Olet täällä

Läheiset

Podcastit

Tässä podcastissa keskustellaan ajankohtaisista aiheista kuntodoping-teeman ympärillä. Voit kuunnella Anchor-palvelun kautta tuotetut jaksot sivulla olevien linkkien kautta tai esimerkiksi Spotify-palvelusta.

00:00:00 Intron juontaja

Tämä on Dopinglinkin podcast. Tässä podcastissa vastataan kuntodopingiin eli kilpaurheilun ulkopuoliseen dopingaineiden käyttöön liittyviin kysymyksiin.

00:00:13 Intro-musiikki

00:00:22 DL-Ville

No niin tervetuloa tänne Dopinglinkin podcastiin ja täällä paikalla taas Joni ja Ville ja tänäänkin on saatu aivan loistava vieras.

00:00:31 DL-Ville

Meillä on täällä paikalla Tuomo, the Möykky, Möykerö, Korhonen, kehonrakentaja ja sosiaalisen median sisällöntuottaja. Varmaan moni on törmännyt eri sosiaalisen median kanavissa Tuomoon ja meille oli tärkeätä saada tähän podcastiin mukaan henkilö, joka on puhunut avoimesti dopingaineiden käytöstä.

Usein ajatellaan, että Dopinglinkki pelkästään saarnaa yksipuolisesti haittavaikutuksista, mutta meidän tehtävä on myös tuoda esille ilmiöstä tutkittua tietoa, eikä meidän tarkoitus ole moralisoida kenenkään käyttöä. Jutellaan tässä jaksossa siis siitä, että mitä hyötyjä dopingaineiden käytöstä on, koska eihän niitä kukaan käyttäisi, jos niistä ei mitään hyötyä olisi. Haluatko sä Tuomo esitellä tähän alkuun itseäsi ja sinä olet yksi harvoista, joka uskaltaa puhua dopingaineiden käytöstä rehellisesti. Niin mistä sä luulet, että se johtuu?

00:01:33 Tuomo Korhonen

No en mä tiedä. Onhan siinä, ylipäänsä dopingaineista lähtee puhumaan, niin onhan se semmoinen aihe. Kun puhutaan kilpaurheilemisesta tai ylipäänsä mistä tahansa lajista missä on toi doping todella suosittua ja  että käytetään sitä, niin kyllähän se on aika arka aihe jokaiselle, että ei siitä hirveän avoimesti ala ketään puhumaan, kun miettii sitten, että mitä siinä on kaikkia sivuseikkoja, kun lähtee tuosta asiasta puhumaan.

Toi dopingaihe, kun siitä lähtee puhumaan, niin kyllä mä tähänkin haastatteluun mietin sitä, että lähdenkö mä tähän, mut mun mielestä tää teidän juttu, mitä te teette on oikeasti sellaista tärkeätä asiaa.

Ja jos mä jollain tavalla pystyn tällä, mitä mä tässä näin sitten kerron, kun haastattelette mua, jos mä pystyn jotain muuta henkilöä tällä haastattelulla jeesaamaan, niin mulle tulee siitä hyvä fiilis.

Ei se, että mä rupeen tässä niin kuin oikeesti kertoilee, että miten sä käytät mitäkin ja tälleen näin. Varmaan toinen, ketä avoimesti puhunut dopingin käytöstä taitaa olla Marko Savolainen.  Ei oikeastaan taida ketään muuta oikein olla.

00:03:00 DL-Joni

Marko on toinen tosiaan ja mekin mietittiin tätä jaksoa ja yritettiin kalastella tuolta ryhmistä, että ketä löydetään, niin eipä sieltä hirveästi tullut innokkaita, että se on kyllä hankalaa saada ketään puhuu siitä.

Ja ihan fiksuja sanoja kyllä puhuit tuosta noin. Jos puhutaan tästä voimailusta, treenaat aika paljon kehonrakennusta ja muuta voimailua, niin miten sä aloit tekee sitä, mikä johti siihen bodaamiseen ja treeni-intoon, mistä se lähti?

00:03:40 Tuomo Korhonen

Tota on kysytty monta kertaa, mutta ihan alkujaan mä kiinnostuin kamppailulajeista ja mä tykästyin Bruce Leen treenityyliin ja sitten siinä vaan jotenkin sen Bruce Leen myötä, kun mä oon aina ollut leffafriikki.

Mä oon tykännyt katsoa elokuvia, niin kun sä oot päässyt siihen tavoitteeseen, että sä olet saanut sen Bruce Leen kropan niin, että nälkä kasvanut syödessä ja sitten se on jossain vaiheessa ajautui sitten siihen. Ehkä enemmän varmaan, kun armeijaan menin, niin sitten alkoi vielä enemmän kiinnostaa se kehonrakennus, että aluksi se oli sellaista voimailua, mutta frendihän mut väkisin käytännössä raahasi 16-vuotiaana salille, että mullahan ei ollut mitään uskallusta mennä salille, että se oli kotitreeniä.

Tästä mä en oikein osaa sanoa, että missä vaiheessa sitten se tuli. Se niin sanottu kehonrakennus. Voimailu on ollut aina semmoinen, mistä mä oon tykännyt. Totta kai suurin vaikuttaja. Mulla on ollut tietenkin Arnold Schwarzenegger ja sitten suomalaisista yksi suurimpia vaikuttajia on ollut totta kai Marko Savolainen. Marko Savolainen on varmaan ollut semmoinen, mistä mulle tuli se ja Mika Nyyssölä, mistä tuli se kehonrakennuskipinä kunnolla. Et seurasi ja katsoo, että voi vitsi toi on kyllä siistin näköistä.

00:05:14 DL-Joni

Joo toi, kun puhuit noista esikuvista ja Bruce Leestä sun muista, niin me ollaan varmaan kaikki 80- luvulla syntyneitä suurin piirtein, itsekin muistan, että oli julisteet ja kaikki Rambot, Kommandot, Stallonet ja Schwarzeneggerit, että tämmöiset kovat äijät ilman paitaa, niin kyllä se on varmaan vaikuttanut aika monen elämään, että sieltä on tullut tavallaan esikuva.

00:05:39 DL-Ville

Kyllä mä itsekin aloitin yläasteella treenailee salilla, että samanlaista tarinaa itselläkin siinä taustalla. Jo aikaisessa vaiheessa tullut aloitettua voimailutreenit silloin.

00:05:53 Tuomo Korhonen

Niin niin, niin kyllä.

00:05:54 DL-Joni

Oliko sullakin alkuun se semmoista oheistreeniä ja missä vaiheessa siirtyi sitten niin kuin se pääpaino siihen pelkkään punttailuun?

00:06:03 Tuomo Korhonen

En mä tiedä. Oikeastaan nykyään tuntuu, että se on enemmän sitä punttia, mutta kyllä mulla oli aina se, että mä tykkäsin fillaroida paljon ja se huvittaa tietenkin sekin, että kun katsoo jotain tänä päivänä vähän vanhempaa materiaalia ja sitten vähän uudempaa materiaalia, ketä on ollut kanssa kovia fillaroimaan, on ollut Arnold Schwarzenegger niin se vähän huvittaa silleen, että ite ollu kanssa ihan törkeä fillaroimaan. Mä olin yhdessäkin duunis, mä vedin päivittäin sellaisia 24 kilsan lenkkejä.

Niinku himaan ja duuniin tuli yhteensä päivältä ja nyt mä oon miettinyt fillarointia kanssa, että aloittais.

00:06:43 DL-Joni

Joo hyvä peruskuntoa.

00:06:51 Tuomo Korhonen

Kyllä mulla on ollut aina jokseenkin vähän se aerobinen siellä taustalla, ettei oikeastaan. No mä osaa sanoa mikäköhän vuosi olisi ollut semmoinen, että se olisi ollut enemmän sitä pelkkää treenailua. Oisko ollu varmaan joskus kaksikymppisenä tai jotain?

00:07:14 DL-Joni

Kun tuloksia alkoi tulee niin huomasi muutoksia niin aluksia jäämään koukkuun tietyllä tavalla. Siihen treenannut joku huomaa sitä alkaa kasvaa alkaa tulla lihaserottuvuutta, niin miltä se tuntui siinä vaiheessa, tuntuiko, että nyt pitää painaa lisää kaasua, että tää hommahan on siistiä.

00:07:34 Tuomo Korhonen

No mä saatoin saada vaikutteita Bruce Leesta, niin se lähti koko kipinä siitä, kun mä näin sen touhut. Ihan jumalaton määrä vedettiin päivässä. 1200 vatsalihasta vai 1000 se veti ja puhuttiin useista sadoista toistoista punnerruksia, ja mä sain siitä semmoisen jäätävän kipinän. Vitsi toi on ihan sika siistiä. Ei pelkästään se, että kunto kasvaa, vaan se, et vitsi tulee hyvä fiilis ja kaikkea.

00:08:14 DL-Joni

Niin se tavallaan, kun huomasi sitä, että se kehittyminen alkaa tapahtua ja miten se alkoi tuntua, että se työ tuottaa tulosta, niin vaikuttiko se millä tavalla sitten siihen treeni-intoon ja kehonkuvaan ja muutenkin, että lähtikö tavallaan jalka kaasulle enemmän, että sitä alkaa tekemään treenaa mieli enemmän ja silleen et tajusi, että tää on se juttu ja tässä voi kehittyä paljon?

00:08:35 Tuomo Korhonen

No kyllä. Mulla totta kai alkoi oikeesti vähän lähteä lapasesta. Kyllä mä sen huomasin ja sitten kun se alkoi olemaan semmoista, että sitä alkoi treenaamista kirjaimellisesti vähän niin kuin kellottaa niin mullahan se meni loppujen lopuksi tosi pahaksi pakkomielteiseksi treenaaminen ja mulla on ollut aina jossain määrin semmoinen vääristynyt kehonkuva itsestä.

Jotenkin aina jollain lailla pelailee itseään ja katsoo, että mikä kohta ois mitä olisi hyvä treenaa. Vitsi, et itse et nää itseensä välttämättä sillä hetkellä, vaikka joku sanoi, että sä oot ihan hemmetin hyvässä kunnossa ja olet ihan jäätävän isossa kunnossa niin sitten näkee itsensä ihan erilaisena, jollain lailla  aina on ollut se, että on tietyn esimerkiksi massan määrää halunnut itselle rakentaa, niin sitten kun on tavoittanut sen, niin sitten on ottanut uuden, että vielä isompi vielä isompi, että tavallaan ei riitä se taso mihin on päässyt minkä ajatellut aikaisemmin, että se voisi olla.

Niin ja nykyään tuntuu, että on enemmänkin se, että jotenkin en mä tiedä mistä johtuu, mutta tuntuu et voi syödä kuin hevonen, mutta paino ei meinaa nousta, ei millään, et vaikka niin kuin nälkä on suuri niin ei mitään paino pysyy samana.

00:10:18 DL-Ville

Mitä sitten, jos ei pääse treenaileen pitkään aikaan niin tuleeko paha ahdistus päälle, että pakko päästä?

00:10:24 Tuomo Korhonen

No nyt minulla ei ole enää niinkään silleen niin paha se, kun palataan vuosia taaksepäin. Se oli ihan järkyttävä. Siis mä otin ihan jumalattomia raivareita, jos mä en päässy salille. Se oli jostain parista päivästä kiinni ja saattoi päiväkin tehdä välillä ihan tuskaa, mutta totta kai sitten ainahan mulla on ollut se, että mä olen pyhittänyt levolle niin kuin sen ajan, että saa oikeasti ne lihakset kasvaan. Mulla on ollut parhaimmillaan välillä jopa kahdenkin viikon totaalilepoa, että mä en ole treenannut ollenkaan.

Et sitte, ku mulla on ollut aina se, et mä oon yleensä treenannut yksijakoisella, että mä treenaan joka kerta koko kehon läpi. Niin sitten, kun niitä aletaan laskea, jos vedät oikeasti kirjaimellisesti melkein 200 lasissa joka treenin, niin jos sä vedät neljäkin treeniä, niin sehän vastaa viikkokohtaisesti melkein neljän viikon treeniä yhteensä, kun aletaan laskea tarkkaan.

Niin välillä, kun tuollaisia treenejä on tehnyt, niin sitten on oikeasti ollut silleen, et paikallaan ainakin se viikon tai kahden tauko. Mutta nyt mä teen sen verran fyysistä duunia, niin on sitten ollut aika rankkaa se, että kun ei ole päässyt samalla lailla sinne salille, ei ole jaksanut mennä samanlailla sinne salille, niin sit on ollut vähän semmoinen paska fiilis ja sitten kun on lähtenyt kokeilemaan nostaa jotain vähän isompaa rautaa eikä olekaan samalla lailla liikkunut kuin aikaisemmin.

00:11:59 DL-Joni

Joo kyllä ja eikö sulla oo aika nuori lapsikin tullut tähän näin, että sekin varmaan sitten siihen päälle.

00:12:06 Tuomo Korhonen

Kohta ei tästä montaa kuukautta niin täyttää kaksi.

00:12:10 DL-Joni

No niin siis itsekin tuntee sen, että jos pariin päivään ei treenaa niin se on jännää, että heti tulee paljon jotenkin löysempi ja vähän semmoinen olo ja sitten kun meet treenaan, niin tuntuu, että se koko fiilis ja kroppakin muuttuu, vaikka se yks treeni ei tietenkään vaikuta mihinkään, että itse olotila on ihan eri.

Se on kyllä mielenkiintoinen ilmiö ja näitäkin on varmaan näitä tasoja. Musta tuntuu, että itselläkin on suhteellisen lievä, mutta voin uskoa, että joillakin se voi olla niin kuin vielä paljon voimakkaampi.

00:12:38 Tuomo Korhonen

Sitä niin.

00:12:40 DL-Ville

Tuota sitten voitaisiin kysyä semmoinen kyssäri, että mikä oli sun asenne dopingaineisiin ja niiden käyttäjiin silloin voimailun alkuvaiheessa.

00:12:51 Tuomo Korhonen

Mä oon ollut tosi dopingin vastainen. Mä treenasin 15 vuotta ihan naturaali ja mä olin tosi niin kuin   vastaan dopingaineita. Mä katoin melkein aina, kun mä näin jonkun käden. Tiesin, että käyttää hormoneja niin mä katoin kieroon ja tälleen näin. Mä en hyväksynyt sitä, koska itsellä kumminkin ollut aina voimaa jo ihan naturaaliajoista lähtien, että sitten on ollut joissain lihasryhmissä ei ole vaan ollut uskallusta lähteä liikuttelemaan isompia rautoja. Mä olen ollut aina vähän semmoinen yksinäinen susi, että mä en oikein ikinä tykännyt, että minulla on mitään varmistajia, että sehän monia hirvittää. Liikuttamaan penkissä reilua kahta hunttia ilman mitään varmistajia. Mulla oli jotenkin varmistaja ollut aina semmoinen häiriötekijä.

Mutta joo aika kielteinen olin.

00:13:54 DL-Joni

Mikä sen aiheutti sen kielteisen asenteen?

00:13:58 Tuomo Korhonen

Ehkä se, että mä en ymmärtänyt. Mä en ymmärtänyt niitä, ketkä esimerkiksi ei kilpaillu tai nekin, jotka kilpaili, oli niistäkin totta kai negatiivinen näkökanta ja tälleen näin, että en mä oikein tiedä mikä siinä oli.

Ehkä siinä oli jollakin tavalla myös totta kai se kateus, et vitsi, että mä oon tehnyt oikeasti duunia esimerkiksi 10 vuotta ja noin treenannut joku viis vuotta ja ne on tuossa kunnossa. Helvetti, että ei ole mitään semmosta pitkää pinnaa enää, etten jaksa niinku oikeesti treenaa, ole sitä semmoista samanlaista motivaatiota, että mun pakko saada apuvälineet saman tien käyttöön.

00:14:52 DL-Ville

Oliko se sitten mikä aiheutti sen, että sä sit aloit käyttämään? Se kisailu?

00:14:56 Tuomo Korhonen

Ei mulla oli käyttämisessä oli se, että kun mä menin silloin kilpailee, niin kävin kokeilee yhdet kisat, niin mä olin katsonut kilpakalenteria, ketä siellä on kilpailemassa ja sit mä olin silleen niin, että ei jumalauta en mä tonne naturaalina nouse. Et mä meen vaan nolaa itseäni ihan oikeasti, vaikka kaikki sanoi että mä olin oikeasti naturaalinakin tosi kovassa kunnossa jo silloin. Niin mä olin, et ei ja täräytin ensimmäistä kuuria sillon.

00:15:33 DL-Joni

Niin sä et ollut kuitenkaan mikään tosi nuori, kun sä aloitit. Et ollu mikään semmoinen lähelle 20, mikä on semmoinen aika tyypillinen aloitusikä.

00:15:44 Tuomo Korhonen

Joo ei, mä luin silloin paljon siitä, että tosi moni mitä kirjoitti, että missä vaiheessa mitannut omat arvot, että mä en noihin testosteroniarvoihin enää niin hirveästi siis silleen usko, että paljon ruokavaliolla ja kaikilla pystyy vaikuttamaan myös omiin arvoihinsa.

Mä tutkiskelin silloin, että tosi paljon oli kirjoitettu, että jos kuuritkin aloittaa siellä jossain kolmenkympin paikkeilla melkein, kun omat tasot alkaa laskea ja 28 v. mä olin, kun ensimmäisen.  

00:16:26 DL-Joni

Joo kyllä.

Tätäkin kuulee, että se on yksi käytön motiivi ja aloittaminen tavallaan, että on saavuttanut sen maksimin ja sitten tulee tällainen tasanne, kun alkaa tulee vähän sitä ikää, niin se on kans yksi milloin saatetaan alkaa harkitsee sitä käyttöä.

00:16:28 Tuomo Korhonen

Mutta en mä tiedä olisinko mä ikinä edes aloittanut käyttämistä, jos mä en ois kilpailuihin mennyt. Mä olin sitä ennen niin kielteinen, niitä vastaan.

Ja siihen aikaan parisuhteessa exän kaa, kenen kanssa olin silloin yhdessä, niin sano mulle, että jos mä ikinä aloitan käyttää mitään, niin hän jättää.

Mä aloin käyttää ja mä otin ensimmäiset kuurit salaa, että en mä niistä sanonut ja sitten kun mä pääsin Jyväskylän karsinnoista, niin sitten sano vaan et joo et hitto, että mä olen ylpeä susta. Sä pärjäsit noin hyvin, etkä oo mitään vetänyt kun miettii noita muita, mä sanoin ”niin kun miettii mitä nuo muut on” .

Sitten sen jälkeen. No mitä sä olet vetänyt? Ja sit mä aloin kertoo siinä kaiken, mitä mä olin käyttänyt ja totta kai siinä meni luottamus.

00:17:43 DL-Ville

Kyllä mä itsekin osaan sillä tavalla samaistua, että kun aloitti treenaamaan silloin joskus yläasteella ja yritti älyttömästi vetää voimatreeniä ja hypertrofiatreeniä. Sitten tuntuu, että ei kehity mihinkään, että jos jollain tietyllä salilla kävi, niin siellä oli älyttömän isoja ukkoja ja tuli silleen, että miten? Mitä mä oikein teen väärin?

Sitten kun kysyy joltain neuvoja tai näin, niin sitten saattaa joku sanoa, että syöt vaan 2-3 tunnin välein. Mutta vaikka mitä teki, niin ei kehittynyt mihinkään. Niin kyllä siinä motivaatio kärsii, kun sitä kuitenkin silleen vertailee itsensä muihin, varsinkin jos on semmoinen luonne, että vertailee itseänsä muihin, niin kyllä se sitten alkaa syömään sitä motivaatiota siinä treenissä.

00:18:36 Tuomo Korhonen

Kyllä.

00:18:37 DL-Joni

Jos puhutaan tästä käytön aloittamisesta, vähän jo siitä mainitsit. Niin millä aineilla sitten aloitit? Mitkä oli ihan ensimmäisiä?

00:18:48 Tuomo Korhonen

Propionaatin pikatestolla ja sitten Winstrol, toisella nimellä Stanot, niin kuivia oli mulla siinä niin kuin rinnalla. Et niillä mä aloitin.

00:19:00 DL-Joni

Joo mitä tuota etsit sä tietoa netistä vai oliko sinulla jotain tuttuja, jotka opasti?

00:19:08 Tuomo Korhonen

Tuttuja, eikä mua kukaan opastanut. Mä sai ite kuumotuksissa lyödä piikin reiteen ja olla ihan kauhuissani.

00:19:17 DL-Joni

Miltä ne ekat pistokset tuntui?

00:19:19 Tuomo Korhonen

Kyllä mua kuumotti ihan sikana. Siis joku propionaatti on kumminkin semmoinen, että se aika nopeasti lähtee vaikuttaa. Niin sit kun ne lähti vaikuttaan, tuli hyvä fiilis ja kaikkea. Mutta se pistäminen, niin kyllä mä sanon, että se jännitti ihan sikana. Totta kai pelotti, jos jotenkin pistää väärin tai jotain muuta vastaavaa.

00:19:45 DL-Ville

Onko sulla tullut jotain huonoja kokemuksia noihin liittyen, vaikka tommoiseen väärin pistämiseen?

00:19:52 Tuomo Korhonen

No ei mulla silleen huonoja kokemuksia oo ollut, että oon saattanut pistää vähän väärään kohtaan ja sit on verta ollut lattialla oikein kunnolla tai mun mielestä kerran osui verisuoneen aika lailla, että tuli semmoinen tosi erikoinen olo. Se oli trenii mun mielestä silloin. Ja on osunut myös hermoon.

00:20:20 DL-Joni

Kun näitä anabolisia steroideja on tosi paljon erilaisia, niin koetko sä, että niillä on paljon eroja, onko tiettyjä aineita, kiristelyyn ja massan kasvattamiseen?

