Olet täällä

Istukkahormoni (HCG)

Päivitetty 9.8.2019

Istukkahormonia (koriongonadotropiini, human chorionic gonadotropin, HCG) esiintyy raskauden aikana äidin elimistössä. Sitä voidaan eristää raskaana olevien naisten virtsasta. Se muistuttaa rakenteeltaan ja vaikutuksiltaan aivolisäkkeestä erittyvää luteinisoivaa hormonia (LH) [1]. Istukkahormoni ylläpitää raskautta stimuloimalla progesteronin ja vähäisessä määrin myös estradiolin eritystä.

Erilaiset kasvaimet ja syövät, kuten gynekologiset ja urologiset syövät, erittävät myös istukkahormonia. Veri- ja virtsakokeen istukkahormonipitoisuus viittaa siis raskauteen tai tiettyihin kasvaimiin [2].

Lääketieteellinen käyttö

Lääkemuotoista istukkahormonia käytetään naisille hedelmällisyyshoidoissa yleensä kertaruiskeena (annos 5 000–10 000 kansainvälistä yksikköä, IU) [3].

Miehille istukkahormonia voidaan käyttää hoidollisesti hedelmällisyyden, piilokiveksisyyden ja viivästyneen puberteetin hoitoon, sillä istukkahormoni stimuloi testosteronin tuotantoa kiveksissä.  Hoidollisesti käytettynä miehille istukkahormonin annokset ovat 1000–2000 IU 2–3 kertaa viikossa, vähintään kolmen kuukauden ajan [3, 4].

Istukkahormonin vaikutuksia miehille on tutkittu jo 1950-luvulta lähtien ja sen on osoitettu nostavan tehokkaasti testosteronitasoja. Toisin kuin esimerkiksi klomifeeni, istukkahormoni vaikuttaa suoraan kiveksiin eikä välillisesti aivolisäkkeen kautta ja aiheuttaa nopean vasteen testosteronituotantoon. Istukkahormonia voidaankin pitää miesten hedelmällisyyshoitojen kulmakivenä. Toisaalta sen hinta, ihonalainen annostustapa ja lyhyt puoliintumisaika estävät sen käyttöä ensisijaisena lääkkeenä hypogonadismin hoidossa [5, 6]. Istukkahormonia ei kuitenkaan suositella pitkäaikaiseen hypogonadismin (madaltuneen testosteronin) hoitoon, koska sen mahdollisista haittavaikutuksista ei ole varmuutta. Sitä voidaan kuitenkin käyttää hetkellisesti hypogonadismin hoidossa parantamaan hedelmällisyyttä [7].

Käyttö dopingaineena

Istukkahormoni on rikoslain 44. luvun pykälän 16 ensimmäiseen momenttiin liittyvän asetuksen (705/2002) mukaan dopingaine.

Anabolisia steroideja käyttävät henkilöt pyrkivät istukkahormonilla ehkäisemään steroidikuurin aiheuttamaa hormonilamaa ja käynnistämään elimistön oman testosteronituotannon [8, 9]. Toisaalta istukkahormonin ajatellaan vaikuttavan lievästi anabolisesti eli lihaksia rakentavasti ja voimaa antavasti. Se nimittäin lisää testosteronin erittymistä kiveksistä elimistön oman luteinisoivan hormonin tavoin. Istukkahormonilisät eivät nosta testosteronia tai nostavat sitä hyvin vähän naisilla, joten naiset tuskin hyötyvät istukkahormonin käytöstä [2].

Istukkahormoni yhdistettynä antiestrogeeneihin saattaa palauttaa siittiöiden ja sperman tuotannon lähes täysin noin viidessä kuukaudessa, jos taustalla on ollut anabolisten steroidien aiheuttamaa hedelmättömyyttä [10]. Tärkein keino hormonilamasta ja hedelmättömyydestä toipumiseen on kuitenkin testosteronin ja anabolisten steroidien käytön lopettaminen. Toipumista voidaan nopeuttaa istukkahormonilla. Jos testosteronin käyttöä ei kuitenkaan lopeteta, näyttäisi siltä, että testosteronin korvaushoidon aikana istukkahormonin samanaikainen käyttö ylläpitäisi kivesten testosteronin tuotantoa. Annokset ovat olleet tällöin 250–500 IU joka toinen päivä [5].

Tutkimuksissa on kuitenkin huomattu myös päinvastaista vaikutusta. Istukkahormonin ja anabolisten steroidien (suurilla annoksilla) samanaikainen käytön on todettu heikentävän entisestään siemennesteen laatua [8].

Jos anabolisten steroidien käyttö on jatkunut useita vuosia suurilla annoksilla, istukkahormoni voi nostaa testosteronitasoja, mutta huomattavasti vähemmän kuin ihmisellä, joka ei ole ikinä käyttänyt anabolisia steroideja [11]. Myös iällä voi olla vaikutusta istukkahormonin tehoon [12].

