Olet täällä

Otin riskin – ja hävisin

9.10.2020
 
Tämä on “jos nyt saisin valita, en olisi käyttänyt” -tarina, joten jos et halua kuulla mitään negatiivista dopingista, niin älä jatka lukemista ja äänestä "en tykkää". Tämä on minun tarinani, ei kenenkään muun, enkä puhu muiden kuin itseni kokemuksesta.
 
Kun päätin kokeilla dopingia, olin tullut elämässäni tilanteeseen, jossa elämänarvoni olivat heittäneet kuperkeikkaa. En muuten olisi varmasti käyttänytkään. Minulla oli kriisi ja sen sijaan, että olisin ottanut aikalisän, tein kaiken väärin ja menin syvempiin vesiin. Tunsin itseni riittämättömäksi. Itse asiassa suorastaan inhosin itseäni. Näin jälkikäteen olisi pitänyt pysähtyä ja ottaa aikalisä, mutta minä järkeilin, että jos rakentaisin edes ulkopuolesta paremman, sisäinen kasvu seuraisi. Väärin meni. Vedin Sustaa, Decaa, Winstrolia ja venäläisiä nappeja. Kaikkea sai helposti salikavereilta.
 
Heti ensimmäisen kuurin aikana huomasin, että sydän hakkasi tavallista voimakkaammin, nukkumisesta ei tullut mitään, olin levoton ja jostain selittämättömästä syystä ahdistunut. En kuitenkaan huomannut mitään ihmeempiä aggressiivisuuskohtauksia. Väkivaltaiseksi en kuitenkaan käynyt koskaan, rauhallista tyyppiä kun olin ollut. Säikähdin kuitenkin sydänoireita aivan mielettömästi ja aloin rampata lääkärissä. Mitään elimellistä vikaa ei löytynyt, joten ei muuta kuin psykiatrin juttusille ja siitä alkoi SSRI-lääkitys. Ei lääkkeet kuitenkaan tuntuneet auttavan. Mikään ei tuntunut auttavan, vaan vaivuin yhä syvemmälle masennukseen. Hetkellistä helpotusta synkkään elämääni hain alkoholista. Toki sekin ryöstäytyi käsistä ja muutaman vuoden kuluttua huomasin olevani alkoholisti. Sanomattakin on selvää, ettei koulunkäynnistä tullut mitään. Teknilliset korkeakoulut, yliopistot, insinöörin ja fyysikon ura jäi. Olin tuolloin vasta noin 25-vuotias.
 
Olen nyt yli 50-vuotias mies, joka erehtyi käyttämään yhden kuurin anabolisia steroideja yli 25 vuotta sitten. En koskaan uskonut, että juuri minulle voisi käydä näin. Yli puolet elämästäni olen kärsinyt masennuksesta ja alkoholismista. Olen tietenkin vain yksittäistapaus. Tiedän, että monet väittävät, ettei ole tullut juuri mitään sanomisen arvoisia ongelmia, mutta koskaan ei voi myöskään tietää, kenelle se nalli napsahtaa.
 
Lähes välittömästi alkaneita selittämättömiä oireita lääkärit ovat kutsuneet psykosomaattisiksi. Minulla on jotenkin menneet aivokemikaalit (serotoniini/dopamiini) sekaisin, enkä usko, että ne enää tästä korjaantuvat. Joudun kärsimään näistä oudoista oireistani ja syömään lääkkeitä koko loppuikäni. Yhdestä saatanan kokeilusta koko elämäni muuttui peruuttamattomasti.
 
Näitä oireitani ovat mm. että sydämen toiminta on muuttunut. Silloin tällöin se muljahtelee, ikään kuin jättää lyönnin väliin. Epätodellinen olo päässä, voimistunut syljen eritys, selittämätön ahdistus – varsinkin aamulla, kun pitäisi herätä ja nousta ylös. Tuntuu, ettei ole mitään syytä eikä halua nousta. Olo paranee kyllä iltaa kohden, mutta rankkaa tämä on. Rintaa puristaa vähän väliä, niin ettei tahdo saada henkeä. Joudun vetämään syvään henkeä - ikään kuin haukotella - muutaman minuutin välein. Aluksi juuri tämä oire oli jopa johtaa itsemurhaan, mutta huomattuani, ettei minusta kuitenkaan ole itseäni tappamaan, oli pakko oppia rauhoittamaan itseäni. Pikkuhiljaa opin olemaan kiinnittämättä siihen huomiota, kun huomasin, ettei siihen kuole. Siten tämä oire kulkee mukanani usein jopa melko huomaamatta. Unirytmi on edelleen täysin kateissa. En pysty nukahtamaan kuin vasta aamun pikkutunneilla ja herään puolen päivän jälkeen. Pitkäjänteisyyttä ei tunnu enää löytyvän. Aloitan lenkkeilyn ja parin viikon päästä lopetan. Olen lihonutkin. Steroideilla hankitusta kropasta, voimanostotuloksista ei ole enää mitään jäljellä.
 
