ilmari Szilvay

Se iso massa, mitä tulee, niin ne on yleensä pieniä määriä, että ne tulee ihmisten omaan käyttöön. Niitä sitten Postitulli takavarikoi tyypillisesti. Mutta että sitten niiden tiimoilta voidaan päästä isompiin kokonaisuuksiin kiinni ja sieltähän voi sitten tulla vaikka kuinka paljon tutkittavaksi tänne.

00:05:23 DL-Ville

Joo tuota onko teillä mitään käryä siitä, että mistä päin maailmaa näitä tulee sitten näitä dopingaineita? Onko teillä jotain listausta tästä tuota yleisimmistä maista?

00:05:34 Ilmari Szilvay

Kyllä sitä seurataan, että mistä maista dopingaineet Suomeen tulee ja meidän tilastojen mukaan suurin osa tulee Puolasta, Yhdysvalloista, Iso-Britanniasta, Alankomaista ja sitten ehkä vähän kiinnostavasti Singaporesta tulee aika paljon.

Mut voi sanoa, että viimeisen viiden vuoden aikana, kun katsoin tilastoja niin dopingaineet tulee noin neljästäkymmenestä eri maasta, joten kyllä lopputulos sitten aika kirjavaa on, että kyllä niitä tulee monista eri maista. Suurin osa näistä valmistajista kyllä selkeästi on peräisin Itä-Euroopasta eli siellä Itä-Euroopassa ylipäätään on monenlaista enemmän tai vähemmän laillista tuotantoa, jonkinlaisia tehtaita mistä nää sitten tulee suurin osa.

00:06:20 DL-Joni

Miten sitten tämmöiset niin sanotut raaka-aineet, mistä pystytään sitten itse valmistamaan, niin jääkö tämmöisiä sitten kiinni esimerkiksi Kiinasta tai Intiasta, jos tilataan jotain?

00:06:31 Ilmari Szilvay

Joo jos puhutaan nimenomaan niistä raaka-aineista, niin ne ei ole Itä-Euroopasta peräisin yleensä, vaan niin kuin itsekin sanoit, että ne on Kiinasta tai muualta Aasiasta. Siinä on ihan selkeä ero. Mutta toi näkyy nyt varmaan kaikessa kemikaalituotannossa, että Kiina tuottaa niin paljon sellaista, että se on monella tapaa ilmeinen maa.

00:06:54 DL-Ville

Joo usein noissa tutkimusartikkeleissa on mainittu Aasian maita nimenomaan, että sitten tietysti varmaan eroaa hyvinkin maittain, että mistä päin niitä tulee. Suomeen voi tulla eri paikasta kuin johonkin toiseen maahan.

00:07:09 Ilmari Szilvay

Se on todellakin näin ja sehän voi olla kauttakulkua, että se ei todellakaan välttämättä ole peräisin juuri siitä maasta, mistä se Suomeen tulee. Että se näyttäytyy meille tilastossa jonain maana, mutta että mistä se on aloittanut sen kulkunsa, niin se ei välttämättä avaudu enää meille täällä päässä sitten.

00:07:25 DL-Joni

Joo joku jenkkiartikkeli oli, niin siellä oli melkein kaikki Kiinasta. Että siellä oli se China, China joka paikassa, että sieltä tuli tosi paljon.

00:07:33 Ilmari Szilvay

Joo näin, et toi on just toi niin kuin sanoitte, että puhutaanko raaka-aineista vai niistä valmisteista itsestään, että kun ei tiedä taas kuka on tehnyt mitenkin sen tilastoinnin, että onko niistä ampulleista, jotka on jo valmiita dopingvalmisteita vai onko sitä jauhetta, joka on sitä puhdasta ainetta, josta ollaan vasta tekemässä niitä.

00:07:56 DL-Joni

Niin ja sit jos mietitään tätä tilaajaa, joka tilaakin tämän aineen ja katsoo, että tuolla on vaikka tuon maalainen joku nettikauppa tai joku, niin sehän on voinut tulla ihan mistä maasta tahansa periaatteessa sinne ja mennä monen muun maan kautta sitten.

00:08:07 Ilmari Szilvay

Kyllä ja kaikessa verkkomyynnissähän se on toi sama ilmiö.

00:08:11 DL-Joni

Niin se jäljitettävyys on varmaan aika hankalaa, jos semmoisen haluaa tehdä.

00:08:15 Ilmari Szilvay

Todella vaikeata.

00:08:20 DL-Joni

Tuota jos vähän puhutaan näistä dopingaineiden tutkimisesta ja ihan epäpuhtauksista, niin teettekö te siellä tuli labrassa semmoista, että te tarkistatte, mtä ne aineet sisältää ja onko niissä jotain epäpuhtauksia? Saatteko te semmoisia selville?

00:08:39 Ilmari Szilvay

Tässä nyt tullaan taas siihen meidän työn perspektiiviin, että mitä me ollaan oikeasti tekemässä, niin mehän pyritään ilmoittamaan Tullille, että mitkä näiden valmisteiden vaikuttavat aineet on ja nimenomaan siitä lainsäädännöllisestä näkökulmasta, että nyt kun me tehdään sitä laitonta maahantuontia tässä minun yksikössä, niin oikeastaan meitä ei ne epäpuhtaudet varsinaisesti hirveästi kiinnosta, koska ne ei ratkaise sitä, että mikä se tuomio siitä on ja mehän tehdään lopulta oikeusistuinta varten tätä työtä.

Eli koko tämä meidän järjestelmä on rakennettu niin, että me yritetään mahdollisimman vai voisiko sanoa äärimmäisen tarkasti tunnistamaan ne vaikuttavat aineet. Koska se niiden määrittäminen sillä tavalla, että se on varmaa, että ne on niitä ne aineet ja se on tosi työlästä. Jos me ruvettaisiin sillä tasolla sitten niitä epäpuhtauksiakin tunnistamaan, jotta me voitais edes laittaa niitä meidän järjestelmään, niin se olisi moninkertainen työ. Varsinkin, jos sitten mietitään vielä sitä, että monestihan nuo epäpuhtaudet on aika pieniä pitoisuuksia siellä niiden valmisteiden joukossa, että tässä se meidän työ eroaa vaikka siihen mitä Fimea tekee sitten laillisille lääkevalmisteille, että hehän saattaa etsiä hyvinkin pieniä pitoisuuksia sieltä valmisteista niitä epäpuhtauksia, koska semmoinen valmistele ei missään tapauksessa saa päätyä markkinoille, mistä löytyy jotain. Ja tämän takia mun on hirveän vaikea sanoa, että kuinka paljon näissä oikeasti on epäpuhtauksia.

Että silloin tällöin me löydetään niitä, varsinkin kun niiden pitoisuudet on suurempia, niin me voidaan varmasti sanoa, että no nyt löytyi jotain, mutta sitten me nähdään paljon semmoista mistä vaikuttaa siltä, että siellä on kaikenlaista epämääräistä, mutta meillä ei ole aikaa eikä mahdollisuuksia eikä resursseja varmistua niistä tuloksista. Niin tämän takia on tosi vaikea sanoa mitään vahvaa faktaa siitä. Mutta että kyllä näitä on ollut.

Esimerkiksi viimeisin mitä mulla on jäänyt mieleen. Meillä oli yksi vaiheessa kasvuhormoneja aika paljon. Joista sitten säännönmukaisesti tunnistettiin metyyliprednisolonia. Se tuli ihan selvästi sieltä esiin ja se oli niin monella analyysillä saatiin se näkymään, että se oli ihan ilmiselvää, että siellä on metyyliprednisolonia ja tää on tämmönen glykokortikoidi, vaikka tällaista ei missään tapauksessa ollut niissä pakkauksissa sanottu. Että se oli kyllä aika erikoinen löydös sieltä ja kortisoneillahan nyt on monenlaisia haittavaikutuksia, varsinkin jos sitä injektoidaan tietämättä itseensä ehkä pitkiäkin aikojakin vielä, niin aika ikävä löydös.

Nythän on tavallaan hauska tilanne vielä, kun on tämä koronaepidemia, tai ei muuten millään tavalla hauska, mutta että kun on tämä koronaepidemia käynnissä, niin tätä metyyliprednisolonia on ihan annettu vissiin koronapotilaille kokeellisesti keuhkojen tulehduksen ehkäisemiseksi, että liittyy nyt jotenkin siihen, mutta tämä ilmiö nyt ei varmastikaan liity tähän sitten toisaalta millään lailla, että että en mä nyt usko, että kasvuhormonista kukaan haluaa metyyliprednisolonia sen takia, että koronaepidemia käynnissä.

00:11:29 DL-Joni

Aivan. Onkohan siinä mitään järkevää selitystä sitten, että miksi siellä on sitä ainetta?

00:11:34 Ilmari Szilvay

Mä yritin sitä miettiä, mutta toisaalta kun en ole lääkäri enkä toksikologi, niin en nyt vahvasti osaa sanoa Ei kuulosta järkevältä yhdistelmältä ja varsinkin kun tietää, että noilla joku lykokortikoideilla on paljon erilaisia haittavaikutuksia, niin ei se kyllä ole hyvä idea, että sitä tietämättään ottaa.

00:11:54 DL-Joni

Joo kyllä.

00:11:54 DL-Ville

Niin luulisi sinne olisi laitettu jotain harmitonta ainetta tai jotain. Luulisi että toikin aine olisi kalliimpi laittaa sinne kun jotain ihan harmitonta vaikka suolavettä tai jotain.

00:12:07 DL-Joni

Niin tai sit joku aine, joka olisi vähän vaikutuksiltaan samanlainen.

00:12:11 Ilmari Szilvay

Sellaistahan paljon on, että sehän on ihan tyypillistä näissä, että sieltä löytyy eri steroideja tai jotakin nimenomaan dopingiin liittyvää, että näkee, että nyt vaan on jotain survottu sinne, että saadaan markkinoille. Mutta tämmöiset on aina vähän ikäviä, kun löytyy muita lääkeaineita.

00:12:17 DL-Joni

Niin kyllä.

00:12:27 Ilmari Szilvay

Näitä on ollut myös väärennetyissä lääkkeissä, että on erilaisia vaikuttavia aineita kuin on kuviteltu tai mitä siinä pakkauksessa sanotaan, että se on aina kurjaa. Eikä voi oikeestaan ymmärtää aina, että mikä se on se tausta. Voiko olla, että se valmistaja ei itsekään itsekin ole tiennyt, mitä se on sinne tuutannut. En osaa sanoa.

00:12:46 DL-Joni

Kyllä. Mulla on jäänyt mieleen yksi meidän brittikollegan tarina, missä se puhui tämmöisen käyttäjän kanssa ja se oli itse asiassa kanssa luullut, että se oli kasvuhormonia, mitä se oli tilannut. Pisti itseensä sitä ja sitten huomasikin, että alkoi iho vähän ruskettuu. Niin oli saanut sitten tuota Melanotan kakkosta eli sitä rusketushormonia kasvuhormonin sijaan. Niin sitten se vaan se brittikollega nauroi, että luulee, että tulee isoksi, niin tulikin ruskeaksi sitten, että ihan eri lailla.

00:13:07 Ilmari Szilvay

Juuri niin. Molemmathan myydään semmoisessa kuiva-aine-injektiopullossa eli valkoista höttöä siinä pullossa ja jos ei siinä nyt sitten ole mitään etikettiä, niin tosiaankin sitähän voidaan myydä mitä tahansa minä tahansa.

00:13:26 DL-Joni

Kyllä sitähän on ihan mahdoton sanoa siinä, että mitä se on, jos etiketti on jotain muuta.

00:13:32 Ilmari Szilvay

Kyllä.

00:13:33 DL-Ville

No sanoitkin noista epäpuhtauksista, että et niin hirveästi lähde analysoimaan, mutta tuosta ehkä sai semmoisen käsityksen, kun kuunteli, että tämä tutkiminen ja näiden epäpuhtauksien tutkiminen ei ole mitään kovin helppoa hommaa ja usein meiltä kysytään, että miksi Suomessa ei ole laboratoriota, jossa yksityishenkilö voisi testata dopingaineita. Niin liittyykö se juuri tähän, että tämä on aika hankala prosessi?

00:14:06 Ilmari Szilvay

Se liittyy ilman muuta siihen, koska se on iso työ. Se vaatisi ihan omanlaista analytiikkaakin siihen ja sitten tietyllä tapaa myös tämän lähestymistavan siihen valmisteeseen, että sitten lähdetään kaivamaan todella niitä pienen pieniä juttuja sieltä. Koska jos me verrataan laillista lääkevalmistetta niin siellä ei tosiaan saa olla mitään ylimääräistä vaaraa aiheuttavaa, siis semmoista valmistetta, joka menee laillisille lääkemarkkinoille. Ja silloin yleensä kaivetaan niin kuin pienen pieniä osasia sieltä esiin, esimerkiksi synteesissä tulevia epäpuhtauksia tai muuta. Että se on hyvin erityyppistä analytiikkaa kuin se, että katsotaan niitä vaikuttavia aineita, minkä pitoisuus on tosi iso.

Että kyllä siinä tullaan siihen kysymykseen, että ei ole rahoittajaa löytynyt tämmöiselle testauslaboratoriolle. Sitä veronmaksajien rahaa on joka tapauksessa muutenkin aina rajallisesti ja varmaan näin vaalien alla kysellään muutenkin paljon, että miksi vaikka kouluista ja kirjastoista ja kulttuurialalta säästetään, niin sitten se kysymys siitä, että no miksi sitten ei ole tämmöisiä dopingtestauslaboratorioita käyttäjille, niin nämä on näitä vastakkainasettelun kysymyksiä.

Mutta et varmaan se on juuri se laittomien aineiden laadun tutkiminen, jos sitä tehtäisiin veronmaksajien rahoilla, niin ei se prioriteeteissa ole ollut kovin korkealla kun sitä rahoitusta jaetaan. Ja sitten siinä on se riski, että rikolliset voisi käyttää sellaista testauttamispalvelua hyödykseen esimerkiksi markkinoidessaan niitä omia tuotteitaan, että ne testauttaisi niitä siellä ja sitten sanoisi, että no niin ne on testattu puhtaaksi, että käyttäkäähän näitä, et ne on nyt parempia.

Mutta joka tapauksessa mun mielestä tämmöistä keskustelua tällaisesta palvelusta on hyvä käydä, koska eihän sitä tiedä, jos sille löytyykin rahoitus jonain päivänä. Että joka tapauksessa olisi kaikkien etu, että ihmiset ei joutuisi käyttää sellaisia aineita, missä sitten on epäpuhtauksia tai jotakin vaarallista.

00:16:02 DL-Joni

Johonkin tämmöisiin testauspalveluihin oon törmännyt netissä näillä myyntisivustoilla tai -foorumeilla. Ne on vissiin tämmöisiä kaupallisia. Niitä ei kyllä ole montaa, ehkä 1-2, jotka tarjoaa näiden aineiden testauspalveluita, että onko se sun aine sitä, mitä se oikeasti pitäisi olla. En kyllä yhtään tiedä sitä luotettavuutta sitten, että miten luotettava se on ja miten se toimii, mutta se on just yksi tällainen markkinointikikka, minkä avulla sitten voidaan ehkä myydä ehkä tavallaan luotettavampaa tavaraa.

00:16:32 Ilmari Szilvay

Ja just ku sanoin, että se on vähän kaksi eri analyytikkaa, että tutkitaanko me vaan se, että se vaikuttava aine, mitä siellä on siis yleensä paljon, että onko se sitä, mitä pitää vai jotakin eri steroidia esimerkiksi. Niin se on vielä eri analytiikka, kun sitten se, että me tutkitaan niitä pieniä jäämiä siellä, mitkä voi olla kanssa vaarallisia, mutta jotka on ihan eri pitoisuustasolla. Että osaako nämä laboratoriot, jotka vaan tunnistaa sen että, OK tää myytiin testosteronina, ja tämä näyttää olevan myös testosteronia, niin osaako ne tunnistaa myös ne pienet jäämät, jotka voi olla haitallisia kanssa. Tätä vähän kyseenalaistan.

00:17:05 DL-Ville

Joo, jossain nettikaupoissa taitaa olla silleenkin, että ne lähettää muutaman ampullin vaikka semmoisena testieränä, että sitten käyttäjä tai vastaanottaja saattaa testauttaa sitten, että on aitoa tavaraa ja sitten vasta tilata enemmän.

00:17:22 Ilmari Szilvay

Joo, toimii sitten niinku koekaniinina siinä niin.

00:17:24 DL-Joni

Niin perustuu siihen, että miten hyvin se potkii sitten, että luottaako.

00:17:27 Ilmari Szilvay

Niin sen siinä sitten ehkä saa selville. Mutta toisaalta, mistä sen tietää, että onko edes se seuraava erä samaa tavaraa. Ja sitten sekin, että jos siinä tosiaan on jotain pieniä pitoisuuksia jotain vaarallista ainetta, niin sehän voi vaikuttaa vasta pitkän ajan jälkeen, että se vaikuttaa että se toimii hyvin nyt, mutta elinvuosia karsiutuukin sieltä loppupäästä sitten kymmeniä, kun onkin käyttänyt jotain, joka on sitten aiheuttanut vahinkoa elimistössä. Että aika rohkeata venäläistä rulettia mielestäni.

00:17:59 DL-Ville

No mitäs jos pimeästä verkosta tai netistä jos ostaa dopingaineita, niin mitä ostajan olisi hyvä tiedostaa sun mielestä?

00:18:09 Ilmari Szilvay

Ja mitä olisi hyvä tiedostaa? No ainakin sen, että leikkii terveydellään ja sitten tietysti se, että näistä voi joutua aika pitkänkin ajan päästä ja rikoksesta syytetyksi. Koska Tullihan kaivaa niin kuin poliisikin kaivaa, sitten esiin tietoja kaupoista, joita on tehty pimeässä verkossa. Että sieltähän saadaan ja on saatukin paljon myöhemmin tietoon henkilöt, jotka on kaupannut siellä tavaraa ja ostanut sieltä tavaraa. Että ei se ole niin, että siellä pimeässä verkossa välttämättä olisi sen turvallisempaa hankkii mitään, että kyllähän viranomaiset on siellä missä rikoksia tehdään. Ei se ole mikään paratiisi hoitaa.

Mutta jos nyt lähdetään siitä liikkeelle tosiaan, että mitkä ne muuten ne riskit on siinä, että eihän siellä voi luottaa, mitä saa käsiinsä. Siinä se riski mun mielestä selkeästi on. Mä itse tykkään hyvästä kahvista ja tuoreesta pullasta, että mä suosittelen niitä dopingaineiden tilalle mielellään.

00:19:10 DL-Joni

Sä olet jo toinen joka suosittelee kahvia dopingaineiden sijaan tässä meidän podcastissa.

00:19:14 Ilmari Szilvay

No niin, OK. Se on näitä laillisia dopingaineita, jotka on vielä kohtuullisen turvallisia kuitenkin.

00:19:19 DL-Joni

Niin aivan kyllä. Näitä on näitä netissäkin myytäviä tuotteita, niin ne näyttää aika erilaiselta. Liittyy vähän, että onko juuri tuolta pimeästä verkosta. Että ihan selkeästi näkee, että se on semmoista itse tehtyä pulloa välillä, mutta sitten saattaa olla ihan norminetissäkin tämmöisiä tavallaan vähän nettiapteekin näköisiä tai lisäravinnekaupan näköisiä tuotteita kanssa. Niissäkin on aika isoja eroja, että minkä näköinen se itse tuote on.

00:19:44 Ilmari Szilvay

Totta.

00:19:45 DL-Joni

Ja mä en tiedä, et niissä sitten se valmistajakin saattaa olla hyvin erilainen siinä. Tai sitten se on kaikki ulkomuotoa ja sisältö on ihan samaa sitten, mutta hyvin vaikea tietää.

00:19:56 Ilmari Szilvay

Mutta varmaan siellä on ehkä jonkunlaista valmistajatyyppieroa, että on toisaalta niitä kotipuuhastelijoita, jotka myy sitten tavaraa. Sitten on semmoisia puolilaillisia tehtaita, jotka ihan oikeasti saattaa sitten tehdä lääkkeitäkin vaikka siinä sivussa ja sitten toisena päivänä dopingaineita markkinoille ja sitten voi olla sellaista ravintolisäkauppaa, jossa sitten kuitenkin, että vaikka paketissa ei sanota millään lailla, että siellä olisi olisi jotain dopingaineita, niin sisällössä sitten voi kuitenkin ollakin.
Että nämä nyt ainakin mulle tulee mieleen, jotka sitten saattaa just ulkoisesti näyttää oikeasti aika erilaisilta.

00:20:33 DL-Joni

Ja netissähän myydään kaiken maailman, siis kotilabravehkeitä, pillerikoneita, mikä mahdollistaa tavallaan semmoisen kotipuuhastelun.

00:20:42 Ilmari Szilvay

Kyllä se on ihan totta, että netistä saa ihan mitä tahansa.

00:20:46 DL-Joni

Joo kyllä. Ja varmaan just tää netti on mahdollistanut aika lailla tai lisännyt tämmöistä omaa puuhastelua ja tavallaan pienimuotoisempaa itsenäistä valmistamista.

00:20:57 Ilmari Szilvay

Kyllä mäkin näkisin näin, että nuo on lisääntynyt. Ei nyt niin, että Suomessa löytyisi mitään valtavia tehtaita, missä sitten puuhastellaan tämän nettimyynnin avulla, mutta jonkun näköistä puuhastelua kyllä mekin nähdään ja saadaan sitten kyllä käräytettyäkin, että kyllä se on munkin mielestä lisääntynyt.

00:21:21 DL-Joni

Tuli mieleen, että oltiin yhdessä konferenssissa, niin siellä oli tämmöinen, olikohan walesilainen agentti, joka tutki tämmöistä tosi laajaa steroidirinkiä. Niin siinä vaan alkoi paljastua näitä myyjiä ja kaupustelijoita sitten, niin siellä oli just tämmöinen kontti, jota niin tutki pitkään kameroilla. Niin kaveri vaan sano, et se meni aina öisin sinne konttiin tekemään proteiinipatukoita, että ei hän mitään laitonta pillerikauppaa siellä kontissa tehny. Niin sieltä sitten löydettiin vaikka mitä laitetta.

00:21:53 Ilmari Szilvay

Niin selitykset oli valmiina, mutta vähän ontuvia.

00:21:55 DL-Joni

Ne oli valmiina joo.

00:21:59 DL-Ville

Joo tuota sitten tämmöinen vähän vieraampi termi ehkä monelle kuulijoista, muuntodoping. Voisitko sä vähän avata tähän alkuun, että mitä sillä muuntodopingilla tarkoitetaan?

00:22:12 Ilmari Szilvay

Joo muuntodoping ei varmaan ole mikään ihan virallinen termi millekään, mutta me nyt ollaan ajateltu täällä missä mielestämme nähdään näitä ilmiöitä ehkä etunenässä, niin muuntodopingiksi voisi katsoa näitä sarmeja, mitä liikkuu aika paljon erilaisia ja sekin paletti on kasvanut tässä aikojen myötä isommaksi ja isommaksi. Ja nyt on liikkunut jonkin verran tämmöistä kuin RAD-140, toiselta nimeltään testolonia. Sitten ollut YK-11 -nimistä SARMia tai andariinia tai kardariinia, että näitä nyt liikkuu aika paljon ja näitä nyt voi just olla semmoisissa ravintolisätyyppisissä valmisteissa ainakin silleen, että ne näyttää ulkoisesti ravintolisiltä.

00:22:57 DL-Ville

Joo.

00:22:57 Ilmari Szilvay

Uusia steroideja on jonkun verran ja niistäkin voisi sanoa, että ne on muuntodopingia. Ehkä vähän vähemmän viime aikoina kun aiemmin, että muistat ehkä silloin viitisen vuotta sitten näkyi enemmän uusia steroideja, mutta nyt vähän vähemmän. Mä luulen et noi SARMit on aika iso ilmiö. Mutta on tässä nyt parina viime vuonna nähty tämmöistäkin nimihirviötä kuin 19-norandrost-4-en-3-oli-17-oni ja sit täällä oli tämmöinen kauppanimi ku Decabolin tai tämmöisellä sitä näytettiin myytävän useammassa paikassa, mutta tällä ei nyt ollut mitään mielestäni järkevämpää nimeä, tai ainakaan en löytänyt. Että näitä aina tulee ja sitten tosiaan tuossa steroidin rungossa nuo numerot vaihtelee vähän sen mukaan missä kaksoissidoksia tai oh-ryhmiä on, että tuosta pystyy tuosta steroidirungosta varioimaan aika paljon erilaisia steroideja. Sitten on 7-keto-DHEA:ta mutta se on nyt semmoinen ei voi sanoa hirveen uusi aine, mutta sitä nyt on pyörinyt vuodesta toiseen jonkun verran.

00:23:58 DL-Ville

Joo melkoisia nimihirviötä, on vaikea pysyä perässä noissa.

00:24:02 Ilmari Szilvay

Nää on. Varmaan toi muuntodoping-nimenä tuleekin tuolta muuntohuumemaailmasta, että vähän samaa hommaa, että silloin kun muuntohuumeita rupesi tulee, niillä oli kanssa kauheita nimihirviöitä. Niin nyt näillä kanssa näillä muuntodopingeilla on nimihirviötä ja just numeroita ja muuta. Nämähän monet kanssa tulee samalla tavalla kuin muuntohuumeet niin kuin lääkekehityksen sivutuotteena, että sitten kun todetaan, että niistä ei ole lääkeaineeksi ja sitten ne päätyykin pimeille markkinoille ja käytetään sitten täällä. Aika nopeasti nuo patentit tuntuu vuotavan sitten hyvin nopeasti, kun keksitään joku uusi lääkeaine, niin se onkin muuntodopingia tai muuntohuumeita myynnissä pimeässä verkossa. Mutta muuntodopingista vielä sen verran, että sitten nuo biologisten, määrä mistä puhuttiin tuossa aiemminkin, niin sehän lisääntyy kyllä ja vuosi vuodelta tulee enemmän biologisia. Ja biologisilla mä tarkoitan nyt siis proteiineja ja peptidejä. Että ne voi olla jotain kasvuhormonin tuotantoa lisääviä proteiineja tai sitten ne voi olla kasvuhormonin palasia, jotka toimii sitten samalla tavalla.

Mitä meillä on nyt nähty ihan viime vuosina enemmän, niin on tämmöinen kun TB 500 se on tymosiini beta-4:n fragmentti. Se on lihasten kasvuun käytettävä. Ja sitten on tämmöinen kuin AOD 9604, joka taas on tämmöinen rasvaa polttava peptidi, mutta että käytetään selkeästi tällaisiin dopingtarkoituksiin.

Näitä ei siis ole luokiteltu doping aineeksi ja siitä tämä muuntodoping nyt tulee, että ne ei ole virallisesti siis lainsäädännön silmissä dopingainelistoilla, mutta niitä käytetään samankaltaisiin tarkoituksiin ja kilpaurheilussa toki nämä varmasti katsotaan dopingiksi.

00:25:42 DL-Joni

Ja toi on vähän niin, että tuosta saa heti semmoisen kuvan, että suht hankalaa voi olla välillä vetää se viiva, että mikä on lääkeaine mikä dopingaine, varsinkin jos lakia aletaan lukemaan ja niitä muutellaan erilaisiksi ja sitten puhutaan noista SARMeista ja DHEA:sta. Ja varsinkin jos ne on joissakin maissa lisäravinnestatuksella, niin se saattaa olla sitten ihan kuluttajillekin hankalaa, jos katsot, että hei tuolla jenkeissä myydään tämmöistä SARM-lisäravinnetta ja sitä hehkutetaan käytetään paljon ja sitten tilaat Suomeen ja sitten käykin ilmi, että tätähän ei saakaan tilata. Niin tuota onko sinulla jotain neuvoa antaa, että mitä uskaltaa? Että mistä ottaa selvää sitten, jos epäilee.

00:26:18 Ilmari Szilvay

No kyllä joo juuri näin. Ymmärrän, mitä kysyt. Siis ihan ehdottomasti paras taho on Fimea, koska Fimeahan luokittelee nämä lääkkeet ja ainoana viranomaisena Suomessa päättää siitä. Ja kyllä ne katsoo näitä uusia muuntodopingaineita hyvin hanakasti lääkkeiksi, koska niin kuin mä sanoin, ne on sieltä lääkekehityksessä lähtöisin eli niillä on farmakologisia vaikutuksia ja niitä Fimean näkökulmasta ei pitäisi myydä ravintolisinä eli ne sitten katsotaan lääkkeiksi ja sitten voi olla, että ajan kanssa ne päätyy sitten sinne dopingainelistoille.

Fimealta kannattaisi kysyä ennen kuin lähtee mitään tilaamaan ja sitten siinä on tietysti se riski, että Fimealla ei siinä kohtaa välttämättä ole tietoa, jos on ihan uudesta aineesta kysymys ja sitten kun se tieto karttuu, niin myöhemmin he voikin olla sitten sitä mieltä, että se on kuitenkin vähintäänkin lääke, että ei sekään ole varma tie.

Ravintolisiä jos haluaa tilata, niin ei ehkä kannata tilata sellaisia, joita melkeinpä markkinoidaan kuitenkin lääkkeiksi.

00:27:24 DL-Ville

Joo.

00:27:26 DL-Joni

Sen verran vielä noista peptideistä ja kasvuhormoneista, niin onko siinä viime vuosina sattunut sitten jotain tämmöistä teknologista murrosta tai muuta vastaavaa, että ne on lisääntynyt tai onko löydetty jotain helpompia, halvempia keinoja valmistaa niitä vai onko jotain tietoa mihin se perustuu, et ne on lisääntynyt?

00:27:44 DL-Ville

Olen ainakin ymmärtänyt, että kasvuhormoni on halventunut. Eikö se ennen ole ollut vähän semmoinen kalliimpi aine?

00:27:50 DL-Joni

Edelleenkin aika kallis.

00:27:51 Ilmari Szilvay

Edelleen aika kallis joo. On se varmaan vähän edullisempaa. Mä luulen, että tää liittyy nyt just siihen, että kun yleisesti biologisia lääkeaineet tutkitaan paljon enemmän, niin sitä osaamista on sitä kautta tullut ja sitten myöskin niitä tuotantolaitoksia, jotka sitä tekee on enemmän.

Ja kyllähän se ainahan se menee niin, että mitä ruvetaan tekemään enemmän, niin sitten se myös muuttuu edullisemmaksi. Että sähköautojahan pidettiin todella kalliina ideana vielä vähän aikaa sitten, mutta nyt, kun niitä tehdään paljon, niin kyllähän se hinta painuu. Että nyt on semmoinen trendi meneillään.

Mä en osaa sanoa, että onko jotain teknisiä suuria mullistuksia tapahtunut, että kyllähän biologisia lääkkeitä on pidempään jo tutkittu ja sieltä uskotaan löytyvän ratkaisuja. Ehkä myös se, että on niin paljon jo kemiallisia lääkkeitä maailmassa ja niitä on niin pitkään tutkittu, että biologinen puoli on nyt semmoinen uusi mahdollisuus monella tapaa. Sieltä voi löytyä paljon sellaista mihin kemialliset lääkeaineet ei ole tarjonnut ratkaisuja.

00:28:51 DL-Ville

Joo tuossa tulikin jo hyvin noita niin sanottuja muuntodopingaineita. Niin miten sitten tämmöisiä niin sanottuja omapuuhastelu-autotallilabroja, niin esiintyykö niitä Suomessa missä määrin?

00:29:06 Ilmari Szilvay

Ei niitä hirveästi ole onneksi. Tai siis nythän taas täytyy sanoa, että me emme tiedä, että niitä olisi ihan hirveästi, mutta kyllä niitä on jäänyt kiinni Tullillekin ja Tullinkin tutkinnassa ja tullut esiin sitten.

Jotain esimerkkejä, mitä mä kysyin meidän tutkinnasta, niin nyt ihan huhtikuussa saatiin kiinni Keski-Suomessa tämmöinen Tor-verkossa dopingaineita myynyt kauppias, joka tilaili lähtöaineita ja tyhjiä ampulleja Kiinasta ja puuhasteli sitten niistä tuhansia ampulleja dopingvalmisteita. Ja sitten siinä oli vielä käynyt niin, että tämä tulosteli niihin valmisteisiin etikettejäkin, joten siltäkin pohjalta tämmöisistä voi olla oikeastaan aika vaikea huomata, että ne on kotikutoisesti valmistettuja. Että sit saattaa oikeasti erehtyä luulemaan niitä tämmöisiksi ihan teollisesti tuotetuiksi. Ajan takaa nyt sitä, että jos pitäisi miettiä sitä luotettavuustasoa, niin se, että se on nyt jossain edes melkein lääketehtaassa tehty versus se, että joku on kotona sen puuhastellut, niin näkisin siinä laadullista eromahdollisuutta aika paljonkin.

Sitten meillä on ollut jotain muita keissejä. Jokunen vuosi takaperin Lappeenrannan tutkinta kiinnostui, kun postitse alkoi tulla letrotsolia ja sitten tyhjiä ampulleja ja sitten kun näitä asioita vähän vedettiin yhteen ja ruvettiin seuraamaan tarkemmin postilähetyksiä, niin sieltä paljastuu aika mittavakin dopingaineiden kotipuuhastelujuttu, jossa tuotettiin sitten eri aineita, eri eriä, eri puolilta maailmaa ja vielä Suomessa eri osoitteisiin. Ja sitten asunnossa, josta nämä lopulta löydettiin, niin sitten tämä kokonaisuus löytyi, niin siellä sitten puuhasteli näitä dopingvalmisteita. Siellä oli vielä tämmöinen valeseinä, jonka takaa sitten löytyy iso varasto aineita, että oli yritetty hämätä sitten kaikin keinoin viranomaisia. Mutta tässäkin tapauksessa onnistuttiin sitten käräyttää kuitenkin tämä kokonaisuus.