Haittavaikutukset

Istukkahormonin haittavaikutuksina voi esiintyä hormonaalisia häiriöitä [13]. Siksi on suositeltavaa, että istukkahormonihoitoa annetaan vain erikoislääkärin tai alan sairaalassa toimivan lääkärin valvonnassa.

Istukkahormoni aiheuttaa harvemmin naisille terveysriskejä. Se voi kuitenkin lisätä naisilla monisikiöisten raskauksien sekä munasarjojen hyperstimulaatio-oireyhtymän (OHSS) riskiä [2, 3].

Mikäli istukkahormonihoitoa saavalla miehellä on piilevä tai selvä sydämen vajaatoiminta, munuaisten toimintahäiriö, epilepsia tai migreeni, on potilasta seurattava tarkasti, sillä lisääntynyt androgeenituotanto voi aiheuttaa mainittujen tilojen pahentumisen tai uusiutumisen. Kohonnut androgeenituotanto voi myös aiheuttaa gynekomastiaa [3, 14].

Muita mahdollisia haittoja ovat turvotus, rintojen arkuus (myös miehillä) ja joissakin tapauksissa verisuonitukokset [3, 15].

Pitkäaikaiskäytön haitat eivät ole kovin hyvin tiedossa, ja tutkimusta kaivataan tältä osin lisää [4, 7].

 

Timo Seppälä
lääketieteellinen johtaja
Suomen Antidopingtoimikunta ADT ry (nykyinen SUEK ry)
 
Tunnettuja kauppanimiä (8/2019): Novarel, Pregnyl, Profasi, Ovidrel.
 
Päivittänyt
Dopinglinkki
 
[1] Huupponen R. 2018. Gonadotropiinit. Lääketieteellinen farmakologia ja toksikologia. Duodecim lääketietokanta. Terveysportti
 
[2] Handelsman D. The rationale for banning human chorionic gonadotropin and estrogen blockers in sport. J Clin Endo Metab. 2006;91(5):1646–1653
 
[3] Duodecim lääketietokanta. 2019. Koriongonadotropiini. Terveysportti
 
[4] Bu Q, Pan Z, Jiang S, Wang A, Cheng H. The effectiveness of hCG and LHRH in boys with cryptorchidism: A meta-analysis of randomized controlled trials. Horm Metab Res. 2016;48(5):318–24
 
[5] Tatem A, Beilan J, Kovac J, Lipshultz L. Management of anabolic steroid-induced infertility: Novel strategies for fertility maintenance and recovery. World Mens Health. 2019;37: e16 
 
[6] Ring J, Lwin A, Köhler T. Current medical management of endocrine-related male infertility. Asian J Androl. 2016;18(3):357–363
 
[7] Dohle G, Arver S, Bettocchi C, Jones T, Kliesch S. European Association of Urology Guidelines for Male Hypogonadism. 2017
 
[8] Karila, Hovatta, Seppälä. Concomitant abuse of anabolic androgenic steroids and human chorion gonadotropin impairs spermatogenesis in power athletes. International Journal of Sports Medicine. 2004; 25: 257–263
 
[9] Stenman, Hotakainen, Alfthan. Gonadotropins in doping: pharmacological basis and detection of illicit use. British Journal of Pharmacology. 2008; 154(3): 569–83
 
[10] Wenker E, Dupree J, Langille G, Kovac J, Ramasamy R, Lamb D, Mills J, Lipshultz L. The use of HCG-based combination therapy for recovery of spermatogenesis after testosterone use. J Sex Med. 2015;12(6):1334–7
 
[11] Flanagan J, Lehtihet M. The response to gonadotropin-releasing hormone and hCG in men with prior chronic androgens steroid abuse and clinical hypogonadism. Horm Metab. 2015;47(09):668–673
 
[12] Kohn T, Louis M, Pickett S, Lindgren M, Kohn J, Pastuszak A, Lipshultz L. Age and duration of testosterone therapy predict time to return of sperm count after hCG therapy. Fertil Steril. 2017;107(2):351–357
 
[13] Binder, Dittrich, Einhaust, Krieg, Müller, Strauss, Beckmann, Cupisti. Update on ovarian hyperstimulation syndrome: part 2--clinical signs and treatment. International Journal of Fertility and Women’s Medicine. 2007; 52(2–3): 69–81
 
[14] Zitzmann M, Nieschlag E. Hormone substitution in male hypogonadism. Mol Cell Endocrinol. 2000;161(1–2):73–88
 
[15] Thorsson, Christiansen, Ritzén. Efficacy and safety of hormonal treatment of 
 


Oliko tämä artikkeli hyödyllinen?
Ääniä yhteensä 1426