Ihan kokonaan steroidit eivät elämääni tuhonneet, koska olen vielä hengissä, mutta ne muuttivat elämäni kokonaan toisen näköiseksi. Pahin näistä aineista, tuntuu siltä, oli ehkä se Sustanon (testosteroni) ja venäläiset napit. Ne ovat todella vahvoja lääkkeitä ja vaikuttavat mieleen. Voit herätä keskellä yötä lakanat hiestä märkänä. Outoja painajaisia ym. Mistä sitä edes tietää, mitä ainetta niissä oli. Jostain laittomista laboratorioista. Nehän en paljon välittävät tuleeko mukaan epäpuhtauksia. Joka tapauksessa en koe olevani enää se sama ihminen, joka olin. Nyt olen tämä ja tämän kanssa minun on elettävä.
 
Jos olisin jatkanut naturalina, olisin nyt varmasti parempikuntoinen ja lihaksikkaampi kuin nyt, ja pääkin toimisi. Nyt olen vain lähinnä ihmisraunio, joka yrittää selvitä päivästä ilman itsetuhoisia ajatuksia tai alkoholia ja nähdä edes jossain hiukan valoa.
 
En ole tässä edes raapaissut pintaa. Mainitsemalla menkööt aineiden käytön aiheuttama häpeä, erektio-ongelmat, avio-ongelmat ja kaikki alkoholismin aiheuttamat ongelmat.
 
Luin nämä muiden tarinat ja huomaan negatiivisista palautteista, että suurin osa näitä lukevista suhtautuu ihannoivasti tai vähintäänkin myönteisesti dopingin käyttöön. Kukapa muu näitä lukisi kuin ne kuuria harkitsevat. Yksi näistä stooreista on kyllä aivan väärässä paikassa. Siinä pilke silmäkulmassa ihannoidaan aineiden käyttöä ja jopa luetellaan aineet ja määrät, mitä vedettiin - kuin käyttöohjeena! Niinhän se ihannoin minäkin silloin ennen. Ihannoin salin isoimpia karjuja ja halusin olla kuten he. Tällä hetkellä en ymmärrä moista ihailua enää ollenkaan. Se maailma on kaukana. Luin Bill Phillipsin Anabolic reference guiden ja Muscle Media 2k:ta. Elin todellakin aivan omassa kuplassani. Muut eivät tietäneet näistä aineista mitään: ”Eihän nää anabolit nyt niin vaarallisia ole kuin mitä casualit väittävät!” Enpä totta puhuen usko, että yhtään kukaan olisi saanut minua siinä vaiheessa puhuttua ympäri. Se oli kokeiltava. Otin riskin. Minulle sillä kokeilulla nyt sattui olemaan koko loppuelämäni mullistava vaikutus. Oletko varma, ettei sinulle käy myös huonosti? Oletko ihan varma? Jos sinulla on pieninkin epäilys, niin tee järkevästi. Lopeta aineiden ajattelu. Siirry treenaamaan ulkoliikuntapaikkoihin tai tee oma sali. Siirry pois dopingia ihannoivasta ja käyttävästä piiristä! Pidä tarvittaessa pitkä tauko. Kun treenaat, niin treenaa luonnollisesti, lue miten syödä oikein, kuuntele kehoasi. Pidemmällä aikatähtäimellä se kannattaa 100% varmasti. 
 
Nuori, jos olet joutunut tilanteeseen, jossa harkitset dopingin käyttöä, unohda se heti. Jätä se SM-tason kehonrakentajille ja voima- ja painonnostajille. Mieti hetki, mieti pitkään, miksi edes harkitsisit käyttöä. Mieti, miltä tuntuisi katsoa itseäsi peiliin, kun tiedät käyttäneeksi oikotietä ja että se on peruuttamatonta. Riski/palkkio-suhde on aivan liian suuri joka tapauksessa. Saavutettu lisämassa on enimmäkseen nestekertymää ja lääkkeiden käytön loputtua lihakset kutistuvat ja hienot penkkitulokset visertävät vääjäämättä alas, mikä masentaa entisestään. Natuna kehittyisit hitaasti, mutta varmasti. Koko ajan kuitenkin olisi tulokset nousussa. Pää toimisi kuten terveellä, eikä olisi näitä ongelmia. Olisit terve…