Sitten ollut vielä sellaisia, et kuulin Varkaudessa olleesta keissistä, jossa tuotiin tuliaistuontina Thaimaasta viinipulloihin piilotettuna. Niissä oli ihan normaalit viinipullojen etiketit ja sinetit ja muut ja siellä olikin sisällä sitten öljymaista dopingainetta ja sitten Suomessa niitä laitettiin ampulleihin ja myytiin eteenpäin. Lisäksi oli sitten tuotu vielä jauhemaista tavaraa, jauhemaisia steroideja proteiinipurkeissa. Niistä sitten taas painettiin tabletteja, että oli ihan tämmöinen tablettikonekin käytössä. Että kyllä näitä on näitä kotipuuhasteluita, mutta tuota ehkä ei nyt ihan.

00:31:41 DL-Joni

Ei joka kylässä kuitenkaan.

00:31:42 Ilmari Szilvay

Ei joka kylässä vaikuta olevan. Toivottavasti ainakaan.

00:31:46 DL-Joni

Ja mitä me ollaan vierailtu kanssa tuolta tullipostissa ja vähän ollaan nähty, että missä näitä tuotteita salakuljetetaan, niin aika kekseliäitä keinoja ollut kyllä, mihin niitä on ängetty sitten ja piilotettu.

00:31:59 Ilmari Szilvay

On todella. Se on kyllä kekseliästä. Välillä ihan ihmetyttää, mitä ihmisillä tulee mieleen.

00:32:09 DL-Ville

Joo tuota tuossa nyt vähän sivuttiinkin jo noita SARMeja ja usein meillä sitten tai nyt ehkä vähän enemmänkin tullut kysymyksiä näihin SARMeihin liittyen. Ja semmoinen usein kysytty on, että onko laitonta tilata SARMeja Suomeen. Niin voisitko tässä nyt kertoa, että onko laitonta vai ei?

00:32:32 Ilmari Szilvay

Joo avataan nyt noi SARMit tarkemmin. Lähtökohtaisesti on laitonta tilata ja se johtuu siitä, että vaikka niitä SARMja ei ole vielä luokiteltu dopingiksi, niin lähtökohtaisesti Fimea katsoo niiden olevan lääkkeitä ja sitten se luokittelee SARMeja sisältäviä valmisteita lääkkeiksi.

Että vaikka niitä SARMeja ei sitten löytyisi lääkeluettelolistalta, niin se luettelo ei ole koskaan tyhjentävä, että Fimealla on aina oikeus katsoa aineita lääkkeiksi ja sitten niitä sisältäviä valmisteita lääkkeeksi. Me kysytään täällä jatkuvasti täällä tullissakin Fimealta, että onko tämä valmiste lääke. Tämä sisältää tämmöistä ainetta ja tämä pakkaus on tämän näköinen ja sitten Fimea vastailee niihin kysymyksiin. Niin kyllä ne SARMien kohdalla on käytännössä aina sanoneet, että ne on lääkkeitä ja reseptilääkkeiksi rinnastettavia valmisteita ja sitä kautta niiden maahantuonti on laitonta ja siitä sitten seuraa rikosnimikkeenä salakuljetus, jos tällaisia tilaa.

00:33:29 DL-Ville

Joo mitäs tuo DMAA sitten?

00:33:32 Ilmari Szilvay

DMAA on taas sitten ihan mainittu lääkeluettelossa ja vielä lääkemääräyksen vaativien aineiden luettelossa, että ihan samalla ajatuksella sitten DMAA:ta sisältävien valmisteiden tilaaminen johtaa kanssa siihen rikosnimikkeeseen salakuljetus. Sitten jos vielä tilaa vaikka DMAA:ta esimerkiksi puhdasaineena, semmoisena jauheena, joka on pelkkää DMAA:ta, niin sitten voin vielä syyllistyä lääkeraaka-aineiden maahantuonnin mukaiseen salakuljetuksen.

00:33:59 DL-Ville

Joo

00:34:00 Ilmari Szilvay

Sekin on mahdollista.

00:34:03 DL-Joni

Muistaakseni rikoslaissa dopingaineluettelossa siellähän siis se aineluettelohan ei ole mikään tuhansia aineita sisältävä todellakaan, mutta siellä taisi olla tämmöinen lauselma, että muut aineet, jotka lisäävät testosteronin eritystä elimistössä, muut kuin ne luetellut aineet. Niin eikö tälläkin pääsee aika pitkälle tavallaan jos vaikka sitä ainetta ei nyt olisi just lueteltu siellä, mutta jos siellä on tämmöinen maininta, niin jos tavallaan on joku tuote, joka lupaa että se lisää vaikka testosteronin eritystä elimistössä, niin meneekö se sitten sen perusteella myös sinne?

00:34:23 Ilmari Szilvay

Se voi mennä. Eli tosiaan dopinglainsäädäntö on siitä erikoinen, että siellä on tuo kirjoitettu sinne lakiin, minkä itsekin huomasit sieltä. Että siinä mielessä se on geneerinen lainsäädäntö eli sinne voidaan tulkita menevän mitä tahansa aineita, ja me on välillä pyydetty lausuntoja sitten esimerkiksi THL:stä, sieltä alan lääkäreiltä, jotka on sitten kirjoittanut, että niillä on just tämmöisiä vaikutuksia aineilla ja aineilla ja sitten sitä kautta niitä on sitten oikeuskäsittelyssä voitu tulkita dopingaineeksi.

Mutta ne on yleensä vähän tietynlaisen kynnyksen takana, että kyllä Suomessa on ajateltu ja lähdetty siitä liikkeelle, että pyritään ainakin listaamaan aineet, että sitten ihmiset tietäisi. Mutta että ei tämmöisiä, tämän kaltaisia aineita ei kyllä kannata tilata, koska tuossa on juuri tuo mahdollisuus, että se tulkitaan dopingaineeksi tuon kyseisen lauseen vuoksi ja sitten se voidaan katsoa lääkkeeksi, koska Fimea voi aina luokitella lääkkeiksi tämmöisiä aineita, että riskit on suuret.

Dopinglaki on tosi vanhaa, että se varmaan tarvitsisi tässä lähiaikoina päivityksen jo ihan senkin takia, että sitten saataisiin sinne listalle niitä aineita, että sitten se ei olisi näin kyseenalaistaa, että mitkä aineet siellä sitten on ja mitkä ei.

00:35:54 DL-Ville

Joo tätäkin on varmaan tavallisen pulliaisen vaikea tunnistaa, ja meillekin sitten sen takia varmaan näitä kyssäreitä näistä tullut.

00:36:01 Ilmari Szilvay

Hyvä, että tulee kysymyksiä. Onhan se hyvä, että ihmiset kuitenkin ymmärtää sen kokonaisuuden sitten.

00:36:07 DL-Joni

Kyllä. Mieluummin kysyy kuin katuu.

00:36:10 Ilmari Szilvay

On nimenomaan näin.

00:36:12 DL-Ville

Tuota mitä sitten tapahtuu jos tämmöinen pienehkö dopingainelähetys jää tulliin, niin selvitetäänkö siinä sitten tekijää miten?

00:36:20 Ilmari Szilvay

No kyllä joo pienetkin dopinglähetykset tutkitaan tullissa, koska siinä on sitten aina se mahdollisuus, että ne voi johtaa isompien juttujen luo. Pienistäkin jutuista voi paljastuu tai löytyä joku isompi kokonaisuus, jossa onkin sitten valtavia määriä, vaikka pimeässä verkossa.

Ja sit yksi on se, mistä tuossa aikaisemminkin jo sanoin, että pienempiä juttuja voisi paljastua silläkin lailla, että Tulli sitten takavarikoi vaikka pimeässä verkossa käytettyjä palvelimia. Niitähän on onnistuttu hyvinkin löytämään. Sieltä voi sitten todella paljonkin myöhemmin löytyä ostajien ja myyjien tietoja. Sieltä voi paljastua pieniä ja isoja dopingrikoksista pitkänkin ajan jälkeen, että sikälikin niin ei näihin voi suositella ryhdyttävän, että sitten kuvittelee että kun se tavara on tullut maahan, niin kaikki hyvin. Siitä voi seurata juttu vielä paljon myöhemminkin.

00:37:14 DL-Ville

Kiitoksia tosi paljon Ilmari. Me saatiin tässä taas kyllä melkoinen tietopläjäys näistä tullilabraan liittyvistä tuota dopingaineasioista. Tuleeko Jonilla vielä mitään kysymyksiä mieleen?

00:37:30 DL-Joni

No ei oikein, mutta onko sulla Ilmari itsellä jotain, mitä haluaisit tuoda ilmi vielä?

00:37:35 Ilmari Szilvay

Ehkä ravintolisäpuolelta voisi vielä sen verran kertoa, että nyt me puhuttiin paljon tästä meidän rikostorjunnan työstää, että sitten tuollahan on Suomessa kuitenkin ravintolisiä myynnissä myös kaupan hyllyillä paljon ihan laillisesti maahantuotuja. Siitä olisi voinut sen vielä kertoa, että Tullilabrassahan sitten on tämä niin kuin kuluttajansuojapuoli, joka tutkii myös niitä ravintolisiä, niiden laatua. Että sitten, jos se mietityttää, että ostaako Suomesta kaupan hyllyltä, niin kyllä siellä ainakin ihan erilainen mahdollisuus saada laadukasta tavaraa, koska niitä kuitenkin tutkitaan.

Toki sielläkin sitten syytä muistaa, että on pieniä toimijoita ja isoja toimijoita ja sitten isojen toimijoiden tavaraa tietysti helpompi tutkia Tullinkin, koska niitä sitä tulee useammin ja isompia määriä ja sitten Tullillahan on mahdollisuus tutkia lähinnä kolmasmaatuontia eli ETA-alueen ulkopuolelta tulevaa. Sitten sisäkauppaa vaan sillä tavalla, että Tulli itse jalkautuu sitten varastoille ja etsii sieltä, että onko siellä jotain mitä olisi syytä tutkia. Mutta että siinä on se ero selkeästi, että Suomesta kaupan hyllyiltä ostettua tavaraa voi olla tutkinut laboratorio ja nimenomaan sitä laatua, mistä puhuttiin tuossa alussa siitä näkökulmasta. Kun taas sitten tuolta netistä tilattua tavaraa ei välttämättä ole kukaan ikinä tutkinut millään lailla.

00:38:57 DL-Joni

Joo tää oli ihan hyvä tieto kyllä.

00:38:58 DL-Ville

Hyvä pointti, että voi sanoa, että on turvallisempi ostaa Suomesta kaupan hyllyiltä kuin tilata sitten ulkomailta.

00:39:04 Ilmari Szilvay

Kyllä se näin on ihan oikeastikin.

00:39:07 DL-Joni

Joo kiitos vielä Ilmari tosi paljon.

00:39:11 Ilmari Szilvay

Kiitos tämä oli mukavaa. Kiitos.

00:39:12 DL-Ville

Joo, kiitos vierailusta.

00:39:26 Loppumusiikki.

Jakson 7 tekstivastine

00:00:00 Intron juontaja

Tämä on Dopinglinkin podcast. Tässä podcastissa vastataan kuntodopingiin eli kilpaurheilun ulkopuoliseen dopingaineiden käyttöön liittyviin kysymyksiin.

00:00:21 DL-Ville

Tervetuloa dopinglinkin podcastin pariin ja täällä paikalla Joni ja Ville tuttuun tapaan ja tänään vieraana lääketieteen huippuosaamista, lääketieteen tohtori dosentti Antti Perheentupa ja sun erikoisalana lisääntymislääketiede, lapsettomuustutkimukset ja hormonihoidot. Haluatko Antti näin aluksi kertoa, että mitä andrologi tekee ja millä tavalla liityt kuntodopingiin?

00:00:53 Antti Perheentupa

Andrologi on vähän hankala termi sen takia, että andrologi on ikään kuin miesten hormoniasiantuntija, mutta andrologin töitä tehdään kovin monella taustalla ,että siinä missä mä oon itse naistentautien erikoislääkäri, niin andrologeja on, sitten sisätautilääkäreitä, on urologeja, on lasten lääkäreitä. Ja sitten tietysti siitä riippuen vähän minkälainen tausta kenelläkin on, niin, niin myöskin se, mitkä asiat parhaiten osaa ja tietää niin vähän vaihtelee.

Mun kohdalla tietysti se korostuu sillä tavalla, että mä oon vähän niinku kiveksen toiminnan asiantuntija. Ja kun kiveksille on kaksi tehtävää, toinen on testosteronin tuottaminen ja toinen on siittiöiden tuottaminen, niin toisten kohdalla mietitään testosteronituotantoa tai sen puutetta ja toisten kohdalla sitten se siittiötuotanto on tärkeämpi. Ja nyt kuntodopingiinhan ne tietysti liittyy aika tarkkaan sen takia, että doping ei yleensä kenenkään hedelmällisyyttä paranna. Että joko mä oon pohtimassa matalaa testosteronia ja miten sitä voitaisiin korjata tilanteessa niin, ettei hedelmällisyys heikkene, mutta ehkä tavallisempaa nykyään on se, että mä korjailen sitten niitä jälkiseuraamuksia mitä dopingista on tullut, mikä usein on sitten se, että hedelmällisyys on aika lailla paljon heikentynyt.

00:02:28 DL-Joni

Joo ja nämä hormonimuutokset ja hormonihäiriöt, jos puhutaan dopingaineiden haittavaikutuksista ja varsinkin androgeenien, niin haittavaikutuksiakin on monia erilaisia ja osalle voi ilmetä ja osalle ei, mutta nämä hormonimuutokset on oikeastaan semmoisia, mitä ei voi välttää, jos käyttää androgeeneja. Eiks näin oo?

00:02:49 Antti Perheentupa

Niin siis on totta, että toisille tulee rinnat kasvaa tai rinnat aristaa ja toiselle tulee paha akne ja aineenvaihdunta voi häiriintyä, voi tulla sokeri-insuliini-rasva-aineenvaihdunnan häiriöitä ja ne on aika yksilöllisiä ja eihän kukaan tiedä testaamatta sitä, että mitä on jollekin sokeriaineenvaihdunnalle tai rasva-aineenvaihdunnalle tapahtunut. Mutta toisin päin, koska käytännössä kaikilla näillä tällaisilla anabolisilla dopingaineilla on androgeeninen vaikutus elikkä testosteronin kaltainen vaikutus, niin siitä seuraa suoraa se, että ne käytännössä enemmän tai vähemmän tempaa omaa siittiö- tai kiveksen toimintaa ja sitä kautta oma testosteronin eritys vähenee ja siittiötuotanto aika tavallisesti pysähtyy kokonaan osalla. Osalla tietysti voi olla jotain vähän siittiöitä, mutta tyypillisesti se on aika dramaattinen se vaikutus.

00:03:55 DL-Joni

Tuota siis osaaksä sanoa ihan suoraan, että miten nää dopingaineet näkyy? Mitä niitten nämä oireet mitä sä kuvailit, niin miten ne näkyy sun työssä?

00:04:05 Antti Perheentupa

Mulla on kahdenlaista. Ikävin tilanne on se, että ei ole mitään ymmärrystä siitä, että näillä asioilla on yhteys ja pahimmassa tapauksessa voi olla, että on vaimoa jo hoidettu raskauden aikaansaamiseksi ja sitten todetaan, että siittiöt puuttuu kokonaan, mutta ei ole yhtään ymmärrystä siitä, että mistä se johtuu. Ja sitten kun me tehdään tietysti aika varhaisessa vaiheessa sen siemennesteanalyysin pohjalta sitten näitä hormonitutkimuksia, niin tavallisessa tilanteessa, jos se on se dopingaineiden käyttö päällä, niin ne aivolisäkkeen hormonit LH ja FSH, jotka säätelee kiveksen toimintaa, niin nehän nyt on käytännössä nolla.

Sitten on tietysti se, että testosteronin määritys on hankala, koska toiset anaboliset ei ole tietysti testosteronia ollenkaan ja silloin se testosteronitaso, koska ei mitään tule omasta kiveksestä, niin se voi olla hyvin matala.

Sitten taas joku on jättänyt pois ne dopingaineet ja se palautuminen, varsinkin jos on käytetty isoja annoksia niin se voi olla tosi, tosi hidasta ja silloin tietysti voi tulla vastaan se, että ei hakeudutakaan hoitoon sen takia, ettei olisi ymmärrystä tälle lisääntymisen yhteyteen, vaan ettei tahdo pärjätä sen takia, että kun lopettaa sen anabolin käytön, niin siinä voi mennä kuukausia ennen kuin se oma testosteronin tuotanto lähtee käyntiin ja sitten on voi olla aika sippi, erektiohäiriöitä, libido puuttuu kokonaan. Siinä kohdassa oirekuva voi olla aika monenlainen johtuen siitä, että se testosteronin tuotanto on niin vaatimaton.

00:06:02 DL-Ville

Joo, tuosta testosteronikorvaushoidosta, niin Suomessa ja globaalistikin on reseptin määrät moninkertaistunut. Niin osaatko sä eritellä minkälaisia syitä tässä voisi olla taustalla?

00:06:15 Antti Perheentupa

Joo siis mähän on aikanaan itse tutkinut näitä ikääntyvien ihmisten testosteronin asioita ja ikääntyvillä, joilla tarkoitetaan nyt niinku neljästäkympistä tai ehkä viidestäkympistä ylöspäin, niin on aika yksiselitteisesti osoitettu se, että jos tutkitaan normaalipainoisia ja terveitä ihmisiä, niin se iän myötä tuleva testosteronin pitoisuuden lasku on aika vaatimaton. Mutta nyt sitten on ikään kuin vähän niinku oma koulukunta jostain syntynyt siihen, varmaan Amerikasta rantautunut meille, missä huomattavasti paljon nuoremmat miehet hakeutuu mitä ihmeellisimpien oireiden kanssa. Aika usein vähän niinku jo tiedetään, että kenelle lääkärille kannattaisi mennä, jos haluaa testosteronihoitoa.

Ja siellä on tietysti seassa sellaisia miehiä, jotka ehdottomasti tarvitsee sen ja hyötyy siitä ja se on tavallaan ihan asianmukaista hoitoa. Mutta sitten on hemmetin liberaalia käytäntöä, että aloitetaan hyvin epätyypillisiin oireisiin aika lailla normaalilla testosteronipitoisuudella hoitoja ja ajatellaan, että tällä tavalla tilanne helpottaa ja kun on olemassa tämä tämmöinen placebo-vaikutus. Eiks niin että, lume, vaikka sä syöttäisit sitten kalkkitablettia, niin monella joksikin aikaa kaiken maailman oireet helpottaa, niin koetaan, että siitä on hyötyä. Ongelmana vaan sitten se, että ihan tuommoisella tavallisella testosteronikorvaushoidollakin oma testosteronin tuotanto huomattavasti heikkenee ja varsinkin pistettävillä lääkkeillä menee lähelle nollaa ja se tarkoittaa sitä, että jos oma pitoisuus nyt on, vaikkapa sanotaan 15 nanomoolia litrassa, joka on ihan selvästi vielä normaali, niin siihen sitten aloitetaan pistettävä lääke, niin se omasta takaa oleva 15 kyllä aika lailla tarkkaan häviää ja jäljelle jää sitten se mitä siitä pistoksesta tulee, joka tietysti sitten vähän muuttuu sen mukaan kuinka pitkä aika aina pistoksesta on kulunut.

Se on hankala koska siitä on sitten vähän vaikea päästä heti helposti eroon.

Et jos sä koet, että sä hyödyt siitä ja sitten sitä jatketaan joitakin kuukausia, niin sit se lopettamisen kohdassa pitää olla joku ratkaisu, millä selvitään sitten sen hetken yli, kun se oma tuotanto uudestaan käynnistyy.

Se on nyt onneksi näissä testosteronikorvaushoidossa harvoin on ihan hirveän pitkä se viive, mutta kyllä aika monet kokee hankalana sen.

Nyt sitten ei ole ihan huhupuheita se, että olen keskustellut ihan omien ystävieni kanssa, että kyllähän tuolla saleilla, jos nyt tälleen vähän yleistetään, niin salillakin usein on ihmisiä, jotka tietää, että mihin pitää hakeutua, että saa helpolla testosteronia. Siis tarkoitan ihan lääkäreiltä ja tietynlaisilla oireilla helposti hoidetaan vähän riippumatta niistä testosteronipitoisuuksista ja kyllähän se nyt olisi tärkeä kuitenkin ymmärtää ja on se vähän tuota perusfysiologiaa, mikä mun mielestä, jos ajatellaan tämmöistä saliharrastusta, esimerkiksi, että jos treenaa oikein kovaa, niin se on ikään kuin fysiologiaa, että testosteroniarvot menee matalaksi. Ja eikö niin, että ylikunto on tilanne, jossa elimistö on vedetty liian tiukalle ja se vaatii palautumista ja se, että semmoisen ylikunnon kohdalla mitataan, että testosteroni on vähän alakanttiin, niin kyllä se nyt ensimmäiseksi pitäisi hoitaa se treenin ja levon suhde kuntoon, eikä ruveta hoitamaan sitä testosteronilla.

Ja tää on varmaan nyt semmoinen yksi ryhmä ainakin, joka selittää sitä, että nää reseptimäärät on on kohonnut. Osa siitä on varmaan aiheellista ja perustuu siihen, että tämä todellinen kiveksen vajaatoiminta tunnistetaan paremmin ja osataan hoitaa ja sen hoidon kynnys on madaltunut. Mutta sitten maailmalta on kantautunut tää tämmöinen, mä en oikein tiedä mikä on suomenkielinen termi, mutta puhutaan tästä appearance enhancing -douppaamisesta, että on kivampi näyttää vähän rotevammalta.

Ja niin sitä voi tehdä salilla ja sitä voi tehdä testosteronilla. Ja sitten kun yhdistää nämä, niin sitten se on ikään kuin tehokkaampaa. Ihan niin kuin kilpaurheilussa, vaikka se tavoite on siinä mielessä eri, että tulos, jota haetaan, niin on ulkomuoto.

00:11:30 DL-Joni

Kyllä, tosi fiksuja sanoja. Ja puhutaan tuosta testosteronin korvaushoidosta ja sitten kuntodouppaamisesta, niin mekin yleensä halutaan pitää semmoinen selkeä ero, että on myös lääkinnällisiä selkeitä syitä miksi määrätään ja hoidetaan testosteronin vajetta, mutta me ollaan törmätty hirveän usein semmoiseen, just niinku puhuit, et on vähän semmosia, tosi epämääräisiä oireita. Väsymystä ja haluttomuutta, energian puutetta ja sitten tavallaan jopa masennusta. Ja sitten pidetään, et se testosteroni on se avain siihen kaikkeen ja sitten sitä ei olekaan helppo sitten saada. Niin sitten, että tässä on joku tämmöinen jopa salajuoni, että niinku suomalaiset miehet halutaan pitää masentuneena ja että kyllä pitäis saada testosteronia koska naisetkin saa niin helposti muun muassa hormoniehkäisyä tai naisten vaihdevuosiin.

00:12:21 Antti Perheentupa

Niin siis siitä, on kyllä erittäin tärkeä asia todeta se ja meillä ei varmaan tällä hetkellä koulujen terveyskasvatuksen oppimäärä riitä tähän, että siinä mielessä yleissivistystä vähän kaivattaisiin lisää tässä. Mutta, että kun naiselle tulee vaihdevuodet, niin naisen estrogeenin tuotanto menee nollaan ja kuukautiskierto loppuu. Hedelmällisyyshän on silloin jo loppunut aikaisemmin, että eihän se naisen hedelmällisyys oikeasti kestä sinne asti, että kuukautiset jää kokonaan pois. Mutta siinä kohdassa, kun kuukautiset loppuu, niin estrogeenitaso on kovin kovin matala.

Mutta ei miehillä ole samanlaista. Tää on niinku toistetusti esillä aina tämä kysymys, että miksi, eikö tämmöistä andropaussia, että kivesten toiminta jotenkin niinku loppuisi, niin se vaatii kyllä niinku.

00:13:17 DL-Joni

Joo just tämä.

00:13:20 Antti Perheentupa

Kirurgin toimenpiteen sitten, että otetaan kives pois käytännössä tai tapahtuu joku muu trauma tai jotakin muuta. Että niinku fysiologisesti iän myötä ei tapahdu miehellä semmoista dramaattista muutosta ja sen takia, kun puhutaan andropaussista, silloin kun siitä puhutaan. Nythän sitä on yritetty muuttaa tämmöiseksi ikään liittyväksi relatiiviseksi tai suhteelliseksi hypogonadismiksi.

Mutta siinä missä se on varmaan suurin piirtein kaikilla yhdeksänkymppisenä, niin sitä niinku mitattavaa ongelmaa ei terveellä ihmisellä kyllä juuri esiinny neljä-viisikymppisenä ja kyllä siinä hirveästi korostuu elintapa-asiat. Ja mä oon itse yrittänyt aina tuoda esille sitä, että ei sitä pidä ylenkatsoa, että suomalainen mies hakeutuu lääkäriin. Kun suomalainen mies tulee lääkäriin, niin se on se on harvinainen tapaus ja se pitäisi hyödyntää. Mutta, että se pitäisi lähteä, totta kai pitää tehdä perusselvitykset, että kilpirauhanen toimii ja ettei ole mitään tämmöistä metabolista oireyhtymää, että olisi ylipainoa tai verenpainetautia ja kaikki tämmöiset asiat pitää käydä läpi, mutta kyllä niissäkin se elintapamuutos on ensimmäinen asia ja silloin pitäisi hyödyntää se. Se vaatii kärsivällisyyttä ja se vaatii ammattitaitoa ja se usein vaatii enemmän kuin yhden käynnin mutta se on musta tavallaan vähän semmoinen murheellisen simppeli ajatus yrittää ratkaista sitä sillä, että tämä varmaan voisi johtua tästä vähän normaalia vain hiukkasen normaalin alarajan yläpuolella olevasta testosteronista. Ja se on niin kuin ongelmallista.

Ja sitten ne menee tietysti limittäin, että jos me puhutaan kuntodopingista, niin se menee hyvin helposti limittäin tämän testosteronikorvaushoidon kanssa, koska varmaan on hirveä määrä Suomessakin tämmöistä testosteronin korvaushoidoksi naamioitunutta kuntodopingia.

00:15:42 DL-Ville

Tuota mitä syitä siihen sitten on, että testosteronihoitoa ei tule aloittaa kevyin perustein?

00:15:50 Antti Perheentupa

No ensinnäkin tietysti aina täytyy muistaa se, että aika harva hoito on ihan täysin riskitöntä tai ettei siihen liity mitään sivuvaikutuksia. Ja kyllä se jos se kives toimii kohtalaisen hyvin, niin ei ole miehen kohdalla, päinvastoin kuin naisen kohdalla, jos nyt niin päin tätä asiaa mietitään, niin meillähän on paljon semmoisia naisten vaivoja, jos nyt semmoinen termi sallitaan tässä, joissa yhdistelmä-e-pilleri on ratkaisu kuukautiskipuihin tai kiertohäiriöön tai tällä lailla. Ja siinähän käy ihan samalla tavalla kuin testosteronihoidossa siinä mielessä, että se munasarja lähtee täysin niinku lomalle.

Mut ei miehen kohdalla ole oikein tyypillisesti semmoisia vaivoja, joissa voisi ajatella, että se jotenkin hyödyllistä se oma kives laittaa lomalle. Ja silloin tietysti ensimmäinen asia, jos nyt miettii lisääntymislääketieteen vinkkelistä, niin tietysti se, että se siittiötuotanto lähtee lomille, niin se tapahtuu hyvin äkkiä.

Kyllä se tietysti palautuu, mutta ikävimmissä tilanteessa, missä mäkin oon ollu, niin sitten kun vaimo rupee olemaan neljänkympin korvilla, niin se rupeaa se vaimon hedelmällisyys kanssa sitten iän myötä heikkenemään ja sitten se on vähän tuskaista yrittää saada se siittiötuotanto kiireellä käyntiin, kun vaimon hedelmällisyys iän myötä koko ajan heikkenee, että se on nyt niinku semmoinen itsestään selvä asia.

Sitten, kun puhutaan niinku varsinaisista dopingasioista, niin että käytetään oikein anabolisia steroideja, niin niihin tietysti liittyen sitten riippuu annoksesta ja mitä kaikkea käytetään, niin kyllähän me tiedetään, että siellä on näitä tämmöisiä yllättäviä äkkikuolemia ja sairastumisia. Ja me ei toki tiedetä juurikaan juuri kenenkään kohdalla, että minkälaista käyttöä siellä on ollut, mutta mä en nyt ehkä kuntodopingin kohdalla olisi siitä huolissaan, jos ei se ole kovin villiä.

Eturauhassyöpä on ollut semmoinen koko tähän testosteronihoitoon liittyvä huolenaihe, mutta ei siitä oikein mitään semmoista, hyvin selvää näyttöä, että ainakaan se selvästi mitään eturauhassyövän riskiä lisäisi.

Se on nyt tärkeä asia, että tietysti jos sattuisi olemaan jo alkava eturauhassyöpä niin, niin sit se testosteroni hoito on huono. Mutta nyt jos me mietitään kuntodopingia, niin ehkä suurin osa näistä ihmisistä on kuitenkin vielä sen verran nuoria, ettei se eturauhassyöpä nyt varmaan ole siellä kytemässä.

Mutta sitten on, on toinen asia on ihan selvästi se, että mä oon kyllä, niin kuin havaitsen sen työssäni, että kun meillä on sellainen potilas, joka syystä tai toisesta on käyttänyt aika isoja annoksia testosteronia, niin että sen sijaan, että pysyttäisiin normaalialueella, elikkä että se olisi jossakin, sanotaan 15-25 välillä se kokonaistestosteroni, jos joku on neuvonut tai joku on itse päättänyt, että hän hyötyy siitä, että, että se testosteroni onkin tuolla jossakin normaalin ylärajoilla tai sen yli, niin sillä on keskushermostovaikutuksia ja se aiheuttaa jonkun sortin riippuvuutta ja sitten on oikeasti aika vaikea tulla enää toimeen sillä oman kiveksen testosteronituotannolla tai ainakin siihen totuttelemiseen menee aikaa ja siihen tyypillisesti liittyy sitten seksuaalifunktioiden häiriöt ja se on tietysti vähän hankala tilanne, jos se oma testosteronin tuotanto on niinku ihan normaalia ja varsinkin sitten, jos pitäisi se vaimo saada raskaaksi ja sen puolesta olla tauolla näistä, niin kyllä mä törmään aina välillä siihen. Pahimmillaan mä oon ollut tilanteessa, jossa on aloitettu testosteronilääkitys potilaalle, joka on ymmärtänyt sitten, että sillä on tämmöinen vaikutus. Mä kysyin, että minkä takia tämmöinen on aloitettu, niin ei hän oikein itse edes ymmärtänyt, että mikä se oire oli, mitä sillä on lähdetty niinku ratkaisemaan.

Että kyllä siinä musta pitää miettiä ensin huolella se, että se on niinku perusteltua ja sitten pitää myöskin nähdä, että siitä on hyötyä ja sitten tietysti olisi kauhean tärkeätä, että ymmärretään tämä vaikutus kiveksen toimintaan. Pitäisi ymmärtää sen vaikutus keskushermostoon. Sillä on mielialavaikutuksia, sillä on erityisesti näitä libidovaikutuksia. Ja en mä nyt ihan malta olla mainitsematta sitäkään, kun sekin on joskus tavallista ja saleilla yhdistellään tietysti näitä hormonihoitoja aika lailla, niin, niin testosteronin vaikutukset vaan menee sillä lailla, että se testosteroni sellaisenaan on vastuussa osasta niistä, mutta sitten sitä muutetaan elimistössä kaikkein potenteimmaksi, tehokkaimmaksi androgeeniksi ja sen nimi on dihydrotestosteroni.

Ja me tiedetään, että esimerkiksi kaljuuntuminen tai eturauhasen liikakasvu liittyy siihen dihydrotestosteroniin ja niinpä on olemassa lääkkeitä, jotka estää sen testosteronin muuttumisen dihydrotestosteroniksi. Niitä saa kaupasta kaljuuntumisen estoon esimerkiksi. Samalla tavalla osa niistä testosteronin vaikutuksista tulee estrogeenin kautta. Elikkä aromataasi niminen entsyymi muuttaa testosteronia estrogeeniksi.

Ja, vaikka me ajatellaan, monet ajattelee virheellisesti, että libido- ja erektioasiat on suoraviivaisesti testosteroniriippuvaisia asioita, niin se ei pidä ihan paikkaansa. Vaan se, että riittävän iso osa siitä testosteronista muutetaan nimenomaan naissukuhormoniksi eli estrogeeniksi, on erittäin tärkeätä sen libido- ja erektioasian kannalta, että näiden tämmöinen koplaaminen, siihen liittyy sitten ongelmia näissä sexfunktiossa ja kyllähän nää aromataasin estäjät, anastrotsoli kai on tavallisin mitä käytetään, niin siinä on huoli siitä, että kun testosteroniannokset nousee, tai käytetään testosteronia, niin osa siitä muuttuu estrogeeniksi ja toisillahan se kasvattaa rintoja. Tulee gynekomastia, elikkä rinnat kasvaa ja ne voi aristaa ja se on tietysti asia, jota pystyy estämään näillä aromataasin estäjillä, mutta että siinä tulee sitten helposti kaupan päälle muuta riesaa.

Että tämmöisiä asioita tässä nyt helposti tulee mieleen.

