Olet täällä

30 000 ruotsalaista käyttää säännöllisesti dopingaineita

Tuore ruotsalainen tutkimus paljastaa dopingaineiden käytön kolminkertaistuneen Ruotsissa viidessä vuodessa. Aiemmassa tutkimuksessa arvioitiin steroidien ja muiden hormonivalmisteiden käyttäjien määräksi Ruotsissa noin 10 000 henkilöä, mutta nyt säännöllisesti aineita käyttäviä on jo 30 000. Tämän lisäksi noin 10 000 henkilön arvioidaan käyttävän aineita satunnaisesti ilman riippuvuutta, toteaa tutkimuksessa mukana ollut Gerhard Larsson. Larsson johtaa ensimmäisen kattavan kansallisen tutkimuksen tehnyttä 50-henkistä asiantuntijaryhmää, joka totesi, että tilanne vaatii kansallisten hoitosuositusten ja erityisen hoito-ohjelman luomista.

Tutkimuksen mukaan dopingaineiden käyttö on yleistynyt paitsi miesten, myös naisten ja nuorten sekä tavallisten parempaa ulkonäköä tavoittelevien kuntoilijoiden joukossa. Käytön aloitus ajoittuu usein myöhäisteini-ikään.

Asiantuntijat jakavat käyttäjät kolmeen ryhmään:

  • Atleetit - Urheilijat, jotka haluavat parantaa urheilusuoritustaan lisäämällä dopingin avulla voimaa, nopeutta ja räjähtävyyttä.
  • Esteetit - Salikävijät ja kehonrakennuksessa ja fitnessissä kilpailevat, joiden tavoitteena on treenattu lihaksikas ja vähärasvainen keho. Toiveena herättää muissa ihastusta ja antaa vaikutelma itsekurista ja terveistä elintavoista.
  • Väkivaltaiset - Henkilöt, jotka käyttävät dopingia kasvattaakseen valtaansa ja statustaan esimerkiksi rikollisissa piireissä. He haluavat herättää pelkoa ja kunnioitusta lisääntyneen agressiivisuuden ja voiman avulla.

Dopinginkäytön riskit ovat merkittävät. Erinäisten pysyvienkin terveyshaittojen lisäksi dopingaineiden käyttäjillä on Sahlgrenin yliopistosairaalassa tehdyn tutkimuksen mukaan kymmenkertainen riski kuolla ennenaikaisesti. Larsson sanoo, että riskeistä huolimatta käytön lopettamiseen ei ole tarjolla juurikaan apua. Hänen mukaansa dopingriippuvuuden tutkiminen ja hoito on maassa puutteellista. Ruotsissa on vain yksi dopingongelmien hoitoon keskittynyt vastaanotto, kun niitä pitäisi hänen mielestään olla vähintään viisi koko maassa. Kansallisten hoitolinjausten puute on vaarallista: hoitopaikkojen puute voi Larssonin mukaan johtaa jopa pitkäaikaisen dopingaineiden käyttäjän syrjäytymiseen ja ennenaikaisiin kuolemiin.

Tutkimuksessa ehdotetaankin kansallisen dopingosaamiskeskuksen perustamista Örebrohon ja myöhemmin viiden sen tukeman paikallisen dopingvastaanoton perustamista. Larsson toivoo hallituksen antavan suunnitelmalle rahoituksen, jotta se voi toteutua.

 

 

Lisää uusi kommentti