00:20:32 Tuomo Korhonen

On on. Onhan niissä eroja.

00:20:35 DL-Joni

Kyllä, huomaako sen ihan se eron, kun vaihtaa jotain tai vetää tietyn kuurin?

00:20:41 Tuomo Korhonen

Huomaahan sen eron. Kyl sen huomaa, mikä kerää nestettä enemmän ja mikä tuo sitä kivisyyttä ja sellaiset, mitkä sitten taas kerran eivät kerää sitä nestettä lainkaan vaan nimenomaan se kivisyys tulee esille paremmin.

00:20:56 DL-Joni

Joo, nykyään puhutaan paljon tuosta kruisailusta, ettei välttämättä pidetä kuurien välissä taukoja ollenkaan. Niin mikä sun oma mututuntuma siitä, ettei pidetä semmoisia jaksoja ollenkaan, missä ei käytetä mitään, vaan vähitäänkin vedetään sitten vähän pienemmillä määrillä koko ajan vuoden ympäri?

00:21:16 Tuomo Korhonen

En mä tiedä. Kyllä mun mielestä olisi hyvä vetää välillä semmoinen niin sanottu totaalilepo siihen. Kyllähän mäkin ensimmäisen pitkän setin jälkeen pidin kisojen jälkeen melkein vuoden putkeen ja sitten sen jälkeen jaksoiko mun pääkoppa pitää just hikistä kaksi kuukautta taukoa.

Eihän se kaksi kuukautta, se ei ole juuri yhtään mitään, mutta se että pitäisi oikeasti pystyä pitämään, vaikka se kolmekin kuukautta, niin sekin olisi vielä parempi. Että totta kai mä ymmärrän, jos se kruisailu on enemmänkin sitä, että voisi sanoa, että se on pääkoppajuttu ja sitten totta kai sitten taas niille, joilla on ne omat tasot mennyt alas, että ei ole edes uskoa siihen, että ne lähtee millään tavalla nousuun niin sitten vedetään sitä kruisailua siinä niin, että pää pysyy käytännössä balanssissa.

00:22:24 DL-Joni

Joo, liittyykö se just, että jaksaa just ja just sen 2-3 kuukautta olla ilman, niin siihen tunteeseen tavallaan, että saattaa tulokset tippuu vaan, onko se vaan se ihan se oikeasti se fyysinen ja psyykkinen olo. Mitä seuraa siitä, kun ei ole?

00:22:39 Tuomo Korhonen

Kyllä mä veikkaan, että siinä on sekä että.

00:22:40 DL-Joni

Kyllä toihan on se syy miksi moni ei uskalla välttämättä lopettaakaan sitten, että jos ei puhuta pelkistä tauosta, vaan jos haluaa kokonaan eroon.

00:22:48 Tuomo Korhonen

Niin niin.

00:22:55 DL-Ville

Miten sitten kun aloitit sen käytön, niin minkälaisia hyötyjä siitä sitten tuli ja vastasiko ne sitä mitä sä olit odottanut?

00:23:04 DL-Joni

Ja oliko korkeat odotukset?

00:23:06 Tuomo Korhonen

No totta kai oli tietysti korkeat toiveet ja odotukset, mutta esimerkiksi kisojen jälkeen, kun siirtyi vähän vahvempiin hormoneihin ja ylipäänsä steroideihin, niin kyllä sen huomasi, millaisia joistain tuli. Tuli se nesteen kertyminen, esimerkiksi pohkeet olivat niin turvoksissa, että hyvä kun pystyi kävelemään alas. Jäätävä paine maastavedossa, ei pystynyt kunnolla tekemään ja siinä oli vaan koko aika se mielessä, että nyt mä kasvan, vaikka oikeesti tuntuu, että tekee kuolemaa. Kyllähän niissä on omat vaikutuksensa ja se mitä fiilistä ne tuo ja tälleen, niin kasvattaa sitä nälkää vielä enemmän.

00:24:03 DL-Joni

Oliko se sitä, mitä sä odotit? Maalannut itsellesi jonkun erilaisen kuvan?

00:24:10 Tuomo Korhonen

No mä oon puhunut monta kertaa tosta aiheesta ylipäänsä monen kanssa ulkopuolella sosiaalisesta mediasta, että se mitä kaikkea skeidaa ne aiheuttivat, oliko se sitten oikeasti sen arvoista, että totta kai mä pääsin niihin tiettyihin tavoitteisiin, mitä mä halusin, mutta sitten siinä oli kaikki muut sivuseikat.

00:24:40 DL-Joni

Joo jos sä puntaroit tavallaan hyötyjä ja haittoja, niin mitä mieltä sä olet, kumpi tällä hetkellä voittaa? Tai sillon joskus aikaisemmin?

00:24:49 Tuomo Korhonen

No tietenkin hyödyt totta kai, että mutta kyllähän noista se on aina haittansa, että eniten minua ehkä noissa hormoneissa, en lähe nyt ketään leimaa tai mitään, mutta aika yleistä on hormonisokeus mikä tarkoittaa sitä, että kun sä tykität tavaraa tavaran perään, niin sä koet, että sulla on hyvä fiilis ja sä et välttämättä huomaa sitä, jos sun pinna esimerkiksi kiristyy. Ja mullakin on niitä jotain frendejä, joiden kanssa pyörii, niin ne ei itse huomaa sitä ollenkaan sitä omaa impulsiivisuutta, vaikka niille mainitsisi siitä, ”En mä ole, mulla on hyvä fiilis, ei mulla oo pinna kireällä”. Ja kun mä alan miettiä itseäni tästä vuosia takaperin niin mä hoin tuota ihan täysin samaa. Siis olenhan mä ollut aina impulsiivinen luonteeltani, mutta se niin kuin boostas vielä, että se räjähti ihan.

00:26:08 DL-Ville

Tulet siinä semmoinen niin kuin tosi vahva itsevarmuus.

00:26:11 Tuomo Korhonen

Tulee ego kasvaa varsinkin ihan jumalattomasti.

00:26:16 DL-Joni

Joo ja se on toi impulsiivisuus just nimenomaan, jos sitä on valmiiksi niin se saattaa lisää sitä, mutta eihän se kaikilla sitä tietenkään tee, mutta sitten tuollainen saattaa kyllä.

00:26:29 Tuomo Korhonen

Ja mulla oli tietenkin myös se, että mä olin niin kuin paniikissa siitä, että tyyliin jos nyt jätän kaiken niin onko se minä enää se minä, mikä sillä hetkellä oon. Mutta sehän mitä hormonit sinusta tekee, niin sähän olet se, vaikka sä niitä hormoneja käytät. Sä olet ihan täysin sama ihminen, mutta vaan se sun hormonitoiminta on vaan boostattu ja ne sun piirteet tulee vahvempana esille.

Ja sillähän mä sain taas voitettua sen itseluottamuksen ja sen oikeesti, et jumalauta kyl mä oon ihan se sama Tuomo, jos on oikeesti joku sellainen tilanne, että mä joudun sanoon, vaikka joillekin suoraan, niin mä pystyn sen sanomaan.

Kun tuntuu, että aina turvautui siihen, että nyt mulla on testot koneessa. Nyt ei ole kyllä mitään hätää. Nyt kyllä pystyy sanoa ihan niin kuin, et mä oon äijien äijä. 

00:27:36 DL-Ville

Kyllä tullut semmoista henkistä kasvua sitten myös.

00:27:39 Tuomo Korhonen

Tosi paljon.

00:27:42 DL-Ville

Miten noi voimatasot ja kehonkoostumus, kun aloittaa aineiden käytön, niin kuinka nopeasti tuloksia sitten tulee?

00:27:51 Tuomo Korhonen

No mä räjähdin viidessä viikossa.

00:27:55 DL-Joni

Mitä se tarkoittaa käytännössä?

00:27:59 Tuomo Korhonen

Turposin viidessä viikossa aika lailla, että jotkut oli silleen, et ei jumalauta, et en ole nähnyt tuollaista, että tapahtuisi noin nopeasti.

00:28:16 DL-Joni

Mutta sullakin varmaan toimii aineet aika silleen tehokkaasti.

00:28:17 Tuomo Korhonen

Mulla on aina mitä tahansa lisäravinteita mä oon syönyt tai jos on joku kipulääkekuuri tai joku nii tuntuu et mä oon niin kuin tosi yliherkkä, että mä en tarvitse kuin pienen määrän.

Ja sitten taas tuntuu, että se on aina ihan sama, jos puhutaan hormoneista, niin tuntui, että mikä tahansa lisäravinne niin se on aina silleen, että nälkä kasvaa syödessä. Tulee se, että jos vähän vielä lisää otat vaikka EAA:ta, että ei nyt tänään oo otettu ku tuon ja tuon verran.

00:28:57 DL-Joni

Alko menee kaks desiä kreatiinia palkkariin.

00:29:01 Tuomo Korhonen

Kreatiinia mä en enää ole hirveästi käyttänyt. Ilmeisesti mun oma kreatiinituotanto on niin hyvä, että aina kun mä vedän kreatiinii, mul nousee arvot ihan helvetisti, niin siksi mä en enää käytä kreatiinia ja sitten taas se, että vatsa menee niin sekaisin ja oikeasti suolisto on ihan kuralla ja oon kuullut monelta tuota ihan täysin samaa.

00:29:25 DL-Joni

Joo, ooks tehnyt sen lataamalla silleen, että viikko vetänyt enemmän ja sitten tiputtanut vähän?

00:29:31 Tuomo Korhonen

Joo mä tein sitä yhdessä välissä, mutta sit mä aloin käyttää ihan silleen et mä otin joku 10-5 grammaa aina esimerkiksi treenipäivinä. Sitten mulla saattoi olla välipäivinä vaan 5 g. Ei siinä, hyvä lisäravinne mutta ei vaan oikein mulle sovi.

00:29:50 DL-Joni

Joo itse muistan ekaa kertaa otin kreatiinia 17-18-vuotiaana. Penkki nousi ihan hulluna silloin, jos näin nyt voi sanoa hulluna ja hulluna, mutta kuitenkin jotenkin tuli semmoinen olo, että se tasaantui tietenkin. Mutta et voin vaan kuvitella sitten, jos vetää vähän jotain vahvempaa niin miltä se tuntuu kun oikeasti alkaa kehittymään?

00:30:10 Tuomo Korhonen

Mut kreatiinista täytyy sanoa semmoinen, että musta tuntuu, että tänä päivänä kreatiini ei ole ihan sitä tismalleen samaa mitä se ennen oli, koska mä muistan itsekin ne kun mä latasin sitä kreatiinia. Tankkausjaksoja siis se turpoaminen oli ihan jotain jäätävää ja sitten se voimatasojen kasvaminen tänä päivänä tuntuu, että ihan kuin vetäisi vehnäjauhoa sheikkerissä eikä tapahdu mitään.

00:30:37 DL-Joni

Joo joo.

00:30:38 DL-Ville

Se oli kyllä legendaarinen palkkarijuoma muistatteko semmoisia niitä vanhoja soijaproteiineja missä ihan semmosta jankkia niin meikä jossain vaiheessa veti sitä soijaa, niin se oli kyllä niin hirveätä juoda se tavara, että huhhuh.

00:30:54 Tuomo Korhonen

Mäkin vedin sitä sen takia, kun olin armeijassa ja muistan sen, oliko siinä 100 grammassa 90 grammaa proteiinia? Vedin ihan jäätäviä määriä sitä siellä.

00:31:11 DL-Joni

Niitä, kauheita ämpäreitä myytiin ja varmaan edelleenkin myydään.

00:31:16 DL-Ville

Se taisi olla itseasiassa muuten aika halpaa se soijaproteiini verrattuna heraan silloin.

00:31:20 Tuomo Korhonen

Joo niin oli ja sit tuli ihan jäätäviä massgainer-purkkeja, ihan hirveetä. Hirveintä litkua mass3000:ta ja mitä niitä oli, missä oli ihan kauhea maku. Sehän on oikein ihan kuin siirappisuklaata olisi vetänyt kurkusta alas.

00:31:40 DL-Ville

Mass Blast oli ainakin.

00:31:42 Tuomo Korhonen

Mass Blast oli ainakin.

00:31:45 DL-Ville

Se oli se yks South Parkin jakso missä Cartman alkoi vetää noita massatuotteita just ja sit se vaan liho ihan helvetisti ja sit se kehuu, että katsokaa mikä kaappi mä oon.

00:32:00 DL-Ville

Miten tuota sitten käytön loputtua niin miten käy sitten lihasmassalle ja treeniteholle?

00:32:10 Tuomo Korhonen

No itsellä ollut ainakin silleen niin, että totta kai kyllähän se paineistus saattaa jonkun verran kadota ja saattaa ne voimat tippua. Itsellä on nimittäin nyt jonkun verran sitä tapahtunut.

Mutta se, että pitää siitä ruokavaliosta oikeasti kiinni ja yrittää pitää päänsä kasassa, että ei antaisi periksi. Että se on pahin, jos haluaa just varsinkin jättää noi hormonit ja sun muut. Niin se, että muistaa sen aina, että yrittää jotain semmosta joka buustaa sinua siihen niin, että sä et retkahda sinne hormonien puolelle. Mulla taas on se, että mua on buustannut, että mä en ole lähtenyt siihen linjalle uudelleen, niin on se pinnan kireys. Sitten se, että tosi moni kaveri tutut ja kaikki on sanonut, että mä oon ihan erilainen. Mä oon paljon mukavampi ja mun kanssa on kivempi jutella, että mä oon ihan kuin eri ihminen.

Mitäs muuta. No ihon laatu. Mä en siis oikeasti ihan suoraan tiedä, että mitä nää Suomen hormonit on, kun vertaa jenkkeihin. Suomessa kun jengi vetää hormoneja, niin suurimmalla osalla alkaa naama punottaa, kuin meillä olisi oikeasti joku ikikrapula päällä. Mulla oli itsellä sama. Peilistä katsoi niin naama oli kuin ois dokannut monta viikkoa putkeen.

Ihon laatu paranee ihan hemmetisti, kun lopettaa, että siinä on tosi paljon positiivisia seikkoja.

00:34:26 DL-Joni

Joo, ihan mielenkiintosta.

Pakko kysyä ihan mielenkiinnosta, että oletko sä kuurien aikana mittauttanut sun testosteroniarvoja? Harrastatko sä semmoista, että analysoit, käyt labroissa tai muuta?

00:34:45 Tuomo Korhonen

Joo kävin silloin yksillä kovilla kuureilla, kun mulla meni melkein 2 g viikossa semmoista testomikseriä,  semmoista 400 mg, missä oli neljää erilaista testosteronia, niin silloin mulla oli niin tapissa, mä en muista missä ne arvot oli. Mulle joku kaverikin sanoi, että hänelle ei ole tullut vastaan, että kellä olisi ollut noin korkealle arvot. Mulla taas oli hyvä fiilis. Mulla ei ollut yhtään pinna kireällä silloin eikä mitään.

00:35:26 DL-Joni

Muistatko, mitä ne oli?

00:35:29 Tuomo Korhonen

Prosenteissa puhuttiin, mutta mä en muista. Minua kiinnostaisi se, että kun näkisi ne arvot, että mitä ne on ollut. Varmaan löytyisi, kun lähtisi tuolta katsomaan jotain vanhoja mitä saa tuolta. En mä tiä näkyyks tuolla nykyään, ei taida olla enää Kanta vaan Maisa tuo, mistä pystyy näkemään.

Sieltä jos näkisi ne niin pitäis kattoo. En oo tajunnut tsiigaa ollenkaan, mutta sit kun mä lopetin silloin kun mä olin, mitä mä olin, ekan kerran, kun piti jättää kokonaan pois ja ennen kun mä siirryin sitten niin sanotusti omatoimiselle korvaushoidolle. Ne ei ikinä noussut kymppiin asti, että ne oli jossain kasissa.

00:36:22 DL-Joni

Joo odotiksä kauan siinä?

00:36:22 Tuomo Korhonen

Kyl mä reilu puoli vuotta olin varmaan niin kuin ihan kliininen. Mut sit mä juttelin tossa noin nyt sitten kun jätti, mitä mulle tulee, mulla tulee ensi kuussa 9 kuukautta täyteen, mä jätin nuo kaikki omatoimiset korvaushoidot pois.

Niin sit mä juttelin sen lääkärin kanssa, niin sain tosi hyvän lääkärin kunnallisen kautta, mikä on perehtynyt noihin ja tälleen näin. Se sanoi, että kärsivällisyyttä ihan oikeasti, että omien arvojen palautumisessa saattaa mennä reilu vuosi, että ne oikeasti alkaa palautua kunnolla ne arvot ja tälleen.  Mä oon itse ollut nyt erikoisella ruokavaliolla mistä on tosi paljon puhuttu, että muun muassa Mark Bell joka on tunnettu tuolta Bigger, Stronger and Faster -dokkarista, niin puhunut tuosta carnivoresta, että sillä saa buustattua aika hyvin omia testosteroniarvoja. Tällaisellä mä olin tos kuukauden verran, mutta ei vaan pää oikein kestänyt sillä ruokavaliolla, että mun oikeasti oli pakko alkaa ottaa vähän hiilareita kehiin. Mulla oli hiilarit varmaan jossain siellä 5-10 paikkeilla alkuunsa, eli ihan ekaksi jossain reilussa parissa kympissä ja sitten mä vedin ne ihan nolliin. Mä vedin pelkkää lihaa, voita ja kananmunia. Sitten sen jälkeen otin siihen vähän marjoja messiin, niin kuin tyrnimarjoja vedin siinä rinnalla. Alko oikeesti jo ottaa päähän kattoa ittee, kun näytti ihan pannukakulta.

00:38:32 DL-Ville

Oletko sä jaksanut treenata kuitenkin?

00:38:34 Tuomo Korhonen

Oon jaksanut treenata, että tos ruokavaliossa on se ihan hemmetin hyvä, että voimatasot, kun malttaa vaan olla sillä ruokavaliolla, mä arvostan niitä jotka oikeasti carnivorella on, ja mahdollisesti itsekin varmaan syklittelen carnivorea ja sitten vähähiilarista, koska se voimakapasiteetti on ihan käsittämätöntä, että oikeesti carnivorella on semmoinen fiilis sitten, kun se ruokavalio on edennyt pitemmälle, ihan kuin olisi jotkut kuurit päällä. Siis se paine ja kaikki mitä siellä salilla tulee, niin se on ihan jotain jäätävää.

00:39:21 DL-Ville

Kun äsken sanoit, että lääkärissä oot käynyt, niin minkälainen terveydenhuollossa on yleensä ollut suhtautuminen dopingaineisiin. Minkälainen vastaanotto, jos on tullut puheeksi?

00:39:34 Tuomo Korhonen

No mulla on aika paljon ollut lääkärit sellaisia, että ne ei ole mitenkään lähtenyt tuomitsemaan tai mitään. Saattanut jotkut sanoa, että ei ole hyvä juttu ja näin, että varmaan itse tiedät. Mä oon sit, että ”joo tiedän, tiedän”, et ei ole sen erikoisempaa.

00:39:38 DL-Ville

Onko semmoinen fiilis ollut, että olet saanut apua terveydenhuollosta?

00:39:55 Tuomo Korhonen

Joo oon. Ja sit jos mä en oo saanut apua, niin miten mä oon saanu varsinkin testosteronimittauksen itselleni, mä olen sanonut, että monta vuotta hormonitaustaa ja oon just tossa hiljattain noin puoli vuotta sitten lopettanut. Olisiko mahdollisuus päästä mittauttaa testoarvot. Et se on yksi paras kikka mitä sanoa.

00:40:22 DL-Joni

Miten toi testosteronin korvaushoito? Mitä mieltä sä olet siitä, onko siitä tullut puhetta?

00:40:31 Tuomo Korhonen

Ei mulla ainakaan. Mä voin sanoa, että mulla on libido ja kaikki ihan kondiksessa, ettei ole mitään. Mä kävin mittauttaa nyt tossa noin. No mulla tuli nyt tässä kuussa kahdeksan kuukautta ja mä kävin mittauttaa tämän kuun alkupuolella arvot, että en ole vielä saanut en tiedä missä mennään. Mutta ensinnäkin kun silloin olin omatoimisella korvaushoidolla, mitä mä löin sen millistä puoleentoista milliä ja 10 päivän välein niin mä voin sanoa, että mitkä kolotukset tuli koko ajan jänteistä ja kaikkea, että kun sulla on kirjaimellisesti keho on tulehdustilassa koko ajan. Niin se, että treenit oli välillä yhtä helvettiä. Mulla oli hirveät kyynärpääsäryt ja aina johonkin paikkaan kolotti. No melkein voisi sanoa, että ihan totaali done. Että ei ole mitään enää sen jälkeen, kun mä jätin tuon.

00:41:52 DL-Joni

Joo eli sulla ei ole korvaushoitoa niin se on ihan loistavaa kuulla.

00:41:54 Tuomo Korhonen

Ei ole korvaushoitoa.

00:41:58 DL-Ville

Voisin kysyä tuosta, että jos sä tilaat aineita, niin miten sitä voi varmistua puhtaudesta ja voiko sitä edes mitenkään varmistua tai onko jotain tiettyjä paikkoja, joista on tiedossa, että sieltä saisi puhdasta ainetta, ettei sitten tule mitään epäpuhtauksia.

00:42:18 Tuomo Korhonen

Mulla ei oikeastaan. Mä en ole ikinä mistään netistä tilaillu. Aina ollut jonkun tutun kautta tai jotain, mutta eihän niistä ikinä voi olla täysin varma, että mikä on aitoa ja mikä ei.

00:42:19 DL-Ville

Aika paljon noita kaikkia nettikauppojakin.