00:23:05 DL-Joni

Joo, päästiin tuohon estrogeeniin vähän, niin varsinkin maallikko ajattelee helposti, että estrogeeni, naishormoni, miehillä ei sitä ole ollenkaan. Miten tärkeä estrogeeni on miehellä ja puhuit että nämä testosteronikuurit nostaa myös sitä estrogeenipitoisuutta, niin miten tärkeää on pitää testosteroni-estrogeeni-tasapaino elimistössä ja miten tärkeä estrogeeni on miehen elimistölle?

00:23:32 Antti Perheentupa

No siis estrogeeni on erittäin tärkeä, että nyt jos otetaan oikein helppo esimerkki, vaikkei sitä nyt ehkä ensimmäiseksi useinkaan mietitä, niin se on se, että jos mieheltä puuttuu estrogeenireseptori kokonaan, se on nyt tietysti äärimmäinen harvinaisuus, mutta se on tämmöinen luonnossa on joitakin satunnaisia yksilöitä ja miehiä, joilta estrogeenireseptori puuttuu, elikkä vaikka heillä on estrogeenia, niin se vaikutus on nollassa. Niin kyllä heillä on surkean laatuiset luut.

Eli luusto vaatii estrogeenia ja jos oikein pitkiä aikoja käyttää tämmöisiä estolääkityksiä, joilla se estrogeenin muodostuminen estetään, niin kyllä siinä väistämättä vähän tulee huoli sen luustonkin kehityksestä ja siinä on tietysti ihan eri asia se, että hoidetaanko, onko se viisikymppinen mies jonka luusto on niinku tavallaan kehittynyt ja se on aikuinen. Että jos ajatellaan niinku kaksikymppistä nuorta miestä, niin ei se luusto ole silloin vielä kerännyt sitä kaikkea mineraalitiheyttä mitä se kerää ja siinä mielessä se on vähän erilainen tilanne.

Sitten on ihan yksiselitteinen asia. Näillä on tietysti vaikutusta rasva- ja sokeriaineenvaihduntaan. Mä itse näen työssäni sen koko ajan sillä lailla, että kun me yritetään hormonihoidolla parantaa siemennesteen laatua ja nyt mä puhun miehistä, joilla ei ole mitään hormonin käyttöä tai dopingtaustaa, niin me käytetään aika usein lääkkeitä, joilla me vähennetään joksikin aikaa sitä estrogeenin vaikutusta, koska se on vähän niinku jarru sinne aivolisäkkeen tasolle. Ja on erittäin tavallista, että siinä yhteydessä esiintyy haluttomuutta. Voi olla vähän pinna kireällä. Toiset valittaa erektiohäiriöitä.

Nimenomaan toi seksuaalinen haluttomuus tulee helposti siitä. Se on tämmöinen erittäin lyhyenkin hoidon aikana todettava selkeä sivuvaikutus.

Että tietysti sen luonnon normaali toiminta, missä se testosteroni muuttuu estrogeeniksi ja siihen dihydrotestosteroniksi, niin se on kyllä erinomaisen hyödyllinen ja tärkeä. Ja kyllähän me tiedetään se lapsettomuusklinikoiden tuloksista, että esimerkiksi kaljuuntumisen estolääkitykseen liittyy hedelmällisyysongelma, että huonospermaisilla miehillä jos on käytössä kaljuuntumisen estolääkitys, niin aika lailla tilanne paranee, kun sen lääkityksen lopettaa. Se on semmoinen ongelma, että sitä me ei pystytä mittaamaan millään verikokeella.

Että jos me kysytään sitä meidän potilaalta erikseen sen takia, että se ei jää mistään verikokeesta kiinni ja ne on tämmöisiä kudostason tapahtumia, jotka ei näistä verestä mitattavista hormoneista oikein mitenkään tule esille. Mutta tuota ne on nyt tavallisimmat asiat, mihin mä törmään, että se on musta semmoinen ihmeellinen ajatus, että joskus törmää siihen, että on aloitettu niinku kertalaakista testosteronin korvaushoidon rinnalle aromataasin estäjä ja sillä ajatuksella, että niinku korjattaisiin testosteroni-estrogeenisuhdetta.

Sitä mä en oikein niinku hormoninäkökulmasta ymmärrä ja herää kysymys, että ymmärsinkö se lääkäri, joka semmoisen kombinaation on virittänyt.

00:27:20 DL-Joni

Niin eli ei ole hyvä kombinaatio?

00:27:22 Antti Perheentupa

No, no siis ei se ole. Ei se ole semmoinen asia millä aloitetaan näitä. Että jos meillä on tämmöisiä oireyhtymiä, joista esimerkiksi klinefelterin oireyhtymä, jossa miehellä on, normaalin XY-sukupuolikromosomiston sijaan kaksi X-kromosomia, niin siihen liittyy aika tavallisesti tämmöinen gynekomastia ja silloin voi olla perusteltua miettiä tämmöisiä hoitoja. Tai sitten, jos katsotaan, että testosteronin hoito on hyödyllinen ja välttämätön ja sen aikana tulee sitten rintojen aristusta tai kipua, niin sitten voidaan pienellä annoksella koittaa hoitaa se.

Mutta että niinku tämmöisiä paketteja tempaistaan suoraan päälle, niin aika eksoottisia ratkaisuja on nähty siitä, kun viritetään näitä samoja hormoneja, mitä mä tässä nyt olen pyöritellyt. On ihmisiä, joilla on yhtä aikaa testosteronihoito ja sitten niillä onn estolääkitys siihen, ettei hiukset lähde päästä ja sitten on toinen estolääkitys, ettei rinnat kasva. Ja kyllä siinä sitten jo sotketaan elimistöä aika lailla.

00:28:39 DL-Joni

Nopee vielä tohon estrogeeniin liittyen ja vähän mainitsitkin tuosta gynekomastiasta, niin sehän on semmoinen suht tyypillinen oire, kun käytetään androgeeneja, niin miten se hoitaminen? Onko se ihan palautuva, voiko palautua itsekseen vai millä semmoista lähdetään hoitamaan, jos tulee?

00:28:54 Antti Perheentupa

No siis se liittyy siihen, että se testosteroni muuttuu estrogeeniksi ja se nyt tietysti ei ole mikään toivottava vaikutus, vaan se on toki sivuvaikutus, eikä oikein mukava ja monilla siihen liittyy jonkun sortin kipu.

Ja kyllä totuus on se, että jos ne rinnat pääsee kasvamaan merkittävästi, niin ne harvoin oikein palautuu. Ja kyllä silloin aika usein joudutaan kirurgiseen toimenpiteeseen.

Mutta kyllä siinä mun mielestä lähtökohta aika selkeästi on kuitenkin se, että kun tämä asia käydään läpi tilanteessa, jossa aloitetaan tämmöisiä hormonihoitoja ja jos tulee semmoinen oire, niin ei se niin ole, että ne rinnat heti pamahtaa kasvavaksi, vaan ne oireilee muuten ja sitten pitää miettiä joko sitä testosteroniannosta, ettei se ole liian iso tai sitten pitää miettiä sitä, että onko tarpeellista joku tämmöinen pieniannoksinen estolääkitys. Sitten mä henkilökohtaisesti, jos tämmöisiä estolääkityksiä tarvitaan, niin silloin hyvä kysymys on se, että kun se estolääkitys sellaisenaan lisää elimistön omaa testosteronin tuotantoa, niin aika hyvä kysymys on se, että minkä ihmeen takia sitten siinä kohdassa oikeastaan kannattaisi katsoa tarviiko koko testosteronia siinä yhtälössä, kun semmoinen aromataasin estäjä lisää sitä omaa testosteronin tuotantoakin jonkin verran.

00:30:25 DL-Ville

Joo tämmöinen omaehtoinen korvaushoito on tietyllä tavalla joillakin käytössä. Jos tuota epäillään, että omat testotasot on madaltuneet ja tämmöinen milli per viikko tuntuu olevan semmoinen yleinen omaehtoinen korvaushoitoannos, niin mitä riskejä tämmöiseen omaehtoiseen korvaushoitoon liittyy?

00:30:49 DL-Joni

Eli, että ne aineet hankitaan muualta kuin lääkäriltä.

00:30:53 Antti Perheentupa

Niin mun mielestä suurin ongelma on se, että ensinnäkin hyvä kysymys on se, että tietääkö ihan oikeasti mitä saa.

Et mä tiedän hyvin, että sustanonia esimerkiksi saa muutenkin kuin lääkäreiden kautta. Sitä mä toki en ihan ymmärrä, että miten se tapahtuu, mutta että kyllähän tuolla näitä pyörii ja en mä tiedä liittyykö siihen nyt sitten sen suurempaa riskiä kuin siihen, että hoidetaan testosteronilla turhaan.

Mutta olisi kyllä aika tärkeätä ymmärtää se, että silloin jos mä nyt kerron omasta käytännöstä, niin kyllä mä aika tarkkaan mittailen niitä. On se sitten sellainen hoito, jolla mä yritän lisätä omaa testosteronin eritystä tai sitten silloin, kun mä hoidan tilannetta, jossa testosteronihoito on tarpeellinen, niin kyllä me aika tarkkaan verikokeista katsotaan se, että mille tasolle ne testosteronit asettuu ja toisten kohdalla joudutaan nostamaan annoksia ja toisten kohdalla joudutaan laskemaan annoksia. Ja jos äkkiä sanon niin nyt tämmöisten huonospermaisten miesten kohdalla kyllä se, että joudutaan laskemaan annosta, niin on vähintään yhtä tavallista kuin se, että niitä jouduttaisiin nostamaan.

Nää on aika yksilöllisiä asioita ja se, että tempaistaan tämmöinen nyrkkisääntö, joka niin kuin pätisi kaikille, niin ei se nyt millään voi pitää paikkansa siitä, että milli viikossa, niin se milli viikossa 60-kiloiselle miehelle on ihan eri asia kuin salihirmu, joka painaa 120 kiloa.

00:32:28 DL-Ville

Joo no tästä päästäänkin siihen, että tuota miksi testosteronin korvaushoidosta ei ole Käypä hoito -suositusta?

00:32:35 Antti Perheentupa

No hirveän monista asioista toki voisi ajatella, että olisi hyödyllistä, että olisi Käypä hoito -suositus.

Siitä on hyvä ymmärtää siitä Käypä hoito -suosituksesta semmoisia käytännön asioita, että kuka ne tekee. Ne on lääkärit, jotka tekee niitä ikään kuin hyvän hyvyyttään, että ei siitä makseta mitään ja tyypillisesti sitä ei tehdä edes omalla työajalla välttämättä, vaan ne on nämä meidän lääkäriyhdistykset, jotka arvioi asioita tärkeysjärjestyksessä. Sitten pitää löytyä sellaiset ihmiset jotka kokee sen tarpeelliseksi ja tärkeäksi.

Siinä mielessä mun mielestä se ei ole tarpeellista, että kansainvälisillä yhdistyksillä on yhteiset hyvinkin selkeät ohjeet näistä asioista. Euroopan urologiyhdistys ja Euroopan andrologiyhdistys, ihan ulkoa muista, mitkä kaikki yhdistykset on julkaissut ne samat ohjeet. Toki ne on englanninkieliset ja se varmaan rajoittaa sitä, että esimerkiksi potilaiden, tässä tapauksessa ei ehkä tarvitse puhua potilaista, mutta asiakkaiden, että miten he pystyy niitä hyödyntää. Että voisi tietysti ajatella, että niistä tehtäisiin joku suomenkielinen yhteenveto.

Toisinpäin luulisin, että aika iso osa ihmisistä on perillä näistä käytännöistä ja se ei ole kauhean iso ongelma, että vedetäänkö se testosteronin, kiveksen vajaatoiminnan raja, että vedetäänkö 10 nanomooliin vai 12, vai mihin se vedetään.

Isompi ongelma siinä on se, että ne on laboratoriokohtaisia ja senkin takia on hiukan hankala semmoisia ihan täsmäarvoja antaa, koska menetelmästä riippuen, ne rajat on pikkuisen erilaisia.

Mutta erittäin hyvät ohjeet näiden asioiden hoitamiseksi on. Käypä hoito, miksi ei. Mutta tuota siinä missä aikanaan on tehty ja on riittänyt virta tekemään, lääkäreilläkin hirveä määrä tavallaan niinku virkatyön ulkopuolista työtä, niin se on hyvä muistaa, että tämä ei ole tavallaan palkkatyötä, kun näitä tehdään.

00:35:09 DL-Joni

Eli se ei perustu siihen, että ei olisi tarpeeksi tietoa tai tutkittua tietoa tai?

00:35:14 Antti Perheentupa

Ei missään nimessä. Se on tärkeää tuoda esille. Joo, että siis asiasta on erittäin täsmälliset ohjeet ja asiaa on tutkittu erittäin perusteellisesti ja toki on yksittäisiä asioita, joita ei hirveän tarkkaan tiedetä, että kyllähän niin kuin sydän- ja verisuoniasioiden kohdalla niin on sellaisia yksittäisiä asioita, joista olisi kiva tietää vähän enemmän, testosteronikorvaushoidon osalta. Ja tämmöisten akuuttien sydäntilanteiden tai sydämen vaikean vajaatoiminnan kohdallahan testosteronikorvaushoitoa ei pidetä suositeltavana yhtä vähän kuin esimerkiksi miehen rintasyövän kohdalla. Mutta nyt jos mennään tähän doping- ja kuntodopingasiaan niin nää nyt on helposti kyllä sitten sen ulkopuolella.

Toki varmaan sitten meitä rupeaa olemaan, että sitten kun 60 vuotta tulee täyteen ja olisi kiva pärjätä vähän nuoremmille jossakin urheilulajissa ja tuntuu ettei taida pärjätä, niin varmaan aika äkkiä monelle tulee mieleen, että mitähän se auttaisi, jos vähän saisi testosteronikorvaushoitoa. Mä en oikein jaksa uskoa, että se sitä tilannetta korjaa, mutta se on tietysti ihan hyvä mieltää, että varmaan se ei ole kauhean harvinainen ajatus.

00:36:40 DL-Ville

Ja jotenkin tuntuu, että mediassakin mainostetaan esimerkiksi tuommoisia lisäravinteita, joiden sitten luvataan lisäävän testosteronitasoja.

00:36:46 Antti Perheentupa

Joo, se on. Siitä voidaan järjestää vaikka oma tilaisuus. Se on aika hankala kapitteli sen takia, että Suomenkin tulliin jää kovasti paljon koko ajan näitä lisäravinteita. Ja ei varmaan maahantuojat, mutta niiden toimittajat, niin sinnehän yritetään maskeerata kaikenlaista sisältöä niin, että käytetään eksoottisia, periaatteessa ihan oikeita nimiä niistä asioista, mitä ne sisältää. Mutta niin yksinkertainen asia kuin se, että lisäravinteista murheellisen iso osa pitää sisällään ihan suoraan steroideja ja useinhan ne on vielä sitten puhutaan luonnollisesta ja luonnonmukaisesta ja ”lisää omaa testosteronieritystä”. niin voi olla hyvin, että siinä onkin ihan sitä itseänsä siinä valmisteessa ja se on tietysti aika murheellista, että siinä missä nämä lääkeaineet on hyvinkin tarkkaan tutkittuja ja meillä on erittäin tarkka ja aika tiukka lainsäädäntö niitä koskien, niin ei tämmöisiä, ei näitä luontaistuotteita ja lisäravinteita, niin sen kuin myyt vaan.

Et se on tota hurjaa ja kyllä on tullut vastaan tilanteita missä on ihan itsestään selvää, että se on vähän niinku hormonia käyttäisi ihan suoraan. Me kysytään, siis lisääntymispuolella, meillä lapsettomuuspolilla kysytään erikseen, käytätkö lisäravinteita tästä syystä.

00:38:27 DL-Joni

Joo, kyllä. Mikä on mun mielestä mielenkiintoista, niin ihan siis Suomen apteekitkin myy vähän samantyylisiä just tuommoisia lisäravinteita, millä mainostetaan, että lisää testosteronipitoisuutta. Mä en epäile, että nämä aineet sisältäisi mitään anabolisia steroideja tai testosteronia, mutta kuitenkin, että onko niillä mikä vaikutus sitten, niin se on ehkä vähän toinen kysymys sitten.

00:38:47 Antti Perheentupa

Siinä on tietysti taustalla se, että jos sä myyt ainetta x ja sä lupaat että se lisää testosteronivaikutusta niin, niin aika äkkiä tulee houkutus, että sen pitäisi oikeasti tehdä sitä. Ja se on kyllä hyvin lähellä humpuukia näissä helposti, että joko siellä on oikeasti jotakin ainetta, joka vaikuttaa samaan tapaan kuin nämä lääkkeet, mistä mä oon puhunut - kyllähän niitä luonnosta löytyy.

Että niillä voi olla antiestrogeeninen vaikutus, joka vaikuttaa sitten siihen omaan testosteronin tuotantoon. Mutta onko se nyt sitten jotenkin järkevämpää, että se on huonosti säädellystä systeemistä, toimitetaan elimistöön. Ja näissä lisäravinteissa en ole perehtynyt ihan hirveän huolella, niitä on tietysti aivan kauhea leegio, nyt kun sitten ihmiset vielä tilaa niitä maailmalta. Mutta se annostelu on aina sitten se ongelma, että jos siinä on oikeasti aktiivista tavaraa, niin meillähän nähdään usein se, että asiakkaat ajattelee, että enemmän on aina parempi ja sitten ollaan äkkiä aika huonossa tilanteessa, kun se enemmän onkin aivan liikaa.

Mutta varmasti siis jos ajatellaan, että onko lisäravinteita, jotka vaikuttaa testosteronipitoisuuteen, niin ihan varmasti on. Mutta se, että ei se ihan puhdasta proteiinia ole sitten, että kyllä siinä on sitten erilaista palauttavaa.

00:40:20 DL-Joni

Joo.

00:40:23 DL-Ville

Joo. Meillä on tässä muutamia tämmöisiä neuvontapalvelussa usein esiintyviä kysymyksiä. Ja yksi tämmöinen on, että voiko kumppanin käyttämät aineet siirtyä seksin välityksellä toiseen.

00:40:36 Antti Perheentupa

No siitä on yksittäisiä juttuja olemassa, että siis siemennesteen välityksellä, nyt ei hirveesti mitään siirry sellaista, mistä tarvitsisi olla huolissaan. Mutta että jos käyttää testosteronigeeliä, niin ennen kuin se geeli on kunnolla imeytynyt, niin kyllä se on mahdollista, että se siirtyy. Paremmin raportoitu tapaus on semmoinen missä se siirtyi poikalapseen, kun isä vetäisi testosteronigeeliä aamuisin tuohon olkavarteen, mutta yhtä hyvin se voi tietysti siirtyä siihen puolisoon.

Mut muuten tämmöiset pistettävät tai suun kautta nautittavat, niin ei ne kyllä mun nähdäkseni voi siirtyä niin kuin sukupuolitaudin lailla.

00:41:26 DL-Joni

Joo, meiltä on lähinnä itse asiassa läheiset eli yleensä naispuoliset kysynyt, ja ne on ollut aika identtisiä ne kysymykset. On tullut kyllä suht paljon. Ja muutama jopa on sanonut, että he on oireillut tavallaan sillä tavalla kuin olisi saanut jotain androgeenia kroppaan, mikä tuntuu hassulta. Mutta se voi olla, että se on ihan ajatusmaailmaa vaan ja luulosairautta, mutta ihan siis jotenkin mielenkiintoista, että sitä on esiintynyt samantyyppisiä.

00:41:50 Antti Perheentupa

No se aika helppo asia, jos ajatellaan mitä me on tästä puhuttu, niin jos sä pistät testosteronia itseesi niin, että se testosteroni säilyy siellä 25:ssä, niin ei se pistettävä testosteroni sieltä elimistöstä siirry mitenkään sen paremmin siihen rouvaan, kun se omasta kiveksestä tuleva testosteroni. Eli ei siinä ole eroa. Mutta silloin jos se on tämmöinen ihon kautta annosteltava, niin silloin se on toki mahdollista.

00:42:13 DL-Ville

Kyllä, kyllä. Miten sitten tämmöinen, että voiko siittiöiden rakenteessa tapahtua muutoksia, että pysyviä muutoksia? Eli voiko lapselle aiheutua esimerkiksi kehityshäiriöitä?

00:42:35 Antti Perheentupa

No mä osaan vastata siihen vähän niin kuin kahdella tavalla, että toinen asia on se, että kyllä me tiedetään, että tämmöinen tavallinen testosteronikorvaushoito. Niin, sehän on palautuva se vaikutus mikä on kivekseen ja ihan samalla tavalla se on palautuva niihin siittiöihin, että en mä ole siitä huolissani, että niissä siittiöissä mitä tulee sitten, kun sen testosteronihoidon jättää pois, niin en mä ole siitä huolissaan. Mutta se koskee kyllä aikuisia ihmisiä, että jos kolmekymppinen tai neljäkymppinen tai mun ikäinen mies käyttää syystä tai toisesta testosteronia tai jotain anabolisia - testosteroni nyt tunnetaan parhaiten tietysti - niin ne on palautuvia ne vaikutukset.

Mutta sitten se on ongelmallista, jos murrosikäiset, jotka ei ole vielä täysin aikuistuneet sen kiveksen toiminnan vinkkelistä, niin se on sitten semmoinen hankala tilanne, missä on varmaan meidän tiedossa puutteita, että mun tietääkseni ei ole mitään näyttöä siitä, että tällaista ongelmaa olisi. mutta se että, jos murrosikäinen rupee käyttää anabolisia, niin toimiiko ne kivekset sitten joskus myöhemmin ihan normaalisti, niin se on kyllä aika paljon vaikeampi kysymys vastata.

Sitten on tietysti erikseen se, että me tiedetään, että iän myötä, kun siittiöiden laatu heikkenee ja tällä ei nyt ole sitten mitään tekemistä taas enää oikeastaan mitään niiden testosteroniasioiden kanssa, niin siihenhän liittyy sitten kyllä joitakin asioita. Autismiriski lisääntyy lapsella, jos isä on kovin vanha ja voi olla tällaisia kehityksellisiä häiriöitä, jotka ajatellaan, että se riski on suurempi, jos isä rupee olemaan selvästi vanhempi. Puhutaan kuusikymppisistä.

00:44:30 DL-Joni

Hei tuota, puhutaan seuraavaksi tuosta, kun käytetään anabolisia steroideja yleensä kuureittain. Yksi tärkeä homma siinä on tuo palauttelu, tuo post cycle therapy, eli tommonen niin kutsuttu kivesten tukistelu, eli pyritään herättelemään vähän kiveksiä ja lamasta, että pyritään saamaan niitä käyntiin ja käyttäjillähän on tämmöisiä paljon omia keinoja, omia aineita. Niin tässähän ollaan jo puhuttu, että siellä on muun muassa istukkahormonia ja on näitä aromataasin estäjiä sun muita. Niin onko tarpeen, jos on käyttänyt tämmöisen anabolisen kuurin, niin tavallaan varmuuden vuoksi ottaa käyttöön sitten tämmöinen palauttava kuuri? Vai mitä sille hormonitoiminnalle tapahtuu?

00:45:19 Antti Perheentupa

Siis kysymyshän tässä on varmaan mun ymmärtääkseni pitkälti kahdenlaisista asioista. Toinen on se, että kyllä ne ihmiset, jotka vetää tällä lailla stäckkäämällä, stacking, missä sitä anabolin annosta nostetaan ja nostetaan ja nostetaan, niin se oma systeemi on niin absoluuttisen tukossa sen jälkeen, että kyllä vointi on aika surkea, jos sitten ollaan niin kuin ihan tyhjän päällä. Toisin sanoen omasta kiveksestä ei tule mitään ja sitten jätetään ne anaboliset kokonaan pois. Se on yks asia.

Mutta sitten on tietysti, toinen asia on varmaan se, että varsinkin se, että en mä tiedä onko siinä joku semmoinen funktio, että sillä pystyttäisiin sitten jotain testaamista. En mä usko, että sitä pystytään, sillä oikeastaan sotkemaan, mutta sen oman aivolisäkkeen herättely näillä, istukkahormoni vaikuttaa suoraan kivekseen ja se ei omaa aivolisäkettä kyllä herättele yhtään.

Mut nämä estrogeeniaineenvaihdunta, aromataasi-inhibiittorit tai antiestrogeenit, niin niillähän on kyllä ajatus se, että se oma aivolisäke vähän heräilee, mutta mä itse ajattelisin, että siinä siis ei ole varmaan sen alkuperäisen tavoitteen [kannalta], on se sitten raudan nouseminen tai lihaksen kasvattaminen, niin ei ole ei ole hyvää ja hyödyllistä se, että ne arvot menee ihan nolliin, eiks niin?

Ja sitten toisaalta oma vointi, erektio, libido ja tällaiset asiat. Kyllä masennus on mun ymmärtääkseni hyvin, hyvin tavallinen ongelma anabolikuurin jälkeen, jos mennään ihan nollissa. Että eiköhän se ole siinä taustalla aika voimakkaasti.

00:47:21 DL-Joni

Miten sitten tämmöinen asiakas kautta potilas, joka on käyttänyt tällä lailla stäkkäämällä isoilla annoksilla, niin onko se sitten miten haasteellinen keissi hoitaa, että pitäisikö tämmöistä potilasta lähteä hoitaa sitten, vai antaa tavallaan ne arvot romahtaa?

00:47:37 Antti Perheentupa

No se on kyllä erittäin hyvä, se on tosi hyvä kysymys ja siinä joutuu väkisin miettimään monenlaisia asioita. Siinä joutuu ensinnäkin miettimään sitä, että minkä ikäinen on vaimo, jos ollaan lisääntymistä miettimässä. Mutta sitten joutuu miettimään ihan yksinkertaisesti sitä, että ei lääkärin tehtävä ole syyllistää, että jos nyt on käyttänyt tällaisia, niin ehkä sitä nyt ei voi mitään iloisena asiana pitää, mut sit täytyy jotenkin koittaa luovia siitä. Ja kyllä se nyt tarkoittaa sitten sitä, että hankalat masennusasiat ainakin pitäisi pyrkiä välttämään ja muut asiat. Mutta kyllä siinä on kehittämistä ja on se aika vaikeata. Siinä usein ensimmäinen asia mun mielestä on se, että nämä käyttäjät, jos ne on tottuneita käyttäjiä, niin ne on asiantuntijoita ja ensimmäinen asia on se, että ne ei luota lääkäreihin ennen kuin se lääkäri on osoittanut asiantuntemuksensa asian suhteen. Että ennen kuin se asiakas niin kuin ymmärtää, että nyt tämä lääkäri tajuaa tämän asian, niin ei ole mitään luottamusta. Ennen kuin on luottamusta, niin ei oikein ole hoidon toteuttaminen kauhean mahdollista.

Mutta sitten sen luottamuksen syntymisen kannalta toinen kauhean suuri ongelma usein on se, että erinomaisen usein ja tavallista on se, että ihan ensimmäisellä, eikä välttämättä toisellakaan kerralla ei saa ihan hirveän todellisia tietoja siltä asiakkaalta tai potilaalta, vaan se on semmoista ympäripyöreetä ja epäselvää ja usein aika lailla varmaan alakanttiin kerrotaan niitä käyttämisiä, annoksia ja kestoa ja toki siinä voi olla osana se, ettei niitä ehkä itsekään ihan tarkkaan tiedetä, mutta sellainen siinä on selvästi taustalla ja ei se ole ollenkaan tavatonta, että menee vähän sukset ristiin sitten siinä tilanteessa ja sitten mulla on semmoinen käytäntö, että mä vähän tarjoan eri vaihtoehtoja ja se kyllä perustuu myöskin pitkälti siihen, että on vähän käsitystä siitä mitä toinen on käyttänyt.

Jos on vetänyt hirveän isoja annoksia ja on niin kuin tottunut ja kokenut anabolien käyttöön niin sit se, että ihan vaan vedettäisiin nämä lopettamalla ja ruvettaisiin odottelemaan, että tilanne korjaantuu, niin voi olla vähän epärealistinen juttu. Vaikkakin se fysiologia toimii sillä lailla, että se korjaantuu. Mutta kyllä siinä todennäköisesti käy sitten niin, että joko se asiakas etsii toisen lääkärin, joka hoitaa sen aktiivisemmin. Tai sitten vielä hankalampaa on se, että on varmaan aika tavallista, että kun se on tyytymätön ja ei saa apua, niin, niin sitten se jatkaa niiden anabolien käyttämistä.

00:50:34 DL-Joni

Joo, tai sitten alkaa tilaamaan itse tämmöisiä palauttavia lääkkeitä netistä ja siinäkin on sitten varmaan omat juttunsa, koska se hormonitoiminta on kuitenkin aika ei ihan niin yksinkertaista.

00:50:46 Antti Perheentupa

Niin, siinä pitäisi kuitenkin päästä normaaleihin arvoihin tietyllä tavalla, että kyllähän meillä esimerkiksi istukkahormonin pitkäaikaisesta käytöstä ei ole kauhean täsmällisiä tietoja, että on olemassa eläinkokeita. Toki ne on aika vanhoja ja ei ehkä ihan hirveän luotettavia, niin on ajatusta ja vähän huolta siitä, että tämmöinen pitkäaikainen istukkahormonin käyttö, niin voi kyllä olla itse kiveksille vuosien saatossa aika haitallista.

00:51:15 DL-Joni

Joo ja toi istukkahormoni, sitä pidetään aika suosittuna ja jopa turvallisena, mutta mitä tapahtuu, jos sä saat ne testosteroniarvot palautumaan sillä istukkahormonilla, onko riskiä että ne taas palautuu alaspäin, kun se istukkahormonin käyttö lopetetaan?

00:51:32 Antti Perheentupa

On siinä se, koska siis se kiveksen normaalin toiminnan säätely tapahtuu kuitenkin aivolisäkkeestä ja silloin, kun silloin kun sinne laitetaan sitä istukkahormonia, niin ei se aivolisäke tee yhtään mitään. Että se ero siinä on, että istukkahormonilla pystytään hoitamaan potilaita, jonka aivolisäke ei toimi ollenkaan, mutta, että istukkahormonia käyttämällä se aivolisäke uinuu aika lailla sillä lailla kuin ennenkin, mutta että siitä on nyt sitten erilaisia tavallaan protokollia olemassa, että millä lailla yritetään luovia tuommoisesta tilanteesta, että saataisiin se oma aivolisäke käyntiin, mutta, että siinä mielessä se ei ole semmoinen. Se on toki kivestä herättävä hoito, mutta se ei ole kiveksen säätelyä herättävä hoito, se istukkahormoni.

00:52:22 DL-Ville

Kyllä, tuota mistä sitten johtuu palautumisen yksilölliset erot, että toisilla se testosteronitaso voi palautua nopeampaa kuin toisilla. Osaat sä vastata siihen?

00:52:35 Antti Perheentupa

Siinä on varmaan tosi monta eri asiaa, että siinä on siis A) mitä steroideja on käytetty, kuinka pitkään sitä on käytetty, mitä annosta siinä on käytetty? Minkä kokoisesta ihmisestä on kysymys?

Sit mennään tieteellisiin asioihin, että androgeenireseptori, jonka kautta nää anabolit ja androgeenit vaikuttaa, niin ne on geneettisesti keskenään, ne voi olla hyvinkin erilaisia. Että toisella se reseptori on herkempi kuin toisella ja silloin se myöskin tavallaan selittää sitä, että jollakin testosteronin vaikutus on normaali, kun testosteroni on 15, kun toisella se pitää olla 30, että se vaikutus on normaali. Se varmaan perustuu siihen, että se kudoksen tavallaan herkkyys sille testosteronille on siitä androgeenireseptorista ja siihen liittyvistä muista tekijöistä riippuen aika yksilöllinen, että varmaan se menee sitä kautta. Sitten on tietysti hyvä muistaa, kun on puhuttu estrogeenistä, estrogeenireseptori on, on vähän samanlainen kuin androgeenireseptori ja varmaan siinäkin. Näitä ei osata ihan kaikkia asioita yksityiskohtaisesti. Mutta siinä on yksilöllisiä eroja näiden hormonien, kudosten herkkyydessä reagoida niille hormoneille.

00:54:04 DL-Joni

Joo ja tässä on juuri tämä riski, jos vertaillaan kavereitten kesken, että hänelle on käynyt näin ja näin ja ajatellaan, että itselle käy samalla tavalla, niin se ei kyllä pidä sitten aina paikkaansa varmaan.

00:54:14 Antti Perheentupa

Niin se on semmoinen, välillä vähän koomisia piirteitä saa joskus lääkärin työssä se, että ehdotetaan että kun mun kaverille tehtiin näin, että minkä takia ei nyt voida tehdä samalla tavalla.

On tietysti tilanteita, joissa voidaankin tehdä samalla tavalla. En mä sitä sano, mutta että kyllä yleensä aina lähdetään juuri sen asiakkaan taustoista ja tekemisistä korjaamaan sitä tilannetta, eikä naapurin.

00:56:46 DL-Ville

Joo vielä yhden kyssärin heitän tähän loppuun, kun usein näiden androgeenien käytön yhteydessä puhutaan kivesten surkastumisesta, niin mitä kiveksissä silloin oikein tapahtuu ja minkä takia?

