Dopingaineita käyttävän kuntoilijan tyypillinen käyttäjäprofiili 

21.4.2022

Tutkimustiivistelmä. Tiivistelmän lopusta löydät linkin alkuperäiseen artikkeliin.

Dopingaineiden, erityisesti anabolisten steroidien, käyttö kuntoilijoiden keskuudessa on lisääntynyt ja jopa joka kahdeksas kuntoilija harkitsee dopingaineiden käyttöä parannellakseen ulkonäköään tai suorituskykyään [2,3]. Samaan aikaan ymmärrys erityisesti kuntodopingaineiden käytöstä johtuvista, vasta vuosia käytön jälkeen ilmenevistä haitoista lisääntyy; kuntodoping-ilmiöstä on muodostumassa merkittävä kansanterveydellinen ongelma. 

Portugalilaisen tutkimuksen tavoitteena oli tunnistaa niitä tekijöitä ja piirteitä, jotka saattavat olla yhteydessä dopingaineiden käyttöön kuntoilijoilla. Koehenkilöt olivat kuntosali- tai kuntokeskuskävijöitä ja he vastasivat anonyymisti kaksiosaiseen, sähköiseen kyselyyn (n: 453, keski-ikä 35.64 vuotta).

Tulokset

Ne tekijät, jotka tutkimuksen mukaan saattavat olla yhteydessä dopingaineiden käyttöön, esiintyivät usein yhtäaikaisesti. On huomattava, että tekijät ovat yksittäisiä, käyttäjäkunnassa esiintyviä ominaisuuksia, arvoja tai toimintamalleja, eivät suoria syy-seuraussuhteita. Näiden tekijöiden mahdollista yhteyttä dopingaineiden käyttöön voivat selittää monet erilaiset taustatekijät ja mekanismit. 

Sosiodemografiset piirteet: miessukupuoli, työttömyys ja matala koulutus.

  •  Sukupuoli voi olla vaikuttava tekijä todennäköisesti siksi, että miesten ulkonäköihanteet liittyvät naisia useammin lihaksikkuuteen ja maskuliinisuuteen. Myös alempi koulutustaso näytti olevan yhteydessä stereotyyppisen maskuliinisuuden ja lihaksikkaan kehon ihannointiin; matalasti koulutetut myös pyrkivät tähän kehoihanteeseen todennäköisemmin käymällä salilla kehonrakennustarkoituksissa. Työttömyys voi altistaa päihderiippuvuuksille ja väärinkäytölle akuutisti (esim. työttömäksi joutumisen seurauksena) ja toisaalta päihderiippuvuus voi johtaa työttömyyteen.

Harjoittelutapa ja harjoitteluympäristö: kehonrakennus ja harjoittelu useita kertoja viikossa.

  •  Harjoittelukertojen runsas määrä ja kehonrakennus liittyvät tiiviisti toisiinsa; todennäköisesti siksi, että kehonrakentajat tietävät lihaskasvun vaativan suuria harjoittelumääriä. Liiallinen tai jopa pakonomainen harjoittelu voivat kuitenkin olla yhteydessä ulkonäköpaineisiin, matalaan itsetuntoon sekä useiden erilaisten lisäravinnevalmisteiden tai dopingaineiden käyttämiseen.  

Sosiaaliset ympäristöt ja vertaisryhmät: ystävät, ohjaajat ja treenikaverit.

  • Vertaisryhmien arvot ja normit voivat muokata yksilön tapaa ajatella. Paine kuulua ja tulla hyväksytyksi osana ryhmää voi ajaa yksilön toimimaan omia arvojaan vastaan, ryhmän (haitallisten) toimintamallien mukaisesti. 

Käytön syyt: yhteistavoite sekä suorituskyvyn että ulkonäön parantelusta. 

  • Dopingaineita käytettiin pääasiassa suorituskykysyistä, mutta myös ulkonäköön liittyvät syyt, kuten toive lihasmassan lisäämisestä tai kehon muokkaamisesta olivat yhteydessä käyttöön. Internetillä ja sosiaalisella medialla voi olla merkittävä vaikutus dopingaineita koskeviin asenteisiin ja aikeisiin. Sosiaalisen median luoma kehonkuva on kuitenkin usein epärealistinen ja sen saavuttaminen vaatisi äärimmäisiä keinoja.  Sosiaalisen median kuvapalveluiden runsas käyttö sekä ravintolisien ja/tai anabolisten steroidien käyttö voivat olla yhteydessä toisiinsa erityisesti nuorilla, kuntosaliharjoittelevilla miehillä. 

Psykososiaaliset tekijät: positiiviset asenteet, uskomukset ja aikeet dopingaineita kohtaan.

  •  Suunnitellun käyttäytymisen teorian (Theory of Planned Behavior, TPB) mukaan aikeet käyttäytyä tietyllä tavalla ovat lopulta toteutuvaa käyttäytymistä hyvin ennustava tekijä. Dopingaineisiin liittyviä positiivisia uskomuksia ovat tavallisesti ajatukset siitä, että erityisesti anabolis-androgeenisillä steroideilla olisi merkittäviä ulkonäköä ja suorituskykyä parantavia vaikutuksia. Dopingaineiden käyttö myös ohjaa dopingaineita suosivampien asenteiden kehittymiseen. Ilmiön ehkäisemiseen ja asenteiden muuttamiseen tarvitaan antidopingkoulutusta ja valistusta dopingaineiden negatiivisista vaikutuksista terveyteen. 

Lopuksi

Tulevaisuuden antidopingstrategioiden suunnittelemisen kannalta on tärkeää tunnistaa kuntoilijoiden dopingaineiden käyttöön yhteydessä olevia, tai käyttöä ennustavia tekijöitä. Tunnistamalla näitä käyttäjille tyypillisiä tai käytölle tyypillisiä tekijöitä, julkisen terveydenhuollon on mahdollista tuottaa paremmin kohdennettuja ja tavoittavia interventioita. Uudenlaisten antidopingstrategioiden ja -interventioiden tulisi erityisesti:

A)    Pystyä takaamaan välitettävän tiedon laatu ja paikkansapitävyys, sekä korostaa dopingaineiden käytöstä seuraavia terveydellisiä haittoja, jotka tyypillisesti näkyvät vasta vuosia käytön aloittamisen jälkeen.
B)    Hyödyntää uudenlaisia ja saavuttavia informaatio- ja kommunikaatioteknologioita tiedottamisessa ja opetussisällöissä.
C)    Kouluttaa kuntosalien työntekijöitä ja valmentajia kuntodopingin haitoista. 
D)    Osallistaa kohderyhmiä ennaltaehkäisevien ohjelmien ja työkalujen kehittämiseen. Osallistaminen edesauttaa kohderyhmien aktiivista sitoutumista ja näin ollen interventioiden onnistumista.

On huomattava, että lyhyen tutkimusajan vuoksi suoria syy-seuraussuhteita ei ole mahdollista tämän tutkimuksen perusteella muodostaa ja itsearviointi lisää harhan riskiä. Lisätutkimusta, erityisesti pitkittäistutkimuksia, tarvitaan edelleen tarkempien syy-seuraussuhteiden ja käyttäjäprofiilin määrittämiseksi.

Tavares A.S.R, Carolino  E, Rosado A, Calmeiro L, Serpa S. Characteristics of Gym-Goers Performance-Enhancing Substance Use. Sustainability 14(5) 2022. Lue alkuperäinen artikkeli täältä.

Lisää uusi kommentti