00:42:20 Tuomo Korhonen

Niin on ja pimeät verkot sun muut niin kyllähän niistä saa aika hyvin tilattua ja tänä päivänä varmaan tuolta jostain muista maista saa aika helposti, jos tilailee jotain pieniä määriä. Että en tiedä, en ole ikinä itse tilannut ainakaan. Aina ollut kumminkin se, että jos jää Tulliin tai jotain.

00:42:46 DL-Ville

Jos mietitään, että käyttää niin vaikuttaako siihen, että uskaltaako hakea apua, jos käyttö olisi kriminalisoitu mitä luulet?

00:43:24 Tuomo Korhonen

Niin en tiedä.

00:43:25 DL-Ville

Jos kysytään silleen, että onko siinä semmoista stigmaa tai häpeää hakea terveydenhuollosta apua? Joskus on kuullut semmoistakin, että siellä ei välttämättä aina se suhtautuminen ole niin hyvä.

00:43:46 Tuomo Korhonen

Niin onhan sitä tosi moni, mä veikkaan, että ainakin jos miettii tästä vähän taaksepäin, niin varmasti on ollut sitä, että jengi ei ole uskaltanut lähteä edes hakemaan mitään korvaushoitoa vaan ihan sen takia, että siinä on se häpeän tunne ja nyt toi varmaan kelaa, että mulla on jotain häikkää alakerrassa ja tällein.

Et varmaan, jos se olisi kriminalisoitu kyllä sieltä varmaan joltain sitä häpeää tulisi. Totta kai kyllä mä uskon, että sitäkin varmaan tapahtuisi silloinkin. Et on sitä varmasti tänä päivänäkin vielä, että totta kai varmaan jokainen haluaa oikeasti että ne omat testoarvot, että ne olisi oikeasti luontaisesti kohdillaan eikä se, että niitä pitää jonkun ulkoisen kautta buustata ja saada toimimaan, niin kyllä siellä varmasti on sitä häpeää jollain lailla. Ja en mä ihan suoraan sanottuna ymmärrä lekureita, ihan vaan lääkäreille terveisiä tässä näin, et mä en niin kuin oikeesti ymmärrä koko helvetin testogeeliä, että oikeasti jos jollain on arvot ollut jo useamman vuoden ihan päin prinkkalaa, niin kirjoita nyt jumalauta sille se korvaushoito äläkä iske jotain geelipurkkia käteen ja käske sitä hinkkaamaan käsivarteen. Koska se on aika yleistä, että se ei kovin monella nostata. Mulla on yksi kaveri, joka sitä käyttää, niin sen arvot noussut kahden vuoden aikana juuri minnekään.

00:45:19 DL-Joni

Joo sillä usein vissiin aloitetaan ja katsotaan vähän, että lähteekö se toimimaan vai ei.

00:45:28 DL-Ville

Joo toikin juttu on vähän eri tavalla muissa Pohjoismaissa, että kun käyttö on kriminalisoitu, niin siitä on sitten juuri tullut semmoista, että saatetaan tehdä vaikka kuntosalilla kuntoilijoille testejä, niin tuleeko siitä semmoisia underground-kuntosaleja ja kuinka paljon se sitten vaikuttaa siihen, että ihmiset hakeutuvat hoitoon, jos tulee jotain haittavaikutuksia.

00:45:56 Tuomo Korhonen

Niin niin kyllä. Thaimaaseen vaan.

00:46:05 DL-Joni

Siellä saa.

00:46:06 Tuomo Korhonen

Siellä saa. Ei tarvitse miettiä.

00:46:08 DL-Ville

Mitenkäs jos mietitään noita SARM:eja. Tulee tämmöisiä uusia aineita, niin onko sulla niistä mitään mielipidettä?

00:46:22 Tuomo Korhonen

On mul kokemusta yhdestä SARMS:ista itselläni. Mutta mitä mä nyt teidänkin sivulta stalkkailin, niin niistähän on vaan muutama SARMS, mitä oon tutkiskellut ja lueskellut, mitä ei luokitella käytännössä hormoneiksi eikä steroideiksi, vaan se on periaatteessa kehon omaa tuotantoa tai hormonitoimintaa buustaava lääke. Että eihän niistä ole hirveästi tehty tutkimuksia, mutta kyllä aika paljon niitä Britanniassa hehkutetaan. Et tosi paljon jengi tekee Youtube-videoita ja hehkuttaa niitä. Nehän on Briteissä kilpaurheilussa todella suosittuja.

00:47:24 DL-Ville

Joo tästä on tullut meillekin kyssäreitä, että se vähän sekoittaa, kun lainsäädäntö esimerkiksi jenkeissä SARM:it voi olla laillisia ja Suomessa sitten kiellettyjä niin se sekoittaa sitä, että saatetaan tilata tänne niitä SARM:eja

00:47:37 DL-Joni

Niin ihminen voi olla, että se on vaikka lisäravinne ja tilaa sitten ja se voi jäädä Tulliin kiinni.

00:47:42 Tuomo Korhonen

SARM:seista pitää sen verran sanoa, että mä en ymmärrä sitä, että kun ne on muissa maissa sallittuja ja ne luokitellaan lisäravinteiksi, että niitä myydään ihan liikkeessä lisäravinteena. Niin sitten, vaikka totta kai niistäkin saattaa tulla haittavaikutuksia, mutta jos lähdetään johonkin PDH:hon, kuinka paljon oikeasti PDH:n on välillä Suomessakin tungettu kiellettyjä aineita, joissain pusseissa saattaa olla, että ei suositella kilpailu-urheilijoille.  Niin sitten, että minkä takia voisi olla tuommoinen sallittu täälläkin. Mä en ymmärrä sitä et se on muualla sallittu, että minkä takia ei sitten täällä.

00:47:42 DL-Joni

Ja, että se on vissiin sitäkin just niin kuin sanoit, on tutkittu niin vähän ja tuolla jenkeissä ollaan vissiin kiristämässä sitä.

00:48:37 DL-Ville

Mun mielestä ainakin joidenkin SARM:ien käyttö on jenkeissä kielletty FDA:n toimesta.

00:48:46 Tuomo Korhonen

Siellä on ne tietyt SARM:sit on sellaisia, että ne luokitellaan niin kuin steroidien kaltaisiksi, mut sit on ne tietyt, mitä pidetään periaatteessa semmoisina kehon toimintaa buustaavina lisäravinteina.

00:49:11 DL-Ville

Onko sulla kokemusta palauttavista aineista, vaikka istukkahormonista, klomifeenista, tamoksifeenista?

00:49:24 Tuomo Korhonen

Clomi on ollut ainakin varmaan hirvein palauttava mitä oon ikinä käyttänyt. Mul meni kuuppa ihan sekaisin siitä. Varsinkin silloin kun ensimmäisen kerran lopettelin ja oli tarkoitus silloin just lopettaa ihan kokonaan. Silloin palauttelin clomilla.

Niin mä vedin keittoa, niin mulla meni kuuppa ihan sekaisin ja mulla oli välillä pinna niin kireellä, ihan kuin olisi ollut joku kovakin hormonikuuri, ja sitä on tosi moni muukin sanonut samaa.

No Nolva. En mä tiedä nyt siitä siis silleen. Vedin Nolvaa ihan kuurien välillä ihan vaan estääkseni, ettei tule mitään gynoja. No istukkahormoni (HCG) on ollut ehkä mun mielestä parhain, että mä tässäkin, kun mä kehoani palauttelin, niin hetken aikaa käytiin sitä, et oma kivestentuotanto lähtisi toimimaan nopeammin. Vaikka mullekin siitä aikanaan sanoi yksi yksityinen lääkäri, kenen kanssa juttelin, että periaatteessa ihan sama, vaikka sä tikkaisit palauttavia niin se keho palautuu. Kumminkin on tutkimuksia tehty, että se palautuu ihan yhtä nopeaa vauhtia, käytätkö sä niitä palauttavia vai et, mutta sä saatat välttää semmosia side effectejä niillä palauttavilla.

00:51:04 DL-Joni

Joo kyllä juuri näin.

00:51:06 DL-Ville

Me ei ole hirveästi kysytty näistä haittavaikutuksista. Niin mitä kaikkia haittavaikutuksia sinulla on sitten tullut?

00:51:15 Tuomo Korhonen

No Decasta, kun mä en silloin aikanaan hirveästi tiennyt. Mä vedin hirveät määrät Decaa. Muistan sen, kun joku sanoi, että onko sulla ikinä ollut Deca-kikkeliä ja sitten kun se tapahtui niin sen ties kyllä mikä on Deca-kikkeli.

Mitäköhän muita side efektejä on ollut? Mulla on aina oikeastaan vaikuttanut niin pahasti ihoon noi hormonit, että mulla vielä harvinainen ihosairaus niin se on buustaantunut hormoneilla, että se on ollut ihan järkyttävää se iho-ongelma.

Ja totta kai mitä enemmän tykität kehoosi testosteronia, niin se vaikuttaa sitten taas alakertaan, että pitäisi vetää sitten siihen rinnalle jotain, mikä blokkaa. Totta kai tuollaisia side efektejä on saattanut olla.

00:52:20 DL-Ville

Onko pysynyt kaikki verenpaineet ihan normina?

00:52:40 Tuomo Korhonen

Verenpaineiden kanssa mulla oli ongelmia. Mulla oli yläpaine tosi korkealla. Parhaimmillaan mul tos viime kesänä, varsinkin kun olin korotetulla korvaushoidolla, mul oli se yks SARM:ssi siinä niin oli yläpaine 170-180 ja alapaine hipoi lähelle hunttia ja silloin oli vähän erikoinen olo.

00:53:08 DL-Joni

Niin kuin säkin puhuit alussa ja mitä mekin ollaan kuultu monelta, että ei ymmärrä tämmöisiä harrastekäyttäjiä, että miksi joku alkaa käyttää, jos ei ole suurempia tavoitteita.

Oletko sä mitä mieltä tämmöisestä ja millaisia käyttäjätyyppejä on? Pystytkö ite jaottelemaan vai onko toi sun maailma vaan tohon bodyskeneen?

00:53:41 Tuomo Korhonen

Niin, en mä semmoista, oma mielipide on, jos multa joku frendikin sanoo, että vois laittaa jotkut setit päälle ja sit silleen, että ihan huvikseen meinasit vai onko kisatavoitteet? Mulla on jotenkin aina ollut se, että kun itse käynyt kokeileen kisat ja on edelleen kilpakipinää, niin miksi sä pumppaat itseäsi mitään tuollaista, jos sinulla ei ole minkään asteista tavoitetta kuin vaan se, että mä näytän hyvältä.  

Ja se, että sä oikeasti tuhoat sun elimistöä kirjaimellisesti vaan ja lyhennät sun elinikää ja varsinkin, kun siihen ottaa on näitä yleisiä viihdepumppaajia, jotka oikeasti pumppaavat itseensä myrkkyy ja sitten mennään viikonloppuna tuonne illan rientoihin ja tampataan lattiaa ja sanotaa, että klubin isoimmat hauikset.

00:54:38 DL-Joni

Mutta tota se on. Itse asiassa varmaan se suurin osa käyttää tuon takia.

Aika harva kuitenkin bodaajia, että suurin osa nykyään on just tommosia, tavallaan haluaa näyttää hyvältä, kun bilettää ja tekee vaikutuksen muihin.

00:54:54 DL-Ville

Semmoista imagon vuoksi.

00:54:57 Tuomo Korhonen

Ja mä senkin jollain tavalla ymmärrän aina niin kauan, että oikeasti osaa säilyttää sen komeuden ja sen ettei lähde pumppaamaan liikaa. Mutta siinä vaiheessa, kun alkaa olemaan aknea niin helvetisti kaulassa ja selässä ja kaikkialla ja näyttää oikeasti semmoiselta möröltä, että se ei ole oikeasti mitään hienon näköistä. Sitten vielä kaiken lisäksi luulevat, että jotkut muijat sattuisi kiinnostumaan niin no freakin way.

00:55:23 DL-Joni

Mutta kiitos Tuomo tosi paljon rohkeudesta ja varsinkin rehellisyydestä, niin oli tosi kiva jutella.

00:55:24 DL-Ville

Kiitos paljon.

00:55:30 Tuomo Korhonen

Jes kiitos paljon. Kiitos teille.

1
00:00:00,560 --> 00:00:13,000
Intron juontaja: Tämä on Dopinglinkin podcast. Tässä podcastissa vastataan kuntodopingin eli kilpaurheilun ulkopuoliseen dopingaineiden käyttöön liittyviin kysymyksiin.

2
00:00:24,080 --> 00:00:31,280
DL-Ville: Tervetuloa tänne Dopinglinkin podcastiin. Täällä paikalla tuttuun tapaan Joni ja Ville.

3
00:00:31,840 --> 00:00:40,560
Meillä on tänään vieraana Mikko Salasuo, Nuorisotutkimusseuran vastaava tutkija, talous- ja sosiaalihistorian dosentti.

4
00:00:41,200 --> 00:00:46,520
Haluatko Mikko näin alkuun kertoa vähän taustoistasi ja miten ne liittyvät tähän kuntodopingiin?

5
00:00:47,480 --> 00:01:42,040
Mikko Salasuo: Kuntodoping tuli minulle niin että minulta kysyttiin vuonna 2007, Opetus- ja kulttuuriministeriöstä, että olisinko kiinnostunut tutkimaan tällaista aihetta, koska heillä olisi tarve tietää siitä. Kyse oli silloisen opetus- ja kulttuuriministeriön sekä oosiaali- ja terveysministeriön yhteisestä pyrkimyksestä saada jotain tietoa kuntodoping-ilmiöstä, josta oli alettu puhua silloin enemmän julkisuudessa. Myös ministeri Stefan Wallinin tuolloinen kulttuuri- ja urheiluministeriö oli nostanut tämän aiheen Turun Sanomien kolumnissaan esiin.

6
00:01:43,800 --> 00:02:06,040
Mikko Salasuo: Tämä tuli minulle, koska olin tutkinut huumekulttuureita moninaisella aineistolla tällaisia salassa ja piilossa olevia ilmiöitä päihdekentällä. Erityisesti STM:n puolella oli ilmeisesti ajateltu, että minulla olisi pääomaa toteuttaa myöskin tämän kaltainen tutkimus.

7
00:02:07,040 --> 00:02:37,200
DL-Joni: Olet vähän tuollainen elävä legenda tällä teemalla. Aika harva Suomessa on kuitenkaan tutkinut noin perinpohjaisesti kuntodopingia. Itse asiassa aika samoihin aikoihin perustettiin tämä Dopinglinkkikin. Se oli sitä aikaa. Osaatko sanoa mikä siinä oli 2010-luvun vaihteessa, molemmin puolin, mikä ampaisi puheenaiheeksi tämän kuntodopingilmiön?

8
00:02:38,200 --> 00:03:31,680
Mikko Salasuo: Oikeastaan voisin sanoa niin päin, että minulla oli toinen tutkimusaihe vielä kesken siinä vaiheessa, kun tähän aiheeseen perehdyin. Sovimme, että kun se on valmis, niin aloitan tämän. Kuitenkin perehdyin tähän aiheeseen. Autoin opetus- ja kulttuuriministeriötä siinä, kun he yrittivät löytää Dopinglinkille sopivaa kotia. Varsinkin koska tiedettiin että kyse on digitaalisesta palvelusta, niin keskusteluissamme tuli esille nimenomaan A-klinikkasäätiö, jolla on tunnetusti erittäin vahva traditio digitaalisen ehkäisevän työn tekemisessä.
Itse asiassa Päihdelinkki taitaa olla maailman ensimmäinen sähköinen palvelu ehkäisevässä päihdetyössä.

9
00:03:32,480 --> 00:04:31,800
Mikko Salasuo: Sillä tavalla se koko prosessi, tutkimustyö ja Päihdelinkki kietoutuivat toisiinsa. Vastauksena itse kysymykseesi, kyllä se liittyi siihen, että kansainvälisesti oli tullut joitain yksittäisiä tutkimustuloksia ulos. Meillä oli joitain yksittäisiä tutkijoita ja henkilöitä politiikassa, jotka olivat huolissaan tästä ilmiöstä. Myös urheilun dopingaineiden puolella toimivat lääkärit ja lääketieteen ammattilaiset olivat sitä mieltä, että he olivat havainneet tämän ilmiön laajentumista. Tavallaan tämä ilmiö nousi näiden kaikkien yhteisestä vaikutuksesta. Se oli varmaan sitten ministeri Wallinin intressi, joka käynnisti toiminnan tähän liittyen, koska tällainen poliittinen intressi tarkoittaa myös sitä, että tällaiseen tutkimukseen on varoja käytettävissä.

10
00:04:32,640 --> 00:04:52,360
DL-Joni: Aivan. Eikö tämä vähän ollut lähtöisin tuolta Yhdysvalloista ja muista Pohjoismaista, joissa huomattiin että käyttö on alkanut lisääntymään ja alkoi tulemaan näitä ensimmäisiä tutkimuksia. Pelättiin, että Suomeen tulee tämä ilmiö vähän jälkijunassa.

11
00:04:52,360 --> 00:05:55,760
Mikko Salasuo: Ehdottomasti. En ole varma, mutta voin melko syvällä rintaäänellä sanoa, että tämä liittyi myös EU jäsenyyteen ja eri EU-puheenjohtajamaiden teemoihin, jotka aina valitaan puheenjohtajakauden ajaksi keskeisiksi teemoiksi. Doping tuli siten myös sitä kautta. EU-piireissä oli tätä jo seurattu. Siellä oli omat asiantuntijaryhmät ja poliittiset intressit tämän aiheen piirillä. Tavallaan se tuli myös EU:n kautta, että me tarvitsimme myös tietoa tästä asiasta Suomessa. Ehkä tiivistettynä sen voisi tyhjentää niin, että se lähtöasetelma oli, että me ei oikeastaan tiedetty mitään siitä ilmiöstä. Suomessa ei käytännössä ollut aihetta koskevaa tutkimusta lainkaan, vaan kaikki tutkimus käsitteli dopingin käyttöä ainoastaan huippu-urheilun puolella, tai yksittäisten aineiden käyttöä lääketieteen näkökulmasta.

12
00:05:56,520 --> 00:06:22,920
DL-Joni: Onhan tämä todella tuore ilmiö. Tuosta ei loppujen lopuksi hirveän kauaa ole aikaa. Itsellä jäi mieleen tuosta EU:n niin sanotusta White paperista tällainen lause, että: "EU:n mukaan dopingaineisiin pitäisi suhtautua samalla vakavuudella kuin huumausaineisiin." Tämä on jäänyt mieleen. Mikä oli juuri niitä aikoja silloin.

13
00:06:23,160 --> 00:07:14,800
Mikko Salasuo: Täsmälleen. Ja tässä lausahduksessa käy myös ilmi miten eri maissa suhtaudutaan eri tavoin tällaisten uusien ilmiöiden säätelyyn. Monissa Euroopan maissa oli ajatuksena tietysti, että lähtisimme kriminalisoinnin kautta tekemään sitä työtä. Samalla haluttiin rinnastaa doping huumausaineisiin. Ruotsi yhtenä esimerkkinä, jossa on tunnetusti aika konservatiivinen suhtautuminen päihteisiin ja sen kaltaisiin ilmiöihin. Esimerkiksi päihteiden puolella koko ajatus preventiosta ja haittojen vähentämisestä hyväksyttiin Ruotsissa Länsi-Euroopan maista ihan viimeisten joukossa. Tässä oli myös Ruotsilla iso merkitys.

14
00:07:14,800 --> 00:07:28,920
DL-Ville: Te olette tosiaan Mikko Piispan kanssa yhdessä kirjoittaneet tämän Kuntodoping-kirjan ja tässä kirjassa ensimmäistä kertaa määritellään tämä kuntodoping-termi. Haluaisitko vähän kertoa siitä termistä, että miten se sai alkunsa?

15
00:07:28,920 --> 00:09:33,240
Mikko Salasuo: Itse asiassa, ensiksi voisin vielä sanoa sellaisen yleiskommentin, että tämä oli tutkimusaiheena hauska ja äärimmäisen kiinnostava, koska siitä ei ollut aiempaa tutkimusta. Lähtökohtana olikin, että yritetään ottaa esille mahdollisimman monta eri kulmaa ja meillä oli seitsemän eri aineistoa. Samaan aikaan minun on tietenkin pakko sanoa, että tietämys ja aiheen ymmärrys on edennyt Suomessa ja maailmalla paljon. Välillä tuntuu siltä, että kymmenen vuotta sitten kerätty tieto ei välttämättä ole ihan sitä terävintä, viimeisintä tieteellistä keskustelua. Enkä tietenkään niin kuvittelekaan. Tämän kuntodopingin puolelta lähtökohta oli kuitenkin tehtävän määrittelyssä ja tutkimuksen määrittelyssä. Ei lähdetty aineperspektiivistä, vaan lähdettiin siitä, että puhutaan aineista, joita käytetään nimenomaan huippu-urheilun ulkopuolella. 

Tämä kunto-sana ikään kuin kytkeytyy kuntosalitoimintaan, koska kuitenkin on niin, että poikkeuksetta kuntosali on ainakin se väline, jossa hyödynnetään sitä dopingaineesta saatavaa lisää. Toki esimerkiksi juoksemisessa ne mekanismit voivat olla vähän toisenlaisia. Joka tapauksessa tämä on se toinen kytkös. Suomen kieli on vähän ohut, eikä meillä ole välttämättä ihan oikeaa sanaa. Toinen kytkös tulee sitten tietenkin ajatuksesta, että se on enemmänkin kuntourheilua tai kuntoilun puolella tapahtuvaa (urheilua), erotuksena huippu-urheiluun. Nämä kriteerit tutkimukselle olivat silloin enemmän käyttökulttuurista ja käyttöskenestä lähteviä kuin niitä, joita sittemmin on tehty kansainvälisessä keskustelussa enemmän aineperustaisesti.