00:55:00 Antti Perheentupa

Helppo kysymys. Jos, jos sinä pistät itseesi testosteronia, niin ne aivolisäkkeen hormonit, jotka säätelee kiveksen toimintaa, elikkä LH ja FSH, ne menee nollille. Ja kiveksen koko, sillä ei ole mitään tekemistä sen testosteronituotannon kanssa, että. Ne solut kiveksessä, niin sanotut leydigin solut, jotka tuottaa testosteronia, niin ei ne, vaikkei ne tuota sitä testosteronia, niin ei se kiveksen koko sen takia miksikään muutu. Mutta kivekset on täynnä metrikaupalla pienen pientä putkea. Ja sen putken sisällä tapahtuu se siittiöiden kypsyminen. Ne ikään kuin kypsyy sieltä sen putken reunoilta siihen keskustaan ja sitä kautta ne kulkeutuu sieltä sitten poispäin, vähän niin kuin pillin keskustaa. Ja nyt jos se FSH-hormoni menee nollaan tässä hoidossa ja se siittiötuotanto pysähtyy. Niin ennen täynnä kehittyviä siittiöitä oleva putki onkin tyhjä ja kun sitä on siellä metrikaupalla, niin se tyhjä putki aiheuttaa sen, että se kives on todella huomattavasti paljon pienempi kuin silloin, kun siellä on täyttä putkea koko kivestä.

Tehtiin aikoinaan ja siitä on nyt jo vähän aikaa, mutta on koitettu kehittää miehille ehkäisymenetelmää näistä hormoneista, ja niissä systeemeissä on ihan mitattu sitä kivesten kokoa, eikä ole pienintäkään epäselvyyttä siitä, etteikö ne kivekset oikeasti pienene.

Mutta siitä voi myöskin sanoa sen, että ei ne suomalaiset nuoret miehet ollenkaan kaikki huomaa sitä vaikka se on aika dramaattinenkin muutos joskus.

00:56:56 DL-Joni

Hei, vielä tähän liittyen, niin tämmöinen suora kudostuho. Onko se mahdollista kivessoluissa ja onko tämmöistä olemassa, että sitten sitä testosteronin palautumista ei tapahdu, koska on tapahtunut ihan tämmöistä suoraa kudostuhoa?

00:57:11 Antti Perheentupa

En mä ymmärrä, että näillä anaboleilla olisi semmoista suoraa kudostuhoa. En ole sellaiseen törmännyt. Mutta se on tietysti mielenkiintoinen kysymys, että onko näiden anabolien käyttäjien joukossa tavallista isompi ryhmä sellaisia miehiä, joiden kivesten toiminta alun perin on ollut huonoa. Että kun ei me tiedetä sitä, että mikä se on ollut silloin, kun ne on aloittanut, että onko siellä semmoisia ihmisiä, onko yliedustettuna ihmiset, jotka kokee sen testosteronihoidon välttämättömäksi siitä syystä, että se kiveksen toiminta ihan oikeasti on huono?

Ja silloinhan, kun meillä ei ole tietoa siitä, niin sitten kun ne jättää pois, niin en mä ikinä sillä lailla ajattele, että kun joku jättää anabolien käytön tai testosteronin pois ja näyttää siltä, että se ei palaudu, niin ei se syy ole se, että nyt se testosteroni on tuhonnut sen kiveksen, vaan silloin herää kysymys, että on jotain muuta tapahtunut. Nyt pois lukien ne murrosikäiset. Niistä me ei oikein tiedetä.

00:58:17 DL-Ville

Joo, kiitoksia Antti tosi paljon, että tulit mukaan tähän podcastiin ja tässä tuli tosi paljon kyllä hyvää tietoa.

00:58:24 DL-Joni

Joo kiitos paljon arvokkaasta ajastasi.

00:58:27 Antti Perheentupa

Kiitoksia. Tämähän oli ihan mukavaa jutustelua.

Jakson 6 tekstivastine

00:00:00 Intron juontaja

Tämä on Dopinglinkin podcast. Tässä podcastissa vastataan kuntodopingiin eli kilpaurheilun ulkopuoliseen dopingaineiden käyttöön liittyviin kysymyksiin.

00:00:13 Intro-musiikki

00:00:22 DL-Ville

No niin tervetuloa tänne Dopinglinkin podcastiin ja täällä paikalla taas Joni ja Ville ja tänäänkin on saatu aivan loistava vieras.

00:00:31 DL-Ville

Meillä on täällä paikalla Tuomo, the Möykky, Möykerö, Korhonen, kehonrakentaja ja sosiaalisen median sisällöntuottaja. Varmaan moni on törmännyt eri sosiaalisen median kanavissa Tuomoon ja meille oli tärkeätä saada tähän podcastiin mukaan henkilö, joka on puhunut avoimesti dopingaineiden käytöstä.

Usein ajatellaan, että Dopinglinkki pelkästään saarnaa yksipuolisesti haittavaikutuksista, mutta meidän tehtävä on myös tuoda esille ilmiöstä tutkittua tietoa, eikä meidän tarkoitus ole moralisoida kenenkään käyttöä. Jutellaan tässä jaksossa siis siitä, että mitä hyötyjä dopingaineiden käytöstä on, koska eihän niitä kukaan käyttäisi, jos niistä ei mitään hyötyä olisi. Haluatko sä Tuomo esitellä tähän alkuun itseäsi ja sinä olet yksi harvoista, joka uskaltaa puhua dopingaineiden käytöstä rehellisesti. Niin mistä sä luulet, että se johtuu?

00:01:33 Tuomo Korhonen

No en mä tiedä. Onhan siinä, ylipäänsä dopingaineista lähtee puhumaan, niin onhan se semmoinen aihe. Kun puhutaan kilpaurheilemisesta tai ylipäänsä mistä tahansa lajista missä on toi doping todella suosittua ja että käytetään sitä, niin kyllähän se on aika arka aihe jokaiselle, että ei siitä hirveän avoimesti ala ketään puhumaan, kun miettii sitten, että mitä siinä on kaikkia sivuseikkoja, kun lähtee tuosta asiasta puhumaan.

Toi dopingaihe, kun siitä lähtee puhumaan, niin kyllä mä tähänkin haastatteluun mietin sitä, että lähdenkö mä tähän, mut mun mielestä tää teidän juttu, mitä te teette on oikeasti sellaista tärkeätä asiaa.

Ja jos mä jollain tavalla pystyn tällä, mitä mä tässä näin sitten kerron, kun haastattelette mua, jos mä pystyn jotain muuta henkilöä tällä haastattelulla jeesaamaan, niin mulle tulee siitä hyvä fiilis.

Ei se, että mä rupeen tässä niin kuin oikeesti kertoilee, että miten sä käytät mitäkin ja tälleen näin. Varmaan toinen, ketä avoimesti puhunut dopingin käytöstä taitaa olla Marko Savolainen. Ei oikeastaan taida ketään muuta oikein olla.

00:03:00 DL-Joni

Marko on toinen tosiaan ja mekin mietittiin tätä jaksoa ja yritettiin kalastella tuolta ryhmistä, että ketä löydetään, niin eipä sieltä hirveästi tullut innokkaita, että se on kyllä hankalaa saada ketään puhuu siitä.

Ja ihan fiksuja sanoja kyllä puhuit tuosta noin. Jos puhutaan tästä voimailusta, treenaat aika paljon kehonrakennusta ja muuta voimailua, niin miten sä aloit tekee sitä, mikä johti siihen bodaamiseen ja treeni-intoon, mistä se lähti?

00:03:40 Tuomo Korhonen

Tota on kysytty monta kertaa, mutta ihan alkujaan mä kiinnostuin kamppailulajeista ja mä tykästyin Bruce Leen treenityyliin ja sitten siinä vaan jotenkin sen Bruce Leen myötä, kun mä oon aina ollut leffafriikki.

Mä oon tykännyt katsoa elokuvia, niin kun sä oot päässyt siihen tavoitteeseen, että sä olet saanut sen Bruce Leen kropan niin, että nälkä kasvanut syödessä ja sitten se on jossain vaiheessa ajautui sitten siihen. Ehkä enemmän varmaan, kun armeijaan menin, niin sitten alkoi vielä enemmän kiinnostaa se kehonrakennus, että aluksi se oli sellaista voimailua, mutta frendihän mut väkisin käytännössä raahasi 16-vuotiaana salille, että mullahan ei ollut mitään uskallusta mennä salille, että se oli kotitreeniä.

Tästä mä en oikein osaa sanoa, että missä vaiheessa sitten se tuli. Se niin sanottu kehonrakennus. Voimailu on ollut aina semmoinen, mistä mä oon tykännyt. Totta kai suurin vaikuttaja. Mulla on ollut tietenkin Arnold Schwarzenegger ja sitten suomalaisista yksi suurimpia vaikuttajia on ollut totta kai Marko Savolainen. Marko Savolainen on varmaan ollut semmoinen, mistä mulle tuli se ja Mika Nyyssölä, mistä tuli se kehonrakennuskipinä kunnolla. Et seurasi ja katsoo, että voi vitsi toi on kyllä siistin näköistä.

00:05:14 DL-Joni

Joo toi, kun puhuit noista esikuvista ja Bruce Leestä sun muista, niin me ollaan varmaan kaikki 80- luvulla syntyneitä suurin piirtein, itsekin muistan, että oli julisteet ja kaikki Rambot, Kommandot, Stallonet ja Schwarzeneggerit, että tämmöiset kovat äijät ilman paitaa, niin kyllä se on varmaan vaikuttanut aika monen elämään, että sieltä on tullut tavallaan esikuva.

00:05:39 DL-Ville

Kyllä mä itsekin aloitin yläasteella treenailee salilla, että samanlaista tarinaa itselläkin siinä taustalla. Jo aikaisessa vaiheessa tullut aloitettua voimailutreenit silloin.

00:05:53 Tuomo Korhonen

Niin niin, niin kyllä.

00:05:54 DL-Joni

Oliko sullakin alkuun se semmoista oheistreeniä ja missä vaiheessa siirtyi sitten niin kuin se pääpaino siihen pelkkään punttailuun?

00:06:03 Tuomo Korhonen

En mä tiedä. Oikeastaan nykyään tuntuu, että se on enemmän sitä punttia, mutta kyllä mulla oli aina se, että mä tykkäsin fillaroida paljon ja se huvittaa tietenkin sekin, että kun katsoo jotain tänä päivänä vähän vanhempaa materiaalia ja sitten vähän uudempaa materiaalia, ketä on ollut kanssa kovia fillaroimaan, on ollut Arnold Schwarzenegger niin se vähän huvittaa silleen, että ite ollu kanssa ihan törkeä fillaroimaan. Mä olin yhdessäkin duunis, mä vedin päivittäin sellaisia 24 kilsan lenkkejä.

Niinku himaan ja duuniin tuli yhteensä päivältä ja nyt mä oon miettinyt fillarointia kanssa, että aloittais.

00:06:43 DL-Joni

Joo hyvä peruskuntoa.

00:06:51 Tuomo Korhonen

Kyllä mulla on ollut aina jokseenkin vähän se aerobinen siellä taustalla, ettei oikeastaan. No mä osaa sanoa mikäköhän vuosi olisi ollut semmoinen, että se olisi ollut enemmän sitä pelkkää treenailua. Oisko ollu varmaan joskus kaksikymppisenä tai jotain?

00:07:14 DL-Joni

Kun tuloksia alkoi tulee niin huomasi muutoksia niin aluksia jäämään koukkuun tietyllä tavalla. Siihen treenannut joku huomaa sitä alkaa kasvaa alkaa tulla lihaserottuvuutta, niin miltä se tuntui siinä vaiheessa, tuntuiko, että nyt pitää painaa lisää kaasua, että tää hommahan on siistiä.

00:07:34 Tuomo Korhonen

No mä saatoin saada vaikutteita Bruce Leesta, niin se lähti koko kipinä siitä, kun mä näin sen touhut. Ihan jumalaton määrä vedettiin päivässä. 1200 vatsalihasta vai 1000 se veti ja puhuttiin useista sadoista toistoista punnerruksia, ja mä sain siitä semmoisen jäätävän kipinän. Vitsi toi on ihan sika siistiä. Ei pelkästään se, että kunto kasvaa, vaan se, et vitsi tulee hyvä fiilis ja kaikkea.

00:08:14 DL-Joni

Niin se tavallaan, kun huomasi sitä, että se kehittyminen alkaa tapahtua ja miten se alkoi tuntua, että se työ tuottaa tulosta, niin vaikuttiko se millä tavalla sitten siihen treeni-intoon ja kehonkuvaan ja muutenkin, että lähtikö tavallaan jalka kaasulle enemmän, että sitä alkaa tekemään treenaa mieli enemmän ja silleen et tajusi, että tää on se juttu ja tässä voi kehittyä paljon?

00:08:35 Tuomo Korhonen

No kyllä. Mulla totta kai alkoi oikeesti vähän lähteä lapasesta. Kyllä mä sen huomasin ja sitten kun se alkoi olemaan semmoista, että sitä alkoi treenaamista kirjaimellisesti vähän niin kuin kellottaa niin mullahan se meni loppujen lopuksi tosi pahaksi pakkomielteiseksi treenaaminen ja mulla on ollut aina jossain määrin semmoinen vääristynyt kehonkuva itsestä.

Jotenkin aina jollain lailla pelailee itseään ja katsoo, että mikä kohta ois mitä olisi hyvä treenaa. Vitsi, et itse et nää itseensä välttämättä sillä hetkellä, vaikka joku sanoi, että sä oot ihan hemmetin hyvässä kunnossa ja olet ihan jäätävän isossa kunnossa niin sitten näkee itsensä ihan erilaisena, jollain lailla aina on ollut se, että on tietyn esimerkiksi massan määrää halunnut itselle rakentaa, niin sitten kun on tavoittanut sen, niin sitten on ottanut uuden, että vielä isompi vielä isompi, että tavallaan ei riitä se taso mihin on päässyt minkä ajatellut aikaisemmin, että se voisi olla.

Niin ja nykyään tuntuu, että on enemmänkin se, että jotenkin en mä tiedä mistä johtuu, mutta tuntuu et voi syödä kuin hevonen, mutta paino ei meinaa nousta, ei millään, et vaikka niin kuin nälkä on suuri niin ei mitään paino pysyy samana.

00:10:18 DL-Ville

Mitä sitten, jos ei pääse treenaileen pitkään aikaan niin tuleeko paha ahdistus päälle, että pakko päästä?

00:10:24 Tuomo Korhonen

No nyt minulla ei ole enää niinkään silleen niin paha se, kun palataan vuosia taaksepäin. Se oli ihan järkyttävä. Siis mä otin ihan jumalattomia raivareita, jos mä en päässy salille. Se oli jostain parista päivästä kiinni ja saattoi päiväkin tehdä välillä ihan tuskaa, mutta totta kai sitten ainahan mulla on ollut se, että mä olen pyhittänyt levolle niin kuin sen ajan, että saa oikeasti ne lihakset kasvaan. Mulla on ollut parhaimmillaan välillä jopa kahdenkin viikon totaalilepoa, että mä en ole treenannut ollenkaan.

Et sitte, ku mulla on ollut aina se, et mä oon yleensä treenannut yksijakoisella, että mä treenaan joka kerta koko kehon läpi. Niin sitten, kun niitä aletaan laskea, jos vedät oikeasti kirjaimellisesti melkein 200 lasissa joka treenin, niin jos sä vedät neljäkin treeniä, niin sehän vastaa viikkokohtaisesti melkein neljän viikon treeniä yhteensä, kun aletaan laskea tarkkaan.

Niin välillä, kun tuollaisia treenejä on tehnyt, niin sitten on oikeasti ollut silleen, et paikallaan ainakin se viikon tai kahden tauko. Mutta nyt mä teen sen verran fyysistä duunia, niin on sitten ollut aika rankkaa se, että kun ei ole päässyt samalla lailla sinne salille, ei ole jaksanut mennä samanlailla sinne salille, niin sit on ollut vähän semmoinen paska fiilis ja sitten kun on lähtenyt kokeilemaan nostaa jotain vähän isompaa rautaa eikä olekaan samalla lailla liikkunut kuin aikaisemmin.

00:11:59 DL-Joni

Joo kyllä ja eikö sulla oo aika nuori lapsikin tullut tähän näin, että sekin varmaan sitten siihen päälle.

00:12:06 Tuomo Korhonen

Kohta ei tästä montaa kuukautta niin täyttää kaksi.

00:12:10 DL-Joni

No niin siis itsekin tuntee sen, että jos pariin päivään ei treenaa niin se on jännää, että heti tulee paljon jotenkin löysempi ja vähän semmoinen olo ja sitten kun meet treenaan, niin tuntuu, että se koko fiilis ja kroppakin muuttuu, vaikka se yks treeni ei tietenkään vaikuta mihinkään, että itse olotila on ihan eri.

Se on kyllä mielenkiintoinen ilmiö ja näitäkin on varmaan näitä tasoja. Musta tuntuu, että itselläkin on suhteellisen lievä, mutta voin uskoa, että joillakin se voi olla niin kuin vielä paljon voimakkaampi.

00:12:38 Tuomo Korhonen

Sitä niin.

00:12:40 DL-Ville

Tuota sitten voitaisiin kysyä semmoinen kyssäri, että mikä oli sun asenne dopingaineisiin ja niiden käyttäjiin silloin voimailun alkuvaiheessa.

00:12:51 Tuomo Korhonen

Mä oon ollut tosi dopingin vastainen. Mä treenasin 15 vuotta ihan naturaali ja mä olin tosi niin kuin vastaan dopingaineita. Mä katoin melkein aina, kun mä näin jonkun käden. Tiesin, että käyttää hormoneja niin mä katoin kieroon ja tälleen näin. Mä en hyväksynyt sitä, koska itsellä kumminkin ollut aina voimaa jo ihan naturaaliajoista lähtien, että sitten on ollut joissain lihasryhmissä ei ole vaan ollut uskallusta lähteä liikuttelemaan isompia rautoja. Mä olen ollut aina vähän semmoinen yksinäinen susi, että mä en oikein ikinä tykännyt, että minulla on mitään varmistajia, että sehän monia hirvittää. Liikuttamaan penkissä reilua kahta hunttia ilman mitään varmistajia. Mulla oli jotenkin varmistaja ollut aina semmoinen häiriötekijä.

Mutta joo aika kielteinen olin.

00:13:54 DL-Joni

Mikä sen aiheutti sen kielteisen asenteen?

00:13:58 Tuomo Korhonen

Ehkä se, että mä en ymmärtänyt. Mä en ymmärtänyt niitä, ketkä esimerkiksi ei kilpaillu tai nekin, jotka kilpaili, oli niistäkin totta kai negatiivinen näkökanta ja tälleen näin, että en mä oikein tiedä mikä siinä oli.

Ehkä siinä oli jollakin tavalla myös totta kai se kateus, et vitsi, että mä oon tehnyt oikeasti duunia esimerkiksi 10 vuotta ja noin treenannut joku viis vuotta ja ne on tuossa kunnossa. Helvetti, että ei ole mitään semmosta pitkää pinnaa enää, etten jaksa niinku oikeesti treenaa, ole sitä semmoista samanlaista motivaatiota, että mun pakko saada apuvälineet saman tien käyttöön.

00:14:52 DL-Ville

Oliko se sitten mikä aiheutti sen, että sä sit aloit käyttämään? Se kisailu?

00:14:56 Tuomo Korhonen

Ei mulla oli käyttämisessä oli se, että kun mä menin silloin kilpailee, niin kävin kokeilee yhdet kisat, niin mä olin katsonut kilpakalenteria, ketä siellä on kilpailemassa ja sit mä olin silleen niin, että ei jumalauta en mä tonne naturaalina nouse. Et mä meen vaan nolaa itseäni ihan oikeasti, vaikka kaikki sanoi että mä olin oikeasti naturaalinakin tosi kovassa kunnossa jo silloin. Niin mä olin, et ei ja täräytin ensimmäistä kuuria sillon.

00:15:33 DL-Joni

Niin sä et ollut kuitenkaan mikään tosi nuori, kun sä aloitit. Et ollu mikään semmoinen lähelle 20, mikä on semmoinen aika tyypillinen aloitusikä.

00:15:44 Tuomo Korhonen

Joo ei, mä luin silloin paljon siitä, että tosi moni mitä kirjoitti, että missä vaiheessa mitannut omat arvot, että mä en noihin testosteroniarvoihin enää niin hirveästi siis silleen usko, että paljon ruokavaliolla ja kaikilla pystyy vaikuttamaan myös omiin arvoihinsa.

Mä tutkiskelin silloin, että tosi paljon oli kirjoitettu, että jos kuuritkin aloittaa siellä jossain kolmenkympin paikkeilla melkein, kun omat tasot alkaa laskea ja 28 v. mä olin, kun ensimmäisen.

00:16:26 DL-Joni

Joo kyllä.

Tätäkin kuulee, että se on yksi käytön motiivi ja aloittaminen tavallaan, että on saavuttanut sen maksimin ja sitten tulee tällainen tasanne, kun alkaa tulee vähän sitä ikää, niin se on kans yksi milloin saatetaan alkaa harkitsee sitä käyttöä.

00:16:28 Tuomo Korhonen

Mutta en mä tiedä olisinko mä ikinä edes aloittanut käyttämistä, jos mä en ois kilpailuihin mennyt. Mä olin sitä ennen niin kielteinen, niitä vastaan.

Ja siihen aikaan parisuhteessa exän kaa, kenen kanssa olin silloin yhdessä, niin sano mulle, että jos mä ikinä aloitan käyttää mitään, niin hän jättää.

Mä aloin käyttää ja mä otin ensimmäiset kuurit salaa, että en mä niistä sanonut ja sitten kun mä pääsin Jyväskylän karsinnoista, niin sitten sano vaan et joo et hitto, että mä olen ylpeä susta. Sä pärjäsit noin hyvin, etkä oo mitään vetänyt kun miettii noita muita, mä sanoin ”niin kun miettii mitä nuo muut on” .

Sitten sen jälkeen. No mitä sä olet vetänyt? Ja sit mä aloin kertoo siinä kaiken, mitä mä olin käyttänyt ja totta kai siinä meni luottamus.

00:17:43 DL-Ville

Kyllä mä itsekin osaan sillä tavalla samaistua, että kun aloitti treenaamaan silloin joskus yläasteella ja yritti älyttömästi vetää voimatreeniä ja hypertrofiatreeniä. Sitten tuntuu, että ei kehity mihinkään, että jos jollain tietyllä salilla kävi, niin siellä oli älyttömän isoja ukkoja ja tuli silleen, että miten? Mitä mä oikein teen väärin?

Sitten kun kysyy joltain neuvoja tai näin, niin sitten saattaa joku sanoa, että syöt vaan 2-3 tunnin välein. Mutta vaikka mitä teki, niin ei kehittynyt mihinkään. Niin kyllä siinä motivaatio kärsii, kun sitä kuitenkin silleen vertailee itsensä muihin, varsinkin jos on semmoinen luonne, että vertailee itseänsä muihin, niin kyllä se sitten alkaa syömään sitä motivaatiota siinä treenissä.

00:18:36 Tuomo Korhonen

Kyllä.

00:18:37 DL-Joni

Jos puhutaan tästä käytön aloittamisesta, vähän jo siitä mainitsit. Niin millä aineilla sitten aloitit? Mitkä oli ihan ensimmäisiä?

00:18:48 Tuomo Korhonen

Propionaatin pikatestolla ja sitten Winstrol, toisella nimellä Stanot, niin kuivia oli mulla siinä niin kuin rinnalla. Et niillä mä aloitin.

00:19:00 DL-Joni

Joo mitä tuota etsit sä tietoa netistä vai oliko sinulla jotain tuttuja, jotka opasti?

00:19:08 Tuomo Korhonen

Tuttuja, eikä mua kukaan opastanut. Mä sai ite kuumotuksissa lyödä piikin reiteen ja olla ihan kauhuissani.

00:19:17 DL-Joni

Miltä ne ekat pistokset tuntui?

00:19:19 Tuomo Korhonen

Kyllä mua kuumotti ihan sikana. Siis joku propionaatti on kumminkin semmoinen, että se aika nopeasti lähtee vaikuttaa. Niin sit kun ne lähti vaikuttaan, tuli hyvä fiilis ja kaikkea. Mutta se pistäminen, niin kyllä mä sanon, että se jännitti ihan sikana. Totta kai pelotti, jos jotenkin pistää väärin tai jotain muuta vastaavaa.

00:19:45 DL-Ville

Onko sulla tullut jotain huonoja kokemuksia noihin liittyen, vaikka tommoiseen väärin pistämiseen?

00:19:52 Tuomo Korhonen

No ei mulla silleen huonoja kokemuksia oo ollut, että oon saattanut pistää vähän väärään kohtaan ja sit on verta ollut lattialla oikein kunnolla tai mun mielestä kerran osui verisuoneen aika lailla, että tuli semmoinen tosi erikoinen olo. Se oli trenii mun mielestä silloin. Ja on osunut myös hermoon.

00:20:20 DL-Joni

Kun näitä anabolisia steroideja on tosi paljon erilaisia, niin koetko sä, että niillä on paljon eroja, onko tiettyjä aineita, kiristelyyn ja massan kasvattamiseen?

00:20:32 Tuomo Korhonen

On on. Onhan niissä eroja.

00:20:35 DL-Joni

Kyllä, huomaako sen ihan se eron, kun vaihtaa jotain tai vetää tietyn kuurin?

00:20:41 Tuomo Korhonen

Huomaahan sen eron. Kyl sen huomaa, mikä kerää nestettä enemmän ja mikä tuo sitä kivisyyttä ja sellaiset, mitkä sitten taas kerran eivät kerää sitä nestettä lainkaan vaan nimenomaan se kivisyys tulee esille paremmin.

00:20:56 DL-Joni

Joo, nykyään puhutaan paljon tuosta kruisailusta, ettei välttämättä pidetä kuurien välissä taukoja ollenkaan. Niin mikä sun oma mututuntuma siitä, ettei pidetä semmoisia jaksoja ollenkaan, missä ei käytetä mitään, vaan vähitäänkin vedetään sitten vähän pienemmillä määrillä koko ajan vuoden ympäri?

00:21:16 Tuomo Korhonen

En mä tiedä. Kyllä mun mielestä olisi hyvä vetää välillä semmoinen niin sanottu totaalilepo siihen. Kyllähän mäkin ensimmäisen pitkän setin jälkeen pidin kisojen jälkeen melkein vuoden putkeen ja sitten sen jälkeen jaksoiko mun pääkoppa pitää just hikistä kaksi kuukautta taukoa.

Eihän se kaksi kuukautta, se ei ole juuri yhtään mitään, mutta se että pitäisi oikeasti pystyä pitämään, vaikka se kolmekin kuukautta, niin sekin olisi vielä parempi. Että totta kai mä ymmärrän, jos se kruisailu on enemmänkin sitä, että voisi sanoa, että se on pääkoppajuttu ja sitten totta kai sitten taas niille, joilla on ne omat tasot mennyt alas, että ei ole edes uskoa siihen, että ne lähtee millään tavalla nousuun niin sitten vedetään sitä kruisailua siinä niin, että pää pysyy käytännössä balanssissa.

00:22:24 DL-Joni

Joo, liittyykö se just, että jaksaa just ja just sen 2-3 kuukautta olla ilman, niin siihen tunteeseen tavallaan, että saattaa tulokset tippuu vaan, onko se vaan se ihan se oikeasti se fyysinen ja psyykkinen olo. Mitä seuraa siitä, kun ei ole?

00:22:39 Tuomo Korhonen

Kyllä mä veikkaan, että siinä on sekä että.

00:22:40 DL-Joni

Kyllä toihan on se syy miksi moni ei uskalla välttämättä lopettaakaan sitten, että jos ei puhuta pelkistä tauosta, vaan jos haluaa kokonaan eroon.

00:22:48 Tuomo Korhonen

Niin niin.

00:22:55 DL-Ville

Miten sitten kun aloitit sen käytön, niin minkälaisia hyötyjä siitä sitten tuli ja vastasiko ne sitä mitä sä olit odottanut?

00:23:04 DL-Joni

Ja oliko korkeat odotukset?

00:23:06 Tuomo Korhonen

No totta kai oli tietysti korkeat toiveet ja odotukset, mutta esimerkiksi kisojen jälkeen, kun siirtyi vähän vahvempiin hormoneihin ja ylipäänsä steroideihin, niin kyllä sen huomasi, millaisia joistain tuli. Tuli se nesteen kertyminen, esimerkiksi pohkeet olivat niin turvoksissa, että hyvä kun pystyi kävelemään alas. Jäätävä paine maastavedossa, ei pystynyt kunnolla tekemään ja siinä oli vaan koko aika se mielessä, että nyt mä kasvan, vaikka oikeesti tuntuu, että tekee kuolemaa. Kyllähän niissä on omat vaikutuksensa ja se mitä fiilistä ne tuo ja tälleen, niin kasvattaa sitä nälkää vielä enemmän.

00:24:03 DL-Joni

Oliko se sitä, mitä sä odotit? Maalannut itsellesi jonkun erilaisen kuvan?

00:24:10 Tuomo Korhonen

No mä oon puhunut monta kertaa tosta aiheesta ylipäänsä monen kanssa ulkopuolella sosiaalisesta mediasta, että se mitä kaikkea skeidaa ne aiheuttivat, oliko se sitten oikeasti sen arvoista, että totta kai mä pääsin niihin tiettyihin tavoitteisiin, mitä mä halusin, mutta sitten siinä oli kaikki muut sivuseikat.

00:24:40 DL-Joni

Joo jos sä puntaroit tavallaan hyötyjä ja haittoja, niin mitä mieltä sä olet, kumpi tällä hetkellä voittaa? Tai sillon joskus aikaisemmin?

00:24:49 Tuomo Korhonen

No tietenkin hyödyt totta kai, että mutta kyllähän noista se on aina haittansa, että eniten minua ehkä noissa hormoneissa, en lähe nyt ketään leimaa tai mitään, mutta aika yleistä on hormonisokeus mikä tarkoittaa sitä, että kun sä tykität tavaraa tavaran perään, niin sä koet, että sulla on hyvä fiilis ja sä et välttämättä huomaa sitä, jos sun pinna esimerkiksi kiristyy. Ja mullakin on niitä jotain frendejä, joiden kanssa pyörii, niin ne ei itse huomaa sitä ollenkaan sitä omaa impulsiivisuutta, vaikka niille mainitsisi siitä, ”En mä ole, mulla on hyvä fiilis, ei mulla oo pinna kireällä”. Ja kun mä alan miettiä itseäni tästä vuosia takaperin niin mä hoin tuota ihan täysin samaa. Siis olenhan mä ollut aina impulsiivinen luonteeltani, mutta se niin kuin boostas vielä, että se räjähti ihan.

00:26:08 DL-Ville

Tulet siinä semmoinen niin kuin tosi vahva itsevarmuus.

00:26:11 Tuomo Korhonen

Tulee ego kasvaa varsinkin ihan jumalattomasti.

00:26:16 DL-Joni

Joo ja se on toi impulsiivisuus just nimenomaan, jos sitä on valmiiksi niin se saattaa lisää sitä, mutta eihän se kaikilla sitä tietenkään tee, mutta sitten tuollainen saattaa kyllä.

00:26:29 Tuomo Korhonen

Ja mulla oli tietenkin myös se, että mä olin niin kuin paniikissa siitä, että tyyliin jos nyt jätän kaiken niin onko se minä enää se minä, mikä sillä hetkellä oon. Mutta sehän mitä hormonit sinusta tekee, niin sähän olet se, vaikka sä niitä hormoneja käytät. Sä olet ihan täysin sama ihminen, mutta vaan se sun hormonitoiminta on vaan boostattu ja ne sun piirteet tulee vahvempana esille.

Ja sillähän mä sain taas voitettua sen itseluottamuksen ja sen oikeesti, et jumalauta kyl mä oon ihan se sama Tuomo, jos on oikeesti joku sellainen tilanne, että mä joudun sanoon, vaikka joillekin suoraan, niin mä pystyn sen sanomaan.

Kun tuntuu, että aina turvautui siihen, että nyt mulla on testot koneessa. Nyt ei ole kyllä mitään hätää. Nyt kyllä pystyy sanoa ihan niin kuin, et mä oon äijien äijä.

00:27:36 DL-Ville

Kyllä tullut semmoista henkistä kasvua sitten myös.

00:27:39 Tuomo Korhonen

Tosi paljon.

00:27:42 DL-Ville

Miten noi voimatasot ja kehonkoostumus, kun aloittaa aineiden käytön, niin kuinka nopeasti tuloksia sitten tulee?

00:27:51 Tuomo Korhonen

No mä räjähdin viidessä viikossa.

00:27:55 DL-Joni

Mitä se tarkoittaa käytännössä?

00:27:59 Tuomo Korhonen

Turposin viidessä viikossa aika lailla, että jotkut oli silleen, et ei jumalauta, et en ole nähnyt tuollaista, että tapahtuisi noin nopeasti.

00:28:16 DL-Joni

Mutta sullakin varmaan toimii aineet aika silleen tehokkaasti.

00:28:17 Tuomo Korhonen

Mulla on aina mitä tahansa lisäravinteita mä oon syönyt tai jos on joku kipulääkekuuri tai joku nii tuntuu et mä oon niin kuin tosi yliherkkä, että mä en tarvitse kuin pienen määrän.

Ja sitten taas tuntuu, että se on aina ihan sama, jos puhutaan hormoneista, niin tuntui, että mikä tahansa lisäravinne niin se on aina silleen, että nälkä kasvaa syödessä. Tulee se, että jos vähän vielä lisää otat vaikka EAA:ta, että ei nyt tänään oo otettu ku tuon ja tuon verran.

00:28:57 DL-Joni

Alko menee kaks desiä kreatiinia palkkariin.

00:29:01 Tuomo Korhonen

Kreatiinia mä en enää ole hirveästi käyttänyt. Ilmeisesti mun oma kreatiinituotanto on niin hyvä, että aina kun mä vedän kreatiinii, mul nousee arvot ihan helvetisti, niin siksi mä en enää käytä kreatiinia ja sitten taas se, että vatsa menee niin sekaisin ja oikeasti suolisto on ihan kuralla ja oon kuullut monelta tuota ihan täysin samaa.

