Käyttäjän profiili ja käytön motiivit

Olet täällä

Kuntodopingin käyttäjät

23.8.2019
 
Dopingin käyttäjä näyttäytyy yleisessä stereotypiassa suurikokoisena lihaskimppuna, jonka tunnistaa valtavan hauislihaksen lisäksi salihousuista. Kuvaukseen sopivia henkilöitä on mahdollisesti olemassa, mutta he eivät edusta tyypillistä dopingaineiden käyttäjää. Mikäli käyttäjistä halutaan tehdä jonkinlainen yleistys, voi heidän sanoa olevan pääosin 20-40-vuotiaita miehiä. [1]
 
Vuonna 2012 ilmestyneessä kuntodopingia laajasti käsitelleessä tutkimuksessa [1] käyttäjiä tyypiteltiin käytön ensisijaisten motiivien mukaan. Seuraava tyypittely perustuu kyseiseen tutkimukseen. Sen mukaan käyttäjät voidaan jakaa käyttömotiivien mukaan karkeasti neljään ryhmään, jotka usein myös lomittuvat toisiinsa:
 
1. Voimailu ja harrasteliikunta
2. Ulkonäkö ja kehoprojekti
3. Ammatillinen hyöty
4. Alamaailma ja rikollisuus
 
Tyypittelyn lähtökohtana on se, että dopingaineiden käyttö on väline jonkin pääoman saavuttamiseksi. Dopingaineilla pyritään siis saavuttamaan jotakin välillistä hyötyä. 
 

Voimailu ja harrasteliikunta 

Voimailijoilla ja harrasteliikkujilla dopingin käytön pääasiallisena motiivina on voiman hankinta. Voimaa halutaan lisätä joko sen itsensä vuoksi tai muiden urheilumuotojen tueksi. Dopingia käytetään apuvälineenä edistämään urheilullista kehittymistä. Voimailijoilla se tarkoittaa voimailutulosten kehittämistä. Myös niin kutsutut heavy-userit voidaan luokitella voimailijoiksi, sillä heidän voimatavoitteensa ovat korkealla ja niiden saavuttaminen ei onnistu ilman dopingaineita. Harrasteliikkujat pyrkivät saamaan dopingin avulla lisää voimaa, jotta itsestä saa enemmän tehoja irti harrastamassaan urheilulajissa. Harrasteliikkujat eivät ole huippu-urheilijoita, vaan kyse on omien fyysisten edellytysten kehittämisestä esimerkiksi kamppailulajeissa, koripallossa, jääkiekossa, juoksussa ja pyöräilyssä. 


Ulkonäkö ja kehoprojekti

Joidenkin käyttäjien motiivina on hyödyntää dopingaineita ulkonäön muokkaamiseen ja oman kehon vaalimiseen. Tyypillisimmillään dopingaineita käytetään apuna ”rantakunnon” saavuttamiseen. Tavoitteina on ulkonäön ohella myös laajemmin hyvä olo ja kunto, joita edistetään ensisijaisesti ruokavaliolla, liikunnalla ja lihaskuntoa kohentamalla. Näille käyttäjille doping on vain pieni osa laajempaa terveysprojektia. Doping on apuväline eikä koskaan saavuta hallitsevaa roolia toiminnassa. Samaan ryhmään voidaan laskea myös kehonrakentajat ja harrastekehonrakentajat, jotka hyödyntävät dopingaineita ulkonäön muokkaamiseen. Ensin mainitut osallistuvat tai aikovat osallistua kilpailuihin, kun jälkimmäiset taas muokkaavat omaa kehoaan yksinomaan esteettisistä syistä.


Ammatillinen hyöty

Monet käyttäjät pyrkivät hankkimaan dopingilla ammatillista pääomaa. Useissa ammateissa fyysinen voima, kestävyys ja iso koko ovat hyödyksi ja edistävät ammatissa toimista. Tutkimusten mukaan tällaisia ammattiryhmiä ovat muun muassa ravintoloiden ovimiehet, vartijat, järjestysmiehet, poliisit, sotilaat ja palomiehet. Kuntodoping käyttö ammatillisen pääoman kasvattamiseksi on yhdistetty myös rakennusalalla toimiviin henkilöihin, joiden työ on usein raskasta ja fyysisesti kuormittavaa. Yhtä lailla dopingin käytöstä on raportoitu niin sanottujen ulkonäkötyöläisten keskuudessa – sellaisissa ammateissa, joita yhdistää tarve olla fyysisesti ”kaunis”. Esimerkiksi joillekin malleille, strippareille ja näyttelijöille doping tarjoaa keinon tehostaa harjoittelua ja ylläpitää ammatin vaatimaa ruumiillista pääomaa. 


Alamaailma ja rikollisuus

Dopingin käyttöä esiintyy rikollispiireissä ja vankiloissa. Fyysinen voima, isot lihakset ja suuri ulkonäkö ovat pääomia, joista on hyötyä velanperinnässä, uhkailussa ja rikollisten välienselvittelyissä. Dopingaineita liikkuu myös pikkurikollisissa piireissä, joissa se symboloi ”rikollista poikkeavuutta”. Dopingin käyttö on yhdistetty myös päihteiden sekakäyttäjiin, joilla tietyt dopingiksi luokiteltavat aineet ovat satunnaisesti osa käytettävää ainekirjoa.


Dopingin käyttäjien tyypittely 

Myös kansainvälisestä tutkimuskirjallisuudesta löytyy erilaisia tyypittelyjä dopingin käyttäjistä. Kun tyypittelyn perustana ovat käytön ensisijaiset motiivit, näyttävät käyttäjäryhmät useissa eri maissa varsin samankaltaisilta. Toisenlaisia tyypittelyjä on tehty esimerkiksi sen mukaan, miten käyttäjät suhtautuvat käytön riskeihin ja millaisia hyötyjä dopingin käytöllä tavoitellaan [2].
 

Mikko Salasuo
Vastaava tutkija
Nuorisotutkimusverkosto

 

[1] Salasuo, M. & Piispa, M. (2012) Kuntodoping – näkökulmia dopingaineiden käyttöön huippu-urheilun ulkopuolella. Helsinki. Nuorisotutkimusverkosto, Tiede-julkaisusarja. (Saatavana avoimesti verkosta: https://docplayer.fi/68297489-Nuorisotutkimusverkosto.html)
 
[2] Christiansen, A. V., Vinther, A. S. & Liokaftos D. (2017) Outline of a Typology of Men’s Use of Anabolic Androgenic Steroids in Fitness and Strength Training Environments. Drugs: Education, Prevention and Policy 24:3, 295-305. 


Oliko tämä artikkeli hyödyllinen?
Ääniä yhteensä 1279

Lisää uusi kommentti