17
00:09:33,240 --> 00:10:16,680
DL-Joni: Tuohan on ensinnäkin tosi hyvä termi. Tosi vaikeatahan tuollaista on lähteä keksimään. Mutta mitenkäs tuo doping-sana itsessään? Se on osa tätä kuntodopingia. Sehän on hirveän vahva sana, jos verrataan esimerkiksi englanninkielisiin termeihin. Tai sanotaan näin, että tieteellisessä kirjallisuudessa yleensä tällaiset eurooppalaiset, ei englanninkieliset maat, käyttävät helposti doping-sanaa, mutta jenkit, britit ja Australia, ne välttävät tuota doping-sanaa. Ne puhuvat ennemminkin tällaisista ulkonäköä parantavista ja suorituskykyä parantavista aineista. Mitä mieltä olet tällaisesta jaosta?

18
00:10:17,040 --> 00:12:21,040
Mikko Salasuo: Tämä on hyvä keskustelun aihe. Mitä itse ajattelen toi doping-sanasta? Kansainvälisessä keskustelussa ja kirjallisuudessa puhuttiin silloin enemmän jopa recreational doping usesta. Puhuttiin doping usesta huippu-urheilun ulkopuolella. Ei ollut vielä kovin jäsentynyttä maastoa tämän kysymyksen ympärillä, joka sittemmin on kehittynyt todella paljon. Siinä mielessä tuo doping-sana on hankala, että Suomen kielessä sanan dope-doupata, mitä me käytimme tässä, konnotaatio aineisiin ei ole niin voimakas. Tavallaan sen pyrkimykset, tai tavoitteet ovat linjassa sen kanssa, että douppaamalla pyritään niin kuin hevosia buustaaman, mistä se sana on aikanaan tullutkin.

Huumetutkimuksen näkökulmasta pohdimme termiä "suorituskykyä parantava". Onko se suoritus nyt heti? Onko sama asia puhua esimerkiksi jostain piristeestä, joka parantaa suoritusta juuri sillä hetkellä, vai onko kyseessä joku hormoni, joka itse asiassa kehittää kehoa niin, että siitä on suorituksessa hyötyä? Jolloin itseasiassa se aine ei varsinaisesti paranna suoritusta, vaan se parantaa lihasten kasvua. Tämä käsiteulottuvuus oli tämän tutkimuksen alkukentässä varsin hajanainen. Ehkä jos nykypäivänä pitäisi määrittää termiä, voi olla että päädyttäisiin toisenlaiseen määrittelyyn. Tuolloiseen suomalaiseen tiedontarpeeseen tuo termi, kuntodoping, on se mihin päädyttiin.

20
00:12:21,160 --> 00:12:34,240
DL-Joni: Se on vakinaistanut hyvin asemansa suomalaisessa yhteiskunnassa ja keskustelussa. Se on aika poikkitieteellinen termi. Sitä käytetään aika hyvin.

21
00:12:34,240 --> 00:13:34,080
Mikko Salasuo: Se oli meidän, Dopinglinkin ja minun, työn kannalta tärkeää, että me saatiin joku termi jolla se erottuu huippu-urheilun dopingista. Jos siitä näkökulmasta ajattelen, niin on todella hyvä, että se on yleistynyt. Voimme olla samaa tai eri mieltä, että onko se juuri se sana mikä on hyvä jäädä puhekieleen, mutta me löysimme jonkun käsitteen millä pystymme puhekielessä ymmärtämään mistä asiasta puhutaan.
Tein väitöskirjaa silloin vuosituhannen alussa huumeidenkäytöstä ja silloin ilmestyi termi ”recreational drug use” kaikkiin kieliin, EU-papereihin, tutkimuksiin ja näin edespäin. Tämä on samankaltainen termi. Silloin tuli hirvittävä tarve ehkäisevässä työssä ja muualla keksiä siihen sana. Siihen sitten tämä väitöskirjani synnytti termin viihdekäyttö. Kielihän on väline asioiden ymmärtämiseen. Siinä mielessä en nyt pistä päätä puskaan tuostakaan termistä vielä.

22
00:13:34,080 --> 00:13:49,760
DL-Joni: Ei kannatakaan. Onhan meillä muun muassa dopinglainsäädäntö. Ihan tuolla rikoslaissa puhutaan dopingaineista. Onhan sen hyvä olla täällä suomen kielessä. Se toimii meillä aika hyvin kyllä.

23
00:13:49,800 --> 00:14:08,360
DL-Ville: Voitaisiin siirtyä sitten tuonne kuntodopingin historian puolelle. Tuossa kirjassa käsittelette kuntodopingin historiaa ja tämä varmasti kiinnostaa kuuntelijoita. Mistä kuntodopingin käyttö voidaan laskea alkaneeksi ja miten se on rantautunut tänne suomeen?

24
00:14:08,400 --> 00:16:16,960
Mikko Salasuo: Kyllä minä jotenkin paikannan sellaisessa yleisemmässä viitekehyksessä tämän sinne 1800-luvulle ja 1900-luvun alun hevosdouppauksiin, mutta en mene sinne. Ajattelen, että se on 60-luku jolloin oikeastaan koko länsimainen yhteiskunta luo uutta suhdetta kaikkiin kemiallisiin yhdisteisiin, on kyse sitten huumausaineista tai lääkkeistä. Ne ovat kaikki olleet jo pitkään olemassa, mutta tavallaan ne alkavat saada uudenlaisia instrumentaalisia merkityksiä. Kaikkia huumausaineita, jotka on ollut aikaisemmin lääkkeitä, aletaan käyttämään virkistyskäyttöön. Toisaalta myöskin alkaa lääkeaineiden instrumentaalisempi käyttö, joka sitten kytkeytyy lääketieteen kehittymiseen.

Kyllä se on 60-luku se jolloin, tämän isomman käänteen kautta, dopingaineet alkavat määrittyä huippu-urheilun puolella tarkemmin. Niitä aletaan säädellä tarkemmin ja tunnistetaan, että ihmiset käyttävät näitä aineita suorituskykyään parantaakseen. Olen kyllä tietoinen siitä, että suomalaiset ovat käyttäneet niitä aineita hiihdossa jo vuosikymmeniä, mutta tässä puhutaan niistä nimenomaan tässä kuntourheilu kontekstissa. Voisin kuvitella, että siellä se alkaa varmaan pikkuhiljaa löytämään tiensä aluksi Yhdysvalloista ja Briteistä, yksittäisten voimailijoiden kautta kuntosalikontekstiin, jossa se yleistyy 80-luvun aikana. Suomeen se rantautuu tuolloin 90-luvun alkupuolella, kun meille tulee tämä kuntosalibuumi, johon sitten liittyy myös näitä ilmiöitä, jolloin sitten rantautuu myös ne muut kuntosali-ilmiöt kuin pelkästään se salilla käynti. Tämä oli tämmöinen minihistoriikki.

26
00:16:16,960 --> 00:16:34,400
DL-Joni: Jos mennään vähän ajassa taaksepäin tuonne 1900-luvun alkuun ja näihin maailman sotiin, niin näetkö että niillä oli suuri vaikutus tähän suorituskyvyn parantamiseen, varsinkin piristeisiin ja miten ne vaikutti siihen tulevaisuuteen.

27
00:16:34,560 --> 00:18:09,960
Mikko Salasuo: Ehkä juuri niin, että jos me laajennetaan sitä ajatusta douppaamisesta ja suorituskyvyn parantamisesta vain salilla tai jossain muualla, niin silloin kaikki kemikaalit, on ne sitten lääkkeitä, nykyään huumeina tunnettuja, nykyään lääkkeinä tunnettuja tai nykyään dopingina käytetyt aineet, niin niiden kaikkien juuri toki löytyy sieltä varhaisemmasta vaiheesta joiltain osin. Pääosin sieltä ensimmäisen maailmansodan ajoilta ja sitten tietenkin kiihtyvästi toisessa maailmansodassa, jolloin kehitettiin erilaisia lääkkeitä ruokahalun vähentämiseksi, taistelukyvyn parantamiseksi, jaksamisen parantamiseksi. Moniin erilaisiin tarkoituksiin. Muun muassa ekstaasi-huume taidettiin patentoida jo 1913, jos en väärin muista. Alun perin se oli nimenomaan Saksan armeijalle kehitetty ruokahalun hillitsemiseen tarkoitettu aine, joka sittemmin on saanut aivan toisenlaisia merkityksiä.

Silloin kun ei tunnettu käsitteitä huume tai doping, eikä puhuttu edes lääkkeistä, niin itseasiassa esimerkiksi jonkun amfetamiinin johdannaisen voidaan ajatella olevan ihan yhtä lailla dopingia sotilaalle, lääkettä sotilaalle ja ehkä tämän päivän kontekstissa huumetta sotilaalle. Silloin nämä määritelmät ovat olleet paljon epäselvempiä.

29
00:18:10,760 --> 00:18:16,000
DL-Joni:  Eihän tuohon aikaan kukaan tiennytkään kuntodopingista mitään.

30
00:18:16,000 --> 00:18:50,080
Mikko Salasuo: Ei mutta jos käytetään tämän päivän jäsentelyjä. Tämä myöskin tuo esiin näiden aineiden nykyisten määrittelyjen epämääräisyyden, tai epäselvyyden. Eihän oikeasti ole semmoisia aineita kuten doping tai huumeet edes olemassa, vaan nehän ovat täysiä tällaisia sopimuksia. On sovittu, että tietyt aineet ovat tietynlaisten kategorioitten sisällä ja myös lainsäädännössä on näin määritelty, mutta kyllä ne palaavat tosiaan sinne hyvin pitkälle menneisyyteen.

31
00:18:50,080 --> 00:19:18,680
DL-Joni: Samoihin aikoihin tämä hormonien valmistaminen ja syntetisointi otti näitä ensi askeleita. Mitenkäs, oletko perehtynyt yhtään siihen, kun kuulee tällaista legendaa että, Saksan armeijan natsisotilaisiin pumpattiin testosteronia, niin onko tämä ihan legendaa. Joskus tästä on puhuttu, mutta sekin on vain ollut varmaan lähteen lähteen lähde. Sitä alkuperäistä lähdettä ei ole missään tiedossa. Oletko itse kuullut tällaisesta?

32
00:19:18,800 --> 00:20:15,320
Mikko Salasuo: Tuohon kyseiseen legendaan en ole törmännyt, mutta kyllä varmasti on joihinkin pumpattu joitain. Ja esimerkkinä ehkä käyttäisin tässä mieluummin lähempänä olevaa esimerkkiä, jonka tunnen paremmin. Esimerkiksi metamfetamiinin käyttö suomalaisten kaukopartiolaisten joukossa. Siitä tulee jatkuvasti enemmän tietoa ja sitä uskalletaan tutkia. Nehän on ollut myös vähän tabuja nämä aiheet. Esimerkiksi Suomessa heroiinin käyttö lääkkeissä oli niin yleistä 30-luvulla että me saatiin siitä kansainliitolta huomautus siitä, että me käytettiin aivan merkittävästi enemmän lääkkeitä. Ennen kaikkea sotilaskontekstissa metamfetamiinista Suomessa jotkut ovat leikillään sanoneet, että "suomalainen sisu" on yhtä suuri kuin metamfetamiini, kun puhutaan Talvisodasta. Anteeksi, Jatkosodasta.

33
00:20:16,200 --> 00:20:24,880
DL-Joni: Nämä ovat juuri varmaan tämmöisiä tabuja mitä on alettu tutkimaan vähän eri kulmista nyt, kun on vähän enemmän aikaa kulunut.

34
00:20:25,000 --> 00:20:58,360
Mikko Salasuo: Eihän ne mitään salaisuuksia ole. Silloin kun me mennään tällaisiin yhteiskunnallisiin sodan kaltaisiin kriisitilanteisiin, niin silloin 70 vuotta sitten tai 100 vuottakin sitten ja pääosin vieläkin, ovat moraaliset kysymykset aika toissijaisia. Kyllähän esimerkiksi armeijat käyttävät edelleenkin aineita. On aivan varma, että Suomellakin on sota-ajan varastoa varten aineita, joilla pystytään douppaamaan miehiä, jos siihen tilanteeseen joskus jouduttaisiin.

35
00:20:58,400 --> 00:21:01,680
DL-Joni: Niin, silloin pitää aina puntaroida, mikä on se pienempi paha siinä tilanteessa.

36
00:21:01,680 --> 00:21:44,360
Mikko Salasuo: Kyllä. Mutta kyllä tämä on ihan päivänselvää, että tosiaan pervitiinistä, ihmelääkkeestä, Suomessa puhuttiin paljon. Sitten sotien jälkeen meillä on kirjallisuus täynnä kuvauksia siitä, miten urheilussa, esimerkiksi hiihdossa otettiin heti sotien jälkeen, 40-luvulla, 50-luvulla, käyttöön se, mitä oli sodassa opittu. Tästähän on ihan hiihtäjät itse kertoneet. Minullakin itse asiassa taitaa yksi kirja olla tuossa hyllyssä, missä käydään läpi tätä dopingin historiaa. Siellähän on hyvin eläviä, rikkaita, jopa hassuja kuvauksia siitä, miten mustikkakeittoon on laitettu jotain joukkoon ja suksi kulki niin kuin olisi uusi ihminen, vaikka oli 50 kilometriä ehtinyt jo hiihtää.

37
00:21:45,080 --> 00:22:13,640
DL-Joni:  Tämähän on mielenkiintoista, että juuri piristeillä oli hirveän vahva merkitys tuossa, vaikka tämä ei ollut kuntodopingia. Jos puhutaan dopingista, niin piristeet oli silloin juuri niitä aineita, joita käytettiin. Nykyään helposti, jos mekin vaikka puhutaan piristeistä, oli ne sitten vaikka jotain amfetamiinin johdannaisia, niin sitten se on kääntynyt vähän päinvastoin. Joku saattaa ajatella, että ne on huumausaineita ja että ei me mitään piriä käytetä, me käytetään niitä hormoneja. Nykyään on siirretty sitä painoa sinne hormonien puolelle.

38
00:22:13,640 --> 00:23:06,040
Mikko Salasuo: On. Ja se vaan kertoo vaan siitä miten nämä stigmat, joita näihin liitetään, syntyvät. Esimerkiksi amfetamiinin kohdalla se huumestigma syntyi vasta 70-luvun alusta. Tavallaan se on hirveän vaikeaa ihmisten hahmottaa, ymmärtää, käsittää se aika jolloin esimerkiksi amfetamiinia on saanut Suomesta apteekista ihan 50-luvulle asti. Jopa ilman reseptiä. Tavallaan, kun ne stigmat on niin vahvoja, niin ne vähän hämärtävät sitä meidän tapaamme katsoa. Voisi sanoa, että nykyajan stigmat, niiden synty ajoittuu siihen 60-luvulle, jolloin tavallaan me länsimaissa uudelleen määriteltiin mikä aine kuuluu mihinkin kategoriaan. Jolloin alkaa dopingkontrolli tiukempana, dopingsäätely, jolloin alkaa huumausainepolitiikat eri maissa ja me luodaan keinotekoisesti nämä kategoriat eri aineista.

39
00:23:07,760 --> 00:23:42,280
DL-Ville:  Seuraavaksi voitaisiin sitten puhua tuosta väestötason esiintyvyydestä. Meillähän on tuon THL:n päihdetutkimuksen mukaan noin 1 % väestöstä käyttänyt tai kokeillut dopingaineita. Globaalisti miesten käytön esiintyvyyttä on arveltu, että se olisi noin 6 %. Tämä on tietyllä tapaa myytti tämä käytön jatkuva yleistyminen. Siitä ei sinänsä ole hirveästi tutkimusta tämän väitteen tueksi, mutta silti arvioidaan, että tämä olisi noususuunnassa tämä käyttö. Mitä olet mieltä tästä asiasta?

40
00:23:42,920 --> 00:24:40,200
Mikko Salasuo: Tuota voi katsella minusta kahdesta eri perspektiivistä. Ehkä toinen liittyy juuri tähän 60-luvulla käynnistyneeseen ehkä kulttuuriseenkin prosessiin, jossa erilaisempia aineita aletaan käyttämään yhä instrumentaalisemmin. Vaikkapa LSD:tä saadakseen psykedeelisiä kokemuksia ja nähdäkseen maailmaa vähän toisenlaisesta vinkkelistä tai jotain hormoneja lihaskunnon nostamiseksi. Tämä kehitys on jatkunut ja mennyt hienosyisemmäksi. Tavallaan olisi kummallista, jos tässä myös oman kehon muokkaus, joka on länsimaisessa yhteiskunnassa yksi megatrendi, niin siihen liittyen ihmiset ei hyödyntäisi aineita.

Ehkä se toinen näkökulma on se, että näihin liittyy se tietty stigma. Näihin liittyy se tietty leima ja se leima on todennäköisesti aika tärkeä siinä, että kuinka paljon näitä uskalletaan käyttää, miten niihin suhtaudutaan ja miten ylipäätään niiden käyttäjiin suhtaudutaan. Ja se varmasti toisaalta on myös se, joka rajoittaa sitä intoa kokeilla ja käyttää. Suomessahan se leima dopingilla oli "jotain likaista". Se tuli sieltä urheilun kautta tällaisena "epärehellisenä". Kun lähdettiin tekemään ensimmäistä kertaa väestötason mittauksia, tuolloin 2010 taisi olla se ensimmäinen kysely, niin tulos oli se että 1 % suomalaisesta väestöstä käytti dopingia.

Tämä 1 % on toistunut myös muissa kyselyissä. Tämä on aika hyvä tämä suomalainen mittari silloin, kun katsotaan sitä yleisyyttä väestötasolla. Suurin osa näistä tutkimuksista, varsinkin ulkomaisista, kohdistuu johonkin tiettyyn populaatioon. Vaikkapa vankeihin, tai high school -opiskelijoihin tai johonkin muihin. Niissä aina on se ongelma, että ensinnäkin se tehdään toisessa maassa, jonka kulttuuri on toisenlainen, jolloin se stigmakin on toisenlainen. Toisaalta taas tämä erityispopulaatio ei edusta, ei ole vertailukelpoinen, suomalaisen väestön kanssa. Tässä mielessä minä vähän hämmästelen näitä joitain tutkimuksia, joissa kerrotaan, että kuinka yleistä se on miesten keskuudessa, jotka eivät perustu väestötason mittauksiin. 

On hämmästyttävää, että ei puhuta että "tässä populaatiossa" se on tämän kokoista ja tässä tämän kokoista mutta väestötasolla jotain muuta. Se on silloin yksiselitteisesti väärä se argumentti.

44
00:26:37,000 --> 00:26:54,920
DL-Joni: Eikö tuo ole tuo korkealta kuulostava 6 % luku, minkä Ville mainitsi, juuri nimenomaan sellainen, että siihen on vedetty näitä populaatioita mukaan, muun muassa kuntosalilla kävijöitä. Oikeastaan on tutkittu kaikkia populaatioita mutta siellä on ollut mukana sellaisia populaatioita, jotka käyttävät huomattavasti enemmän kuin keskiarvo.

45
00:26:55,400 --> 00:27:50,920
Mikko Salasuo: On sellainen yksi artikkeli. Minun täytyy ihan rehellisesti sanoa, että en ole parin viime vuoden aikana, sanotaan kahden vuoden aikana, hirveästi katsonut, että onko näitä. Näitä kansainvälisiä väestötason mittauksia en ole hirveästi skrollaillut. Prevalenssi, siis tätä ilmenevyys, että joskus kokeillut.

Silloin vajaa kymmenen vuotta sitten, ei siitä ole niinkään paljon aikaa, tuli tämä Sagoe, oliko hän norjalainen vai ruotsalainen kirjailija? Norjalainen, joka oli tehnyt tällaisen arvion. Ihan kiinnostuksesta tein niin, että kävin ne jokaisen lähdeviitteen läpi, johon siinä oli viitattu. Todellakin, tämä arvio perustui sellaiselle tutkimukselle, että siellä ei ollut käytännössä muistaakseni yhtään väestötason mittausta, vaan kaikki oli tehty kuntosalin kävijöihin tai tietyn ikäisiin nuoriin miehiin.

Näistä jotenkin laskettiin yhteen se luku, joka on tavallaan täysin mahdotonta, koska ne ei edusta sitä koko väestöpopulaatiota. Olin siinä aika hämilläni siitä, että miksi se piti yleistää koko populaatioon, kun sellaista mittaria ei ole olemassa. Se on vähän sama asia, kun me mentäisiin teidän kanssanne kysymään lähimpään keskiolutbaariin kysymään, kuinka moni juo keskiolutta ja julkaistaisiin siitä artikkeli, että kuinka moni Suomessa tekee niin. Ainakin silloin se oli hämmästyttävää ja jotenkin ajattelen, että ainakin Suomen kohdalla meillä ei ole tarvetta yrittää keinotekoisesti suurentaa tätä ilmiötä, vaan itseasiassa se ilmiö on jo riittävän kokoinen, että siihen tarvitaan erilaisia toimenpiteitä. Ehkäisevää työtä, hoitoa, koulutusta ja näin edespäin. Tavallaan se laatu korvaa määrän. Ainakin tässä Suomen kontekstissa.

47
00:28:52,600 --> 00:28:59,280
DL-Joni: Aivan. Ja eihän toi tosiaan tuo prosentti väestötasolla, siinä on koko väestö, niin eihän se ole mikään minimaalinen luku kuitenkaan.