00:29:25 DL-Joni

Joo, ooks tehnyt sen lataamalla silleen, että viikko vetänyt enemmän ja sitten tiputtanut vähän?

00:29:31 Tuomo Korhonen

Joo mä tein sitä yhdessä välissä, mutta sit mä aloin käyttää ihan silleen et mä otin joku 10-5 grammaa aina esimerkiksi treenipäivinä. Sitten mulla saattoi olla välipäivinä vaan 5 g. Ei siinä, hyvä lisäravinne mutta ei vaan oikein mulle sovi.

00:29:50 DL-Joni

Joo itse muistan ekaa kertaa otin kreatiinia 17-18-vuotiaana. Penkki nousi ihan hulluna silloin, jos näin nyt voi sanoa hulluna ja hulluna, mutta kuitenkin jotenkin tuli semmoinen olo, että se tasaantui tietenkin. Mutta et voin vaan kuvitella sitten, jos vetää vähän jotain vahvempaa niin miltä se tuntuu kun oikeasti alkaa kehittymään?

00:30:10 Tuomo Korhonen

Mut kreatiinista täytyy sanoa semmoinen, että musta tuntuu, että tänä päivänä kreatiini ei ole ihan sitä tismalleen samaa mitä se ennen oli, koska mä muistan itsekin ne kun mä latasin sitä kreatiinia. Tankkausjaksoja siis se turpoaminen oli ihan jotain jäätävää ja sitten se voimatasojen kasvaminen tänä päivänä tuntuu, että ihan kuin vetäisi vehnäjauhoa sheikkerissä eikä tapahdu mitään.

00:30:37 DL-Joni

Joo joo.

00:30:38 DL-Ville

Se oli kyllä legendaarinen palkkarijuoma muistatteko semmoisia niitä vanhoja soijaproteiineja missä ihan semmosta jankkia niin meikä jossain vaiheessa veti sitä soijaa, niin se oli kyllä niin hirveätä juoda se tavara, että huhhuh.

00:30:54 Tuomo Korhonen

Mäkin vedin sitä sen takia, kun olin armeijassa ja muistan sen, oliko siinä 100 grammassa 90 grammaa proteiinia? Vedin ihan jäätäviä määriä sitä siellä.

00:31:11 DL-Joni

Niitä, kauheita ämpäreitä myytiin ja varmaan edelleenkin myydään.

00:31:16 DL-Ville

Se taisi olla itseasiassa muuten aika halpaa se soijaproteiini verrattuna heraan silloin.

00:31:20 Tuomo Korhonen

Joo niin oli ja sit tuli ihan jäätäviä massgainer-purkkeja, ihan hirveetä. Hirveintä litkua mass3000:ta ja mitä niitä oli, missä oli ihan kauhea maku. Sehän on oikein ihan kuin siirappisuklaata olisi vetänyt kurkusta alas.

00:31:40 DL-Ville

Mass Blast oli ainakin.

00:31:42 Tuomo Korhonen

Mass Blast oli ainakin.

00:31:45 DL-Ville

Se oli se yks South Parkin jakso missä Cartman alkoi vetää noita massatuotteita just ja sit se vaan liho ihan helvetisti ja sit se kehuu, että katsokaa mikä kaappi mä oon.

00:32:00 DL-Ville

Miten tuota sitten käytön loputtua niin miten käy sitten lihasmassalle ja treeniteholle?

00:32:10 Tuomo Korhonen

No itsellä ollut ainakin silleen niin, että totta kai kyllähän se paineistus saattaa jonkun verran kadota ja saattaa ne voimat tippua. Itsellä on nimittäin nyt jonkun verran sitä tapahtunut.

Mutta se, että pitää siitä ruokavaliosta oikeasti kiinni ja yrittää pitää päänsä kasassa, että ei antaisi periksi. Että se on pahin, jos haluaa just varsinkin jättää noi hormonit ja sun muut. Niin se, että muistaa sen aina, että yrittää jotain semmosta joka buustaa sinua siihen niin, että sä et retkahda sinne hormonien puolelle. Mulla taas on se, että mua on buustannut, että mä en ole lähtenyt siihen linjalle uudelleen, niin on se pinnan kireys. Sitten se, että tosi moni kaveri tutut ja kaikki on sanonut, että mä oon ihan erilainen. Mä oon paljon mukavampi ja mun kanssa on kivempi jutella, että mä oon ihan kuin eri ihminen.

Mitäs muuta. No ihon laatu. Mä en siis oikeasti ihan suoraan tiedä, että mitä nää Suomen hormonit on, kun vertaa jenkkeihin. Suomessa kun jengi vetää hormoneja, niin suurimmalla osalla alkaa naama punottaa, kuin meillä olisi oikeasti joku ikikrapula päällä. Mulla oli itsellä sama. Peilistä katsoi niin naama oli kuin ois dokannut monta viikkoa putkeen.

Ihon laatu paranee ihan hemmetisti, kun lopettaa, että siinä on tosi paljon positiivisia seikkoja.

00:34:26 DL-Joni

Joo, ihan mielenkiintosta.

Pakko kysyä ihan mielenkiinnosta, että oletko sä kuurien aikana mittauttanut sun testosteroniarvoja? Harrastatko sä semmoista, että analysoit, käyt labroissa tai muuta?

00:34:45 Tuomo Korhonen

Joo kävin silloin yksillä kovilla kuureilla, kun mulla meni melkein 2 g viikossa semmoista testomikseriä, semmoista 400 mg, missä oli neljää erilaista testosteronia, niin silloin mulla oli niin tapissa, mä en muista missä ne arvot oli. Mulle joku kaverikin sanoi, että hänelle ei ole tullut vastaan, että kellä olisi ollut noin korkealle arvot. Mulla taas oli hyvä fiilis. Mulla ei ollut yhtään pinna kireällä silloin eikä mitään.

00:35:26 DL-Joni

Muistatko, mitä ne oli?

00:35:29 Tuomo Korhonen

Prosenteissa puhuttiin, mutta mä en muista. Minua kiinnostaisi se, että kun näkisi ne arvot, että mitä ne on ollut. Varmaan löytyisi, kun lähtisi tuolta katsomaan jotain vanhoja mitä saa tuolta. En mä tiä näkyyks tuolla nykyään, ei taida olla enää Kanta vaan Maisa tuo, mistä pystyy näkemään.

Sieltä jos näkisi ne niin pitäis kattoo. En oo tajunnut tsiigaa ollenkaan, mutta sit kun mä lopetin silloin kun mä olin, mitä mä olin, ekan kerran, kun piti jättää kokonaan pois ja ennen kun mä siirryin sitten niin sanotusti omatoimiselle korvaushoidolle. Ne ei ikinä noussut kymppiin asti, että ne oli jossain kasissa.

00:36:22 DL-Joni

Joo odotiksä kauan siinä?

00:36:22 Tuomo Korhonen

Kyl mä reilu puoli vuotta olin varmaan niin kuin ihan kliininen. Mut sit mä juttelin tossa noin nyt sitten kun jätti, mitä mulle tulee, mulla tulee ensi kuussa 9 kuukautta täyteen, mä jätin nuo kaikki omatoimiset korvaushoidot pois.

Niin sit mä juttelin sen lääkärin kanssa, niin sain tosi hyvän lääkärin kunnallisen kautta, mikä on perehtynyt noihin ja tälleen näin. Se sanoi, että kärsivällisyyttä ihan oikeasti, että omien arvojen palautumisessa saattaa mennä reilu vuosi, että ne oikeasti alkaa palautua kunnolla ne arvot ja tälleen. Mä oon itse ollut nyt erikoisella ruokavaliolla mistä on tosi paljon puhuttu, että muun muassa Mark Bell joka on tunnettu tuolta Bigger, Stronger and Faster -dokkarista, niin puhunut tuosta carnivoresta, että sillä saa buustattua aika hyvin omia testosteroniarvoja. Tällaisellä mä olin tos kuukauden verran, mutta ei vaan pää oikein kestänyt sillä ruokavaliolla, että mun oikeasti oli pakko alkaa ottaa vähän hiilareita kehiin. Mulla oli hiilarit varmaan jossain siellä 5-10 paikkeilla alkuunsa, eli ihan ekaksi jossain reilussa parissa kympissä ja sitten mä vedin ne ihan nolliin. Mä vedin pelkkää lihaa, voita ja kananmunia. Sitten sen jälkeen otin siihen vähän marjoja messiin, niin kuin tyrnimarjoja vedin siinä rinnalla. Alko oikeesti jo ottaa päähän kattoa ittee, kun näytti ihan pannukakulta.

00:38:32 DL-Ville

Oletko sä jaksanut treenata kuitenkin?

00:38:34 Tuomo Korhonen

Oon jaksanut treenata, että tos ruokavaliossa on se ihan hemmetin hyvä, että voimatasot, kun malttaa vaan olla sillä ruokavaliolla, mä arvostan niitä jotka oikeasti carnivorella on, ja mahdollisesti itsekin varmaan syklittelen carnivorea ja sitten vähähiilarista, koska se voimakapasiteetti on ihan käsittämätöntä, että oikeesti carnivorella on semmoinen fiilis sitten, kun se ruokavalio on edennyt pitemmälle, ihan kuin olisi jotkut kuurit päällä. Siis se paine ja kaikki mitä siellä salilla tulee, niin se on ihan jotain jäätävää.

00:39:21 DL-Ville

Kun äsken sanoit, että lääkärissä oot käynyt, niin minkälainen terveydenhuollossa on yleensä ollut suhtautuminen dopingaineisiin. Minkälainen vastaanotto, jos on tullut puheeksi?

00:39:34 Tuomo Korhonen

No mulla on aika paljon ollut lääkärit sellaisia, että ne ei ole mitenkään lähtenyt tuomitsemaan tai mitään. Saattanut jotkut sanoa, että ei ole hyvä juttu ja näin, että varmaan itse tiedät. Mä oon sit, että ”joo tiedän, tiedän”, et ei ole sen erikoisempaa.

00:39:38 DL-Ville

Onko semmoinen fiilis ollut, että olet saanut apua terveydenhuollosta?

00:39:55 Tuomo Korhonen

Joo oon. Ja sit jos mä en oo saanut apua, niin miten mä oon saanu varsinkin testosteronimittauksen itselleni, mä olen sanonut, että monta vuotta hormonitaustaa ja oon just tossa hiljattain noin puoli vuotta sitten lopettanut. Olisiko mahdollisuus päästä mittauttaa testoarvot. Et se on yksi paras kikka mitä sanoa.

00:40:22 DL-Joni

Miten toi testosteronin korvaushoito? Mitä mieltä sä olet siitä, onko siitä tullut puhetta?

00:40:31 Tuomo Korhonen

Ei mulla ainakaan. Mä voin sanoa, että mulla on libido ja kaikki ihan kondiksessa, ettei ole mitään. Mä kävin mittauttaa nyt tossa noin. No mulla tuli nyt tässä kuussa kahdeksan kuukautta ja mä kävin mittauttaa tämän kuun alkupuolella arvot, että en ole vielä saanut en tiedä missä mennään. Mutta ensinnäkin kun silloin olin omatoimisella korvaushoidolla, mitä mä löin sen millistä puoleentoista milliä ja 10 päivän välein niin mä voin sanoa, että mitkä kolotukset tuli koko ajan jänteistä ja kaikkea, että kun sulla on kirjaimellisesti keho on tulehdustilassa koko ajan. Niin se, että treenit oli välillä yhtä helvettiä. Mulla oli hirveät kyynärpääsäryt ja aina johonkin paikkaan kolotti. No melkein voisi sanoa, että ihan totaali done. Että ei ole mitään enää sen jälkeen, kun mä jätin tuon.

00:41:52 DL-Joni

Joo eli sulla ei ole korvaushoitoa niin se on ihan loistavaa kuulla.

00:41:54 Tuomo Korhonen

Ei ole korvaushoitoa.

00:41:58 DL-Ville

Voisin kysyä tuosta, että jos sä tilaat aineita, niin miten sitä voi varmistua puhtaudesta ja voiko sitä edes mitenkään varmistua tai onko jotain tiettyjä paikkoja, joista on tiedossa, että sieltä saisi puhdasta ainetta, ettei sitten tule mitään epäpuhtauksia.

00:42:18 Tuomo Korhonen

Mulla ei oikeastaan. Mä en ole ikinä mistään netistä tilaillu. Aina ollut jonkun tutun kautta tai jotain, mutta eihän niistä ikinä voi olla täysin varma, että mikä on aitoa ja mikä ei.

00:42:19 DL-Ville

Aika paljon noita kaikkia nettikauppojakin.

00:42:20 Tuomo Korhonen

Niin on ja pimeät verkot sun muut niin kyllähän niistä saa aika hyvin tilattua ja tänä päivänä varmaan tuolta jostain muista maista saa aika helposti, jos tilailee jotain pieniä määriä. Että en tiedä, en ole ikinä itse tilannut ainakaan. Aina ollut kumminkin se, että jos jää Tulliin tai jotain.

00:42:46 DL-Ville

Jos mietitään, että käyttää niin vaikuttaako siihen, että uskaltaako hakea apua, jos käyttö olisi kriminalisoitu mitä luulet?

00:43:24 Tuomo Korhonen

Niin en tiedä.

00:43:25 DL-Ville

Jos kysytään silleen, että onko siinä semmoista stigmaa tai häpeää hakea terveydenhuollosta apua? Joskus on kuullut semmoistakin, että siellä ei välttämättä aina se suhtautuminen ole niin hyvä.

00:43:46 Tuomo Korhonen

Niin onhan sitä tosi moni, mä veikkaan, että ainakin jos miettii tästä vähän taaksepäin, niin varmasti on ollut sitä, että jengi ei ole uskaltanut lähteä edes hakemaan mitään korvaushoitoa vaan ihan sen takia, että siinä on se häpeän tunne ja nyt toi varmaan kelaa, että mulla on jotain häikkää alakerrassa ja tällein.

Et varmaan, jos se olisi kriminalisoitu kyllä sieltä varmaan joltain sitä häpeää tulisi. Totta kai kyllä mä uskon, että sitäkin varmaan tapahtuisi silloinkin. Et on sitä varmasti tänä päivänäkin vielä, että totta kai varmaan jokainen haluaa oikeasti että ne omat testoarvot, että ne olisi oikeasti luontaisesti kohdillaan eikä se, että niitä pitää jonkun ulkoisen kautta buustata ja saada toimimaan, niin kyllä siellä varmasti on sitä häpeää jollain lailla. Ja en mä ihan suoraan sanottuna ymmärrä lekureita, ihan vaan lääkäreille terveisiä tässä näin, et mä en niin kuin oikeesti ymmärrä koko helvetin testogeeliä, että oikeasti jos jollain on arvot ollut jo useamman vuoden ihan päin prinkkalaa, niin kirjoita nyt jumalauta sille se korvaushoito äläkä iske jotain geelipurkkia käteen ja käske sitä hinkkaamaan käsivarteen. Koska se on aika yleistä, että se ei kovin monella nostata. Mulla on yksi kaveri, joka sitä käyttää, niin sen arvot noussut kahden vuoden aikana juuri minnekään.

00:45:19 DL-Joni

Joo sillä usein vissiin aloitetaan ja katsotaan vähän, että lähteekö se toimimaan vai ei.

00:45:28 DL-Ville

Joo toikin juttu on vähän eri tavalla muissa Pohjoismaissa, että kun käyttö on kriminalisoitu, niin siitä on sitten juuri tullut semmoista, että saatetaan tehdä vaikka kuntosalilla kuntoilijoille testejä, niin tuleeko siitä semmoisia underground-kuntosaleja ja kuinka paljon se sitten vaikuttaa siihen, että ihmiset hakeutuvat hoitoon, jos tulee jotain haittavaikutuksia.

00:45:56 Tuomo Korhonen

Niin niin kyllä. Thaimaaseen vaan.

00:46:05 DL-Joni

Siellä saa.

00:46:06 Tuomo Korhonen

Siellä saa. Ei tarvitse miettiä.

00:46:08 DL-Ville

Mitenkäs jos mietitään noita SARM:eja. Tulee tämmöisiä uusia aineita, niin onko sulla niistä mitään mielipidettä?

00:46:22 Tuomo Korhonen

On mul kokemusta yhdestä SARMS:ista itselläni. Mutta mitä mä nyt teidänkin sivulta stalkkailin, niin niistähän on vaan muutama SARMS, mitä oon tutkiskellut ja lueskellut, mitä ei luokitella käytännössä hormoneiksi eikä steroideiksi, vaan se on periaatteessa kehon omaa tuotantoa tai hormonitoimintaa buustaava lääke. Että eihän niistä ole hirveästi tehty tutkimuksia, mutta kyllä aika paljon niitä Britanniassa hehkutetaan. Et tosi paljon jengi tekee Youtube-videoita ja hehkuttaa niitä. Nehän on Briteissä kilpaurheilussa todella suosittuja.

00:47:24 DL-Ville

Joo tästä on tullut meillekin kyssäreitä, että se vähän sekoittaa, kun lainsäädäntö esimerkiksi jenkeissä SARM:it voi olla laillisia ja Suomessa sitten kiellettyjä niin se sekoittaa sitä, että saatetaan tilata tänne niitä SARM:eja

00:47:37 DL-Joni

Niin ihminen voi olla, että se on vaikka lisäravinne ja tilaa sitten ja se voi jäädä Tulliin kiinni.

00:47:42 Tuomo Korhonen

SARM:seista pitää sen verran sanoa, että mä en ymmärrä sitä, että kun ne on muissa maissa sallittuja ja ne luokitellaan lisäravinteiksi, että niitä myydään ihan liikkeessä lisäravinteena. Niin sitten, vaikka totta kai niistäkin saattaa tulla haittavaikutuksia, mutta jos lähdetään johonkin PDH:hon, kuinka paljon oikeasti PDH:n on välillä Suomessakin tungettu kiellettyjä aineita, joissain pusseissa saattaa olla, että ei suositella kilpailu-urheilijoille. Niin sitten, että minkä takia voisi olla tuommoinen sallittu täälläkin. Mä en ymmärrä sitä et se on muualla sallittu, että minkä takia ei sitten täällä.

00:47:42 DL-Joni

Ja, että se on vissiin sitäkin just niin kuin sanoit, on tutkittu niin vähän ja tuolla jenkeissä ollaan vissiin kiristämässä sitä.

00:48:37 DL-Ville

Mun mielestä ainakin joidenkin SARM:ien käyttö on jenkeissä kielletty FDA:n toimesta.

00:48:46 Tuomo Korhonen

Siellä on ne tietyt SARM:sit on sellaisia, että ne luokitellaan niin kuin steroidien kaltaisiksi, mut sit on ne tietyt, mitä pidetään periaatteessa semmoisina kehon toimintaa buustaavina lisäravinteina.

00:49:11 DL-Ville

Onko sulla kokemusta palauttavista aineista, vaikka istukkahormonista, klomifeenista, tamoksifeenista?

00:49:24 Tuomo Korhonen

Clomi on ollut ainakin varmaan hirvein palauttava mitä oon ikinä käyttänyt. Mul meni kuuppa ihan sekaisin siitä. Varsinkin silloin kun ensimmäisen kerran lopettelin ja oli tarkoitus silloin just lopettaa ihan kokonaan. Silloin palauttelin clomilla.

Niin mä vedin keittoa, niin mulla meni kuuppa ihan sekaisin ja mulla oli välillä pinna niin kireellä, ihan kuin olisi ollut joku kovakin hormonikuuri, ja sitä on tosi moni muukin sanonut samaa.

No Nolva. En mä tiedä nyt siitä siis silleen. Vedin Nolvaa ihan kuurien välillä ihan vaan estääkseni, ettei tule mitään gynoja. No istukkahormoni (HCG) on ollut ehkä mun mielestä parhain, että mä tässäkin, kun mä kehoani palauttelin, niin hetken aikaa käytiin sitä, et oma kivestentuotanto lähtisi toimimaan nopeammin. Vaikka mullekin siitä aikanaan sanoi yksi yksityinen lääkäri, kenen kanssa juttelin, että periaatteessa ihan sama, vaikka sä tikkaisit palauttavia niin se keho palautuu. Kumminkin on tutkimuksia tehty, että se palautuu ihan yhtä nopeaa vauhtia, käytätkö sä niitä palauttavia vai et, mutta sä saatat välttää semmosia side effectejä niillä palauttavilla.

00:51:04 DL-Joni

Joo kyllä juuri näin.

00:51:06 DL-Ville

Me ei ole hirveästi kysytty näistä haittavaikutuksista. Niin mitä kaikkia haittavaikutuksia sinulla on sitten tullut?

00:51:15 Tuomo Korhonen

No Decasta, kun mä en silloin aikanaan hirveästi tiennyt. Mä vedin hirveät määrät Decaa. Muistan sen, kun joku sanoi, että onko sulla ikinä ollut Deca-kikkeliä ja sitten kun se tapahtui niin sen ties kyllä mikä on Deca-kikkeli.

Mitäköhän muita side efektejä on ollut? Mulla on aina oikeastaan vaikuttanut niin pahasti ihoon noi hormonit, että mulla vielä harvinainen ihosairaus niin se on buustaantunut hormoneilla, että se on ollut ihan järkyttävää se iho-ongelma.

Ja totta kai mitä enemmän tykität kehoosi testosteronia, niin se vaikuttaa sitten taas alakertaan, että pitäisi vetää sitten siihen rinnalle jotain, mikä blokkaa. Totta kai tuollaisia side efektejä on saattanut olla.

00:52:20 DL-Ville

Onko pysynyt kaikki verenpaineet ihan normina?

00:52:40 Tuomo Korhonen

Verenpaineiden kanssa mulla oli ongelmia. Mulla oli yläpaine tosi korkealla. Parhaimmillaan mul tos viime kesänä, varsinkin kun olin korotetulla korvaushoidolla, mul oli se yks SARM:ssi siinä niin oli yläpaine 170-180 ja alapaine hipoi lähelle hunttia ja silloin oli vähän erikoinen olo.

00:53:08 DL-Joni

Niin kuin säkin puhuit alussa ja mitä mekin ollaan kuultu monelta, että ei ymmärrä tämmöisiä harrastekäyttäjiä, että miksi joku alkaa käyttää, jos ei ole suurempia tavoitteita.

Oletko sä mitä mieltä tämmöisestä ja millaisia käyttäjätyyppejä on? Pystytkö ite jaottelemaan vai onko toi sun maailma vaan tohon bodyskeneen?

00:53:41 Tuomo Korhonen

Niin, en mä semmoista, oma mielipide on, jos multa joku frendikin sanoo, että vois laittaa jotkut setit päälle ja sit silleen, että ihan huvikseen meinasit vai onko kisatavoitteet? Mulla on jotenkin aina ollut se, että kun itse käynyt kokeileen kisat ja on edelleen kilpakipinää, niin miksi sä pumppaat itseäsi mitään tuollaista, jos sinulla ei ole minkään asteista tavoitetta kuin vaan se, että mä näytän hyvältä.

Ja se, että sä oikeasti tuhoat sun elimistöä kirjaimellisesti vaan ja lyhennät sun elinikää ja varsinkin, kun siihen ottaa on näitä yleisiä viihdepumppaajia, jotka oikeasti pumppaavat itseensä myrkkyy ja sitten mennään viikonloppuna tuonne illan rientoihin ja tampataan lattiaa ja sanotaa, että klubin isoimmat hauikset.

00:54:38 DL-Joni

Mutta tota se on. Itse asiassa varmaan se suurin osa käyttää tuon takia.

Aika harva kuitenkin bodaajia, että suurin osa nykyään on just tommosia, tavallaan haluaa näyttää hyvältä, kun bilettää ja tekee vaikutuksen muihin.

00:54:54 DL-Ville

Semmoista imagon vuoksi.

00:54:57 Tuomo Korhonen

Ja mä senkin jollain tavalla ymmärrän aina niin kauan, että oikeasti osaa säilyttää sen komeuden ja sen ettei lähde pumppaamaan liikaa. Mutta siinä vaiheessa, kun alkaa olemaan aknea niin helvetisti kaulassa ja selässä ja kaikkialla ja näyttää oikeasti semmoiselta möröltä, että se ei ole oikeasti mitään hienon näköistä. Sitten vielä kaiken lisäksi luulevat, että jotkut muijat sattuisi kiinnostumaan niin no freakin way.

00:55:23 DL-Joni

Mutta kiitos Tuomo tosi paljon rohkeudesta ja varsinkin rehellisyydestä, niin oli tosi kiva jutella.

00:55:24 DL-Ville

Kiitos paljon.

00:55:30 Tuomo Korhonen

Jes kiitos paljon. Kiitos teille.

Jakson 5 tekstivastine

1
00:00:00,560 --> 00:00:13,000
Intron juontaja: Tämä on Dopinglinkin podcast. Tässä podcastissa vastataan kuntodopingin eli kilpaurheilun ulkopuoliseen dopingaineiden käyttöön liittyviin kysymyksiin.

2
00:00:24,080 --> 00:00:31,280
DL-Ville: Tervetuloa tänne Dopinglinkin podcastiin. Täällä paikalla tuttuun tapaan Joni ja Ville.

3
00:00:31,840 --> 00:00:40,560
Meillä on tänään vieraana Mikko Salasuo, Nuorisotutkimusseuran vastaava tutkija, talous- ja sosiaalihistorian dosentti.

4
00:00:41,200 --> 00:00:46,520
Haluatko Mikko näin alkuun kertoa vähän taustoistasi ja miten ne liittyvät tähän kuntodopingiin?

5
00:00:47,480 --> 00:01:42,040
Mikko Salasuo: Kuntodoping tuli minulle niin että minulta kysyttiin vuonna 2007, Opetus- ja kulttuuriministeriöstä, että olisinko kiinnostunut tutkimaan tällaista aihetta, koska heillä olisi tarve tietää siitä. Kyse oli silloisen opetus- ja kulttuuriministeriön sekä oosiaali- ja terveysministeriön yhteisestä pyrkimyksestä saada jotain tietoa kuntodoping-ilmiöstä, josta oli alettu puhua silloin enemmän julkisuudessa. Myös ministeri Stefan Wallinin tuolloinen kulttuuri- ja urheiluministeriö oli nostanut tämän aiheen Turun Sanomien kolumnissaan esiin.

6
00:01:43,800 --> 00:02:06,040
Mikko Salasuo: Tämä tuli minulle, koska olin tutkinut huumekulttuureita moninaisella aineistolla tällaisia salassa ja piilossa olevia ilmiöitä päihdekentällä. Erityisesti STM:n puolella oli ilmeisesti ajateltu, että minulla olisi pääomaa toteuttaa myöskin tämän kaltainen tutkimus.

7
00:02:07,040 --> 00:02:37,200
DL-Joni: Olet vähän tuollainen elävä legenda tällä teemalla. Aika harva Suomessa on kuitenkaan tutkinut noin perinpohjaisesti kuntodopingia. Itse asiassa aika samoihin aikoihin perustettiin tämä Dopinglinkkikin. Se oli sitä aikaa. Osaatko sanoa mikä siinä oli 2010-luvun vaihteessa, molemmin puolin, mikä ampaisi puheenaiheeksi tämän kuntodopingilmiön?

8
00:02:38,200 --> 00:03:31,680
Mikko Salasuo: Oikeastaan voisin sanoa niin päin, että minulla oli toinen tutkimusaihe vielä kesken siinä vaiheessa, kun tähän aiheeseen perehdyin. Sovimme, että kun se on valmis, niin aloitan tämän. Kuitenkin perehdyin tähän aiheeseen. Autoin opetus- ja kulttuuriministeriötä siinä, kun he yrittivät löytää Dopinglinkille sopivaa kotia. Varsinkin koska tiedettiin että kyse on digitaalisesta palvelusta, niin keskusteluissamme tuli esille nimenomaan A-klinikkasäätiö, jolla on tunnetusti erittäin vahva traditio digitaalisen ehkäisevän työn tekemisessä.
Itse asiassa Päihdelinkki taitaa olla maailman ensimmäinen sähköinen palvelu ehkäisevässä päihdetyössä.

9
00:03:32,480 --> 00:04:31,800
Mikko Salasuo: Sillä tavalla se koko prosessi, tutkimustyö ja Päihdelinkki kietoutuivat toisiinsa. Vastauksena itse kysymykseesi, kyllä se liittyi siihen, että kansainvälisesti oli tullut joitain yksittäisiä tutkimustuloksia ulos. Meillä oli joitain yksittäisiä tutkijoita ja henkilöitä politiikassa, jotka olivat huolissaan tästä ilmiöstä. Myös urheilun dopingaineiden puolella toimivat lääkärit ja lääketieteen ammattilaiset olivat sitä mieltä, että he olivat havainneet tämän ilmiön laajentumista. Tavallaan tämä ilmiö nousi näiden kaikkien yhteisestä vaikutuksesta. Se oli varmaan sitten ministeri Wallinin intressi, joka käynnisti toiminnan tähän liittyen, koska tällainen poliittinen intressi tarkoittaa myös sitä, että tällaiseen tutkimukseen on varoja käytettävissä.

10
00:04:32,640 --> 00:04:52,360
DL-Joni: Aivan. Eikö tämä vähän ollut lähtöisin tuolta Yhdysvalloista ja muista Pohjoismaista, joissa huomattiin että käyttö on alkanut lisääntymään ja alkoi tulemaan näitä ensimmäisiä tutkimuksia. Pelättiin, että Suomeen tulee tämä ilmiö vähän jälkijunassa.

11
00:04:52,360 --> 00:05:55,760
Mikko Salasuo: Ehdottomasti. En ole varma, mutta voin melko syvällä rintaäänellä sanoa, että tämä liittyi myös EU jäsenyyteen ja eri EU-puheenjohtajamaiden teemoihin, jotka aina valitaan puheenjohtajakauden ajaksi keskeisiksi teemoiksi. Doping tuli siten myös sitä kautta. EU-piireissä oli tätä jo seurattu. Siellä oli omat asiantuntijaryhmät ja poliittiset intressit tämän aiheen piirillä. Tavallaan se tuli myös EU:n kautta, että me tarvitsimme myös tietoa tästä asiasta Suomessa. Ehkä tiivistettynä sen voisi tyhjentää niin, että se lähtöasetelma oli, että me ei oikeastaan tiedetty mitään siitä ilmiöstä. Suomessa ei käytännössä ollut aihetta koskevaa tutkimusta lainkaan, vaan kaikki tutkimus käsitteli dopingin käyttöä ainoastaan huippu-urheilun puolella, tai yksittäisten aineiden käyttöä lääketieteen näkökulmasta.

12
00:05:56,520 --> 00:06:22,920
DL-Joni: Onhan tämä todella tuore ilmiö. Tuosta ei loppujen lopuksi hirveän kauaa ole aikaa. Itsellä jäi mieleen tuosta EU:n niin sanotusta White paperista tällainen lause, että: "EU:n mukaan dopingaineisiin pitäisi suhtautua samalla vakavuudella kuin huumausaineisiin." Tämä on jäänyt mieleen. Mikä oli juuri niitä aikoja silloin.

13
00:06:23,160 --> 00:07:14,800
Mikko Salasuo: Täsmälleen. Ja tässä lausahduksessa käy myös ilmi miten eri maissa suhtaudutaan eri tavoin tällaisten uusien ilmiöiden säätelyyn. Monissa Euroopan maissa oli ajatuksena tietysti, että lähtisimme kriminalisoinnin kautta tekemään sitä työtä. Samalla haluttiin rinnastaa doping huumausaineisiin. Ruotsi yhtenä esimerkkinä, jossa on tunnetusti aika konservatiivinen suhtautuminen päihteisiin ja sen kaltaisiin ilmiöihin. Esimerkiksi päihteiden puolella koko ajatus preventiosta ja haittojen vähentämisestä hyväksyttiin Ruotsissa Länsi-Euroopan maista ihan viimeisten joukossa. Tässä oli myös Ruotsilla iso merkitys.

14
00:07:14,800 --> 00:07:28,920
DL-Ville: Te olette tosiaan Mikko Piispan kanssa yhdessä kirjoittaneet tämän Kuntodoping-kirjan ja tässä kirjassa ensimmäistä kertaa määritellään tämä kuntodoping-termi. Haluaisitko vähän kertoa siitä termistä, että miten se sai alkunsa?

15
00:07:28,920 --> 00:09:33,240
Mikko Salasuo: Itse asiassa, ensiksi voisin vielä sanoa sellaisen yleiskommentin, että tämä oli tutkimusaiheena hauska ja äärimmäisen kiinnostava, koska siitä ei ollut aiempaa tutkimusta. Lähtökohtana olikin, että yritetään ottaa esille mahdollisimman monta eri kulmaa ja meillä oli seitsemän eri aineistoa. Samaan aikaan minun on tietenkin pakko sanoa, että tietämys ja aiheen ymmärrys on edennyt Suomessa ja maailmalla paljon. Välillä tuntuu siltä, että kymmenen vuotta sitten kerätty tieto ei välttämättä ole ihan sitä terävintä, viimeisintä tieteellistä keskustelua. Enkä tietenkään niin kuvittelekaan. Tämän kuntodopingin puolelta lähtökohta oli kuitenkin tehtävän määrittelyssä ja tutkimuksen määrittelyssä. Ei lähdetty aineperspektiivistä, vaan lähdettiin siitä, että puhutaan aineista, joita käytetään nimenomaan huippu-urheilun ulkopuolella.

