Lahjoita
Tekstikoko Font size smaller Font size normal Font size bigger

Anabolisten steroidien käyttäjät huolissaan fyysisistä sivuvaikutuksista, läheiset psyykkisistä sivuvaikutuksista

24.3.2022

Tutkimustiivistelmä. Tiivistelmän lopusta löydät linkin alkuperäiseen artikkeliin.

Ruotsalaisen dopingiin keskittyvän neuvontapalvelun tuloksia vuosilta 2005–2018

Ruotsissa on toiminut vuodesta 1993 alkaen Anti-doping Hotline -niminen neuvontapalvelu kuntoilijoiden dopingaineisiin liittyen. Palvelu sai alkunsa, kun Ruotsin antidopinglaboratorio alkoi saada puheluita dopingaineisiin ja terveyteen liittyen. Tämän seurauksena päätettiin perustaa oma laboratorion ulkopuolinen neuvontapalvelu. Neuvontapalvelu toimii Karoliinisessa yliopistosairaalassa ja vastaajina toimivat koulutetut hoitajat sekä farmaseutit.

Palvelun alkuvuodet neuvontapalvelu toimi puhelinpalveluna, mutta vuodesta 2005 eteenpäin palveluun on voinut jättää myös sähköisen kyselyn. Dopinglinkin verkkosivuilla toimiva neuvontapalvelu on samanlainen palvelu. Tämän kaltaisia kuntoilijoille suunnattuja terveysneuvontapalveluita ei ole Suomen ja Ruotsin lisäksi monessa maassa.

Ruotsalaiseen palveluun tulee yhteydenottoja keskimäärin useita satoja vuodessa. Tämä kohtuullisen suuri määrä on mielenkiintoinen, ottaen huomioon, että Ruotsissa anabolisten steroidien käyttö on kriminalisoitu. Suomessa käyttöä ei ole kriminalisoitu.

Ruotsalaisesta neuvontapalvelusta on tehty jo yksi tutkimus vuosien 1993–2000 yhteydenotoista. Tällöin suurin osa yhteydenotoista tuli miehiltä, jotka käyttävät anabolisia steroideja. Yhteydenottojen teemat liittyivät tuolloin suurilta osin haittavaikutuksiin, joista yleisimmät olivat aggressiivisuus, masennus, akne ja ahdistuneisuus.

Tutkimuksen tarkoitus

Tutkimuksen tarkoituksena oli kategorisoida ja analysoida ruotsalaiseen neuvontapalveluun vuosien 2005–2018 välillä tulleet yhteydenotot. Tutkimuksessa haluttiin selvittää, kuka kysyy, mitä kysyy, sekä mihin dopingaineeseen kysymys liittyy. Tutkimuksella haluttiin saada lisää tietoa siitä, minkälaista tukea ja tietoa kilpaurheilun ulkopuolella olevat dopingaineiden käyttäjät tarvitsevat.

Dopinglinkin neuvontapalveluun saapuneista yhteydenotoista on tehty vastaavanlainen selvitys. Voit lukea sen täältä.

Tulokset

Yhteydenottoja tuli vuosien 2005–2018 välillä yhteensä 7123 (keskiarvo 509 vuodessa). Suurin osa kysymyksistä koski anabolisia steroideja (41 %) ja ravintolisiä (25,9 %). Loput kysymyksistä koski muita dopingaineita (12,6 %), urheilua (6,3 %), opiskelua (5,6 %) ja hyvin harvoin päihteitä (0,8 %).

Suurin osa anabolisiin steroideihin liittyvistä kysymyksistä saapui niiden käyttäjiltä itseltään (60 %). Anabolisiin steroideihin liittyvistä kysymyksistä, vain 2,3 % koski naisia. Anabolisten steroidien käyttäjien läheisiltä saapui myös jonkin verran yhteydenottoja (17 %).

Anabolisiin steroideihin liittyvät yhteydenotot jaettiin neljään pääryhmään kysymyksen teeman mukaan: henkilökohtainen neuvo, yleinen tieto, aineiden testaaminen ja lainsäädäntö. Henkilökohtaiset neuvot liittyivät yleensä käytön riskeihin (43 %), koettuihin sivuvaikutuksiin (33 %), kuurineuvoihin (19 %) sekä käytön lopettamiseen (5 %). Anabolisten steroidien käyttäjät keskittyivät kysymään lähinnä fyysisistä sivuvaikutuksista, mutta läheiset kysyivät usein psyykkisistä sivuvaikutuksista. 

Käyttäjien kysymyksiä

Anabolisten steroidien mieskäyttäjien tyypillisin kysymys liittyi gynekomastiaan, pistämisen ongelmiin, potenssiin ja lisääntymisterveyteen. Lisääntymisterveyden kysymykset liittyivät vähentyneeseen seksuaaliseen halukkuuteen, impotenssiin sekä kivesten surkastumiseen ja kipuun. Kysyjät olivat huolissaan näiden muutosten pysyvyydestä ja siitä, palautuvatko muutokset käytön lopettamisen jälkeen. Naiskäyttäjät raportoivat kuukautishäiriöitä, klitoriksen kasvua sekä äänen muutosta.

Käyttäjät kysyivät myös kuurineuvoja ja aineiden vaikutuksia, eli mitä eri anabolisia steroideja ja muita aineita kannattaisi yhdistellä, ja mitkä ovat näiden kuurien vaikutukset. Eräs teema oli myös käytön lopettaminen ja mistä siihen saisi apua. 

Läheisten kysymyksiä

Läheiset, jotka olivat usein huolissaan olevia vanhempia tai kumppaneita, kysyivät usein, miten tulisi suhtautua läheisen käyttäjän sivuvaikutuksiin ja käytökseen. Läheisten kuvaamia käyttäjän sivuvaikutuksia olivat tyypillisesti seksuaalitoiminnan häiriöt, akne ja unihäiriöt. Käytöksen muutokset taas ilmenivät läheisten mukaan persoonallisuuden muutoksissa, kuten antisosiaalisuutena ja vähentyneenä empaattisuutena. Läheiset kuvailivat myös mielialavaihteluja, aggressiivisuutta ja pelottavaa käytöstä. 

Lopuksi

Eräs tutkijoiden mielenkiintoinen havainto oli, että kysyjät muotoilivat usein kysymyksenä yleiseen muotoon, esimerkiksi kysyessään haittavaikutuksista. Syynä saattaa olla Ruotsin dopinglainsäädäntö, jossa dopingaineiden käyttö on kriminalisoitua. Kysyjät saattoivat siis pelätä mahdollisia käytön seurauksia. Ruotsalainen neuvontapalvelu sai tästä huolimatta runsaasti yhteydenottoja suomalaiseen Dopinglinkin neuvontapalveluun verrattuna.

Dopinglinkin neuvontapalveluun saapuvien kysymysten teemat ovat hyvin samankaltaisia kuin mitä tässä tutkimuksessa käytiin läpi. Mitään merkittäviä eroja näiden kahden eri maan neuvontapalveluiden välillä ei käynyt ilmi.

Ekström L, Broström S, Dahl ML, Börjesson A. A Summary of Online Enquiries Submitted to Anti-doping Hotline 2005–2018. Front Reprod Health. 2021, doi.org/10.3389/frph.2021.787954 Lue alkuperäinen artikkeli täältä(link is external).

Oheisella videolla tiivistetään artikkelissa esitettyä tietoa. Videolle on saatavilla suomenkielinen tekstitys.