48
00:28:59,280 --> 00:29:54,640
Mikko Salasuo: Noin 30-40-50 000 jotka on joskus kokeillut, että ei se ole pieni määrä. Sitten toinen mikä on, että mielestäni iso huomio pitää laittaa sille, että nämä voi nytkähtää yllättävän nopeasti tällaiset tilastot. Puhutaan niistä nyt sitten lääkkeinä, tällaisina kehon sisäisinä teknologioina. Näimme vaikkapa vuosituhannen taitteessa, ekstaasin kohdalla, joka on huumausaine, miten se tuli niin, että se oli 0 % väestötasolla 90-luvulla ja neljässä vuodessa se nousi jonnekin 6-7 prosenttiin, jotka oli joskus kokeillut nuorista aikuisista. Elikkä ne saattavat tulla hyvin nopeasti ne aallot. Jos esitetään liian suuria lukuja, niin silloin emme tunnista niitä mahdollisia heilahduksia joita siihen tulee.

Mutta, todellakin täytyy korostaa, että se noin 1 %, karkeasti, on 15-65 vuotiaista aikuisista ja väestötason mittari. Jos menemme tarkempiin ryhmiin, niin saamme varmaan tietyistä ryhmistä ihan toisen näköistä dataa mutta se ei vaan edusta koko väestöä.

50
00:30:13,040 --> 00:30:22,600
DL-Joni: Muistaakseni muissa pohjoismaissa nämä prosentit ovat vähän isompia, muistaakseni 3-4 prosenttia. Mutta olivatko nämä luvut ihan väestötasolla? Muistatko itse?

51
00:30:22,600 --> 00:31:26,120
Mikko Salasuo: Muistaisin niin, että nyt jotta en valehtele niin se oli että Ruotsissa oli korkeampi. Oliko se sitten, että Tanskassa vai Norjassa? Kuitenkin jonkun verran heilahtelua on, sillä tavalla että Suomi on neljästä pohjoismaasta kahden alemman joukossa. Nämähän ovat sitten myös hirveän poliittisia kysymyksiä. Se on tärkeä muistaa. Esimerkiksi yhdessä vaiheessa raportoitiin Ruotsissa kuntodopingin käytön yleisyydestä. Siitä raportoi ja tutkimusta teki ikään kuin järjestö, joka itse myös hoiti näitä ihmisiä. Siinä oli vähän niin kuin samanlainen kysymys, että kun penkoi hieman tarkemmin, niin se oli otettu hyvin rajatusta populaatiosta se näyte. Jolloin tavallaan tulee esille tämä vanha klassinen moraaliurakoinnin ajatus. Howard Beckerin moraaliurakointi, eli nostamalla tiettyä ongelmaa esille saadaan myös omalle työlle ikään kuin yhteiskunnallista perustelua.

Tämä on varsin klassinen, kun puhutaan tällaisista päihdekysymyksistä. Mutta tosiaan, tämä on varmasti vahvasti elävä kysymys. Väitän, että toi miten me ollaan määritelty siinä meidän kyselytutkimuksessa, mitä ne aineet on mistä kysytään, niin voi olla että tulee uusia aineita. Voi olla, että tulee kokonaan uusi aine, mitä ruvetaan hyödyntämään. Tässä mielessä tätä yhtä prosenttia voi tarkastella sillä tavalla kriittisesti, että jos katsotaan mistä siellä itseasiassa kysytään ja mistä pitäisi kysyä. Se on aina hyvä pitää mielessä.

53
00:32:05,680 --> 00:32:27,920
DL-Joni: Tosiaan, 2010-luvun alusta asti tätä on tehty tätä THL:n väestötason kysymystä ja siitä asti ollaan odotettu sitä kasvua mutta niin kuin sanoinkin, se on pysynyt siinä prosentissa. Vähän niin kuin buumia on odoteltu koko ajan. Varsinkin kun on ollut tämä niin sanottu fitnessbuumi vielä tässä sosiaalisessa mediassa. Tavallaan näitä merkkejä olisi koko ajan, mutta se ei kuitenkaan ole näkynyt vielä noissa kyselyissä.

54
00:32:27,920 --> 00:32:51,720
Mikko Salasuo: Niin tosiaan. Joku voisi sanoa niin, että näiden väestökyselyiden rinnalla Suomessa käynnistettiin myös 2010-luvulla erinomainen ehkäisevä työ Dopinglinkki-nimisen palvelun puitteissa. Mehän ei tiedetä, mikä olisi ollut se osuus tällä hetkellä, jos me ei olisi näitä toimia tehty.

55
00:32:52,000 --> 00:32:53,640
DL-Joni: Eli siihen reagoitiin.

56
00:32:53,680 --> 00:33:44,920
Mikko Salasuo: Eli siihen reagoitiin niin kuin tarkoituksenmukaisilla keinoilla ja kyllä minä ainakin haluan uskoa, että sillä on ollut myös vaikutusta siihen, että se käyttö ei ainakaan väestötasolla noussut tuota yleisemmäksi. Siinä mielessä minusta tavallaan tällainen kuntodoping on oikein kouluesimerkki siitä, miten tunnistetaan joku ongelma ja tehdään siitä tutkimus. Sitähän tutkittiin myös kriminaalipolitiikan puolella. Kainulaisen Heini ja Kailannon Sanna teki väitöskirjan siitä ja sen vaikutuksista.

Sitten tavallaan perustettiin hyvinvoiva, tarkoituksenmukainen ehkäisy, hoito ja neuvontapalvelu. Kyllä sillä varmasti on ollut vaikutusta siihen että se ei ole täällä lähtenyt käsistä.

57
00:33:45,200 --> 00:34:19,920
DL-Joni: Ja sitten päästään vähän aasinsillalla seuraavaan. Puhuttiin noista muiden Pohjoismaiden esiintyvyyksistä, mitkä ovat heidän tutkimusten mukaan pikkasen suurempia. Heillä on kuitenkin hieman tiukempi lainsäädäntö liittyen tähän dopingaineisiin, verraten tänne Suomeen. Meillähän käyttöä ei ole kriminalisoitu. Itsekin olemme huomanneet, että siinä on plussat ja miinukset. Muun muassa norjalaisilla ja tanskalaisilla on aika hyvät resurssit tehdä sitä kuntoilun antidopingtyötä myös. Mutta mitä mieltä olet tästä lainsäädännöstä, että miksi Suomi on lähtenyt vähän eri suuntaan verrattuna muihin pohjoismaihin?

58
00:34:19,920 --> 00:35:55
Mikko Salasuo: Luulen että se perinne tulee enemmän päihteiden puolelta. Esimerkiksi Ruotsi ja Norja on esimerkiksi päihdepolitiikassa, kuten aiemmin sanoin, niin olleet varsin konservatiivisia siinä, että tällaiset ajatukset haittojen ehkäisystä ja neuvontapalveluista on tullut sinne aika lailla viimeisenä. Varsinkin Ruotsissa oli kauhean vahva usko, varsinkin huumeiden mutta myös dopingin kohdalla, siihen että me saamme kitkettyä tämän ilmiön kokonaan pois yhteiskunnasta. Jotenkin se sopii siihen ruotsalaiseen kansankotiajatteluun, että täältä pystytään puhdistamaan ikävät asiat pois ja se heijastuu paljon myös näissä kysymyksissä.

Tässä mielessä ajattelen että, tässä ollaan oltu suomessa paljon pragmaattisempia ja realistisempia, kuten ehkä huumausainepolitiikassakin. On lähdetty siitä ajatuksesta, ehkä myös opittu huumausainepolitiikasta ja tästä sodasta huumeita vastaan, että siihen ei ole tällainen repressiivinen politiikka purrut, tai on purrut älyttömän huonosti. Se on tullut hirvittävän kalliiksi. Se on luonut valtavat rikolliset markkinat.

Ehkä vähän ennaltaehkäisevästi on Suomessa ajateltu, että kun ei rankaista dopingin käytöstä niin ei luoda itse keinotekoisesti sellaista laitonta kulttuuria, joka me huumeiden kohdalla tehtiin 70-luvun alussa. Tämä mahdollistaa nimenomaan sen, että voidaan neuvoa. Käyttäjät voivat kysyä lääkäreiltä apua, heitä ei ikään kuin suljeta yhteiskunnan ulkopuolelle tämän oman käyttönsä kanssa.

60
00:35:55,320 --> 00:36:17,120
DL-Ville: Tuolla muissa Pohjoismaissahan voi olla näitä kuntoilijan dopingtestejäkin. Kyllähän sekin tietyllä tavalla luo sellaista stigmatisointia. Voi olla, että sen seurauksena käyttäjä tuntee itsensä kuuluvaksi yhteiskunnan ulkopuolelle, jos se on tuolla tavalla niin tiukkaa. Vai mitä mieltä olet niistä?

61
00:36:17,160 --> 00:37:19,960
Mikko Salasuo: Siis täsmälleen ja tähän siis liittyy muutakin, elikkä tavallaan kun lyödään stigman leima ja kriminalisoidaan jonkun käyttö, niin sehän tarkoittaa, että nämä ihmiset ei uskalla käyttää esimerkiksi terveydenhuollon palveluita samalla tavoin näihin liittyvissä kysymyksissä. Eli se ei ole pelkästään sosiaalinen leima vaan se on myös palveluiden käyttöön liittyvä leima. Tietysti lähtökohtaisesti on aina ongelma se, että ihmiset tekevät jotain rikollista, vaikkei siitä kiinni jäisikään. Tässäkin mielessä se on tavallaan hankalaa. Ja myös tämä markkinakysymys. Eli jos me yritettäisiin rinnastaa dopingaineet jollain tavalla huumausaineiden käyttöön niin kuin yksi yhteen, niin se todennäköisesti enemmän kuin ehkäisisi käyttöä tai hyvinkin varmasti niin kuin huumeiden kohdalla ollaan nähty, pikemminkin loisi aivan uuden alamaailman, aivan uuden rikollisuuden lajin, joka olisi vielä paljon laajempi kun se on nykyisin.

62
00:37:20,200 --> 00:37:32,000
DL-Joni: Toikin on ihan mielenkiintoista, että vaikka Suomessa käyttöä ei ole kriminalisoitu, niin se käytön stigma on melko vahva ja saattaa silti estää moniakin ihmisiä hakeutumasta hoitoon.

63
00:37:32,960 --> 00:38:34,400
Mikko Salasuo: Kyllä. Se on jännä, miten siinä on jo tällainen sosiaalinen stigma hyvin vahvana, että mitä muut ihmiset ajattelee, mitä tämä on, minkälainen leima tästä tulee. Se on ilmeisesti itsessään toiminut ennaltaehkäisevänä tekijänä Suomessa, jos tulkitsen tätä meidän kulttuurin dynamiikkaa. Tavallaan emme ole siksi myöskään tarvinneet erikseen sellaista politiikan kautta tulevaa repressiota, jossa me tekisimme dopingista, dopingin käytöstä, esimerkiksi rikoslailla säädeltävää. Tietysti nyt voi olla jälkiviisas ja miettiä sitä, kun puhumme tällä hetkellä huumausaineiden käytön, nimenomaan käytön, rankaisemisesta luopumisesta. Näyttäisi siltä, että itseasiassa se tie missä on lähdetty rankaisemaan, on tulossa päätökseensä myös huumausaineiden, elikkä toisella tavalla rikoslaissa olevien aineiden kohdalla.

Tavallaan tämä ihmiskoe, joka on kestänyt nyt 60 vuotta, jossa on yritetty tiettyjen kemikaalien käyttöä päihtymistarkoituksissa rajoittaa rankaisukeinoin, on tulossa tiensä päähän ja epäonnistunut.

65
00:38:50,120 --> 00:39:01,880
DL-Ville: Eikö muissakin Pohjoismaissa ole asenteet muuttuneet?
Norjassa ainakin dopingin kohdalla ja siellä oltaisiin muuttamassa suuntaa sen suhteen.

66
00:39:01,880 --> 00:39:21,160
Mikko Salasuo: Joo, ihan perustavanlaatuisesti. Tämä koskee Norjassa niin dopingia kuin huumeitakin. Huumeiden kohdalla Norjassa on ollut pidemmän aikaa tiedossa, että tämä keskustelu tulee, mutta nyt siellä on paikallinen eduskunta käynyt keskustelua kokonaan rankaisemisesta luopumisesta, myös huumausaineiden kohdalla.

67
00:39:21,160 --> 00:40:24,680
Mikko Salasuo: Jos sallit niin, palaan vähä tuohon aiempaan aiheeseen, eli tuohon käytön yleisyyteen. Ehkä juuri tähän stigmaan liittyen, eli miten dopingista rakentui Suomessa jonkunlainen ongelma, johon liittyi tämä stigma. Olihan se kiinnostava lukea näitä varsinkin lääketieteen puolelta tulleita tiettyjen dopingaineiden käytön tutkimuksia, joissa käytön yleisyydestä, myös Suomessa, puhuttiin viitaten kansainvälisiin havaintoihin. Se oli yllättävää, että siellä tavallaan sanottiin, että käyttö on näin ja näin yleistä ja viitteenä oli sitten joku yhdysvaltalainen high school -tutkimus. Siitä 90-luvun alusta sinne 2010-vuoteen löytyi kymmenkunta tutkimusta, jotka tavallaan olivat ainoita, joissa tätä aihetta sivuttiin ja kaikissa puhuttiin käytön lisääntymisestä mutta yhdessäkään ei ollut viitettä mihinkään.

Ainoastaan vankilapopulaatiossa oli tehty kysely sitä ennen. Kyllähän tämä ongelma myöskin konstruoitiin tuolla lääketieteen profession puolella ja stigmatisoitiin Suomessa ilman, että tiedettiin onko meillä edes varsinaista ongelmaa olemassa.

69
00:40:44,520 --> 00:40:47,720
DL-Ville: Eli etukäteen jo luotiin vähän sellaista pelon ilmapiiriä?

70
00:40:47,720 --> 00:41:28,160
Mikko Salasuo: Kyllä näin. Ehkä osin vielä tavoilla, jotka ei ihan peilikirkkaita ole. Jos puhutaan käytön yleisyydestä ja viitataan esimerkiksi yhdysvaltalaisiin high school -tutkimuksiin, niin se kertoo, että käyttö on yleistynyt Yhdysvaltalaisissa high schooleissa, mutta ei yhtikäs mitään siitä, mitä Suomessa on tapahtunut. Tietysti joku voi ajatella, että tällainen varottelu on ikään kuin sen ennakointia, että tällainen trendi on Suomeen tulossa, mutta kyllä samalla luotiin aika voimakas stigma tälle dopingin käytölle, joka tavallaan elää vieläkin tosi voimakkaana.

71
00:41:28,200 --> 00:41:41,000
DL-Joni: Tämä stigmahan on kuitenkin ihan globaali ilmiö käyttäjien keskuudessa. Mikä on mielenkiintoista, koska maissa vaihtelee niin paljon lainsäädäntö ja kulttuuriset erot, mutta kuitenkin se on aika semmoista salattua ympäri maailman.

72
00:41:41,000 --> 00:42:24,240
Mikko Salasuo: Kyllä ja ehkä vielä tuohon liittyen niin. Kuten me aiemmin puhuttiin siitä, että esimerkiksi huumeiden käyttö on ihan perus rikoksena käytännössä rikos itseä kohtaan, mikä on hankalaa. Sehän on hyvin harvinainen rikos, että siinähän olet itse se uhri, jos käytät huumausaineita. Dopingissahan olisi tullut tämä sama tilanne vastaan jos dopingin käyttö oltaisi kriminalisoitu. Lähtökohtaisestihan me olemme silloin aika syvällä sellaisessa yksilönvapauden suossa, että kysymys on ihan tällaisista ihmisten perusoikeuksista.

73
00:42:24,240 --> 00:42:30,760
DL-Ville: Kyllä. Kiitoksia paljon Mikko sinun näkökulmistasi ja ajastasi.

74
00:42:30,800 --> 00:42:46,560
DL-Joni: Tuossa luettiin tuo kirjasi, joka tosiaan ilmestyi silloin 2012, Mikko Piispan kanssa. Vaikka itse siinä alussa vähän sanoitkin, että ajat ja tiedot voisivat olla muuttuneet, mutta kyllä se oli aika kuitenkin tällainen, tämän hetkisen ajan kuva edelleen.

75
00:42:46,560 --> 00:43:38,400
Mikko Salasuo: Kiitos. Uskallan sillein sanoa, että kyllä mulla on sillä tavalla hyvä fiilis, että se oli tavallaan pioneeritutkimus tuolla alalla. Tiedän, että ajat muuttuu ja toi olisi varmaan sellainen aihe mihin löytyisi edelleenkin tilausta päivittää sitä, seurata sitä. Aineet muuttuu. Nyt minua pyydettiin osaksi sellaista kansainvälistä verkostoa, tekin saatatte olla osana siinä, mitä tämä australialainen nainen pyörittää. Meillä olisi varmaan tehtävänä tarkempia jäsennyksiä, käsitteen määrittelyjä ja muita. Kyllä niiden aika alkaisi olemaan pikkuhiljaa käsillä. Tuntuu, että on vähän turhan raskaat hartiat, jos ollaan toistaiseksi aika lailla yhden kirjan tutkimuksen varaan laskettu.

76
00:43:38,520 --> 00:43:42,320
DL-Ville: No me yritämme jatkaa työtä täällä Dopinglinkin puolella.

77
00:43:42,320 --> 00:43:44,600
Mikko Salasuo: Ja ansiokkaasti olette sitä myöskin tehneet.

78
00:43:44,640 --> 00:43:46,320
DL-Ville: Kiitoksia.

79
00:43:46,320 --> 00:43:49,320
Jani: Kiitos Mikko paljon vielä vierailustasi ja hyvistä pointeista.

80
00:43:49,440 --> 00:43:52,440
Mikko Salasuo: Kiitoksia.

00:43:53
Outro-musiikki

00:00:00 Intron juontaja

Tämä on Dopinglinkin podcast. Tässä podcastissa vastataan kuntodopingiin eli kilpaurheilun ulkopuoliseen dopingaineiden käyttöön liittyviin kysymyksiin.

00:00:13 Intro-musiikki

00:00:22 DL-Ville

No niin tervetuloa tänne Dopinglinkin podcastiin ja täällä taas tuttuun tapaan Joni ja Ville paikalla ja tänään meillä vieraana Paula Vauhkonen oikeuslääketieteen erikoislääkäri terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, väitöskirjatutkija Helsingin yliopistosta ja meidän oman Dopinglinkin neuvontapalvelun vastaaja ja konsultoija, tervetuloa Paula.

00:00:45 Paula Vauhkonen

Kiitoksia paljon.

00:00:47 DL-Ville

No me on yleensä aloitettu nämä podcastit ensimmäiseksi tämmöisellä kysymyksellä, että kerro millä tavalla liityt kuntodopingiin?

00:00:55 Paula Vauhkonen

Jaha no itse liityn kuntodopingiin hyvin monellakin tapaa, että tuossa toki jo esittelyssä kävi ilmi tämä mun ammatillinen puoli. Eli oikeuslääkärinä kohtaan dopinginkäyttäjiä aina silloin tällöin ja sitten toisaalta nyt dopinglinkissä olen työskennellyt kuutisen vuotta.

Etenkin vastaamassa käyttäjiltä tulleisiin kysymyksiin, jos on ollut tämmöisiä erityisesti lääkäriltä kysyttyjä kysymyksiä, niin niihin olen vastaillut ja sitä kautta tutustunut sitten niin kuin netin välityksellä hyvin monen tyyppisiin dopingin käyttäjiin.

Ja nyt sitten väitöskirjatutkimusta olen aloittanut tekemään Helsingin yliopistoon tuoreeltaan ja aiheena minulla on kuntodoping eli tämän enempää en ehkä voisi dopingin kanssa olla tekemisissä. Ja toki nyt henkilökohtaiselta puolelta voin sanoa, että aktiiviliikkuja olen myös, että useampi tunti viikossa tulee urheiltua ja salilla käyn ja sitä kautta on myös sitä tuntumaa sinne käytännön tasolle, että ymmärrän hyvin miksi joku voisi päätyä käyttämään kuntodopingia.

00:02:28 DL-Ville

Joo eikö se ole näin, että olet toiminut myös päihdelääkärinä?

00:02:32 Paula Vauhkonen

Joo kyllä, eli oikeastaan tuota päihdelääkärin hommat mä aloitin jo 2013, kun aloitin työt työterveyshuollossa ja mä siellä tein tällaisen päihdeintervention yhteen isoon asiakasyritykseen ja siellä tietysti enempi käsiteltiin alkoholia, joka nyt on se työterveyshuollossa useimmiten vastaantuleva päihde, mutta hoidin myös muita, muun tyyppisestä päihdeongelmasta kärsiviä potilaita työterveyshuollon kautta.

Sitten A-klinikkasäätiöön mä tulin töihin 2014 ja työskentelin tuolla niin sanotussa Järvenpään sosiaalisairaalassa, nykyisessä Päihdesairaalassa, osastonlääkärinä puolitoista vuotta ja siellä toimin sekä kuntouttavalla osastolla että myös yhden päivän viikossa katkaisuhoito-osastolla töitä eli otin potilaita sinne meille ensin katkolle ja monesti he sitten siirtyivät jatkamaan hoitoa sinne kuntouttavalle osastolle ja siellä sitten enemmänkin tuli tutustuttua huumausaineisiin ja myös tähän kuntodopingiin ja siellä se mun kiinnostukseni sitten oikein heräsi, kun tuli vastaan monia potilaita joilla sen päihderiippuvuuden lisäksi oli myös anabolisten steroidien tai muiden dopingaineiden käyttöä. Että se päihdepuoli mulla siellä on tosissaan se pohja jolta ponnistan ja jota myös sitten tässä oikeuslääkärin työssä hyödynnän päivittäin.