Tämä kunto-sana ikään kuin kytkeytyy kuntosalitoimintaan, koska kuitenkin on niin, että poikkeuksetta kuntosali on ainakin se väline, jossa hyödynnetään sitä dopingaineesta saatavaa lisää. Toki esimerkiksi juoksemisessa ne mekanismit voivat olla vähän toisenlaisia. Joka tapauksessa tämä on se toinen kytkös. Suomen kieli on vähän ohut, eikä meillä ole välttämättä ihan oikeaa sanaa. Toinen kytkös tulee sitten tietenkin ajatuksesta, että se on enemmänkin kuntourheilua tai kuntoilun puolella tapahtuvaa (urheilua), erotuksena huippu-urheiluun. Nämä kriteerit tutkimukselle olivat silloin enemmän käyttökulttuurista ja käyttöskenestä lähteviä kuin niitä, joita sittemmin on tehty kansainvälisessä keskustelussa enemmän aineperustaisesti.

17
00:09:33,240 --> 00:10:16,680
DL-Joni: Tuohan on ensinnäkin tosi hyvä termi. Tosi vaikeatahan tuollaista on lähteä keksimään. Mutta mitenkäs tuo doping-sana itsessään? Se on osa tätä kuntodopingia. Sehän on hirveän vahva sana, jos verrataan esimerkiksi englanninkielisiin termeihin. Tai sanotaan näin, että tieteellisessä kirjallisuudessa yleensä tällaiset eurooppalaiset, ei englanninkieliset maat, käyttävät helposti doping-sanaa, mutta jenkit, britit ja Australia, ne välttävät tuota doping-sanaa. Ne puhuvat ennemminkin tällaisista ulkonäköä parantavista ja suorituskykyä parantavista aineista. Mitä mieltä olet tällaisesta jaosta?

18
00:10:17,040 --> 00:12:21,040
Mikko Salasuo: Tämä on hyvä keskustelun aihe. Mitä itse ajattelen toi doping-sanasta? Kansainvälisessä keskustelussa ja kirjallisuudessa puhuttiin silloin enemmän jopa recreational doping usesta. Puhuttiin doping usesta huippu-urheilun ulkopuolella. Ei ollut vielä kovin jäsentynyttä maastoa tämän kysymyksen ympärillä, joka sittemmin on kehittynyt todella paljon. Siinä mielessä tuo doping-sana on hankala, että Suomen kielessä sanan dope-doupata, mitä me käytimme tässä, konnotaatio aineisiin ei ole niin voimakas. Tavallaan sen pyrkimykset, tai tavoitteet ovat linjassa sen kanssa, että douppaamalla pyritään niin kuin hevosia buustaaman, mistä se sana on aikanaan tullutkin.

Huumetutkimuksen näkökulmasta pohdimme termiä "suorituskykyä parantava". Onko se suoritus nyt heti? Onko sama asia puhua esimerkiksi jostain piristeestä, joka parantaa suoritusta juuri sillä hetkellä, vai onko kyseessä joku hormoni, joka itse asiassa kehittää kehoa niin, että siitä on suorituksessa hyötyä? Jolloin itseasiassa se aine ei varsinaisesti paranna suoritusta, vaan se parantaa lihasten kasvua. Tämä käsiteulottuvuus oli tämän tutkimuksen alkukentässä varsin hajanainen. Ehkä jos nykypäivänä pitäisi määrittää termiä, voi olla että päädyttäisiin toisenlaiseen määrittelyyn. Tuolloiseen suomalaiseen tiedontarpeeseen tuo termi, kuntodoping, on se mihin päädyttiin.

20
00:12:21,160 --> 00:12:34,240
DL-Joni: Se on vakinaistanut hyvin asemansa suomalaisessa yhteiskunnassa ja keskustelussa. Se on aika poikkitieteellinen termi. Sitä käytetään aika hyvin.

21
00:12:34,240 --> 00:13:34,080
Mikko Salasuo: Se oli meidän, Dopinglinkin ja minun, työn kannalta tärkeää, että me saatiin joku termi jolla se erottuu huippu-urheilun dopingista. Jos siitä näkökulmasta ajattelen, niin on todella hyvä, että se on yleistynyt. Voimme olla samaa tai eri mieltä, että onko se juuri se sana mikä on hyvä jäädä puhekieleen, mutta me löysimme jonkun käsitteen millä pystymme puhekielessä ymmärtämään mistä asiasta puhutaan.
Tein väitöskirjaa silloin vuosituhannen alussa huumeidenkäytöstä ja silloin ilmestyi termi ”recreational drug use” kaikkiin kieliin, EU-papereihin, tutkimuksiin ja näin edespäin. Tämä on samankaltainen termi. Silloin tuli hirvittävä tarve ehkäisevässä työssä ja muualla keksiä siihen sana. Siihen sitten tämä väitöskirjani synnytti termin viihdekäyttö. Kielihän on väline asioiden ymmärtämiseen. Siinä mielessä en nyt pistä päätä puskaan tuostakaan termistä vielä.

22
00:13:34,080 --> 00:13:49,760
DL-Joni: Ei kannatakaan. Onhan meillä muun muassa dopinglainsäädäntö. Ihan tuolla rikoslaissa puhutaan dopingaineista. Onhan sen hyvä olla täällä suomen kielessä. Se toimii meillä aika hyvin kyllä.

23
00:13:49,800 --> 00:14:08,360
DL-Ville: Voitaisiin siirtyä sitten tuonne kuntodopingin historian puolelle. Tuossa kirjassa käsittelette kuntodopingin historiaa ja tämä varmasti kiinnostaa kuuntelijoita. Mistä kuntodopingin käyttö voidaan laskea alkaneeksi ja miten se on rantautunut tänne suomeen?

24
00:14:08,400 --> 00:16:16,960
Mikko Salasuo: Kyllä minä jotenkin paikannan sellaisessa yleisemmässä viitekehyksessä tämän sinne 1800-luvulle ja 1900-luvun alun hevosdouppauksiin, mutta en mene sinne. Ajattelen, että se on 60-luku jolloin oikeastaan koko länsimainen yhteiskunta luo uutta suhdetta kaikkiin kemiallisiin yhdisteisiin, on kyse sitten huumausaineista tai lääkkeistä. Ne ovat kaikki olleet jo pitkään olemassa, mutta tavallaan ne alkavat saada uudenlaisia instrumentaalisia merkityksiä. Kaikkia huumausaineita, jotka on ollut aikaisemmin lääkkeitä, aletaan käyttämään virkistyskäyttöön. Toisaalta myöskin alkaa lääkeaineiden instrumentaalisempi käyttö, joka sitten kytkeytyy lääketieteen kehittymiseen.

Kyllä se on 60-luku se jolloin, tämän isomman käänteen kautta, dopingaineet alkavat määrittyä huippu-urheilun puolella tarkemmin. Niitä aletaan säädellä tarkemmin ja tunnistetaan, että ihmiset käyttävät näitä aineita suorituskykyään parantaakseen. Olen kyllä tietoinen siitä, että suomalaiset ovat käyttäneet niitä aineita hiihdossa jo vuosikymmeniä, mutta tässä puhutaan niistä nimenomaan tässä kuntourheilu kontekstissa. Voisin kuvitella, että siellä se alkaa varmaan pikkuhiljaa löytämään tiensä aluksi Yhdysvalloista ja Briteistä, yksittäisten voimailijoiden kautta kuntosalikontekstiin, jossa se yleistyy 80-luvun aikana. Suomeen se rantautuu tuolloin 90-luvun alkupuolella, kun meille tulee tämä kuntosalibuumi, johon sitten liittyy myös näitä ilmiöitä, jolloin sitten rantautuu myös ne muut kuntosali-ilmiöt kuin pelkästään se salilla käynti. Tämä oli tämmöinen minihistoriikki.

26
00:16:16,960 --> 00:16:34,400
DL-Joni: Jos mennään vähän ajassa taaksepäin tuonne 1900-luvun alkuun ja näihin maailman sotiin, niin näetkö että niillä oli suuri vaikutus tähän suorituskyvyn parantamiseen, varsinkin piristeisiin ja miten ne vaikutti siihen tulevaisuuteen.

27
00:16:34,560 --> 00:18:09,960
Mikko Salasuo: Ehkä juuri niin, että jos me laajennetaan sitä ajatusta douppaamisesta ja suorituskyvyn parantamisesta vain salilla tai jossain muualla, niin silloin kaikki kemikaalit, on ne sitten lääkkeitä, nykyään huumeina tunnettuja, nykyään lääkkeinä tunnettuja tai nykyään dopingina käytetyt aineet, niin niiden kaikkien juuri toki löytyy sieltä varhaisemmasta vaiheesta joiltain osin. Pääosin sieltä ensimmäisen maailmansodan ajoilta ja sitten tietenkin kiihtyvästi toisessa maailmansodassa, jolloin kehitettiin erilaisia lääkkeitä ruokahalun vähentämiseksi, taistelukyvyn parantamiseksi, jaksamisen parantamiseksi. Moniin erilaisiin tarkoituksiin. Muun muassa ekstaasi-huume taidettiin patentoida jo 1913, jos en väärin muista. Alun perin se oli nimenomaan Saksan armeijalle kehitetty ruokahalun hillitsemiseen tarkoitettu aine, joka sittemmin on saanut aivan toisenlaisia merkityksiä.

Silloin kun ei tunnettu käsitteitä huume tai doping, eikä puhuttu edes lääkkeistä, niin itseasiassa esimerkiksi jonkun amfetamiinin johdannaisen voidaan ajatella olevan ihan yhtä lailla dopingia sotilaalle, lääkettä sotilaalle ja ehkä tämän päivän kontekstissa huumetta sotilaalle. Silloin nämä määritelmät ovat olleet paljon epäselvempiä.

29
00:18:10,760 --> 00:18:16,000
DL-Joni: Eihän tuohon aikaan kukaan tiennytkään kuntodopingista mitään.

30
00:18:16,000 --> 00:18:50,080
Mikko Salasuo: Ei mutta jos käytetään tämän päivän jäsentelyjä. Tämä myöskin tuo esiin näiden aineiden nykyisten määrittelyjen epämääräisyyden, tai epäselvyyden. Eihän oikeasti ole semmoisia aineita kuten doping tai huumeet edes olemassa, vaan nehän ovat täysiä tällaisia sopimuksia. On sovittu, että tietyt aineet ovat tietynlaisten kategorioitten sisällä ja myös lainsäädännössä on näin määritelty, mutta kyllä ne palaavat tosiaan sinne hyvin pitkälle menneisyyteen.

31
00:18:50,080 --> 00:19:18,680
DL-Joni: Samoihin aikoihin tämä hormonien valmistaminen ja syntetisointi otti näitä ensi askeleita. Mitenkäs, oletko perehtynyt yhtään siihen, kun kuulee tällaista legendaa että, Saksan armeijan natsisotilaisiin pumpattiin testosteronia, niin onko tämä ihan legendaa. Joskus tästä on puhuttu, mutta sekin on vain ollut varmaan lähteen lähteen lähde. Sitä alkuperäistä lähdettä ei ole missään tiedossa. Oletko itse kuullut tällaisesta?

32
00:19:18,800 --> 00:20:15,320
Mikko Salasuo: Tuohon kyseiseen legendaan en ole törmännyt, mutta kyllä varmasti on joihinkin pumpattu joitain. Ja esimerkkinä ehkä käyttäisin tässä mieluummin lähempänä olevaa esimerkkiä, jonka tunnen paremmin. Esimerkiksi metamfetamiinin käyttö suomalaisten kaukopartiolaisten joukossa. Siitä tulee jatkuvasti enemmän tietoa ja sitä uskalletaan tutkia. Nehän on ollut myös vähän tabuja nämä aiheet. Esimerkiksi Suomessa heroiinin käyttö lääkkeissä oli niin yleistä 30-luvulla että me saatiin siitä kansainliitolta huomautus siitä, että me käytettiin aivan merkittävästi enemmän lääkkeitä. Ennen kaikkea sotilaskontekstissa metamfetamiinista Suomessa jotkut ovat leikillään sanoneet, että "suomalainen sisu" on yhtä suuri kuin metamfetamiini, kun puhutaan Talvisodasta. Anteeksi, Jatkosodasta.

33
00:20:16,200 --> 00:20:24,880
DL-Joni: Nämä ovat juuri varmaan tämmöisiä tabuja mitä on alettu tutkimaan vähän eri kulmista nyt, kun on vähän enemmän aikaa kulunut.

34
00:20:25,000 --> 00:20:58,360
Mikko Salasuo: Eihän ne mitään salaisuuksia ole. Silloin kun me mennään tällaisiin yhteiskunnallisiin sodan kaltaisiin kriisitilanteisiin, niin silloin 70 vuotta sitten tai 100 vuottakin sitten ja pääosin vieläkin, ovat moraaliset kysymykset aika toissijaisia. Kyllähän esimerkiksi armeijat käyttävät edelleenkin aineita. On aivan varma, että Suomellakin on sota-ajan varastoa varten aineita, joilla pystytään douppaamaan miehiä, jos siihen tilanteeseen joskus jouduttaisiin.

35
00:20:58,400 --> 00:21:01,680
DL-Joni: Niin, silloin pitää aina puntaroida, mikä on se pienempi paha siinä tilanteessa.

36
00:21:01,680 --> 00:21:44,360
Mikko Salasuo: Kyllä. Mutta kyllä tämä on ihan päivänselvää, että tosiaan pervitiinistä, ihmelääkkeestä, Suomessa puhuttiin paljon. Sitten sotien jälkeen meillä on kirjallisuus täynnä kuvauksia siitä, miten urheilussa, esimerkiksi hiihdossa otettiin heti sotien jälkeen, 40-luvulla, 50-luvulla, käyttöön se, mitä oli sodassa opittu. Tästähän on ihan hiihtäjät itse kertoneet. Minullakin itse asiassa taitaa yksi kirja olla tuossa hyllyssä, missä käydään läpi tätä dopingin historiaa. Siellähän on hyvin eläviä, rikkaita, jopa hassuja kuvauksia siitä, miten mustikkakeittoon on laitettu jotain joukkoon ja suksi kulki niin kuin olisi uusi ihminen, vaikka oli 50 kilometriä ehtinyt jo hiihtää.

37
00:21:45,080 --> 00:22:13,640
DL-Joni: Tämähän on mielenkiintoista, että juuri piristeillä oli hirveän vahva merkitys tuossa, vaikka tämä ei ollut kuntodopingia. Jos puhutaan dopingista, niin piristeet oli silloin juuri niitä aineita, joita käytettiin. Nykyään helposti, jos mekin vaikka puhutaan piristeistä, oli ne sitten vaikka jotain amfetamiinin johdannaisia, niin sitten se on kääntynyt vähän päinvastoin. Joku saattaa ajatella, että ne on huumausaineita ja että ei me mitään piriä käytetä, me käytetään niitä hormoneja. Nykyään on siirretty sitä painoa sinne hormonien puolelle.

38
00:22:13,640 --> 00:23:06,040
Mikko Salasuo: On. Ja se vaan kertoo vaan siitä miten nämä stigmat, joita näihin liitetään, syntyvät. Esimerkiksi amfetamiinin kohdalla se huumestigma syntyi vasta 70-luvun alusta. Tavallaan se on hirveän vaikeaa ihmisten hahmottaa, ymmärtää, käsittää se aika jolloin esimerkiksi amfetamiinia on saanut Suomesta apteekista ihan 50-luvulle asti. Jopa ilman reseptiä. Tavallaan, kun ne stigmat on niin vahvoja, niin ne vähän hämärtävät sitä meidän tapaamme katsoa. Voisi sanoa, että nykyajan stigmat, niiden synty ajoittuu siihen 60-luvulle, jolloin tavallaan me länsimaissa uudelleen määriteltiin mikä aine kuuluu mihinkin kategoriaan. Jolloin alkaa dopingkontrolli tiukempana, dopingsäätely, jolloin alkaa huumausainepolitiikat eri maissa ja me luodaan keinotekoisesti nämä kategoriat eri aineista.

39
00:23:07,760 --> 00:23:42,280
DL-Ville: Seuraavaksi voitaisiin sitten puhua tuosta väestötason esiintyvyydestä. Meillähän on tuon THL:n päihdetutkimuksen mukaan noin 1 % väestöstä käyttänyt tai kokeillut dopingaineita. Globaalisti miesten käytön esiintyvyyttä on arveltu, että se olisi noin 6 %. Tämä on tietyllä tapaa myytti tämä käytön jatkuva yleistyminen. Siitä ei sinänsä ole hirveästi tutkimusta tämän väitteen tueksi, mutta silti arvioidaan, että tämä olisi noususuunnassa tämä käyttö. Mitä olet mieltä tästä asiasta?

40
00:23:42,920 --> 00:24:40,200
Mikko Salasuo: Tuota voi katsella minusta kahdesta eri perspektiivistä. Ehkä toinen liittyy juuri tähän 60-luvulla käynnistyneeseen ehkä kulttuuriseenkin prosessiin, jossa erilaisempia aineita aletaan käyttämään yhä instrumentaalisemmin. Vaikkapa LSD:tä saadakseen psykedeelisiä kokemuksia ja nähdäkseen maailmaa vähän toisenlaisesta vinkkelistä tai jotain hormoneja lihaskunnon nostamiseksi. Tämä kehitys on jatkunut ja mennyt hienosyisemmäksi. Tavallaan olisi kummallista, jos tässä myös oman kehon muokkaus, joka on länsimaisessa yhteiskunnassa yksi megatrendi, niin siihen liittyen ihmiset ei hyödyntäisi aineita.

Ehkä se toinen näkökulma on se, että näihin liittyy se tietty stigma. Näihin liittyy se tietty leima ja se leima on todennäköisesti aika tärkeä siinä, että kuinka paljon näitä uskalletaan käyttää, miten niihin suhtaudutaan ja miten ylipäätään niiden käyttäjiin suhtaudutaan. Ja se varmasti toisaalta on myös se, joka rajoittaa sitä intoa kokeilla ja käyttää. Suomessahan se leima dopingilla oli "jotain likaista". Se tuli sieltä urheilun kautta tällaisena "epärehellisenä". Kun lähdettiin tekemään ensimmäistä kertaa väestötason mittauksia, tuolloin 2010 taisi olla se ensimmäinen kysely, niin tulos oli se että 1 % suomalaisesta väestöstä käytti dopingia.

Tämä 1 % on toistunut myös muissa kyselyissä. Tämä on aika hyvä tämä suomalainen mittari silloin, kun katsotaan sitä yleisyyttä väestötasolla. Suurin osa näistä tutkimuksista, varsinkin ulkomaisista, kohdistuu johonkin tiettyyn populaatioon. Vaikkapa vankeihin, tai high school -opiskelijoihin tai johonkin muihin. Niissä aina on se ongelma, että ensinnäkin se tehdään toisessa maassa, jonka kulttuuri on toisenlainen, jolloin se stigmakin on toisenlainen. Toisaalta taas tämä erityispopulaatio ei edusta, ei ole vertailukelpoinen, suomalaisen väestön kanssa. Tässä mielessä minä vähän hämmästelen näitä joitain tutkimuksia, joissa kerrotaan, että kuinka yleistä se on miesten keskuudessa, jotka eivät perustu väestötason mittauksiin.

On hämmästyttävää, että ei puhuta että "tässä populaatiossa" se on tämän kokoista ja tässä tämän kokoista mutta väestötasolla jotain muuta. Se on silloin yksiselitteisesti väärä se argumentti.

44
00:26:37,000 --> 00:26:54,920
DL-Joni: Eikö tuo ole tuo korkealta kuulostava 6 % luku, minkä Ville mainitsi, juuri nimenomaan sellainen, että siihen on vedetty näitä populaatioita mukaan, muun muassa kuntosalilla kävijöitä. Oikeastaan on tutkittu kaikkia populaatioita mutta siellä on ollut mukana sellaisia populaatioita, jotka käyttävät huomattavasti enemmän kuin keskiarvo.

45
00:26:55,400 --> 00:27:50,920
Mikko Salasuo: On sellainen yksi artikkeli. Minun täytyy ihan rehellisesti sanoa, että en ole parin viime vuoden aikana, sanotaan kahden vuoden aikana, hirveästi katsonut, että onko näitä. Näitä kansainvälisiä väestötason mittauksia en ole hirveästi skrollaillut. Prevalenssi, siis tätä ilmenevyys, että joskus kokeillut.

Silloin vajaa kymmenen vuotta sitten, ei siitä ole niinkään paljon aikaa, tuli tämä Sagoe, oliko hän norjalainen vai ruotsalainen kirjailija? Norjalainen, joka oli tehnyt tällaisen arvion. Ihan kiinnostuksesta tein niin, että kävin ne jokaisen lähdeviitteen läpi, johon siinä oli viitattu. Todellakin, tämä arvio perustui sellaiselle tutkimukselle, että siellä ei ollut käytännössä muistaakseni yhtään väestötason mittausta, vaan kaikki oli tehty kuntosalin kävijöihin tai tietyn ikäisiin nuoriin miehiin.

Näistä jotenkin laskettiin yhteen se luku, joka on tavallaan täysin mahdotonta, koska ne ei edusta sitä koko väestöpopulaatiota. Olin siinä aika hämilläni siitä, että miksi se piti yleistää koko populaatioon, kun sellaista mittaria ei ole olemassa. Se on vähän sama asia, kun me mentäisiin teidän kanssanne kysymään lähimpään keskiolutbaariin kysymään, kuinka moni juo keskiolutta ja julkaistaisiin siitä artikkeli, että kuinka moni Suomessa tekee niin. Ainakin silloin se oli hämmästyttävää ja jotenkin ajattelen, että ainakin Suomen kohdalla meillä ei ole tarvetta yrittää keinotekoisesti suurentaa tätä ilmiötä, vaan itseasiassa se ilmiö on jo riittävän kokoinen, että siihen tarvitaan erilaisia toimenpiteitä. Ehkäisevää työtä, hoitoa, koulutusta ja näin edespäin. Tavallaan se laatu korvaa määrän. Ainakin tässä Suomen kontekstissa.

47
00:28:52,600 --> 00:28:59,280
DL-Joni: Aivan. Ja eihän toi tosiaan tuo prosentti väestötasolla, siinä on koko väestö, niin eihän se ole mikään minimaalinen luku kuitenkaan.

48
00:28:59,280 --> 00:29:54,640
Mikko Salasuo: Noin 30-40-50 000 jotka on joskus kokeillut, että ei se ole pieni määrä. Sitten toinen mikä on, että mielestäni iso huomio pitää laittaa sille, että nämä voi nytkähtää yllättävän nopeasti tällaiset tilastot. Puhutaan niistä nyt sitten lääkkeinä, tällaisina kehon sisäisinä teknologioina. Näimme vaikkapa vuosituhannen taitteessa, ekstaasin kohdalla, joka on huumausaine, miten se tuli niin, että se oli 0 % väestötasolla 90-luvulla ja neljässä vuodessa se nousi jonnekin 6-7 prosenttiin, jotka oli joskus kokeillut nuorista aikuisista. Elikkä ne saattavat tulla hyvin nopeasti ne aallot. Jos esitetään liian suuria lukuja, niin silloin emme tunnista niitä mahdollisia heilahduksia joita siihen tulee.

Mutta, todellakin täytyy korostaa, että se noin 1 %, karkeasti, on 15-65 vuotiaista aikuisista ja väestötason mittari. Jos menemme tarkempiin ryhmiin, niin saamme varmaan tietyistä ryhmistä ihan toisen näköistä dataa mutta se ei vaan edusta koko väestöä.

50
00:30:13,040 --> 00:30:22,600
DL-Joni: Muistaakseni muissa pohjoismaissa nämä prosentit ovat vähän isompia, muistaakseni 3-4 prosenttia. Mutta olivatko nämä luvut ihan väestötasolla? Muistatko itse?

51
00:30:22,600 --> 00:31:26,120
Mikko Salasuo: Muistaisin niin, että nyt jotta en valehtele niin se oli että Ruotsissa oli korkeampi. Oliko se sitten, että Tanskassa vai Norjassa? Kuitenkin jonkun verran heilahtelua on, sillä tavalla että Suomi on neljästä pohjoismaasta kahden alemman joukossa. Nämähän ovat sitten myös hirveän poliittisia kysymyksiä. Se on tärkeä muistaa. Esimerkiksi yhdessä vaiheessa raportoitiin Ruotsissa kuntodopingin käytön yleisyydestä. Siitä raportoi ja tutkimusta teki ikään kuin järjestö, joka itse myös hoiti näitä ihmisiä. Siinä oli vähän niin kuin samanlainen kysymys, että kun penkoi hieman tarkemmin, niin se oli otettu hyvin rajatusta populaatiosta se näyte. Jolloin tavallaan tulee esille tämä vanha klassinen moraaliurakoinnin ajatus. Howard Beckerin moraaliurakointi, eli nostamalla tiettyä ongelmaa esille saadaan myös omalle työlle ikään kuin yhteiskunnallista perustelua.

Tämä on varsin klassinen, kun puhutaan tällaisista päihdekysymyksistä. Mutta tosiaan, tämä on varmasti vahvasti elävä kysymys. Väitän, että toi miten me ollaan määritelty siinä meidän kyselytutkimuksessa, mitä ne aineet on mistä kysytään, niin voi olla että tulee uusia aineita. Voi olla, että tulee kokonaan uusi aine, mitä ruvetaan hyödyntämään. Tässä mielessä tätä yhtä prosenttia voi tarkastella sillä tavalla kriittisesti, että jos katsotaan mistä siellä itseasiassa kysytään ja mistä pitäisi kysyä. Se on aina hyvä pitää mielessä.

53
00:32:05,680 --> 00:32:27,920
DL-Joni: Tosiaan, 2010-luvun alusta asti tätä on tehty tätä THL:n väestötason kysymystä ja siitä asti ollaan odotettu sitä kasvua mutta niin kuin sanoinkin, se on pysynyt siinä prosentissa. Vähän niin kuin buumia on odoteltu koko ajan. Varsinkin kun on ollut tämä niin sanottu fitnessbuumi vielä tässä sosiaalisessa mediassa. Tavallaan näitä merkkejä olisi koko ajan, mutta se ei kuitenkaan ole näkynyt vielä noissa kyselyissä.

54
00:32:27,920 --> 00:32:51,720
Mikko Salasuo: Niin tosiaan. Joku voisi sanoa niin, että näiden väestökyselyiden rinnalla Suomessa käynnistettiin myös 2010-luvulla erinomainen ehkäisevä työ Dopinglinkki-nimisen palvelun puitteissa. Mehän ei tiedetä, mikä olisi ollut se osuus tällä hetkellä, jos me ei olisi näitä toimia tehty.

55
00:32:52,000 --> 00:32:53,640
DL-Joni: Eli siihen reagoitiin.

56
00:32:53,680 --> 00:33:44,920
Mikko Salasuo: Eli siihen reagoitiin niin kuin tarkoituksenmukaisilla keinoilla ja kyllä minä ainakin haluan uskoa, että sillä on ollut myös vaikutusta siihen, että se käyttö ei ainakaan väestötasolla noussut tuota yleisemmäksi. Siinä mielessä minusta tavallaan tällainen kuntodoping on oikein kouluesimerkki siitä, miten tunnistetaan joku ongelma ja tehdään siitä tutkimus. Sitähän tutkittiin myös kriminaalipolitiikan puolella. Kainulaisen Heini ja Kailannon Sanna teki väitöskirjan siitä ja sen vaikutuksista.

Sitten tavallaan perustettiin hyvinvoiva, tarkoituksenmukainen ehkäisy, hoito ja neuvontapalvelu. Kyllä sillä varmasti on ollut vaikutusta siihen että se ei ole täällä lähtenyt käsistä.

57
00:33:45,200 --> 00:34:19,920
DL-Joni: Ja sitten päästään vähän aasinsillalla seuraavaan. Puhuttiin noista muiden Pohjoismaiden esiintyvyyksistä, mitkä ovat heidän tutkimusten mukaan pikkasen suurempia. Heillä on kuitenkin hieman tiukempi lainsäädäntö liittyen tähän dopingaineisiin, verraten tänne Suomeen. Meillähän käyttöä ei ole kriminalisoitu. Itsekin olemme huomanneet, että siinä on plussat ja miinukset. Muun muassa norjalaisilla ja tanskalaisilla on aika hyvät resurssit tehdä sitä kuntoilun antidopingtyötä myös. Mutta mitä mieltä olet tästä lainsäädännöstä, että miksi Suomi on lähtenyt vähän eri suuntaan verrattuna muihin pohjoismaihin?

58
00:34:19,920 --> 00:35:55
Mikko Salasuo: Luulen että se perinne tulee enemmän päihteiden puolelta. Esimerkiksi Ruotsi ja Norja on esimerkiksi päihdepolitiikassa, kuten aiemmin sanoin, niin olleet varsin konservatiivisia siinä, että tällaiset ajatukset haittojen ehkäisystä ja neuvontapalveluista on tullut sinne aika lailla viimeisenä. Varsinkin Ruotsissa oli kauhean vahva usko, varsinkin huumeiden mutta myös dopingin kohdalla, siihen että me saamme kitkettyä tämän ilmiön kokonaan pois yhteiskunnasta. Jotenkin se sopii siihen ruotsalaiseen kansankotiajatteluun, että täältä pystytään puhdistamaan ikävät asiat pois ja se heijastuu paljon myös näissä kysymyksissä.

Tässä mielessä ajattelen että, tässä ollaan oltu suomessa paljon pragmaattisempia ja realistisempia, kuten ehkä huumausainepolitiikassakin. On lähdetty siitä ajatuksesta, ehkä myös opittu huumausainepolitiikasta ja tästä sodasta huumeita vastaan, että siihen ei ole tällainen repressiivinen politiikka purrut, tai on purrut älyttömän huonosti. Se on tullut hirvittävän kalliiksi. Se on luonut valtavat rikolliset markkinat.

Ehkä vähän ennaltaehkäisevästi on Suomessa ajateltu, että kun ei rankaista dopingin käytöstä niin ei luoda itse keinotekoisesti sellaista laitonta kulttuuria, joka me huumeiden kohdalla tehtiin 70-luvun alussa. Tämä mahdollistaa nimenomaan sen, että voidaan neuvoa. Käyttäjät voivat kysyä lääkäreiltä apua, heitä ei ikään kuin suljeta yhteiskunnan ulkopuolelle tämän oman käyttönsä kanssa.

60
00:35:55,320 --> 00:36:17,120
DL-Ville: Tuolla muissa Pohjoismaissahan voi olla näitä kuntoilijan dopingtestejäkin. Kyllähän sekin tietyllä tavalla luo sellaista stigmatisointia. Voi olla, että sen seurauksena käyttäjä tuntee itsensä kuuluvaksi yhteiskunnan ulkopuolelle, jos se on tuolla tavalla niin tiukkaa. Vai mitä mieltä olet niistä?

61
00:36:17,160 --> 00:37:19,960
Mikko Salasuo: Siis täsmälleen ja tähän siis liittyy muutakin, elikkä tavallaan kun lyödään stigman leima ja kriminalisoidaan jonkun käyttö, niin sehän tarkoittaa, että nämä ihmiset ei uskalla käyttää esimerkiksi terveydenhuollon palveluita samalla tavoin näihin liittyvissä kysymyksissä. Eli se ei ole pelkästään sosiaalinen leima vaan se on myös palveluiden käyttöön liittyvä leima. Tietysti lähtökohtaisesti on aina ongelma se, että ihmiset tekevät jotain rikollista, vaikkei siitä kiinni jäisikään. Tässäkin mielessä se on tavallaan hankalaa. Ja myös tämä markkinakysymys. Eli jos me yritettäisiin rinnastaa dopingaineet jollain tavalla huumausaineiden käyttöön niin kuin yksi yhteen, niin se todennäköisesti enemmän kuin ehkäisisi käyttöä tai hyvinkin varmasti niin kuin huumeiden kohdalla ollaan nähty, pikemminkin loisi aivan uuden alamaailman, aivan uuden rikollisuuden lajin, joka olisi vielä paljon laajempi kun se on nykyisin.

62
00:37:20,200 --> 00:37:32,000
DL-Joni: Toikin on ihan mielenkiintoista, että vaikka Suomessa käyttöä ei ole kriminalisoitu, niin se käytön stigma on melko vahva ja saattaa silti estää moniakin ihmisiä hakeutumasta hoitoon.

63
00:37:32,960 --> 00:38:34,400
Mikko Salasuo: Kyllä. Se on jännä, miten siinä on jo tällainen sosiaalinen stigma hyvin vahvana, että mitä muut ihmiset ajattelee, mitä tämä on, minkälainen leima tästä tulee. Se on ilmeisesti itsessään toiminut ennaltaehkäisevänä tekijänä Suomessa, jos tulkitsen tätä meidän kulttuurin dynamiikkaa. Tavallaan emme ole siksi myöskään tarvinneet erikseen sellaista politiikan kautta tulevaa repressiota, jossa me tekisimme dopingista, dopingin käytöstä, esimerkiksi rikoslailla säädeltävää. Tietysti nyt voi olla jälkiviisas ja miettiä sitä, kun puhumme tällä hetkellä huumausaineiden käytön, nimenomaan käytön, rankaisemisesta luopumisesta. Näyttäisi siltä, että itseasiassa se tie missä on lähdetty rankaisemaan, on tulossa päätökseensä myös huumausaineiden, elikkä toisella tavalla rikoslaissa olevien aineiden kohdalla.

Tavallaan tämä ihmiskoe, joka on kestänyt nyt 60 vuotta, jossa on yritetty tiettyjen kemikaalien käyttöä päihtymistarkoituksissa rajoittaa rankaisukeinoin, on tulossa tiensä päähän ja epäonnistunut.

65
00:38:50,120 --> 00:39:01,880
DL-Ville: Eikö muissakin Pohjoismaissa ole asenteet muuttuneet?
Norjassa ainakin dopingin kohdalla ja siellä oltaisiin muuttamassa suuntaa sen suhteen.