00:04:21 DL-Ville

Kyllä varmasti on ollut hyötyä tästä päihdelääkärin taustasta sitten dopingaineiden parissa myös.

00:04:27 Paula Vauhkonen

Kyllä ehdottomasti.

00:04:27 DL-Ville

Tuota semmoinen kysymys, mikä varmaan kiinnostaa kuulijoita, niin millainen on oikeuslääkärin työpäivä?

00:04:35 Paula Vauhkonen

Oikeuslääkärit, Suomessa meitä on aika pieni porukka. Me vastataan oikeuslääketieteellisten ruumiinavausten suorittamisesta. Eli Suomessa on sellainen lainsäädäntö, että tietyissä tilanteissa kun kuolema on yllättävä tai epäillään, että sen kuoleman on aiheuttanut joku muu tekijä kuin tauti, eli tavallaan ei oikein tiedetä, että mihin ihminen kuoli ja että tässä saattaisi olla esimerkiksi juuri myrkytys tai tapaturma. Toisinaan tietysti henkirikoskin kyseessä niin oikeuslääkäriä pyydetään tekemään ruumiinavaus ja tutkimaan kuolinsyy.

Ja ruumiinavaustoimintaa me tehdään tyypillisesti useampana päivänä viikossa. Vainajia tulee meille avaukseen vuosittain aika paljon, monen ikäisiä ja sitten yleensä iltapäivästä, kun aamupäivällä on tehty avauksia, niin sitten iltapäivisin me tehdään lausuntoja, eli koostetaan meidän tekemät tutkimukset yhteen.

Eli se ruumiinavaus on sitä varten, että katsotaan ja käsin tutkitaan mihin henkilö olisi voinut kuolla, mutta tietysti ihan kaikkeahan me ei paljaalla silmällä nähdä ja tarvitaan sitten lisätutkimuksia. Me otetaan näytteitä mikroskooppiin tutkittavaksi eri kudoksista ja sitten me tutkitaan oikeuskemiallisia näytteitä, eli me otetaan vainajista sitten muun muassa veri- ja virtsanäyte ja pyydetään sitten meidän oikeuskemialaboratorio tutkimaan sieltä haluttuja aineita ja iltapäivisin koostetaan sitten näistä tehdyistä ruumiinavauksista kokonainen lausunto, jossa tuodaan esiin poliisille, mutta myös tietysti vainajan omaisille kuolinsyy ja perustellaan se, että miksi tämä henkilö kuoli juuri tähän mihin kuoli ja mitä muuta tärkeää siellä sitten kenties ruumiinavauksessa on tullut esille.

Eli hyvin tärkeätä työtä tehdään Suomessa kuolemansyyn selvittämisen osalta ja sen lisäksi me tarkistetaan muiden lääkäreiden laatimia kuolintodistuksia ja asiantuntijatehtävissä toimitaan, eli meiltä saatetaan sitten pyytää lausuntoa esimerkiksi liittyen joihinkin elossa olevien henkilöiden vaikeisiin vammoihin.

Ja tuota myös täällä Helsingissä meillä oikeuslääkärit tai osa oikeuslääkäreistä osallistuu kliiniseen oikeuslääketieteen toimintaan. Eli me tutkitaan myös eläviä henkilöitä raiskauksesta epäiltyjä. Raiskauksen uhreja tutkittiin aikaisemmin, mutta he on siirrettynä tuonne naistenklinikan puolelle tällä hetkellä. Ja sitten me tutkitaan epäiltyjä tekijöitä ja myös sitten henkirikoksista epäiltyjä tekijöitä. Otetaan näytteitä, kuvataan vammoja ja sitten muita vammatutkimuksia myöskin.

00:07:51 Paula Vauhkonen

Eli sanoisin, että hyvinkin monipuolinen työnkuva ja nyt sitten itselläni tähän liittyy vielä sitten myös tää tutkimustyö. Mutta että hyvin kaikenlaista, ei ole päivät samanlaisia.

00:08:09 DL-Joni

Joo, aika mielenkiintoisen kuuloista ja paljon tuli kyllä meillekin uutta tietoa. Sanoit tosiaan, että teet tuota tutkimustyötä siinä ohella ja alkuun puhuit tuosta sun väitöskirjasta ja mä tiedän, että sulla on se kesken vielä etkä vielä voi tuloksia paljastaa, eikä niitä vielä olekaan paljoa, mutta viitsitkö vähän kertoa, että mistä tää sun väitöskirja kertoo ja mitä uutta tietoa siellä on odotettavissa? Eli tosi mielenkiintoiselta kuulosti, kun kerroit meille.

00:08:39 Paula Vauhkonen

Joo siis dopingin käyttöä on tutkittu verrattain vähän. Siis kyllähän sitä tutkitaan, mutta etenkin nää suomalaisessa aineistossa niin pitkälti kyselytutkimuksiin ja sitten tietysti näihin opinnäytetöihin liittyen. Nekin toki usein on ollut tämmöisiä kyselytutkimusotteella tehtyjä kartoituksia siitä, että kuinka moni Suomessa esimerkiksi käyttää kuntodopingia ja minkä tyyppistä se käyttö voi olla.

Mutta tietysti se mikä nyt lääkäriä ja varmasti kaikkia kuntodopingia käyttäviä kiinnostaa on se, että onko se vaarallista?

Eli voiko mulle tulla tästä jotain haittoja? Uskallanko käyttää ja tuota vaikuttaako ne vaan hetken, vai vaikuttaako ne loppuelämän ajan? Ja tämä on sellainen kysymys, mihin nyt lääkärit on tietenkin pyrkinyt jo pitkään sitten löytämään vastauksia tutkimalla tiettyjä kohortteja. Eli on vaikka jälkikäteen selvitelty, että on joku ihmisporukka, jossa sitä niitä anabolisia steroideja tai muita dopingaineita on käytetty ja sitten katsotaan, että mitä siitä on seurannut ja verrataan sitten vaikka kuntosalilla kävijöihin, jotka ei ole käyttänyt dopingia.

Ja sieltähän meille toki on kertynyt paljonkin arvokasta tietoa, toki tietenkin tehdään myös eläinkokeita, joissa voidaan tutkia yksittäisten aineiden vaikutuksia eri elimissä ja tuota sitten pohtia, että josko nämä samat vaikutukset olisivat myös ihmisessä, mutta tämä on hankala kapiitteli tutkia ja tuota lisätietoa tarvitaan.

Mä tietysti näin oikeuslääkärinä tutkin vainajia, eli yhdessä mun väitöskirjan osatyössä mä tällä tavalla takautuvasti katson, että mitä on löytynyt niistä vainajista, joille on tehty oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus ja joilla on todettu sitten dopingin käyttöä siinä avauksessa, että mitä siellä on todettu ja tuota sitten myöhemmässä vaiheessa teen myös näytekeräystä.

Eli tulevat, tää kuulostaa nyt ihan hirveältä sanoa, että tulevat vainajat, eli henkilöt, jotka vielä ovat elossa, mutta myöhemmin sitten päätyvät meille ikävä kyllä sitten oikeuslääketieteellisen ruumiinavaukseen, niin jos siellä sitä dopingin käyttöä on, niin otetaan kohdennetusti näytteitä eri kudoksista

Eli täällä tietenkin vainajillahan me voidaan tehdä paljon sellaista tutkimusta, mitä ei elävillä voida tehdä, että eläviltä ihmisiltä ei voi lähteä ottamaan tuosta noin vaan näytteitä aivoista tai mistä tahansa muualta, että vainajat mahdollistaa paljon, mutta sitten sen lisäksi nimenomaan tähän, että mitä haittoja elävissä ihmisissä on todettu tähän dopingin käyttöön liittyen, niin siihen mä pyrin saamaan lisätietoa tutkimalla eläviä ja mulla on aineistona erikoissairaanhoidon potilaita eli tämmöinen rekisteritutkimus.

Eli katsotaan potilasasiakirjamerkintöjen perusteella dopingin käyttäjiä ja sitten katsotaan heidän sairaushistoriansa kehittymistä. Eli katsotaan, että minkälaisia muutoksia esimerkiksi verenkuvassa on voitu todeta, miten ne ajoittuu tähän dopingin käyttöön ja sitten minkä tyyppisten sairauksien takia he ovat joutuneet hoitoon ja tällaisia asioita.

00:12:15 Paula Vauhkonen

Pyrin nyt kauhaisemaan tätä ongelmaa eri puolilta ja etenkin tässä elävien osalta, niin mulla on tavoitteena saada iso määrä tutkittavia, eli sehän näissä dopingtutkimuksissa monesti on se ongelma, että käyttäjiä on ehkä vaikea houkutella mukaan tutkimuksiin ja aineistot on ollut aika pieniä monessakin tutkimuksessa ja silloinhan niiden yleistettävyys heikkenee. Eli aina kun tutkitaan vaikka kuntosalikävijöitä joltain tietyltä kuntosalilta, niin silloinhan me on valikoitu aika tarkkaan, että tätä porukkaa tutkitaan ja hehän ei välttämättä sitten edusta yleisesti ottaen kaikkia maailman dopingin käyttäjiä.

00:13:06 Paula Vauhkonen

Joo tässä voi sitten yrittää vaikuttaa niin, että ei valikoi liikaa sitä ketä tutkitaan, vaan mä olen päättänyt yrittää tutkia kaikki tuolta erikoissairaanhoidon puolelta 20 vuoden ajalta. Eli nyt ainakin näyttää siltä, että paljon saadaan tähän mukaan erityyppisiä eri ikäisiä dopingin käyttäjiä. Toivottavasti saadaan vastauksia näihin kysymyksiin.

00:13:33 DL-Joni

Joo varmasti tulee paljon vastauksia ja sitten just tosi tärkeetä toi pitkä aika siinä, että sä huomaat sitä sairaushistoriaa, että sitä on aika vähän just sitä seurantaa, että tuo antaa siihen erinomaisen mahdollisuuden tutkia just niitä pitkäaikaisvaikutuksia. Jos joku ihminen on hakeutunut hoitoon 10-15 vuotta sitten, että miten se on edennyt sitten sen hoito ja taudinkuva.

00:13:54 Paula Vauhkonen

Kyllä. Juuri näin.

00:13:58 DL-Ville

Joo loistavaa tietoa tullaan siis saamaan sieltä. Kuinka usein dopingaineet näkyy sitten ruumiinavauksessa? Osaatko sä siihen sanoa että…

00:14:08 DL-Joni

Ja milloin niitä epäillään, milloin on syytä ottaa tavallaan näyte dopingaineista?

00:14:17 Paula Vauhkonen

No oikeuslääkäri käytännön työssä näkee onneksi hyvin harvoin dopingin käyttäjiä niin, että se etukäteen tiedettäisiin, että sehän on se unelma-asetelma, että tiedetään jo tämän henkilön käyttäneen eläessään dopingaineita. Silloin me olemme niin sanotusti varmoilla vesillä.

Mutta ruumiinavauksen yhteydessä, kun mainitsin, että otetaan näitä oikeuskemiallisia näytteitä, niin tietysti jos oikeuslääkäri havaitsee, että henkilö on erittäin lihaksikas, että se kroppa on semmoinen tietyllä tavalla muotoutunut, on niukalti rasvaa ja siihen nähden todella kehittyneet lihakset.

Tai että on vaikka vaikea akne tai löytyy jotakin märkäpaiseita mikä voisi viitata, että on pistetty aineita lihakseen, että havaitaan jotain mistä se epäily syntyy ja sitten voidaan tutkia virtsanäytteestä, löytyykö dopingaineita.

Mutta tämä on tietysti siinä ongelmallista, että jos me ei etukäteen tiedetä, että henkilö on käyttänyt dopingaineita, mikä voi hyvinkin olla se tilanne, että eihän siitä käytöstä ei välttämättä ole kerrottu kauhean laajalle piirille. Ja poliisihan kun meidän tapauksessa käynnistää nämä tutkimukset, niin poliisi on sitten sen tiedon varassa, jota saa sitten omaisia haastattelemalla. Ja kenties, jos henkilö löytyy vaikka asunnostaan kuolleena, että mitä sieltä asunnosta sitten löytyy.

Mutta, että se tieto saattaa jäädä meille pimentoon ja niin kuin me tiedetään kaikki, että ihan kaikki kuntodopingin käyttäjät ei ole sellaisia kaappeja. Ei me voida välttämättä esimerkiksi siitä ruumiinrakenteesta päätellä varmuudella, että onko käyttänyt dopingaineita. Dopingin käyttöäkin on erityyppistä ja eri tarkoituksiin. Niin se voi jäädä näkemättä. No sitten tietysti, kun tutkitaan ne sisäelimet, niin semmoinen yleisesti tunnettu haittahan anabolisia steroideilla ja piristeillä on sydänlihasmuutokset eli jos se sydän on poikkeuksellisen kookas, eikä ole tiedossa, että tällä ihmisellä olisi mitään muutakaan sairautta, mikä selittäisi tällaista sydämen poikkeavaa kasvua, niin siinä tilanteessa sitten saatetaan dopingaineita seuloa.

00:16:41 DL-Joni

Eli jos on riittävä syy epäillä, niin se tavallaan silloin voidaan myös tehdä.

00:16:47 Paula Vauhkonen

Näinhän se on.

00:16:48 DL-Ville

Osaatko sanoa kuinka nuorilla ihmisillä tämmöisiä niin kuin sisäelimissä olevia muutoksia on sitten näkyvillä dopingaineiden käytön seurauksena?

00:16:59 Paula Vauhkonen

Joo kyllä niitä on hyvin nuorilla, että se on osa sitä epäilyä, että jos nyt mietitään, vaikka otetaan tämä sydänlihaksen paksuuntuminen ja sepelvaltimotauti. Nämä on hyvin yleisiä muutoksia väestössä sitten kun ollaan vähintäänkin keski-ikäisiä ja vanhempia. Niin jos on vuosikaudet ollut hoitamaton verenpainetauti, niin se sydänlihas paksuuntuu ja sepelvaltimotaudin ilmaantuvuus lisääntyy mitä vanhemmaksi tullaan ja ne meidän valtimot siellä niin kuin ajan saatossa sitten rappeutuu.

Mutta dopingin käyttäjillä on nimenomaan poikkeuksellista tämä, että minkä ikäisenä tällaisia muutoksia havaitaan. Eli juuri näin, että 25-vuotiaalla saattaa olla jo selkeästi paksuuntunut sydänlihas ja näitä sepelvaltimomuutoksia niin kolmekymppisillä, eli ei ollenkaan sen ikäisenä kuin pitäisi. Kolmekymppisellä saattaa ne sepelvaltimot olla vaikeasti jo ahtautuneet.

Ja sieltä sydänlihaksessa sitten mikroskooppitutkimuksessa saattaa löytyä vanhoja arpia merkkinä siitä, että se sydän on kärsinyt. Siellä on ollut solutuhoa ja se on kärsinyt ehkä hapenpuutteesta, että hyvinkin nuorina.

00:18:21 DL-Joni

Eikö nämä just mitä viimeksi mainitsit nämä muutokset ole semmoisia, mitkä ei sitten palaudu, jos siellä on ihan tullut kudossolutason tuhoa, vaikka se käyttö lopetettaisiin?

00:18:32 Paula Vauhkonen

Joo kyllä, että jos sinne sydänlihakseen arpi tulee, niin ei se arpi sieltä mihinkään häviä.

Osa muutoksista voi sydämessä olla jossain määrin palautuvia, mutta tämä arpeutuminen on sellainen, että sitä ei sieltä millään pois enää saada ja se saattaa sitten vaikuttaa sydämen toimintaan loppuelämän.

00:18:59 DL-Ville

No niin sitten anabolisten steroidien käytön yhteydessä puhutaan usein, että sydämen koko kasvaa.  Onko tämmöistä havaittavissa? Osaatko sinä selittää, että mikä sen aiheuttaa?

00:19:15 Paula Vauhkonen

Joo eli hyvinkin usein tyypillisen löydös mitä nyt tutkimustenkin perusteella anabolisten steroidien käyttäjien sydämestä löytyy, niin on se sydämen vasemman kammion paksuuntuminen. Sen lisäksi kammio voi laajentua myöskin. Ja no se johtuu siitä, että elimistössä on näitä androgeenireseptoreita, joihin testosteroni ja anaboliset steroidit sitoutuu. Niitä on eri puolilla ja niitä on myös siellä sydänlihaksessa. Tämä tarkoitus, mitä tavoitellaan anabolisilla aineilla, on saada sitä lihaskasvua aikaiseksi ja näin ollen sitä kasvua tapahtuu myös siellä sydänlihaksessa.

Mutta se kasvu ei ole sillä tavalla samanlaista kuin mitä se on vaikka tämmöisellä aerobisia lajeja harrastamalla kestävyysurheilijalla, jolla se sydän kasvaa vastaamaan tarpeita. Eli sydänlihassoluissa tapahtuu sellaista positiivista muovautumista. Ne kasvavat ja niiden toiminta tehostuu. Mutta tässä anabolisten steroidien käytön yhteydessä se kasvu tulee enemmänkin siitä, että ne on niin kuin hätää kärsimässä ne sydänlihassolut ja kärsii hapenpuutteesta. Ne kärsii aineenvaihdunnan ongelmista ja se kasvu on epäedullista ja sen kasvun myötä sinne myös sitten muodostuu kollageenia. Mikä on siis sitä ainetta, josta arpikudosta syntyy. Eli se kasvu on tällaista haitallista kasvua, että se ei auta sen sydämen toimintaa. Sydän ensin pyrkii vastaamaan tarpeeseen, mutta lopputulos onkin sitten huono. Ja tämä on hyvin yleisesti kuvattu elinmuutos silloin, kun sitä dopingin käyttöä on ollut kauemman aikaa.

00:21:10 DL-Joni

Eli vähän samantapaista muutosta jos ihmisellä on vaikka korkeaa verenpainetta, että se sydämen koko on semmoista ei tervettä, kun puhutaan tästä urheilijan sydämestäni ei sen kaltaista vaan just tämmöistä sairauden aiheuttamaa kasvua enemmänkin.

00:21:26 Paula Vauhkonen

Kyllä juuri näin, että se on hyvin samantapaista. Tällä hetkellä sitä ei voi, jos pelkästään katsoo sydäntä mikroskoopissa, niin mä en pysty vielä sanomaan varmuudella, että mikä tämän on aiheuttanut.

Eli ne anabolisten steroidien aiheuttamat muutokset voi olla aika monimuotoisia siellä sydämessä ja ne hyvinkin usein saattaa sitten muistuttaa vaikka tällaista verenpainetaudin aiheuttamaa vauriota.

00:21:55 DL-Joni

Ja vaikeahan siinä on just sanoa sitä aina, että mikä on aiheutunut mistäkin, koska näillä monilla aineilla on myös vaikuttanut sinne verenpaineeseen, että onko se suora vaikutus vai onko se välillinen vaikutus.

00:22:05 Paula Vauhkonen

Joo juuri näin, että verenpaineen nousua usein anabolisten käytön aikana tapahtuu ja liittyy moniin muihinkin dopingaineisiin. Eli tässä saattaa olla osittain sitä, mutta kyllä niin kuin eläinkokeiden perusteella tiedetään, että ne anaboliset steroidit kyllä ne vaikuttaa ihan yksittäisen sydänsolun toimintaan, että ei ole pelkästään vaan sellainen toissijainen muutos, vaikka verenpaineen nousuun liittyen. Kyllä se on ihan niin kuin solumyrkkyä tavallaan niille sydänlihassoluille.

00:22:38 DL-Joni

Joo aivan, miten sitten kasvuhormoni. Mitä sä oot siitä mieltä ja sen vaikutuksesta sydänlihakseen? Kasvattaako kasvuhormonin käyttö myös sydänlihasta vai onko sillä minkälaisia vaikutuksia?

00:22:53 Paula Vauhkonen

No joo siis kasvuhormonin käyttöhän on ainakin kyselytutkimuksissa todettu, että se on aika yleistä.  Sitä käytetään sitten näiden anabolisten aineiden kyljessä, että pyritään tehostamaan niitä vaikutuksia ja kasvuhormoni nimensä mukaisesti aiheuttaa siis elinten kasvua, mutta me ei tällä hetkellä vielä oikein tiedetä, että mikä sen itsenäinen rooli sitten on. Hyvin todennäköisesti se saattaa vielä pahentaa entisestään näitä anabolisten aiheuttamia vaurioita siellä sydämessä, että se on vähän niin kuin tårta på tårta, mutta se voi olla vielä vähän enemmänkin, että se saattaa potentoida niitä haitallisia vaikutuksia.

Mutta kyllä on havaittu tutkimuksissa, että kasvuhormonin käyttö on aiheuttanut sydänlihasvaurioita erityyppistä ja myös tällaisia sepelvaltimospasmeja on tullut esiin ja tällaisia ongelmia, mitkä sitten saattaa johtaa sydänlihaksen hapenpuutteeseen ja kuolioon ja arpikudoksen muodostumiseen.

00:24:07 DL-Ville

Dopingaineilla on useita erilaisia haittavaikutuksia, niin kuin tässäkin on jo tullut ilmi. Mutta onko sinulla jotain, että mikä olisi vaarallisin dopingaine sinun mielestä? Vai onko kaikki ihan tasavertaisesti yhtä vaarallisia?

00:24:24 Paula Vauhkonen
No nyt pistit pahan mikä olisi vaarallisin. No tietysti, jos mietitään epidemiologisesti eli sillä tasolla, että mitä käytetään paljon, niin siitähän tulee sitten vaarallista. Eli jos paljon jotain käytetään, niin sitten se on vaarallista koska yhä useampi ihminen saa niitä haittoja. Ja tietysti nämä testosteronin johdannaiset on niitä yleisimmin käytettyjä aineita.

Mutta nyt jos mietitään sitten, että minkä aineen käyttö, kyllä mä niin kuin lähtisin sille linjalle, että sellaiset aineet, joihin voi liittyä tällainen hyvin vaikean haittavaikutuksen riski jo kertakäytöllä. Niin nehän on sitten omalla tavallaan hyvinkin vaarallisia. Esimerkiksi kasvuhormonin käyttöön voi liittyä, että siellä saattaa tulla matala verensokeri, se voi tulla yllättäen, kun käytön aloittaa ja tietenkin insuliini. Se on myös sellainen, että insuliini laskee verensokeria. Voi johtaa nopeasti vaikeaan hypoglykemiaan ja tajuttomuuteen ja silloin ihminen ei kykene itse hakemaan itselleen apua.

Ja nyt sitten viime aikoina on tullut vastaan joitakin juttuja, että DNP:tä on taas tai lienee koko ajankin käytetty, mutta että DNP on tullut taas tapetille jostain syystä eli dinitrofenoli, jota käytetään rasvanpolttovalmisteena, niin tähän liittyviä myrkytyksiä. Eli nehän nostaa kehon lämpötilaa ja voi johtaa sitten tällaiseen liikalämpöisyyteen, hypertermiaan, johon voi kuolla. Niihin liittyy myös sydämen rytmihäiriöitä ja etenkin tämmöisillä DNP-tyyppisillä valmisteilla niissä on se ongelma, että kun käyttäjät tilaa näitä aineita netin kautta, niin niistä pitoisuuksista ei ole kenelläkään mitään hajua. Eli näissä valmisteissa saattaa olla sitä DNP:tä enemmän kuin mitä on ilmoitettu, sitä voi olla vähemmänkin, mutta sitä voi olla enemmän ja sitten siellä saattaa olla muitakin aineita. Sitten se on tämä cocktail, mikä on hengenvaarallinen.

Mutta tällaiset nyt ainakin ekana tulee mieleen.

00:26:57 DL-Joni

Toi DNP niin mitä mekin pyöritään tuolla myyntisivustoilla niin siihen kyllä törmää Suomessakin, sitä myydään ja liikkuu tuolla jonkun verran. Sitten just Briteissä siitä uutisoidaan, en muista monia kuolemia vuosittain, mutta tää brittien myrkytyskeskus raportoi juuri näistä, että nää DNP-kuolemat olisi vähän ehkä lisääntynyt.

Sehän on tehokas rasvanpolttaja, mutta niin kuin just sanoit niin varmaan yks niistä akuutisti vaarallisin varmaan.

00:27:29 Paula Vauhkonen

Joo ja niin kuin se on solumyrkky, jotenkin tuntuu hurjalta, että ihmiset sitä uskaltaa ottaa.

00:27:35 DL-Joni

Kyllä samaa olen miettinyt.

00:27:37 DL-Ville

Onko meillä tiedossa Suomessa yhtään näitä DNP:hen liittyviä kuolemia?

00:27:43 Paula Vauhkonen

No minulla ei ole tiedossa, että nyt sitten ehkä joku kollega, jos tätä kuuntelee, niin voisitte kommentoida perästä päin, että onko tullut vastaan, mutta minulle ei ole. Ei ole tullut itselläni vastaan. Ei ole julkaistukaan nyt tässä yhtään semmoista tapausselostusta, että koputetaan puuta eikö vaan?

00:28:04 DL-Joni

Joo kyllä toivotaan, ettei tulekaan.

00:28:07 DL-Ville

Sitten jos puhutaan dopingaineiden yhteiskäytöstä. Jos ajatellaan vaikka piristeitä ja sitten anabolisia steroideja, niin millä tavalla nämä eri aineet sitten vaikuttaa toisiinsa ja miten ne lisää mahdollisesti toistensa haittavaikutuksia?

00:28:23 Paula Vauhkonen

No hyvin todennäköisesti ne lisää toistensa haittavaikutuksia niin kuin tuossa edellä siitä kasvuhormonista puhuttiin, niin piristeillä esimerkiksi niilläkin on sydänlihakseen tämmöinen toksinen myrkyllinen vaikutus eli tämmöinen puhutaan katekoliamiinivauriosta eli piristeiden käyttö lisää elimistössä adrenaliini-, noradrenaliinin pitoisuuksia ja kiihdyttää sydämen sykettä ja nostaa verenpainetta ja voi vaikuttaa siihen, että miten veri kiertää siellä sydämessä.

Ja altistaa sitä sydäntä hapenpuutteelle, että kyllä mitä useampaa ainetta käyttää niin totta kai riskit lisääntyy. Sitten siinä, että jos niitä yhtäaikaisesti otetaan ja kaksi eri valmistetta vaikuttaa haitallisesti sinne sydämeen ja jos ne kumpikin vaikuttaa verenkiertoa jollain tavoin heikentävästi tai sydänlihasta kasvattavasti, niin se on ihan selvää, että kyllä ne pahentaa toistensa vaikutuksia.

Mutta tässä on juuri tämä ongelma, että on niin hirveän vaikea aina tutkimusnäyttöön peilaten, sitten katsoa, että mikä aine tekee mitäkin.

Se tiedetään, että ihan vaan pelkästään piristeitä käyttäneillä sydänlihas kyllä vaurioituu. Mutta sitten kun on tutkittu dopingin käyttöä niin se on hyvin hankalaa sen takia, että hyvin usein tilanne on se, että henkilö käyttää useampaa ainetta 4-5 ainetta tilattuna jostakin ja ei välttämättä itsekään ihan täysin tiedä, että mitä ottaa.

Ja sitten nähdään vaan se lopputulos.

00:30:06 DL-Joni

Joo se tuo omat haasteensa just toi lääkecocktailien määrä kyllä varmasti. Päästäänkin vähän siitä aasinsillasta, että jos puhutaan ihan näistä kuolinsyistä, että varsinkin noissa muissa Pohjoismaissa, en tiedä liittyykö lainsäädäntöön vaan niihin, mutta siellä on tehty tutkimuksia vähän enemmän. Varmaan vähän samankaltaista mitä sä oot tekemässä väitöskirjassa nyt, että on selvitetty näitä vainajien kuolinsyitä.

00:30:34 DL-Joni

Niin siellä on muun muassa keski-iät on ollut suhteellisen nuoria, joille näitä on tehty 20-30 vuoden hujakoilla ja sitten siellä on ollut aika paljon itsemurhia ja myös murhia, tämmöisiä väkivaltaisia kuolemia ja sitten myös paljon muiden aineiden myrkytyskuolemia.

00:30:56 Paula Vauhkonen

Joo kyllä.

00:30:57 DL-Joni

Niin osaatko sä kommentoida, että onko tämä miten verrattavissa Suomeen tai universaalisti? Mitä nämä kuolinsyyt yleensä sitten on? Toki pitää aina muistuttaa, jos nuoria ihmisiä, nuorten ihmisten kuolinsyytä tutkitaan, niin varmaan siellä on aina ne suht samat syyt kuitenkin, mutta esimerkiksi Ruotsissa oli ihan mielenkiintoinen tutkimus, missä verrattiin anabolisten steroidien käyttäjiä ja sitten amfetamiinin ja heroiinin käyttäjiä, niin ne oli kuollut huomattavasti nuorempana nämä anabolisten steroidien käyttäjät ja siellä oli tosiaan ollut enemmän juuri tätä itsemurhaa ja murhaa.

00:31:36 Paula Vauhkonen

Joo kyllä siis tämä on tullut esille jo useita vuosia, että me tiedetään, että anaboliset steroidit vaikuttaa meidän aivoissa. Vaikuttaa meidän dopamiini- ja serotoniinini-järjestelmiin, jotka säätelevät myös meidän käyttäytymistä ja ne vaikutukset voivat olla hyvinkin pitkäaikaisia.

Osalla ihmisistä saattaa olla sellainen tietynlainen alttius, niin kuin impulsiivinen alttius toteuttaa hyvin nopeasti suunnitelmia ajattelematta välttämättä seuraamuksia loppuun asti ja voi olla tällainen taipumus, semmoinen tietynlainen persoonallisuus. Ja sitten kun siihen vielä lisätään ne anaboliset steroidit, se lähtee niin kuin käsistä se homma.

Siihen asti on voinut vaikka elää ihan OK elämää, vaikka on välillä vähän voinut olla vauhdikasta ja tapahtumarikasta, mutta testosteroni ja muut anaboliset ne on saattanut viedä kontrollin siitä touhusta ja tämä on havaittu ihan niinkin, että jopa henkilöllä siis, jotka ovat vain käyttäneet anabolisia.

Mutta erityisesti silloin, jos on käytetty myös jotakin päihdettä anabolisten steroidien lisäksi, niin se saattaa sitten vielä pahentaa vähän tätä impulsiivisuutta ja tämä sitten saattaa selittää hyvinkin, että miksi voi olla tapaturma-alttiimpia.

Toki tämä ympäristö sitten, missä niitä steroideja käytetään, sehän vaihtelee, että se liittyy myös alamaailmaan semmoiseen kulttuuriin, jossa nyt sattuu ja tapahtuu muutenkin paljon. Eli sun riski joutua väkivallanteon uhriksi on suurentunut jo lähtökohtaisestikin, mutta että siellä sitten tämä anabolisten steroidien käyttö saattaa niin kuin kulminoida näitä tilanteita.

No itsemurhapuoli, niin se on kanssa sellainen, mikä tiedetään, että osittain todennäköisesti liittyy näiden steroidien aiheuttamaan vieroitusoireyhtymään.

Eli se mieliala saattaa vaihdella laidasta toiseen jo silloin käytön aikana, mutta hyvin yleisesti kuvattu haittavaikutus on sitten se käyttötauon aikana tuleva masentuneisuus ja elämänhalun kadottaminen ja sellainen totaalinen pohjalle joutuminen ja sitten etenkin, jos siellä on muita psyykkisiä tekijöitä vaikuttamassa taustalla, niin silloin se saattaa lisätä itsemurhariskiä.

Mutta tämäkin on sellainen, ettei se tietenkään kosketa kaikkia käyttäjiä, että tulee sitten tietenkin esiin, kun tutkitaan isoja määriä käyttäjiä, että se riski siellä on ja ei sitä oikein itse etukäteen voi tietää, että miten reagoi näihin aineisiin ja ne voi tulla aika nopeastikin ne oireet ja olla hyvinkin pelottavia, että ääritilanteessahan ihmiset on ihan mennyt niin kuin psykoosiin, että ihan todellisuudentaju katoaa anabolisten käytön aikana. Että vaatii kiireellistä hoitoa.

00:35:03 DL-Joni

Voisiko sanoa näin niin kuin alkoholiin eli viinaan on semmoinen sanonta, että viina ei sovi kaikille. Niin päteekö tämä sama sitten näihin aineisiin?

00:35:12 Paula Vauhkonen

No mä sanoisin, että dopingaineet ei sovi kenellekään. En suosittele muuta kuin kahvia.

Mutta se on juuri näin, että me ollaan erilaisia, että kyllä tässä selkeästi henkilöt joilla niin kuin saattaa, vaikka serotoniininjärjestelmän toiminta olla tietynlaista niin voi olla alttiimpia saamaan näitä anabolisten steroidien tämmöisiä vakaviakin psyykkisiä haittoja. Ja sitten vastaavasti dopamiiniaineenvaihdunta meidän aivoissa ja tämä järjestelmä saattaa sitten olla osalla ihmisillä sen sorttinen, että helpommin tulee riippuvaiseksi käytöstä ja sehän nyt tiedetään, että pitkäaikainen anabolisten steroidien käyttö voi johtaa riippuvuuteen ja sitten ne ongelmat todellakin alkaa kasautua kun kertyy niitä käyttövuosia taustalle.

00:36:15 DL-Ville

Joo voitko sä vielä avata tuota riippuvuutta, että miten dopingaineisiin kehittyvä riippuvuus eroaa muista päihderiippuvuuksista?

00:36:26 Paula Vauhkonen

No se on hyvin monella tapaa samanlaista kuin muutkin päihderiippuvuudet, että jotenkin ihmisillä tulee mieleen, kun puhutaan päihderiippuvuudesta, niin ehkä ensimmäisenä vieroitusoireet ja krapulaiset ihmiset ja ihmiset, jotka kärsivät niin kovista vieroitusoireista jonkun aineen suhteen, että on pakko saada sitä heti lisää. Ja no tämä tietysti nyt harvemmin on anabolisten steroidien kanssa se tilanne.

Mutta se riippuvuus tietyllä tapaa on hyvin moneltakin osaa samantyyppistä kuin päihteissäkin, se on osittain psykologista, että ei se ole vaan se fyysinen puoli, että se on se psyykkinen puoli myöskin, se tietty elämä, johon se päihteiden käyttö liittyy. Mitä niistä päihteistä ollaan totuttu saamaan itselle ja miten se päihteiden käyttö niin kuin värittää ja rytmittää sitä elää.

Niin tässä anabolisten kanssani on havaittu, että siinä on niin kuin samankaltaisuutta, että siinä on ihan samat kriteerit, että tämmöinen Kanayama-tutkija vuonna 2009 julkaisi tällaisen modifioidun haastattelun nimenomaan kartoittamaan anabolisten steroidien aiheuttamaa riippuvuutta. Eli tässä skid-haastattelussa kartoitetaan muun muassa riippuvuutta eri päihdeaineisiin ja nyt sitten anabolisten käytön osalta kartoitetaan hyvinkin samanlaisia asioita, että sieltä tulee esiin toleranssi eli sietokyky kasvaa. Voi olla, että käyttöjaksosta toiseen käytetyt ainemäärät lisääntyy. Voi olla, että käytetään useampaa ainetta.

No sitten käytön päättymiseen liittyy hyvinkin usein vieroitusoireita, jonkunlaisia ja ne saattaa sitten altistaa käyttämään nopeammin uudelleen tai sitten pyritään jollain toisilla dopingaineilla lievittämään näitä vieroitusoireita.

Ja saattaa käydä sitten niin, että on suunniteltu, että okei nyt mä käytän tätä dopingainetta, mä vedän tämmöisen kolmen kuukauden kuurin tässä ja tekee suunnitelman, että mitä aikoo ottaa. Mutta riippuvuuden yhteydessä saattaa käydäkin niin, että se käyttöjakso vaan vähän venähtää ja voi olla, että käytetään eri aineita kuin mitä oli tarkoitus.

Eli aika usein sitten, jos on pidempään käyttänyt steroideja niin siellä alkaa herätä sellainen sisäinen tarve lopettaa käyttö, ehkä on tai useammalle on tullut jotakin haittoja. Koetaan, että nyt haitat alkaa olla isommatkin, kun nämä hyödyt mitä tästä aineesta saa yrittää lopettaa, mutta se ei onnistu. Tämähän on semmoinen hyvin yleinen päihderiippuvuuden piirre, että toistuvista yrityksistä huolimatta ei onnistu lopettamaan.

Ja sitten siinä tulee myös tällaista, että kaikki aika menee siihen, että suunnittelee mistä näitä dopingaineita saa. Rahat menevät ja se elämä on vaan se, että se rytmittyy se aineen käyttö ja treenaaminen ja sitten toisaalta käytöstä toipuminen. Ja pian voi olla, että kaikki muu elämä siitä ympäriltä jää, sosiaaliset suhteet kärsii ja pahimmassa tilanteessa elämä vaan pyörii sen dopingin ympärillä, että jos tällaiseen tilanteeseen on päätynyt, niin silloin on aika ilmeistä, että kärsii jonkinasteisesta riippuvuudesta.

00:40:10 DL-Joni

Varmasti se on hankalaa, koska tämä on kuitenkin suhteellisen tuore ilmiö eikä hoitokäytäntöjä oikein ole. Mitä tavallaan niin kuin tai hoitopaikkoja ei ole hirveästi, että ei ole tavallaan tämmöisiä katkaisukeskuksia, mitä niin kuin päihteessä ja alkoholissa, voit mennä vieroittautumaan niin sanotusti, joten ihminen saattaa sitten helposti jäädä yksin pyörimään se ongelman kanssa, varsinkin jos ei uskalla kertoa kenellekään, niin sitä on aika yksin sen tilanteen kanssa.

00:40:24 Paula Vauhkonen

Kyllä. Joo ja se mitä on tullut vastaan niin usein sitten käyttäjät itse vaan jotenkin pyrkii selviytymään. Että mä päätän nyt, että mä lopetan tän käytön ja hankin tästä vielä netistä tällaista ja tällaista ainetta, kun olen lukenut, että tämä palauttaa ja auttaa tällaiseen oireeseen ja sitten ollaan ihan solmussa sen tilanteen kanssa. Ettei tavallaan päästä siitä kuopasta ylös, että jotakin tarvitsee käyttää sen olotilan normalisoimiseksi ja siihen liittyy sitten monesti pelkoa sitten, jos vielä kärsii tällaisista psyykkisistä vieroitusoireista ja oikeasti ahdistaa ja masentaa.

Niin sehän on ihan kamala tilanne, että sulla ei ole mitään hoitokontakteja mihinkään, että ei oikein mitään tahoa, jolle sä voisit mennä juttelemaan, että musta tuntuu tältä ja mä tarviin apua. Se on juuri näin, että Suomessa ei tällaisia klinikoita vielä löydy, jossa voitaisiin dopinginkäyttäjiä hoitaa vieroitustarkoituksessa ja ikävä kyllä senkin allekirjoitan, että ei varmastikaan kaikki lääkäritkään osaa siihen ongelmaan tarttua, dopingin käyttäjäkin saattaa tulla sinne vastaanotolle.

Sitä on rohkaistunut, että jes nyt menen ja puhun tästä aiheesta ja sitten alkaa huomata siinä vastaanoton aikana, että eihän tämä lääkäri tajua mistään mitään ja se on ihan selvää, ettei se hoitosuhde siitä mihinkään etene ja voi olla, että sitten unohdetaan koko juttu. Että antaa olla yritän vain itse hoitaa.

Niin, mutta tietenkin näin Dopinginlinkin toiminnan avulla pyritään kouluttamaan lääkäreitä. Lisätä sitä tietoisuutta. Ja saada lääkäritkin ymmärtämään, että kaikkea ei tarvitse osata hoitaa, että monesti päihdehoitoon erikoistuneissa yksiköissä kuitenkin osataan ottaa tätä ongelmaa vastaan. Ainakin tiedetään siitä jotain ja pyritään sitten lääkärin ohjauksessa hoitamaan näitä sivuvaikutuksia ja lääkäri voi arvioida sitä, että jos kärsii vaikka vaikeasta unettomuudesta, että mitä sen hoitoon kannattaisi käyttää, tekee semmoisen selkeän hoitosuunnitelman, että miten edetään.

00:42:58 DL-Ville

Kyllä. Hei aivan loistavaa tietoa ja tuota kiitoksia tosi paljon Paula, että tulit meidän podcastiin mukaan.

00:43:06 Paula Vauhkonen

Kiitoksia oli ilo olla mukana tekemässä.

00:43:09 DL-Joni

No niin, kiitos vielä paljon.

Intron juontaja: [00:00:00] Tämä on Dopinglinkin podcast. Tässä podcastissa vastataan kuntodopingin eli kilpaurheilun ulkopuoliseen dopingaineiden käyttöön liittyviin kysymyksiin.
 
Joni: [00:00:23] Tervetuloa Dopinglinkin podcastin jaksoon numero 3. Täällä on tuttuun tapaan meikäläinen eli Joni. 
 
Ville: [00:00:31] Ja meikäläinen eli Ville.
 
Joni: [00:00:33] Ja tänään me hypätäänkin tuonne historiaan. Eli mielenkiintoinen teema ja jakso tänään tulossa. Helposti kuvittelisi, ja tästä paljon puhutaankin, että kuntodoping olisi tällainen nuori, tuore ilmiö, lähinnä sosiaalisen median ja ulkonäköpaineiden aiheuttama. Mutta oikeasti ne juuret ovat aika syvällä historiassa ja ihan tässä ihmisen normaalikäyttäytymisessä ja kulttuurin piirteissä.
 
Ville: [00:01:02] Joo, pitkä historia on dopingilla ihan urheilussa ja yhteiskunnassakin. Periaatteessahan sitä voi sanoa, että se on yhtä vanha ilmiö kuin esimerkiksi urheilukin. Ihan Antiikin Kreikasta asti olympialaisissa on jo käytetty tietynlaisia dopingaineita suorituksia parantamaan.
 
Joni: [00:01:21] Joo, puhutaan jopa pari kolme tuhatta vuotta sitten käytettiin suorituskykyä parantavia aineita. Silloin tietenkin nämä aineet olivat erilaisia kuin nykyään. Kaiken maailman kemikaalit olivat mukana. Mutta silloin oli yrttejä, sieniä, oikeastaan kaikkea mitä vaan löydettiin ja jolla oli joku vaikutus. Mutta se ei välttämättä ehkä parantanut suorituskykyä kuitenkaan, ellei sitten ollut joku piristävä aine se joku luonnontuote. Mutta esim. sienetkin ovat olleet ehkä plaseboa enemmän. 
 
Ville: [00:01:56] Ehkä se on mennyt sillä lailla vaan, että on koettu, että se saattaa auttaa.
 
Joni: [00:02:00] Kyllä.
 
Ville: [00:02:00] Mutta tuolloin 1935 tuo testosteroni ensimmäisen kerran eristettiin ja siitähän sitten 1939 on myönnetty myös Nobelin palkinto. Ružička ja Butenandt olivat nämä, jotka sen saivat.
 