66
00:39:01,880 --> 00:39:21,160
Mikko Salasuo: Joo, ihan perustavanlaatuisesti. Tämä koskee Norjassa niin dopingia kuin huumeitakin. Huumeiden kohdalla Norjassa on ollut pidemmän aikaa tiedossa, että tämä keskustelu tulee, mutta nyt siellä on paikallinen eduskunta käynyt keskustelua kokonaan rankaisemisesta luopumisesta, myös huumausaineiden kohdalla.

67
00:39:21,160 --> 00:40:24,680
Mikko Salasuo: Jos sallit niin, palaan vähä tuohon aiempaan aiheeseen, eli tuohon käytön yleisyyteen. Ehkä juuri tähän stigmaan liittyen, eli miten dopingista rakentui Suomessa jonkunlainen ongelma, johon liittyi tämä stigma. Olihan se kiinnostava lukea näitä varsinkin lääketieteen puolelta tulleita tiettyjen dopingaineiden käytön tutkimuksia, joissa käytön yleisyydestä, myös Suomessa, puhuttiin viitaten kansainvälisiin havaintoihin. Se oli yllättävää, että siellä tavallaan sanottiin, että käyttö on näin ja näin yleistä ja viitteenä oli sitten joku yhdysvaltalainen high school -tutkimus. Siitä 90-luvun alusta sinne 2010-vuoteen löytyi kymmenkunta tutkimusta, jotka tavallaan olivat ainoita, joissa tätä aihetta sivuttiin ja kaikissa puhuttiin käytön lisääntymisestä mutta yhdessäkään ei ollut viitettä mihinkään.

Ainoastaan vankilapopulaatiossa oli tehty kysely sitä ennen. Kyllähän tämä ongelma myöskin konstruoitiin tuolla lääketieteen profession puolella ja stigmatisoitiin Suomessa ilman, että tiedettiin onko meillä edes varsinaista ongelmaa olemassa.

69
00:40:44,520 --> 00:40:47,720
DL-Ville: Eli etukäteen jo luotiin vähän sellaista pelon ilmapiiriä?

70
00:40:47,720 --> 00:41:28,160
Mikko Salasuo: Kyllä näin. Ehkä osin vielä tavoilla, jotka ei ihan peilikirkkaita ole. Jos puhutaan käytön yleisyydestä ja viitataan esimerkiksi yhdysvaltalaisiin high school -tutkimuksiin, niin se kertoo, että käyttö on yleistynyt Yhdysvaltalaisissa high schooleissa, mutta ei yhtikäs mitään siitä, mitä Suomessa on tapahtunut. Tietysti joku voi ajatella, että tällainen varottelu on ikään kuin sen ennakointia, että tällainen trendi on Suomeen tulossa, mutta kyllä samalla luotiin aika voimakas stigma tälle dopingin käytölle, joka tavallaan elää vieläkin tosi voimakkaana.

71
00:41:28,200 --> 00:41:41,000
DL-Joni: Tämä stigmahan on kuitenkin ihan globaali ilmiö käyttäjien keskuudessa. Mikä on mielenkiintoista, koska maissa vaihtelee niin paljon lainsäädäntö ja kulttuuriset erot, mutta kuitenkin se on aika semmoista salattua ympäri maailman.

72
00:41:41,000 --> 00:42:24,240
Mikko Salasuo: Kyllä ja ehkä vielä tuohon liittyen niin. Kuten me aiemmin puhuttiin siitä, että esimerkiksi huumeiden käyttö on ihan perus rikoksena käytännössä rikos itseä kohtaan, mikä on hankalaa. Sehän on hyvin harvinainen rikos, että siinähän olet itse se uhri, jos käytät huumausaineita. Dopingissahan olisi tullut tämä sama tilanne vastaan jos dopingin käyttö oltaisi kriminalisoitu. Lähtökohtaisestihan me olemme silloin aika syvällä sellaisessa yksilönvapauden suossa, että kysymys on ihan tällaisista ihmisten perusoikeuksista.

73
00:42:24,240 --> 00:42:30,760
DL-Ville: Kyllä. Kiitoksia paljon Mikko sinun näkökulmistasi ja ajastasi.

74
00:42:30,800 --> 00:42:46,560
DL-Joni: Tuossa luettiin tuo kirjasi, joka tosiaan ilmestyi silloin 2012, Mikko Piispan kanssa. Vaikka itse siinä alussa vähän sanoitkin, että ajat ja tiedot voisivat olla muuttuneet, mutta kyllä se oli aika kuitenkin tällainen, tämän hetkisen ajan kuva edelleen.

75
00:42:46,560 --> 00:43:38,400
Mikko Salasuo: Kiitos. Uskallan sillein sanoa, että kyllä mulla on sillä tavalla hyvä fiilis, että se oli tavallaan pioneeritutkimus tuolla alalla. Tiedän, että ajat muuttuu ja toi olisi varmaan sellainen aihe mihin löytyisi edelleenkin tilausta päivittää sitä, seurata sitä. Aineet muuttuu. Nyt minua pyydettiin osaksi sellaista kansainvälistä verkostoa, tekin saatatte olla osana siinä, mitä tämä australialainen nainen pyörittää. Meillä olisi varmaan tehtävänä tarkempia jäsennyksiä, käsitteen määrittelyjä ja muita. Kyllä niiden aika alkaisi olemaan pikkuhiljaa käsillä. Tuntuu, että on vähän turhan raskaat hartiat, jos ollaan toistaiseksi aika lailla yhden kirjan tutkimuksen varaan laskettu.

76
00:43:38,520 --> 00:43:42,320
DL-Ville: No me yritämme jatkaa työtä täällä Dopinglinkin puolella.

77
00:43:42,320 --> 00:43:44,600
Mikko Salasuo: Ja ansiokkaasti olette sitä myöskin tehneet.

78
00:43:44,640 --> 00:43:46,320
DL-Ville: Kiitoksia.

79
00:43:46,320 --> 00:43:49,320
Jani: Kiitos Mikko paljon vielä vierailustasi ja hyvistä pointeista.

80
00:43:49,440 --> 00:43:52,440
Mikko Salasuo: Kiitoksia.

00:43:53
Outro-musiikki

Jakson 4 tekstivastine

00:00:00 Intron juontaja

Tämä on Dopinglinkin podcast. Tässä podcastissa vastataan kuntodopingiin eli kilpaurheilun ulkopuoliseen dopingaineiden käyttöön liittyviin kysymyksiin.

00:00:13 Intro-musiikki

00:00:22 DL-Ville

No niin tervetuloa tänne Dopinglinkin podcastiin ja täällä taas tuttuun tapaan Joni ja Ville paikalla ja tänään meillä vieraana Paula Vauhkonen oikeuslääketieteen erikoislääkäri terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, väitöskirjatutkija Helsingin yliopistosta ja meidän oman Dopinglinkin neuvontapalvelun vastaaja ja konsultoija, tervetuloa Paula.

00:00:45 Paula Vauhkonen

Kiitoksia paljon.

00:00:47 DL-Ville

No me on yleensä aloitettu nämä podcastit ensimmäiseksi tämmöisellä kysymyksellä, että kerro millä tavalla liityt kuntodopingiin?

00:00:55 Paula Vauhkonen

Jaha no itse liityn kuntodopingiin hyvin monellakin tapaa, että tuossa toki jo esittelyssä kävi ilmi tämä mun ammatillinen puoli. Eli oikeuslääkärinä kohtaan dopinginkäyttäjiä aina silloin tällöin ja sitten toisaalta nyt dopinglinkissä olen työskennellyt kuutisen vuotta.

Etenkin vastaamassa käyttäjiltä tulleisiin kysymyksiin, jos on ollut tämmöisiä erityisesti lääkäriltä kysyttyjä kysymyksiä, niin niihin olen vastaillut ja sitä kautta tutustunut sitten niin kuin netin välityksellä hyvin monen tyyppisiin dopingin käyttäjiin.

Ja nyt sitten väitöskirjatutkimusta olen aloittanut tekemään Helsingin yliopistoon tuoreeltaan ja aiheena minulla on kuntodoping eli tämän enempää en ehkä voisi dopingin kanssa olla tekemisissä. Ja toki nyt henkilökohtaiselta puolelta voin sanoa, että aktiiviliikkuja olen myös, että useampi tunti viikossa tulee urheiltua ja salilla käyn ja sitä kautta on myös sitä tuntumaa sinne käytännön tasolle, että ymmärrän hyvin miksi joku voisi päätyä käyttämään kuntodopingia.

00:02:28 DL-Ville

Joo eikö se ole näin, että olet toiminut myös päihdelääkärinä?

00:02:32 Paula Vauhkonen

Joo kyllä, eli oikeastaan tuota päihdelääkärin hommat mä aloitin jo 2013, kun aloitin työt työterveyshuollossa ja mä siellä tein tällaisen päihdeintervention yhteen isoon asiakasyritykseen ja siellä tietysti enempi käsiteltiin alkoholia, joka nyt on se työterveyshuollossa useimmiten vastaantuleva päihde, mutta hoidin myös muita, muun tyyppisestä päihdeongelmasta kärsiviä potilaita työterveyshuollon kautta.

Sitten A-klinikkasäätiöön mä tulin töihin 2014 ja työskentelin tuolla niin sanotussa Järvenpään sosiaalisairaalassa, nykyisessä Päihdesairaalassa, osastonlääkärinä puolitoista vuotta ja siellä toimin sekä kuntouttavalla osastolla että myös yhden päivän viikossa katkaisuhoito-osastolla töitä eli otin potilaita sinne meille ensin katkolle ja monesti he sitten siirtyivät jatkamaan hoitoa sinne kuntouttavalle osastolle ja siellä sitten enemmänkin tuli tutustuttua huumausaineisiin ja myös tähän kuntodopingiin ja siellä se mun kiinnostukseni sitten oikein heräsi, kun tuli vastaan monia potilaita joilla sen päihderiippuvuuden lisäksi oli myös anabolisten steroidien tai muiden dopingaineiden käyttöä. Että se päihdepuoli mulla siellä on tosissaan se pohja jolta ponnistan ja jota myös sitten tässä oikeuslääkärin työssä hyödynnän päivittäin.

00:04:21 DL-Ville

Kyllä varmasti on ollut hyötyä tästä päihdelääkärin taustasta sitten dopingaineiden parissa myös.

00:04:27 Paula Vauhkonen

Kyllä ehdottomasti.

00:04:27 DL-Ville

Tuota semmoinen kysymys, mikä varmaan kiinnostaa kuulijoita, niin millainen on oikeuslääkärin työpäivä?

00:04:35 Paula Vauhkonen

Oikeuslääkärit, Suomessa meitä on aika pieni porukka. Me vastataan oikeuslääketieteellisten ruumiinavausten suorittamisesta. Eli Suomessa on sellainen lainsäädäntö, että tietyissä tilanteissa kun kuolema on yllättävä tai epäillään, että sen kuoleman on aiheuttanut joku muu tekijä kuin tauti, eli tavallaan ei oikein tiedetä, että mihin ihminen kuoli ja että tässä saattaisi olla esimerkiksi juuri myrkytys tai tapaturma. Toisinaan tietysti henkirikoskin kyseessä niin oikeuslääkäriä pyydetään tekemään ruumiinavaus ja tutkimaan kuolinsyy.

Ja ruumiinavaustoimintaa me tehdään tyypillisesti useampana päivänä viikossa. Vainajia tulee meille avaukseen vuosittain aika paljon, monen ikäisiä ja sitten yleensä iltapäivästä, kun aamupäivällä on tehty avauksia, niin sitten iltapäivisin me tehdään lausuntoja, eli koostetaan meidän tekemät tutkimukset yhteen.

Eli se ruumiinavaus on sitä varten, että katsotaan ja käsin tutkitaan mihin henkilö olisi voinut kuolla, mutta tietysti ihan kaikkeahan me ei paljaalla silmällä nähdä ja tarvitaan sitten lisätutkimuksia. Me otetaan näytteitä mikroskooppiin tutkittavaksi eri kudoksista ja sitten me tutkitaan oikeuskemiallisia näytteitä, eli me otetaan vainajista sitten muun muassa veri- ja virtsanäyte ja pyydetään sitten meidän oikeuskemialaboratorio tutkimaan sieltä haluttuja aineita ja iltapäivisin koostetaan sitten näistä tehdyistä ruumiinavauksista kokonainen lausunto, jossa tuodaan esiin poliisille, mutta myös tietysti vainajan omaisille kuolinsyy ja perustellaan se, että miksi tämä henkilö kuoli juuri tähän mihin kuoli ja mitä muuta tärkeää siellä sitten kenties ruumiinavauksessa on tullut esille.

Eli hyvin tärkeätä työtä tehdään Suomessa kuolemansyyn selvittämisen osalta ja sen lisäksi me tarkistetaan muiden lääkäreiden laatimia kuolintodistuksia ja asiantuntijatehtävissä toimitaan, eli meiltä saatetaan sitten pyytää lausuntoa esimerkiksi liittyen joihinkin elossa olevien henkilöiden vaikeisiin vammoihin.

Ja tuota myös täällä Helsingissä meillä oikeuslääkärit tai osa oikeuslääkäreistä osallistuu kliiniseen oikeuslääketieteen toimintaan. Eli me tutkitaan myös eläviä henkilöitä raiskauksesta epäiltyjä. Raiskauksen uhreja tutkittiin aikaisemmin, mutta he on siirrettynä tuonne naistenklinikan puolelle tällä hetkellä. Ja sitten me tutkitaan epäiltyjä tekijöitä ja myös sitten henkirikoksista epäiltyjä tekijöitä. Otetaan näytteitä, kuvataan vammoja ja sitten muita vammatutkimuksia myöskin.

00:07:51 Paula Vauhkonen

Eli sanoisin, että hyvinkin monipuolinen työnkuva ja nyt sitten itselläni tähän liittyy vielä sitten myös tää tutkimustyö. Mutta että hyvin kaikenlaista, ei ole päivät samanlaisia.

00:08:09 DL-Joni

Joo, aika mielenkiintoisen kuuloista ja paljon tuli kyllä meillekin uutta tietoa. Sanoit tosiaan, että teet tuota tutkimustyötä siinä ohella ja alkuun puhuit tuosta sun väitöskirjasta ja mä tiedän, että sulla on se kesken vielä etkä vielä voi tuloksia paljastaa, eikä niitä vielä olekaan paljoa, mutta viitsitkö vähän kertoa, että mistä tää sun väitöskirja kertoo ja mitä uutta tietoa siellä on odotettavissa? Eli tosi mielenkiintoiselta kuulosti, kun kerroit meille.

00:08:39 Paula Vauhkonen

Joo siis dopingin käyttöä on tutkittu verrattain vähän. Siis kyllähän sitä tutkitaan, mutta etenkin nää suomalaisessa aineistossa niin pitkälti kyselytutkimuksiin ja sitten tietysti näihin opinnäytetöihin liittyen. Nekin toki usein on ollut tämmöisiä kyselytutkimusotteella tehtyjä kartoituksia siitä, että kuinka moni Suomessa esimerkiksi käyttää kuntodopingia ja minkä tyyppistä se käyttö voi olla.

Mutta tietysti se mikä nyt lääkäriä ja varmasti kaikkia kuntodopingia käyttäviä kiinnostaa on se, että onko se vaarallista?

Eli voiko mulle tulla tästä jotain haittoja? Uskallanko käyttää ja tuota vaikuttaako ne vaan hetken, vai vaikuttaako ne loppuelämän ajan? Ja tämä on sellainen kysymys, mihin nyt lääkärit on tietenkin pyrkinyt jo pitkään sitten löytämään vastauksia tutkimalla tiettyjä kohortteja. Eli on vaikka jälkikäteen selvitelty, että on joku ihmisporukka, jossa sitä niitä anabolisia steroideja tai muita dopingaineita on käytetty ja sitten katsotaan, että mitä siitä on seurannut ja verrataan sitten vaikka kuntosalilla kävijöihin, jotka ei ole käyttänyt dopingia.

Ja sieltähän meille toki on kertynyt paljonkin arvokasta tietoa, toki tietenkin tehdään myös eläinkokeita, joissa voidaan tutkia yksittäisten aineiden vaikutuksia eri elimissä ja tuota sitten pohtia, että josko nämä samat vaikutukset olisivat myös ihmisessä, mutta tämä on hankala kapiitteli tutkia ja tuota lisätietoa tarvitaan.

Mä tietysti näin oikeuslääkärinä tutkin vainajia, eli yhdessä mun väitöskirjan osatyössä mä tällä tavalla takautuvasti katson, että mitä on löytynyt niistä vainajista, joille on tehty oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus ja joilla on todettu sitten dopingin käyttöä siinä avauksessa, että mitä siellä on todettu ja tuota sitten myöhemmässä vaiheessa teen myös näytekeräystä.

Eli tulevat, tää kuulostaa nyt ihan hirveältä sanoa, että tulevat vainajat, eli henkilöt, jotka vielä ovat elossa, mutta myöhemmin sitten päätyvät meille ikävä kyllä sitten oikeuslääketieteellisen ruumiinavaukseen, niin jos siellä sitä dopingin käyttöä on, niin otetaan kohdennetusti näytteitä eri kudoksista

Eli täällä tietenkin vainajillahan me voidaan tehdä paljon sellaista tutkimusta, mitä ei elävillä voida tehdä, että eläviltä ihmisiltä ei voi lähteä ottamaan tuosta noin vaan näytteitä aivoista tai mistä tahansa muualta, että vainajat mahdollistaa paljon, mutta sitten sen lisäksi nimenomaan tähän, että mitä haittoja elävissä ihmisissä on todettu tähän dopingin käyttöön liittyen, niin siihen mä pyrin saamaan lisätietoa tutkimalla eläviä ja mulla on aineistona erikoissairaanhoidon potilaita eli tämmöinen rekisteritutkimus.

Eli katsotaan potilasasiakirjamerkintöjen perusteella dopingin käyttäjiä ja sitten katsotaan heidän sairaushistoriansa kehittymistä. Eli katsotaan, että minkälaisia muutoksia esimerkiksi verenkuvassa on voitu todeta, miten ne ajoittuu tähän dopingin käyttöön ja sitten minkä tyyppisten sairauksien takia he ovat joutuneet hoitoon ja tällaisia asioita.

00:12:15 Paula Vauhkonen

Pyrin nyt kauhaisemaan tätä ongelmaa eri puolilta ja etenkin tässä elävien osalta, niin mulla on tavoitteena saada iso määrä tutkittavia, eli sehän näissä dopingtutkimuksissa monesti on se ongelma, että käyttäjiä on ehkä vaikea houkutella mukaan tutkimuksiin ja aineistot on ollut aika pieniä monessakin tutkimuksessa ja silloinhan niiden yleistettävyys heikkenee. Eli aina kun tutkitaan vaikka kuntosalikävijöitä joltain tietyltä kuntosalilta, niin silloinhan me on valikoitu aika tarkkaan, että tätä porukkaa tutkitaan ja hehän ei välttämättä sitten edusta yleisesti ottaen kaikkia maailman dopingin käyttäjiä.

00:13:06 Paula Vauhkonen

Joo tässä voi sitten yrittää vaikuttaa niin, että ei valikoi liikaa sitä ketä tutkitaan, vaan mä olen päättänyt yrittää tutkia kaikki tuolta erikoissairaanhoidon puolelta 20 vuoden ajalta. Eli nyt ainakin näyttää siltä, että paljon saadaan tähän mukaan erityyppisiä eri ikäisiä dopingin käyttäjiä. Toivottavasti saadaan vastauksia näihin kysymyksiin.

00:13:33 DL-Joni

Joo varmasti tulee paljon vastauksia ja sitten just tosi tärkeetä toi pitkä aika siinä, että sä huomaat sitä sairaushistoriaa, että sitä on aika vähän just sitä seurantaa, että tuo antaa siihen erinomaisen mahdollisuuden tutkia just niitä pitkäaikaisvaikutuksia. Jos joku ihminen on hakeutunut hoitoon 10-15 vuotta sitten, että miten se on edennyt sitten sen hoito ja taudinkuva.

00:13:54 Paula Vauhkonen

Kyllä. Juuri näin.

00:13:58 DL-Ville

Joo loistavaa tietoa tullaan siis saamaan sieltä. Kuinka usein dopingaineet näkyy sitten ruumiinavauksessa? Osaatko sä siihen sanoa että…

00:14:08 DL-Joni

Ja milloin niitä epäillään, milloin on syytä ottaa tavallaan näyte dopingaineista?

00:14:17 Paula Vauhkonen

No oikeuslääkäri käytännön työssä näkee onneksi hyvin harvoin dopingin käyttäjiä niin, että se etukäteen tiedettäisiin, että sehän on se unelma-asetelma, että tiedetään jo tämän henkilön käyttäneen eläessään dopingaineita. Silloin me olemme niin sanotusti varmoilla vesillä.

Mutta ruumiinavauksen yhteydessä, kun mainitsin, että otetaan näitä oikeuskemiallisia näytteitä, niin tietysti jos oikeuslääkäri havaitsee, että henkilö on erittäin lihaksikas, että se kroppa on semmoinen tietyllä tavalla muotoutunut, on niukalti rasvaa ja siihen nähden todella kehittyneet lihakset.

Tai että on vaikka vaikea akne tai löytyy jotakin märkäpaiseita mikä voisi viitata, että on pistetty aineita lihakseen, että havaitaan jotain mistä se epäily syntyy ja sitten voidaan tutkia virtsanäytteestä, löytyykö dopingaineita.

Mutta tämä on tietysti siinä ongelmallista, että jos me ei etukäteen tiedetä, että henkilö on käyttänyt dopingaineita, mikä voi hyvinkin olla se tilanne, että eihän siitä käytöstä ei välttämättä ole kerrottu kauhean laajalle piirille. Ja poliisihan kun meidän tapauksessa käynnistää nämä tutkimukset, niin poliisi on sitten sen tiedon varassa, jota saa sitten omaisia haastattelemalla. Ja kenties, jos henkilö löytyy vaikka asunnostaan kuolleena, että mitä sieltä asunnosta sitten löytyy.

Mutta, että se tieto saattaa jäädä meille pimentoon ja niin kuin me tiedetään kaikki, että ihan kaikki kuntodopingin käyttäjät ei ole sellaisia kaappeja. Ei me voida välttämättä esimerkiksi siitä ruumiinrakenteesta päätellä varmuudella, että onko käyttänyt dopingaineita. Dopingin käyttöäkin on erityyppistä ja eri tarkoituksiin. Niin se voi jäädä näkemättä. No sitten tietysti, kun tutkitaan ne sisäelimet, niin semmoinen yleisesti tunnettu haittahan anabolisia steroideilla ja piristeillä on sydänlihasmuutokset eli jos se sydän on poikkeuksellisen kookas, eikä ole tiedossa, että tällä ihmisellä olisi mitään muutakaan sairautta, mikä selittäisi tällaista sydämen poikkeavaa kasvua, niin siinä tilanteessa sitten saatetaan dopingaineita seuloa.

00:16:41 DL-Joni

Eli jos on riittävä syy epäillä, niin se tavallaan silloin voidaan myös tehdä.

00:16:47 Paula Vauhkonen

Näinhän se on.

00:16:48 DL-Ville

Osaatko sanoa kuinka nuorilla ihmisillä tämmöisiä niin kuin sisäelimissä olevia muutoksia on sitten näkyvillä dopingaineiden käytön seurauksena?

00:16:59 Paula Vauhkonen

Joo kyllä niitä on hyvin nuorilla, että se on osa sitä epäilyä, että jos nyt mietitään, vaikka otetaan tämä sydänlihaksen paksuuntuminen ja sepelvaltimotauti. Nämä on hyvin yleisiä muutoksia väestössä sitten kun ollaan vähintäänkin keski-ikäisiä ja vanhempia. Niin jos on vuosikaudet ollut hoitamaton verenpainetauti, niin se sydänlihas paksuuntuu ja sepelvaltimotaudin ilmaantuvuus lisääntyy mitä vanhemmaksi tullaan ja ne meidän valtimot siellä niin kuin ajan saatossa sitten rappeutuu.

Mutta dopingin käyttäjillä on nimenomaan poikkeuksellista tämä, että minkä ikäisenä tällaisia muutoksia havaitaan. Eli juuri näin, että 25-vuotiaalla saattaa olla jo selkeästi paksuuntunut sydänlihas ja näitä sepelvaltimomuutoksia niin kolmekymppisillä, eli ei ollenkaan sen ikäisenä kuin pitäisi. Kolmekymppisellä saattaa ne sepelvaltimot olla vaikeasti jo ahtautuneet.

Ja sieltä sydänlihaksessa sitten mikroskooppitutkimuksessa saattaa löytyä vanhoja arpia merkkinä siitä, että se sydän on kärsinyt. Siellä on ollut solutuhoa ja se on kärsinyt ehkä hapenpuutteesta, että hyvinkin nuorina.

00:18:21 DL-Joni

Eikö nämä just mitä viimeksi mainitsit nämä muutokset ole semmoisia, mitkä ei sitten palaudu, jos siellä on ihan tullut kudossolutason tuhoa, vaikka se käyttö lopetettaisiin?

00:18:32 Paula Vauhkonen

Joo kyllä, että jos sinne sydänlihakseen arpi tulee, niin ei se arpi sieltä mihinkään häviä.

Osa muutoksista voi sydämessä olla jossain määrin palautuvia, mutta tämä arpeutuminen on sellainen, että sitä ei sieltä millään pois enää saada ja se saattaa sitten vaikuttaa sydämen toimintaan loppuelämän.

00:18:59 DL-Ville

No niin sitten anabolisten steroidien käytön yhteydessä puhutaan usein, että sydämen koko kasvaa. Onko tämmöistä havaittavissa? Osaatko sinä selittää, että mikä sen aiheuttaa?

00:19:15 Paula Vauhkonen

Joo eli hyvinkin usein tyypillisen löydös mitä nyt tutkimustenkin perusteella anabolisten steroidien käyttäjien sydämestä löytyy, niin on se sydämen vasemman kammion paksuuntuminen. Sen lisäksi kammio voi laajentua myöskin. Ja no se johtuu siitä, että elimistössä on näitä androgeenireseptoreita, joihin testosteroni ja anaboliset steroidit sitoutuu. Niitä on eri puolilla ja niitä on myös siellä sydänlihaksessa. Tämä tarkoitus, mitä tavoitellaan anabolisilla aineilla, on saada sitä lihaskasvua aikaiseksi ja näin ollen sitä kasvua tapahtuu myös siellä sydänlihaksessa.

Mutta se kasvu ei ole sillä tavalla samanlaista kuin mitä se on vaikka tämmöisellä aerobisia lajeja harrastamalla kestävyysurheilijalla, jolla se sydän kasvaa vastaamaan tarpeita. Eli sydänlihassoluissa tapahtuu sellaista positiivista muovautumista. Ne kasvavat ja niiden toiminta tehostuu. Mutta tässä anabolisten steroidien käytön yhteydessä se kasvu tulee enemmänkin siitä, että ne on niin kuin hätää kärsimässä ne sydänlihassolut ja kärsii hapenpuutteesta. Ne kärsii aineenvaihdunnan ongelmista ja se kasvu on epäedullista ja sen kasvun myötä sinne myös sitten muodostuu kollageenia. Mikä on siis sitä ainetta, josta arpikudosta syntyy. Eli se kasvu on tällaista haitallista kasvua, että se ei auta sen sydämen toimintaa. Sydän ensin pyrkii vastaamaan tarpeeseen, mutta lopputulos onkin sitten huono. Ja tämä on hyvin yleisesti kuvattu elinmuutos silloin, kun sitä dopingin käyttöä on ollut kauemman aikaa.

00:21:10 DL-Joni

Eli vähän samantapaista muutosta jos ihmisellä on vaikka korkeaa verenpainetta, että se sydämen koko on semmoista ei tervettä, kun puhutaan tästä urheilijan sydämestäni ei sen kaltaista vaan just tämmöistä sairauden aiheuttamaa kasvua enemmänkin.

00:21:26 Paula Vauhkonen

Kyllä juuri näin, että se on hyvin samantapaista. Tällä hetkellä sitä ei voi, jos pelkästään katsoo sydäntä mikroskoopissa, niin mä en pysty vielä sanomaan varmuudella, että mikä tämän on aiheuttanut.

Eli ne anabolisten steroidien aiheuttamat muutokset voi olla aika monimuotoisia siellä sydämessä ja ne hyvinkin usein saattaa sitten muistuttaa vaikka tällaista verenpainetaudin aiheuttamaa vauriota.

00:21:55 DL-Joni

Ja vaikeahan siinä on just sanoa sitä aina, että mikä on aiheutunut mistäkin, koska näillä monilla aineilla on myös vaikuttanut sinne verenpaineeseen, että onko se suora vaikutus vai onko se välillinen vaikutus.

00:22:05 Paula Vauhkonen

Joo juuri näin, että verenpaineen nousua usein anabolisten käytön aikana tapahtuu ja liittyy moniin muihinkin dopingaineisiin. Eli tässä saattaa olla osittain sitä, mutta kyllä niin kuin eläinkokeiden perusteella tiedetään, että ne anaboliset steroidit kyllä ne vaikuttaa ihan yksittäisen sydänsolun toimintaan, että ei ole pelkästään vaan sellainen toissijainen muutos, vaikka verenpaineen nousuun liittyen. Kyllä se on ihan niin kuin solumyrkkyä tavallaan niille sydänlihassoluille.

00:22:38 DL-Joni

Joo aivan, miten sitten kasvuhormoni. Mitä sä oot siitä mieltä ja sen vaikutuksesta sydänlihakseen? Kasvattaako kasvuhormonin käyttö myös sydänlihasta vai onko sillä minkälaisia vaikutuksia?

00:22:53 Paula Vauhkonen

No joo siis kasvuhormonin käyttöhän on ainakin kyselytutkimuksissa todettu, että se on aika yleistä. Sitä käytetään sitten näiden anabolisten aineiden kyljessä, että pyritään tehostamaan niitä vaikutuksia ja kasvuhormoni nimensä mukaisesti aiheuttaa siis elinten kasvua, mutta me ei tällä hetkellä vielä oikein tiedetä, että mikä sen itsenäinen rooli sitten on. Hyvin todennäköisesti se saattaa vielä pahentaa entisestään näitä anabolisten aiheuttamia vaurioita siellä sydämessä, että se on vähän niin kuin tårta på tårta, mutta se voi olla vielä vähän enemmänkin, että se saattaa potentoida niitä haitallisia vaikutuksia.

Mutta kyllä on havaittu tutkimuksissa, että kasvuhormonin käyttö on aiheuttanut sydänlihasvaurioita erityyppistä ja myös tällaisia sepelvaltimospasmeja on tullut esiin ja tällaisia ongelmia, mitkä sitten saattaa johtaa sydänlihaksen hapenpuutteeseen ja kuolioon ja arpikudoksen muodostumiseen.

00:24:07 DL-Ville

Dopingaineilla on useita erilaisia haittavaikutuksia, niin kuin tässäkin on jo tullut ilmi. Mutta onko sinulla jotain, että mikä olisi vaarallisin dopingaine sinun mielestä? Vai onko kaikki ihan tasavertaisesti yhtä vaarallisia?

00:24:24 Paula Vauhkonen
No nyt pistit pahan mikä olisi vaarallisin. No tietysti, jos mietitään epidemiologisesti eli sillä tasolla, että mitä käytetään paljon, niin siitähän tulee sitten vaarallista. Eli jos paljon jotain käytetään, niin sitten se on vaarallista koska yhä useampi ihminen saa niitä haittoja. Ja tietysti nämä testosteronin johdannaiset on niitä yleisimmin käytettyjä aineita.

Mutta nyt jos mietitään sitten, että minkä aineen käyttö, kyllä mä niin kuin lähtisin sille linjalle, että sellaiset aineet, joihin voi liittyä tällainen hyvin vaikean haittavaikutuksen riski jo kertakäytöllä. Niin nehän on sitten omalla tavallaan hyvinkin vaarallisia. Esimerkiksi kasvuhormonin käyttöön voi liittyä, että siellä saattaa tulla matala verensokeri, se voi tulla yllättäen, kun käytön aloittaa ja tietenkin insuliini. Se on myös sellainen, että insuliini laskee verensokeria. Voi johtaa nopeasti vaikeaan hypoglykemiaan ja tajuttomuuteen ja silloin ihminen ei kykene itse hakemaan itselleen apua.

Ja nyt sitten viime aikoina on tullut vastaan joitakin juttuja, että DNP:tä on taas tai lienee koko ajankin käytetty, mutta että DNP on tullut taas tapetille jostain syystä eli dinitrofenoli, jota käytetään rasvanpolttovalmisteena, niin tähän liittyviä myrkytyksiä. Eli nehän nostaa kehon lämpötilaa ja voi johtaa sitten tällaiseen liikalämpöisyyteen, hypertermiaan, johon voi kuolla. Niihin liittyy myös sydämen rytmihäiriöitä ja etenkin tämmöisillä DNP-tyyppisillä valmisteilla niissä on se ongelma, että kun käyttäjät tilaa näitä aineita netin kautta, niin niistä pitoisuuksista ei ole kenelläkään mitään hajua. Eli näissä valmisteissa saattaa olla sitä DNP:tä enemmän kuin mitä on ilmoitettu, sitä voi olla vähemmänkin, mutta sitä voi olla enemmän ja sitten siellä saattaa olla muitakin aineita. Sitten se on tämä cocktail, mikä on hengenvaarallinen.

Mutta tällaiset nyt ainakin ekana tulee mieleen.

00:26:57 DL-Joni

Toi DNP niin mitä mekin pyöritään tuolla myyntisivustoilla niin siihen kyllä törmää Suomessakin, sitä myydään ja liikkuu tuolla jonkun verran. Sitten just Briteissä siitä uutisoidaan, en muista monia kuolemia vuosittain, mutta tää brittien myrkytyskeskus raportoi juuri näistä, että nää DNP-kuolemat olisi vähän ehkä lisääntynyt.