Joni: [00:02:12] Se oli mullistava löytö silloin. Mutta että siihenkin pisteeseen päästiin eli tuonne 1900-luvun alkuun ja testosteroniin, niin olikohan jo Hippokrates aikoinaan, joka osasi miettiä, että kiveksillä on suuri vaikutus miesmäisyyteen ja suorituskykyyn. Sillä on todella pitkä historia. 1930-luvulla myönnettiin se Nobelin palkinto testosteronin syntetisointiin, mutta kokeellista tutkimusta on tehty jo hyvin pitkään sitä ennen.
 
Ville: [00:02:52] Niin eikös ollut jo ennen ajanlaskun alkua, niin ihan tämä kastraatio on ollut sellainen, mitä on käytetty sairauksien hoitoon, ainakin epilepsian ja taidettiin mainita myös liiallinen masturbaatio.
 
Joni: [00:03:02] No siihen se on varma ja hyvä keino kyllä, täsmälääke niin sanotusti. Se loppuu kuin seinään. Mieshormoni osattiin yhdistää kiveksiin, vaikkei silloin tiedetty testosteronista. Lähinnä nämä olivat tällaisia, että huomattiin kastroiduista eläimistä, että jos ne pentuna kastroidaan, se kehitys on täysin erilainen. Myös se huomattiin, mikä on sinällään mielenkiintoista, että kastraatiota on ihmisillä käytetty rangaistuksena. Muun muassa Skandinaviassa sitä käytettiin aikoinaan. Mutta myös muinaiset armeijat ovat käyttäneet paljon kastraatiota. En tiedä, mikä siinä on ollut tavoitteena. 
 
Ville: [00:03:46] Se on vähän erikoinen juttu.
 
Joni: [00:03:51] Onko se sitten tällainen, että ei ole muita mielitekoja ja pysyy uskollisena sitten keisarille tai kuninkaalle.
 
Ville: [00:03:56] Niin se on kyllä yksi juttu. 
 
Joni: [00:03:58] Joka tapauksessa huomattiin, että kivekset ja kastraatio liittyvät paljon siihen. Tehtiin mm. kivesten siirtoja eläimiltä toiselle ja sitten myöhemmin, tuossa 1800-luvulla alettiin tekemään myös ihmisillä kivesten siirtoja ja implantteja. Se oli aika villi länsi siihen asti, kunnes sitten onnistuttiin eristämään testosteroni ja sitä pystyttiin alkaa injektoimaan eli se oli hyvin tällaista kokeellista lääketiedettä. Niinkuin melkein kaikki oli siihen aikaan. 
 
Ville: [00:04:36] Eikös näissä eläinten kilpailuissa doping ollut jo aiemmin? Englanninkielisestä sanakirjasta jo 1889 löytyy maininta, että silloin on hevosia doupattu tämmoisillä oopiumipohjaisilla aineilla. 
 
Joni: [00:04:49] Joo, hevosurheilussa se oli tosi suosittua silloin. Silloin liikkui isot rahat siellä, niin kaikki vippaskonstit otettiin käyttöön. 
 
Ville: [00:04:57] Ja itsessään tämä dope-sana on Etelä-Afrikasta. Sillä on tarkoitettu sellaista uutetta, jolla on piristävä vaikutus. Eli sana itsessään juontaa sieltä. 
 
Joni: [00:05:07] Joo, dopingaineet olivat hyvin pitkään oikeastaan piristeitä. Toki testosteronin syntetisointi 1900-luvun alussa toi sitten omat markkinansa, mutta hyvin pitkään on ollut piristäviä aineita ne, mitä on käytetty. 
 
Ville: [00:05:25] Ja tämä  eristäminen on tapahtunut sonnin kiveksestä, eli miten testosteroni ensimmäistä kertaa saatiin eristettyä.
 
Joni: [00:05:33] Jo ja se oli aikamoinen määrä. Olisiko ollut kymmeniä kiloja sonnin kiveksiä, että saatiin sellainen pieni määrä eristettyä testosteronia. Se on ollut aikamoista. Siinä oli kyllä kova into löytää se aine. Ja sitten kun se löydettiin vihdoinkin, oli suuri innostus sitten alkaa käyttää sitä lääketieteessä erilaisten tautitilojen hoidossa. Nopeasti sitten testosteronin syntetisoinnin jälkeen tulikin anaboliset steroidit kuvioon eli testosteronin johdannaiset sitten melkein heti sen jälkeen.
 
Ville: [00:06:09] Jo tuolloin -54, silloin ensimmäisen kerran painonnostossa esimerkiksi käytettiin noita AAS:ää [anabolis-androgeeniset steroidit]. Se on jännä juttu, että silloin vielä esim. tällainen arvostettu tieteellinen lehti oli sitä mieltä, että esimerkiksi anaboliset steroidit eivät auttaisi lihaskasvuun. Mutta toki sitten 10 vuotta sen jälkeen eli muistatko vuosilukua, milloin ne sitten kumosivat sen? 
 
Joni: [00:06:33] 80-lukua se oli.
 
Ville: [00:06:35] -87 tai jotain, kun kumottiin se. Että sillä onkin suuri vaikutus suorituskykyyn.
 
Joni: [00:06:42] Mutta tässä on tavallaan tieteen hienous, että se myös korjaa itseään. Kun löydetään tarpeeksi näyttöä siitä, että joku aine tehoaa, sitten pystytään tavallaan kumoamaan se vanha väite. Mutta se on vähän jättänyt sellaisen särön myös varsinkin kuntopingaineiden käyttäjäkuntaan, että se tieteellinen yhteisö silloin aikoinaan toi ilmi tällaisen julistuksen, että nämä aineet eivät tehoa, vaikka käyttäjät itse huomasivat selkeää tehoa. Nyt se vähän loi sellaista ajattelua, että noihin tieteisiin ei tarvitse luottaa. Mainitsit tuon 50-luvun painonnoston, mistä se lähti sitten. Mutta sitäkin ennen oikeastaan heti kun testosteronia alettiin käyttää lääkinnällisesti, alkoi myös niin sanottu väärinkäyttö, eli sitä alettiin myös sodissa käyttämään.
 
Ville: [00:07:32] Joo, sodat on kyllä sellainen missä sitä ja muutakin näitä, amfetamiinia ja muita piristeitä mutta myös AAS:ää on käytettty. 
 
Joni: [00:07:39] Sodilla on kyllä pitkät perinteet näille suorituskykyä parantaville aineille ja ainakin jonkin verran kirjallisuudesta löytyy, että ihan natsitkin olisivat käyttäneet toisessa maailmansodassa testosteronia muun muassa. ja varmasti kaikkea muutakin.
 
Ville: [00:07:55] Sehän sopivasti löydettiin tuossa 30-luvulla.
 
Joni: [00:07:59] Kyllä, ennen toista maailmansotaa. Se tuli kuin tilauksesta silloin.
 
Ville: [00:08:01] Niin, kyllä.
 
Joni: [00:08:01] Se on jännä, että aikoinaan kastroitiin sotilaita ja sitten maailmansodassa alettiin käyttää testosteronia. Iso kontrasti sillä lailla.
 
Ville: [00:08:15] Mutta sitten jos mennään tuonne 80-luvulle, niin siellä on sitten alkanut näkymään enemmän tämmöisessä populaarikulttuurissa myös Conan barbaarit ja Rambot. Näillä miehillä alkanut olemaan enemmän lihasta ja sen ehkä näkee aika hyvin, jos katsoo vaikka tällaisia leluja mitä on ollut joskus 50-luvulla ja jos vertaa vaikka tällaisiin mitä on ollut jo 80-luvulla, niin siinä on jo aika iso ero. Muistan ainakin, että oli joku tällainen G.I Joe -nukke, jolla alkoi olemaan hauiksen ympärysmitta 50 senttiä suurin piirtein.
 
Joni: [00:08:56] Joo, ja oikeastaan sellaista modernia anabolisten steroidien käyttöä ja kuntodopingia, tai sitä ilmiötä, mistä se on lähtöisin, niin se oli vähän ennen tuota, mitä mainitsit nuo Hollywoodin 80-luvun toimintaleffat. Se tuli tavallaan ehkä suuren yleisön tietoisuuteen näiden toimintatähtien mukana,mutta Kalifornian bodauspiireihinhän se meni silloin 60-luvulla suurin piirtein. 
 
Ville: [00:09:21] Niin, about niin. 
 
Joni: [00:09:21] Silloinhan se oli hyvin semmoista pienimuotoista underground-touhua tuo bodaus.
 
Ville: [00:09:30] Niin. 
 
Joni: [00:09:31] Harvahan silloin bodasi, jos verrataan nykyaikaan. Sieltähän se on tavallaan lähtöisin ja kasvanut sitten Schwarzeneggerin ja kavereiden myötä. Ja ehkä sitten ne 80-luvun leffat on sitten se jatkumo tänne nykyaikaan.
 
Ville: [00:09:46] Kyllä varmaan aika paljon vaikuttanut se julkisuus ja se media, mitä siitä on lähtenyt siitä Kaliforniasta ja varmaan siitä on aika paljon vaikutusta tähän fitnessbuumiinkin, mikä on syntynyt. Sieltä se on varmaan lähtenyt tämä nykyajan fitnessbuumi. 
 
Joni: [00:10:03] Joo, ja nykyään sitten on tietenkin sosiaalinen media sun muu maailma, joka on tavallaan siirtynyt sitten siihen. Mutta ei ole niin tuore ilmiö. Ei voida sanoa, että on tällainen nykyajan vitsaus niin sanotusti, vaan kyllä tuota ihmiskunnassa on aina ollut.
 
Ville: [00:10:22] Niin, käyttöä on ollut pitkään.
 
Joni: [00:10:25] Joo, on haluttu parantaa suorituskykyä, haluttu näyttää hyvältä. Ne on oikeastaan ne, mitkä kuuluu tähän ihmislajin käytökseen, mihin halutaan vaikuttaa.
 
Ville: [00:10:38] No niin, sitten päästäänkin nykyaikaan. Nykyaikana varmaan tämä some on semmoinen uusi ilmiö, mikä on luonut myös ulkonäköpaineita ehkä nuorille ja myös aikuisille. 
 
Joni: [00:10:53] Ja kun puhuttiin tuosta Hollywoodista ja noiden actiontähtien vaikutuksesta siihen ihmisten kehonkuvaan. Tavallaan nykyään kuka tahansa voi olla tuollainen ns. actiontähti, kun sulla on seuraajia, vaikket ole mikään näyttelijä, mutta olet parrasvaloissa kuitenkin. Ja nyt kun sitä tulee joka tuutista ja niitä on hirveä määrä, niin ehkä ihmiset ajattelee, että se on uusi normi tavallaan.
 
Ville: [00:11:17] Niin kyllä sekin on hyvä muistaa, että ei niiden perusteella kannata liikaa vetää johtopäätöksiä. Nykyään on niin helppo muokata kuvia. Omaa kehonkuvaa kannattaa sitten aina kriittisesti miettiä että onko nämä nyt kaikki aitoja kuvia, mitä tuolta somestakin löytyy.
 
Joni: [00:11:37] Niin kun sä teet sitä ammatiksesi, eikä tässä nyt haluta kaikkia leimata, mutta jos sitä tekee ammatikseen ja sulla on siinä kaikki keinot sallittuja, niin eihän sitä voi verrata siihen kun itse ottaa salikuvan ja katsoo, että tämähän nyt ei matchaa. 
 
Ville: [00:11:51] Niin kyllähän moni jo myöntääkin sen, että he käyttää jotain. 
 
Joni: [00:11:56] Osa kyllä joo.
 
Ville: [00:11:59] Mutta ylipäätään sillä lailla, että lähdekriittisyys on hyvä kaiken tiedon suhteen ja myös kuvien suhteen. 
 
Joni: [00:12:06] Joo, se on hyvä pitää mielessä ja nostaa mieleen silloin tällöin, koska siihenkin sokaistuu ja unohtaa sen ja masentuu sitten, kun omat kuvat ei näytä samalta. Treeni ei kuljekaan niin hyvin, Mut joo, niinkuin tässä jaksossa kävi ilmi kävi jaksossa, niin ei tuo some ole se, mistä se [kuntodoping] on lähtöisin, vaan sillä on pitkät juuret. Nykyään ollaan sitten tässä. Tuo somehan antaa sitten oman alustansa sille ilmiölle.
 
Ville: [00:12:34] Niin kyllä. Ei sitä ajattelisikaan, että miten kaukaa se on loppupeleissä tullut ja miten tämä on rakentunut vuosikymmentenkin aikana, että kaikki on tietyllä tavalla johtanut sitten tähän pisteeseen. 
 
Joni: [00:12:49] Joo, kyllä. Jos se silloin oli 60-luvun Kalifornian bodauspiirille ihan oma underground-juttunsa, niin kyllä se nyt on aika sellaista valtavirtaa.
 
Ville: [00:13:00] Juurikin näin.
 
Joni: [00:13:00] Toimitusjohtajatkin bodaa. Ennenhän se oli vähän niin, että ainoastaan hölmöt bodaavat. Sitä oli aika vähän arvostettu.
 
[00:13:08] Nykyäänhän on tietyllä tavalla vähän trendikästäkin treenata ja se on hyvä juttu, terveyttä edistävä asia. 
 
Joni: [00:13:20] Kyllä näin on. 
 
Ville: [00:13:20] Tässä tämän jakson anti tällä kertaa. Seuraavaan jaksoon sitten uudet aiheet taas,
 
Joni: [00:13:26] Kiitos, että kuuntelit ja palataan asiaan.
 
Ville: [00:13:29] Kiitos, moi!
 


Neuvonta

Terveysneuvontaa kuntodopingista nimettömästi, moralisoimatta ja maksutta. Kysymyksiin vastataan yleensä muutaman arkipäivän kuluessa. Kiireellisen avun tarpeessa suosittelemme ottamaan yhteyttä omaan lääkäriisi tai lähimmälle terveysasemalle.

Usein kysyttyä

Usein kysyttyä -palstalta löydät neuvontapalvelun ja Torilaudan kautta Dopinglinkille lähetettyjä kysymyksistä vastauksineen. Kysymyksiä ja vastauksia on muokattu niin, ettei yksittäisiä ihmisiä voida tunnistaa.

Dopinglainsäädäntö

Dopingrikosten rangaistussäännökset löytyvät rikoslain 44 luvusta. Rikoslaissa on kriminalisoitu dopingaineiden valmistus, maahantuonti, levittäminen ja hallussapito levittämistarkoituksessa. Dopingaineiden käyttämistä ei ole säädetty rikoslaissa rangaistavaksi.

Kuntodopingin käyttäjät

Vuonna 2012 ilmestyneessä kuntodopingia laajasti käsitelleessä tutkimuksessa käyttäjiä tyypiteltiin käytön ensisijaisten motiivien mukaan. Seuraava tyypittely perustuu kyseiseen tutkimukseen. Sen mukaan käyttäjät voidaan jakaa käyttömotiivien mukaan karkeasti neljään ryhmään, jotka usein myös lomittuvat toisiinsa: voimailu ja harrasteliikunta, ulkonäkö ja kehoprojekti, ammatillinen hyöty sekä alamaailma ja rikollisuus.

[1] Salasuo, M. & Piispa, M. (2012) Kuntodoping – näkökulmia dopingaineiden käyttöön huippu-urheilun ulkopuolella. Helsinki. Nuorisotutkimusverkosto, Tiede-julkaisusarja. (Saatavana avoimesti verkosta: https://docplayer.fi/68297489-Nuorisotutkimusverkosto.html)
 
[2] Christiansen, A. V., Vinther, A. S. & Liokaftos D. (2017) Outline of a Typology of Men’s Use of Anabolic Androgenic Steroids in Fitness and Strength Training Environments. Drugs: Education, Prevention and Policy 24:3, 295-305. 


Dopingaineiden käytön yleisyys

Dopingin käytöstä kysyminen vakiintui vuoden 2010 jälkeen osaksi THL:n huumekyselyä. Tutkimus toistettiin vuosina 2014 ja 2018. Kuten vuoden 2010 kyselyssä, myös vuosina 2014 ja 2018 noin yksi prosentti vastaajista kertoi käyttäneensä joskus elinaikanaan dopingaineita. Tulokset osoittivat dopingin käytön yleisyyden pysyneen läpi 2010-luvun samalla tasolla. 

[1] Salasuo, M. & Piispa, M. (2012) Kuntodoping – näkökulmia dopingaineiden käyttöön huippu-urheilun ulkopuolella. Helsinki. Nuorisotutkimusverkosto, Tiede-julkaisusarja. (Saatavana avoimesti verkosta: https://docplayer.fi/68297489-Nuorisotutkimusverkosto.html)
 
[2] Seppälä, T. (2012) Anabolisten aineiden väärinkäyttö. http://www.antidoping.fi/view.cfm?page=2C4C2739-807B-496C-9C1C-BB59AA0E1F9F (Viitattu 7.2.2012).
 
[3] Korte, T., Pykäläinen, J., Lillsunde, P., & Seppälä (1996) Huumausaineita ja rauhoittavia lääkkeitä käytetään runsaasti vankiloissa. Kansanterveys-lehti 10/1996, 9–10.
 
[4] Kunttu & Huttunen (2004) Yliopisto-opiskelijoiden terveystutkimus 2004. Helsinki: YTHS, tutkimuksia 40.
 
[5] Pirkola, S. & Seppälä, T. (2005) Huumausaineiden ja anabolisten hormonien käyttö. Teoksessa Koskinen, Kestilä, Martelin & Aromaa (toim.) Nuorten aikuisten terveys. Terveys 2000 -tutkimuksen perustulokset 18–29-vuotiaiden terveydestä ja siihen liittyvistä tekijöistä. Helsinki: Kansanterveyslaitos, julkaisuja B7/2005, 65–70.
 
[6] Kunttu, K. & Huttunen, T. (2008) Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2008. Helsinki: Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tutkimuksia 45.
 
[7] Mattila, V., Rimpelä, A., Jormanainen, V., Sahi, T. & Pihlajamäki, H. (2010) Anabolic-androgenic steroid use among young Finnish males. Scandinavian Journal of Medicine and Science 20:2, 330.
 
[8] Mattila, V., Parkkari, J., Laakso, L., Pihlajamäki, H. & Rimpelä, A. (2009) Use of dietary supplements and anabolic-androgenic steroids among Finnish adolescents in 1991–2005. European Journal of Public Health 20:3, 306–311.
 
[9] Wallin, S. (2007): Dopingista kansantauti? Turun Sanomat, kolumni. 26.9.2007.
 
[10] Wallin, S. (2007) Dopingista kansantauti? Opetusministeriön tiedote 26.9.2007. Http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2007/09/Wallin_doping.html?lang=fi. (Viitattu 12.12.2009.) 
 
[11] Myllyniemi, S. (2009) Aika vapaalla. Nuorten vapaa-aikatutkimus 2009. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 92.
 
[12] Hakkarainen, Metso & Salasuo (2011) Hamppuikäpolvi, sekakäyttö ja doping. Vuoden 2010 huumekyselyn tuloksia. Yhteiskuntapolitiikka 76:4, 397–412.
 
[13] Hakkarainen, P., Karjalainen, K., Ojajärvi, A. & Salasuo, M. (2014) Huumausaineiden ja kuntodopingin käyttö ja niitä koskevat mielipiteet Suomessa vuonna 2014. Yhteiskuntapolitiikka, 80:4, 319-333.
 
[14] Hakkarainen, P. & Karjalainen, K. & Salasuo, M. (2019) Suomalaisten huumeiden käyttö ja huumeasenteet 2018. Helsinki: THL – Tilastoraportti 2/2019. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/137660/Suomalaisten_huumeid... (Viitattu 20.8.2019).


Doping ja riskien manipulointi

Päivitetty 28.2.2019

Dopingaineiden käytöllä tähdätään kuntourheilussa muun muassa suorituksen parantamiseen, ulkonäön muokkaamiseen ja voiman hankkimiseen. Silloin tavoitteen saavuttamiseksi voi rahkapurkin sijaan napsauttaa auki tehokkaamman ja nopeamman tuloksen takaavan steroidipurkin.

[1] Karila (2003): Adverse effects of anabolic androgenic steroids on the cardiovascular, metabolic and reproductive systems of anabolic substance abusers. Helsinki: Publication of National Public Health Institute A 12/ 2003.

[2] Pärssinen & Seppälä (2002): Steroid use and long term health risks in former athletes. Sports Med. 32, 84–94.

[3] Monaghan (2001): Bodybuilding, drugs and risk. Health, risk and society. New York: Routledge.

[4] Verroken (2005): Drug use and abuse in sport. David Mottram (ed.) Drugs in sport. London: Routledge, 29–62.

[5] Seppälä & Taimela  (1995): Anaboliset aineet ja liikunta. Teoksessa Liikuntalääketiede. Helsinki: Duodecim, 391–401.

[6] Huhtaniemi (1993): Anabolisten steroidien käyttöön liittyvät terveysvaarat. Duodecim 110 (10), 1020–1028.

[7] Monaghan (1999): Challenging medicine? Bodybuilding, drugs and risk. Sociology of health and illness 6, 707–734.

[8] Maloff, Becker, Fonaroff & Rodin (1979): Informal social controls and their influence on substance use. Journal on drug issues 9 (2), 161-183.

[9] Wroblewska (1996): Androgenic-anabolic steroids and body dysmorphia in young men. Journal of Psychosomatic research 42 (3), 225–234.

[10] Pope, Phillips, Olivardia, & Olivar (2000): The Adonis complex: the secret crisis of male body obsession. New York: Simon & Schuster.

[11] Lukas (1996): CNS effects and abuse liability of anabolic-androgenic steroids. Annual Review of Pharmacology and Toxicology 36, 333–357.

[12] Sullivan, Kennedy, Casey, Day, Corrigan & Wodak (2000): Anabolic-androgenic steroids: medical assessment of present, past and potential users. Medical journal of Australia 173, 323–327.