Sehän on tehokas rasvanpolttaja, mutta niin kuin just sanoit niin varmaan yks niistä akuutisti vaarallisin varmaan.

00:27:29 Paula Vauhkonen

Joo ja niin kuin se on solumyrkky, jotenkin tuntuu hurjalta, että ihmiset sitä uskaltaa ottaa.

00:27:35 DL-Joni

Kyllä samaa olen miettinyt.

00:27:37 DL-Ville

Onko meillä tiedossa Suomessa yhtään näitä DNP:hen liittyviä kuolemia?

00:27:43 Paula Vauhkonen

No minulla ei ole tiedossa, että nyt sitten ehkä joku kollega, jos tätä kuuntelee, niin voisitte kommentoida perästä päin, että onko tullut vastaan, mutta minulle ei ole. Ei ole tullut itselläni vastaan. Ei ole julkaistukaan nyt tässä yhtään semmoista tapausselostusta, että koputetaan puuta eikö vaan?

00:28:04 DL-Joni

Joo kyllä toivotaan, ettei tulekaan.

00:28:07 DL-Ville

Sitten jos puhutaan dopingaineiden yhteiskäytöstä. Jos ajatellaan vaikka piristeitä ja sitten anabolisia steroideja, niin millä tavalla nämä eri aineet sitten vaikuttaa toisiinsa ja miten ne lisää mahdollisesti toistensa haittavaikutuksia?

00:28:23 Paula Vauhkonen

No hyvin todennäköisesti ne lisää toistensa haittavaikutuksia niin kuin tuossa edellä siitä kasvuhormonista puhuttiin, niin piristeillä esimerkiksi niilläkin on sydänlihakseen tämmöinen toksinen myrkyllinen vaikutus eli tämmöinen puhutaan katekoliamiinivauriosta eli piristeiden käyttö lisää elimistössä adrenaliini-, noradrenaliinin pitoisuuksia ja kiihdyttää sydämen sykettä ja nostaa verenpainetta ja voi vaikuttaa siihen, että miten veri kiertää siellä sydämessä.

Ja altistaa sitä sydäntä hapenpuutteelle, että kyllä mitä useampaa ainetta käyttää niin totta kai riskit lisääntyy. Sitten siinä, että jos niitä yhtäaikaisesti otetaan ja kaksi eri valmistetta vaikuttaa haitallisesti sinne sydämeen ja jos ne kumpikin vaikuttaa verenkiertoa jollain tavoin heikentävästi tai sydänlihasta kasvattavasti, niin se on ihan selvää, että kyllä ne pahentaa toistensa vaikutuksia.

Mutta tässä on juuri tämä ongelma, että on niin hirveän vaikea aina tutkimusnäyttöön peilaten, sitten katsoa, että mikä aine tekee mitäkin.

Se tiedetään, että ihan vaan pelkästään piristeitä käyttäneillä sydänlihas kyllä vaurioituu. Mutta sitten kun on tutkittu dopingin käyttöä niin se on hyvin hankalaa sen takia, että hyvin usein tilanne on se, että henkilö käyttää useampaa ainetta 4-5 ainetta tilattuna jostakin ja ei välttämättä itsekään ihan täysin tiedä, että mitä ottaa.

Ja sitten nähdään vaan se lopputulos.

00:30:06 DL-Joni

Joo se tuo omat haasteensa just toi lääkecocktailien määrä kyllä varmasti. Päästäänkin vähän siitä aasinsillasta, että jos puhutaan ihan näistä kuolinsyistä, että varsinkin noissa muissa Pohjoismaissa, en tiedä liittyykö lainsäädäntöön vaan niihin, mutta siellä on tehty tutkimuksia vähän enemmän. Varmaan vähän samankaltaista mitä sä oot tekemässä väitöskirjassa nyt, että on selvitetty näitä vainajien kuolinsyitä.

00:30:34 DL-Joni

Niin siellä on muun muassa keski-iät on ollut suhteellisen nuoria, joille näitä on tehty 20-30 vuoden hujakoilla ja sitten siellä on ollut aika paljon itsemurhia ja myös murhia, tämmöisiä väkivaltaisia kuolemia ja sitten myös paljon muiden aineiden myrkytyskuolemia.

00:30:56 Paula Vauhkonen

Joo kyllä.

00:30:57 DL-Joni

Niin osaatko sä kommentoida, että onko tämä miten verrattavissa Suomeen tai universaalisti? Mitä nämä kuolinsyyt yleensä sitten on? Toki pitää aina muistuttaa, jos nuoria ihmisiä, nuorten ihmisten kuolinsyytä tutkitaan, niin varmaan siellä on aina ne suht samat syyt kuitenkin, mutta esimerkiksi Ruotsissa oli ihan mielenkiintoinen tutkimus, missä verrattiin anabolisten steroidien käyttäjiä ja sitten amfetamiinin ja heroiinin käyttäjiä, niin ne oli kuollut huomattavasti nuorempana nämä anabolisten steroidien käyttäjät ja siellä oli tosiaan ollut enemmän juuri tätä itsemurhaa ja murhaa.

00:31:36 Paula Vauhkonen

Joo kyllä siis tämä on tullut esille jo useita vuosia, että me tiedetään, että anaboliset steroidit vaikuttaa meidän aivoissa. Vaikuttaa meidän dopamiini- ja serotoniinini-järjestelmiin, jotka säätelevät myös meidän käyttäytymistä ja ne vaikutukset voivat olla hyvinkin pitkäaikaisia.

Osalla ihmisistä saattaa olla sellainen tietynlainen alttius, niin kuin impulsiivinen alttius toteuttaa hyvin nopeasti suunnitelmia ajattelematta välttämättä seuraamuksia loppuun asti ja voi olla tällainen taipumus, semmoinen tietynlainen persoonallisuus. Ja sitten kun siihen vielä lisätään ne anaboliset steroidit, se lähtee niin kuin käsistä se homma.

Siihen asti on voinut vaikka elää ihan OK elämää, vaikka on välillä vähän voinut olla vauhdikasta ja tapahtumarikasta, mutta testosteroni ja muut anaboliset ne on saattanut viedä kontrollin siitä touhusta ja tämä on havaittu ihan niinkin, että jopa henkilöllä siis, jotka ovat vain käyttäneet anabolisia.

Mutta erityisesti silloin, jos on käytetty myös jotakin päihdettä anabolisten steroidien lisäksi, niin se saattaa sitten vielä pahentaa vähän tätä impulsiivisuutta ja tämä sitten saattaa selittää hyvinkin, että miksi voi olla tapaturma-alttiimpia.

Toki tämä ympäristö sitten, missä niitä steroideja käytetään, sehän vaihtelee, että se liittyy myös alamaailmaan semmoiseen kulttuuriin, jossa nyt sattuu ja tapahtuu muutenkin paljon. Eli sun riski joutua väkivallanteon uhriksi on suurentunut jo lähtökohtaisestikin, mutta että siellä sitten tämä anabolisten steroidien käyttö saattaa niin kuin kulminoida näitä tilanteita.

No itsemurhapuoli, niin se on kanssa sellainen, mikä tiedetään, että osittain todennäköisesti liittyy näiden steroidien aiheuttamaan vieroitusoireyhtymään.

Eli se mieliala saattaa vaihdella laidasta toiseen jo silloin käytön aikana, mutta hyvin yleisesti kuvattu haittavaikutus on sitten se käyttötauon aikana tuleva masentuneisuus ja elämänhalun kadottaminen ja sellainen totaalinen pohjalle joutuminen ja sitten etenkin, jos siellä on muita psyykkisiä tekijöitä vaikuttamassa taustalla, niin silloin se saattaa lisätä itsemurhariskiä.

Mutta tämäkin on sellainen, ettei se tietenkään kosketa kaikkia käyttäjiä, että tulee sitten tietenkin esiin, kun tutkitaan isoja määriä käyttäjiä, että se riski siellä on ja ei sitä oikein itse etukäteen voi tietää, että miten reagoi näihin aineisiin ja ne voi tulla aika nopeastikin ne oireet ja olla hyvinkin pelottavia, että ääritilanteessahan ihmiset on ihan mennyt niin kuin psykoosiin, että ihan todellisuudentaju katoaa anabolisten käytön aikana. Että vaatii kiireellistä hoitoa.

00:35:03 DL-Joni

Voisiko sanoa näin niin kuin alkoholiin eli viinaan on semmoinen sanonta, että viina ei sovi kaikille. Niin päteekö tämä sama sitten näihin aineisiin?

00:35:12 Paula Vauhkonen

No mä sanoisin, että dopingaineet ei sovi kenellekään. En suosittele muuta kuin kahvia.

Mutta se on juuri näin, että me ollaan erilaisia, että kyllä tässä selkeästi henkilöt joilla niin kuin saattaa, vaikka serotoniininjärjestelmän toiminta olla tietynlaista niin voi olla alttiimpia saamaan näitä anabolisten steroidien tämmöisiä vakaviakin psyykkisiä haittoja. Ja sitten vastaavasti dopamiiniaineenvaihdunta meidän aivoissa ja tämä järjestelmä saattaa sitten olla osalla ihmisillä sen sorttinen, että helpommin tulee riippuvaiseksi käytöstä ja sehän nyt tiedetään, että pitkäaikainen anabolisten steroidien käyttö voi johtaa riippuvuuteen ja sitten ne ongelmat todellakin alkaa kasautua kun kertyy niitä käyttövuosia taustalle.

00:36:15 DL-Ville

Joo voitko sä vielä avata tuota riippuvuutta, että miten dopingaineisiin kehittyvä riippuvuus eroaa muista päihderiippuvuuksista?

00:36:26 Paula Vauhkonen

No se on hyvin monella tapaa samanlaista kuin muutkin päihderiippuvuudet, että jotenkin ihmisillä tulee mieleen, kun puhutaan päihderiippuvuudesta, niin ehkä ensimmäisenä vieroitusoireet ja krapulaiset ihmiset ja ihmiset, jotka kärsivät niin kovista vieroitusoireista jonkun aineen suhteen, että on pakko saada sitä heti lisää. Ja no tämä tietysti nyt harvemmin on anabolisten steroidien kanssa se tilanne.

Mutta se riippuvuus tietyllä tapaa on hyvin moneltakin osaa samantyyppistä kuin päihteissäkin, se on osittain psykologista, että ei se ole vaan se fyysinen puoli, että se on se psyykkinen puoli myöskin, se tietty elämä, johon se päihteiden käyttö liittyy. Mitä niistä päihteistä ollaan totuttu saamaan itselle ja miten se päihteiden käyttö niin kuin värittää ja rytmittää sitä elää.

Niin tässä anabolisten kanssani on havaittu, että siinä on niin kuin samankaltaisuutta, että siinä on ihan samat kriteerit, että tämmöinen Kanayama-tutkija vuonna 2009 julkaisi tällaisen modifioidun haastattelun nimenomaan kartoittamaan anabolisten steroidien aiheuttamaa riippuvuutta. Eli tässä skid-haastattelussa kartoitetaan muun muassa riippuvuutta eri päihdeaineisiin ja nyt sitten anabolisten käytön osalta kartoitetaan hyvinkin samanlaisia asioita, että sieltä tulee esiin toleranssi eli sietokyky kasvaa. Voi olla, että käyttöjaksosta toiseen käytetyt ainemäärät lisääntyy. Voi olla, että käytetään useampaa ainetta.

No sitten käytön päättymiseen liittyy hyvinkin usein vieroitusoireita, jonkunlaisia ja ne saattaa sitten altistaa käyttämään nopeammin uudelleen tai sitten pyritään jollain toisilla dopingaineilla lievittämään näitä vieroitusoireita.

Ja saattaa käydä sitten niin, että on suunniteltu, että okei nyt mä käytän tätä dopingainetta, mä vedän tämmöisen kolmen kuukauden kuurin tässä ja tekee suunnitelman, että mitä aikoo ottaa. Mutta riippuvuuden yhteydessä saattaa käydäkin niin, että se käyttöjakso vaan vähän venähtää ja voi olla, että käytetään eri aineita kuin mitä oli tarkoitus.

Eli aika usein sitten, jos on pidempään käyttänyt steroideja niin siellä alkaa herätä sellainen sisäinen tarve lopettaa käyttö, ehkä on tai useammalle on tullut jotakin haittoja. Koetaan, että nyt haitat alkaa olla isommatkin, kun nämä hyödyt mitä tästä aineesta saa yrittää lopettaa, mutta se ei onnistu. Tämähän on semmoinen hyvin yleinen päihderiippuvuuden piirre, että toistuvista yrityksistä huolimatta ei onnistu lopettamaan.

Ja sitten siinä tulee myös tällaista, että kaikki aika menee siihen, että suunnittelee mistä näitä dopingaineita saa. Rahat menevät ja se elämä on vaan se, että se rytmittyy se aineen käyttö ja treenaaminen ja sitten toisaalta käytöstä toipuminen. Ja pian voi olla, että kaikki muu elämä siitä ympäriltä jää, sosiaaliset suhteet kärsii ja pahimmassa tilanteessa elämä vaan pyörii sen dopingin ympärillä, että jos tällaiseen tilanteeseen on päätynyt, niin silloin on aika ilmeistä, että kärsii jonkinasteisesta riippuvuudesta.

00:40:10 DL-Joni

Varmasti se on hankalaa, koska tämä on kuitenkin suhteellisen tuore ilmiö eikä hoitokäytäntöjä oikein ole. Mitä tavallaan niin kuin tai hoitopaikkoja ei ole hirveästi, että ei ole tavallaan tämmöisiä katkaisukeskuksia, mitä niin kuin päihteessä ja alkoholissa, voit mennä vieroittautumaan niin sanotusti, joten ihminen saattaa sitten helposti jäädä yksin pyörimään se ongelman kanssa, varsinkin jos ei uskalla kertoa kenellekään, niin sitä on aika yksin sen tilanteen kanssa.

00:40:24 Paula Vauhkonen

Kyllä. Joo ja se mitä on tullut vastaan niin usein sitten käyttäjät itse vaan jotenkin pyrkii selviytymään. Että mä päätän nyt, että mä lopetan tän käytön ja hankin tästä vielä netistä tällaista ja tällaista ainetta, kun olen lukenut, että tämä palauttaa ja auttaa tällaiseen oireeseen ja sitten ollaan ihan solmussa sen tilanteen kanssa. Ettei tavallaan päästä siitä kuopasta ylös, että jotakin tarvitsee käyttää sen olotilan normalisoimiseksi ja siihen liittyy sitten monesti pelkoa sitten, jos vielä kärsii tällaisista psyykkisistä vieroitusoireista ja oikeasti ahdistaa ja masentaa.

Niin sehän on ihan kamala tilanne, että sulla ei ole mitään hoitokontakteja mihinkään, että ei oikein mitään tahoa, jolle sä voisit mennä juttelemaan, että musta tuntuu tältä ja mä tarviin apua. Se on juuri näin, että Suomessa ei tällaisia klinikoita vielä löydy, jossa voitaisiin dopinginkäyttäjiä hoitaa vieroitustarkoituksessa ja ikävä kyllä senkin allekirjoitan, että ei varmastikaan kaikki lääkäritkään osaa siihen ongelmaan tarttua, dopingin käyttäjäkin saattaa tulla sinne vastaanotolle.

Sitä on rohkaistunut, että jes nyt menen ja puhun tästä aiheesta ja sitten alkaa huomata siinä vastaanoton aikana, että eihän tämä lääkäri tajua mistään mitään ja se on ihan selvää, ettei se hoitosuhde siitä mihinkään etene ja voi olla, että sitten unohdetaan koko juttu. Että antaa olla yritän vain itse hoitaa.

Niin, mutta tietenkin näin Dopinginlinkin toiminnan avulla pyritään kouluttamaan lääkäreitä. Lisätä sitä tietoisuutta. Ja saada lääkäritkin ymmärtämään, että kaikkea ei tarvitse osata hoitaa, että monesti päihdehoitoon erikoistuneissa yksiköissä kuitenkin osataan ottaa tätä ongelmaa vastaan. Ainakin tiedetään siitä jotain ja pyritään sitten lääkärin ohjauksessa hoitamaan näitä sivuvaikutuksia ja lääkäri voi arvioida sitä, että jos kärsii vaikka vaikeasta unettomuudesta, että mitä sen hoitoon kannattaisi käyttää, tekee semmoisen selkeän hoitosuunnitelman, että miten edetään.

00:42:58 DL-Ville

Kyllä. Hei aivan loistavaa tietoa ja tuota kiitoksia tosi paljon Paula, että tulit meidän podcastiin mukaan.

00:43:06 Paula Vauhkonen

Kiitoksia oli ilo olla mukana tekemässä.

00:43:09 DL-Joni

No niin, kiitos vielä paljon.

Jakson 3 tekstivastine

Intron juontaja: [00:00:00] Tämä on Dopinglinkin podcast. Tässä podcastissa vastataan kuntodopingin eli kilpaurheilun ulkopuoliseen dopingaineiden käyttöön liittyviin kysymyksiin.

Joni: [00:00:23] Tervetuloa Dopinglinkin podcastin jaksoon numero 3. Täällä on tuttuun tapaan meikäläinen eli Joni.

Ville: [00:00:31] Ja meikäläinen eli Ville.

Joni: [00:00:33] Ja tänään me hypätäänkin tuonne historiaan. Eli mielenkiintoinen teema ja jakso tänään tulossa. Helposti kuvittelisi, ja tästä paljon puhutaankin, että kuntodoping olisi tällainen nuori, tuore ilmiö, lähinnä sosiaalisen median ja ulkonäköpaineiden aiheuttama. Mutta oikeasti ne juuret ovat aika syvällä historiassa ja ihan tässä ihmisen normaalikäyttäytymisessä ja kulttuurin piirteissä.

Ville: [00:01:02] Joo, pitkä historia on dopingilla ihan urheilussa ja yhteiskunnassakin. Periaatteessahan sitä voi sanoa, että se on yhtä vanha ilmiö kuin esimerkiksi urheilukin. Ihan Antiikin Kreikasta asti olympialaisissa on jo käytetty tietynlaisia dopingaineita suorituksia parantamaan.

Joni: [00:01:21] Joo, puhutaan jopa pari kolme tuhatta vuotta sitten käytettiin suorituskykyä parantavia aineita. Silloin tietenkin nämä aineet olivat erilaisia kuin nykyään. Kaiken maailman kemikaalit olivat mukana. Mutta silloin oli yrttejä, sieniä, oikeastaan kaikkea mitä vaan löydettiin ja jolla oli joku vaikutus. Mutta se ei välttämättä ehkä parantanut suorituskykyä kuitenkaan, ellei sitten ollut joku piristävä aine se joku luonnontuote. Mutta esim. sienetkin ovat olleet ehkä plaseboa enemmän.

Ville: [00:01:56] Ehkä se on mennyt sillä lailla vaan, että on koettu, että se saattaa auttaa.

Joni: [00:02:00] Kyllä.

Ville: [00:02:00] Mutta tuolloin 1935 tuo testosteroni ensimmäisen kerran eristettiin ja siitähän sitten 1939 on myönnetty myös Nobelin palkinto. Ružička ja Butenandt olivat nämä, jotka sen saivat.

Joni: [00:02:12] Se oli mullistava löytö silloin. Mutta että siihenkin pisteeseen päästiin eli tuonne 1900-luvun alkuun ja testosteroniin, niin olikohan jo Hippokrates aikoinaan, joka osasi miettiä, että kiveksillä on suuri vaikutus miesmäisyyteen ja suorituskykyyn. Sillä on todella pitkä historia. 1930-luvulla myönnettiin se Nobelin palkinto testosteronin syntetisointiin, mutta kokeellista tutkimusta on tehty jo hyvin pitkään sitä ennen.

Ville: [00:02:52] Niin eikös ollut jo ennen ajanlaskun alkua, niin ihan tämä kastraatio on ollut sellainen, mitä on käytetty sairauksien hoitoon, ainakin epilepsian ja taidettiin mainita myös liiallinen masturbaatio.

Joni: [00:03:02] No siihen se on varma ja hyvä keino kyllä, täsmälääke niin sanotusti. Se loppuu kuin seinään. Mieshormoni osattiin yhdistää kiveksiin, vaikkei silloin tiedetty testosteronista. Lähinnä nämä olivat tällaisia, että huomattiin kastroiduista eläimistä, että jos ne pentuna kastroidaan, se kehitys on täysin erilainen. Myös se huomattiin, mikä on sinällään mielenkiintoista, että kastraatiota on ihmisillä käytetty rangaistuksena. Muun muassa Skandinaviassa sitä käytettiin aikoinaan. Mutta myös muinaiset armeijat ovat käyttäneet paljon kastraatiota. En tiedä, mikä siinä on ollut tavoitteena.

Ville: [00:03:46] Se on vähän erikoinen juttu.

Joni: [00:03:51] Onko se sitten tällainen, että ei ole muita mielitekoja ja pysyy uskollisena sitten keisarille tai kuninkaalle.

Ville: [00:03:56] Niin se on kyllä yksi juttu.

Joni: [00:03:58] Joka tapauksessa huomattiin, että kivekset ja kastraatio liittyvät paljon siihen. Tehtiin mm. kivesten siirtoja eläimiltä toiselle ja sitten myöhemmin, tuossa 1800-luvulla alettiin tekemään myös ihmisillä kivesten siirtoja ja implantteja. Se oli aika villi länsi siihen asti, kunnes sitten onnistuttiin eristämään testosteroni ja sitä pystyttiin alkaa injektoimaan eli se oli hyvin tällaista kokeellista lääketiedettä. Niinkuin melkein kaikki oli siihen aikaan.

Ville: [00:04:36] Eikös näissä eläinten kilpailuissa doping ollut jo aiemmin? Englanninkielisestä sanakirjasta jo 1889 löytyy maininta, että silloin on hevosia doupattu tämmoisillä oopiumipohjaisilla aineilla.

Joni: [00:04:49] Joo, hevosurheilussa se oli tosi suosittua silloin. Silloin liikkui isot rahat siellä, niin kaikki vippaskonstit otettiin käyttöön.

Ville: [00:04:57] Ja itsessään tämä dope-sana on Etelä-Afrikasta. Sillä on tarkoitettu sellaista uutetta, jolla on piristävä vaikutus. Eli sana itsessään juontaa sieltä.

Joni: [00:05:07] Joo, dopingaineet olivat hyvin pitkään oikeastaan piristeitä. Toki testosteronin syntetisointi 1900-luvun alussa toi sitten omat markkinansa, mutta hyvin pitkään on ollut piristäviä aineita ne, mitä on käytetty.

Ville: [00:05:25] Ja tämä eristäminen on tapahtunut sonnin kiveksestä, eli miten testosteroni ensimmäistä kertaa saatiin eristettyä.

Joni: [00:05:33] Jo ja se oli aikamoinen määrä. Olisiko ollut kymmeniä kiloja sonnin kiveksiä, että saatiin sellainen pieni määrä eristettyä testosteronia. Se on ollut aikamoista. Siinä oli kyllä kova into löytää se aine. Ja sitten kun se löydettiin vihdoinkin, oli suuri innostus sitten alkaa käyttää sitä lääketieteessä erilaisten tautitilojen hoidossa. Nopeasti sitten testosteronin syntetisoinnin jälkeen tulikin anaboliset steroidit kuvioon eli testosteronin johdannaiset sitten melkein heti sen jälkeen.

Ville: [00:06:09] Jo tuolloin -54, silloin ensimmäisen kerran painonnostossa esimerkiksi käytettiin noita AAS:ää [anabolis-androgeeniset steroidit]. Se on jännä juttu, että silloin vielä esim. tällainen arvostettu tieteellinen lehti oli sitä mieltä, että esimerkiksi anaboliset steroidit eivät auttaisi lihaskasvuun. Mutta toki sitten 10 vuotta sen jälkeen eli muistatko vuosilukua, milloin ne sitten kumosivat sen?

Joni: [00:06:33] 80-lukua se oli.

Ville: [00:06:35] -87 tai jotain, kun kumottiin se. Että sillä onkin suuri vaikutus suorituskykyyn.

Joni: [00:06:42] Mutta tässä on tavallaan tieteen hienous, että se myös korjaa itseään. Kun löydetään tarpeeksi näyttöä siitä, että joku aine tehoaa, sitten pystytään tavallaan kumoamaan se vanha väite. Mutta se on vähän jättänyt sellaisen särön myös varsinkin kuntopingaineiden käyttäjäkuntaan, että se tieteellinen yhteisö silloin aikoinaan toi ilmi tällaisen julistuksen, että nämä aineet eivät tehoa, vaikka käyttäjät itse huomasivat selkeää tehoa. Nyt se vähän loi sellaista ajattelua, että noihin tieteisiin ei tarvitse luottaa. Mainitsit tuon 50-luvun painonnoston, mistä se lähti sitten. Mutta sitäkin ennen oikeastaan heti kun testosteronia alettiin käyttää lääkinnällisesti, alkoi myös niin sanottu väärinkäyttö, eli sitä alettiin myös sodissa käyttämään.

Ville: [00:07:32] Joo, sodat on kyllä sellainen missä sitä ja muutakin näitä, amfetamiinia ja muita piristeitä mutta myös AAS:ää on käytettty.

Joni: [00:07:39] Sodilla on kyllä pitkät perinteet näille suorituskykyä parantaville aineille ja ainakin jonkin verran kirjallisuudesta löytyy, että ihan natsitkin olisivat käyttäneet toisessa maailmansodassa testosteronia muun muassa. ja varmasti kaikkea muutakin.

Ville: [00:07:55] Sehän sopivasti löydettiin tuossa 30-luvulla.

Joni: [00:07:59] Kyllä, ennen toista maailmansotaa. Se tuli kuin tilauksesta silloin.

Ville: [00:08:01] Niin, kyllä.

Joni: [00:08:01] Se on jännä, että aikoinaan kastroitiin sotilaita ja sitten maailmansodassa alettiin käyttää testosteronia. Iso kontrasti sillä lailla.

Ville: [00:08:15] Mutta sitten jos mennään tuonne 80-luvulle, niin siellä on sitten alkanut näkymään enemmän tämmöisessä populaarikulttuurissa myös Conan barbaarit ja Rambot. Näillä miehillä alkanut olemaan enemmän lihasta ja sen ehkä näkee aika hyvin, jos katsoo vaikka tällaisia leluja mitä on ollut joskus 50-luvulla ja jos vertaa vaikka tällaisiin mitä on ollut jo 80-luvulla, niin siinä on jo aika iso ero. Muistan ainakin, että oli joku tällainen G.I Joe -nukke, jolla alkoi olemaan hauiksen ympärysmitta 50 senttiä suurin piirtein.

Joni: [00:08:56] Joo, ja oikeastaan sellaista modernia anabolisten steroidien käyttöä ja kuntodopingia, tai sitä ilmiötä, mistä se on lähtöisin, niin se oli vähän ennen tuota, mitä mainitsit nuo Hollywoodin 80-luvun toimintaleffat. Se tuli tavallaan ehkä suuren yleisön tietoisuuteen näiden toimintatähtien mukana,mutta Kalifornian bodauspiireihinhän se meni silloin 60-luvulla suurin piirtein.

Ville: [00:09:21] Niin, about niin.

Joni: [00:09:21] Silloinhan se oli hyvin semmoista pienimuotoista underground-touhua tuo bodaus.

Ville: [00:09:30] Niin.

Joni: [00:09:31] Harvahan silloin bodasi, jos verrataan nykyaikaan. Sieltähän se on tavallaan lähtöisin ja kasvanut sitten Schwarzeneggerin ja kavereiden myötä. Ja ehkä sitten ne 80-luvun leffat on sitten se jatkumo tänne nykyaikaan.

Ville: [00:09:46] Kyllä varmaan aika paljon vaikuttanut se julkisuus ja se media, mitä siitä on lähtenyt siitä Kaliforniasta ja varmaan siitä on aika paljon vaikutusta tähän fitnessbuumiinkin, mikä on syntynyt. Sieltä se on varmaan lähtenyt tämä nykyajan fitnessbuumi.

Joni: [00:10:03] Joo, ja nykyään sitten on tietenkin sosiaalinen media sun muu maailma, joka on tavallaan siirtynyt sitten siihen. Mutta ei ole niin tuore ilmiö. Ei voida sanoa, että on tällainen nykyajan vitsaus niin sanotusti, vaan kyllä tuota ihmiskunnassa on aina ollut.

Ville: [00:10:22] Niin, käyttöä on ollut pitkään.

Joni: [00:10:25] Joo, on haluttu parantaa suorituskykyä, haluttu näyttää hyvältä. Ne on oikeastaan ne, mitkä kuuluu tähän ihmislajin käytökseen, mihin halutaan vaikuttaa.

Ville: [00:10:38] No niin, sitten päästäänkin nykyaikaan. Nykyaikana varmaan tämä some on semmoinen uusi ilmiö, mikä on luonut myös ulkonäköpaineita ehkä nuorille ja myös aikuisille.

Joni: [00:10:53] Ja kun puhuttiin tuosta Hollywoodista ja noiden actiontähtien vaikutuksesta siihen ihmisten kehonkuvaan. Tavallaan nykyään kuka tahansa voi olla tuollainen ns. actiontähti, kun sulla on seuraajia, vaikket ole mikään näyttelijä, mutta olet parrasvaloissa kuitenkin. Ja nyt kun sitä tulee joka tuutista ja niitä on hirveä määrä, niin ehkä ihmiset ajattelee, että se on uusi normi tavallaan.

Ville: [00:11:17] Niin kyllä sekin on hyvä muistaa, että ei niiden perusteella kannata liikaa vetää johtopäätöksiä. Nykyään on niin helppo muokata kuvia. Omaa kehonkuvaa kannattaa sitten aina kriittisesti miettiä että onko nämä nyt kaikki aitoja kuvia, mitä tuolta somestakin löytyy.

Joni: [00:11:37] Niin kun sä teet sitä ammatiksesi, eikä tässä nyt haluta kaikkia leimata, mutta jos sitä tekee ammatikseen ja sulla on siinä kaikki keinot sallittuja, niin eihän sitä voi verrata siihen kun itse ottaa salikuvan ja katsoo, että tämähän nyt ei matchaa.

Ville: [00:11:51] Niin kyllähän moni jo myöntääkin sen, että he käyttää jotain.

Joni: [00:11:56] Osa kyllä joo.

Ville: [00:11:59] Mutta ylipäätään sillä lailla, että lähdekriittisyys on hyvä kaiken tiedon suhteen ja myös kuvien suhteen.

Joni: [00:12:06] Joo, se on hyvä pitää mielessä ja nostaa mieleen silloin tällöin, koska siihenkin sokaistuu ja unohtaa sen ja masentuu sitten, kun omat kuvat ei näytä samalta. Treeni ei kuljekaan niin hyvin, Mut joo, niinkuin tässä jaksossa kävi ilmi kävi jaksossa, niin ei tuo some ole se, mistä se [kuntodoping] on lähtöisin, vaan sillä on pitkät juuret. Nykyään ollaan sitten tässä. Tuo somehan antaa sitten oman alustansa sille ilmiölle.

Ville: [00:12:34] Niin kyllä. Ei sitä ajattelisikaan, että miten kaukaa se on loppupeleissä tullut ja miten tämä on rakentunut vuosikymmentenkin aikana, että kaikki on tietyllä tavalla johtanut sitten tähän pisteeseen.

Joni: [00:12:49] Joo, kyllä. Jos se silloin oli 60-luvun Kalifornian bodauspiirille ihan oma underground-juttunsa, niin kyllä se nyt on aika sellaista valtavirtaa.

Ville: [00:13:00] Juurikin näin.

Joni: [00:13:00] Toimitusjohtajatkin bodaa. Ennenhän se oli vähän niin, että ainoastaan hölmöt bodaavat. Sitä oli aika vähän arvostettu.

[00:13:08] Nykyäänhän on tietyllä tavalla vähän trendikästäkin treenata ja se on hyvä juttu, terveyttä edistävä asia.

Joni: [00:13:20] Kyllä näin on.

Ville: [00:13:20] Tässä tämän jakson anti tällä kertaa. Seuraavaan jaksoon sitten uudet aiheet taas,

Joni: [00:13:26] Kiitos, että kuuntelit ja palataan asiaan.

Ville: [00:13:29] Kiitos, moi!

Kehonrakentajat selittävät lihasdysmorfiaa ”The day you start lifting is the day you become forever small” [1]

Anaboliset steroidit ovat yhteydessä psykopatiaan, riskinottoon, vihaan ja fyysisiin ongelmiin. [3]

Anabolisten steroidien käyttäjät huolissaan fyysisistä sivuvaikutuksista, läheiset psyykkisistä sivuvaikutuksista. [5]

Anabolisten steroidien turvallisempi pistäminen [7]

SOPIVAN NEULAN VALINTA

3.1 Aineen ottaminen ampullista

Vaiheet

Aineen ottaminen ruiskepullosta

Vaiheet

Ventrogluteaalinen eli vatsanpuoleinen pakaralihas

Miten löydän oikean kohdan?

Toisen ihmisen kanssa

Yksin

Selän puoleinen pakaralihas eli pakaran yläulkoneljännes

Oikean paikan löytäminen

Tuplasti ongelmia? Kokemuksia naisten anabolisten steroidien ja psykoaktiivisten aineiden käytöstä [12]

ACSM:n konsensuslausunto anabolisten steroidien käytöstä urheilussa ja yhteiskunnassa [14]

Podcastit [16]

Videot [17]

Puhtaan liikunnan puolesta -toimijat [19]

Verkkokoulutukset [20]

Opiskelijoiden palautteita Kuntodopingin perusteet -kurssista:

Opiskelijoiden palautteita Kuntodoping lääkärin työssä -kurssista:

Sivut