Olet täällä

Androgeenit ja testosteronikorvaushoito

30.8.2019
 
Anabolisten steroidien ja testosteronin väärinkäytön yhteys hormonaalisiin häiriöihin on todistettu useissa tieteellisissä tutkimuksissa [1, 2, 5]. Miehillä kehon oma hormonituotanto heikkenee ja naisilla testosteronin määrä nousee luontaista korkeammaksi, joka aiheuttaa maskuliinisten piirteiden lisääntymistä, esimerkiksi rintojen pienentymistä, äänen madaltumista tai karvoituksen lisääntymistä. Miehillä oman hormonituotannon loppuminen tai väheneminen johtaa tyypillisesti seksuaali- ja sukupuoliongelmiin, mielialaongelmiin, verensokerin häiriöihin sekä kilpirauhasen toiminnan häiriöihin. [6]
 
Testosteronikorvaushoito on pääasiassa iän myötä vähenevän testosteronin tuotannon korvaamiseksi annettavaa lääkkeellistä hoitoa. Miehillä seerumin kokonaistestosteronin määrä antaa luotettavan kuvan testosteronin tuotannon häiriöistä. Seerumin testosteronin viitearvot ovat nuorilla aikuisilla miehillä 10–35 nmol/l. Iäkkäillä miehillä viitealaraja on vähän alhaisempi. Matalat pitoisuudet (alle 8 nmol/l) yhdistyneinä kliinisiin oireisiin viittaavat testosteronin puutteeseen. [7]. Kliinisiä oireita ovat heikentynyt libido ja potenssi, erektiohäiriöt, vähentynyt lihasvoima ja -massa, lisääntynyt elimistön rasvapitoisuus, luun tiheyden heikentyminen sekä psyykkiset oireet kuten masennus [7].
 

Korvaushoitoa vai omaehtoista hoitoa

Testosteronin hoitokokeiluja tulee edeltää asianmukaiset diagnostiset ja sairauksien poissulkuun liittyvät selvitykset. Seerumin testosteroni tulee määrittää luotettavasti esimerkiksi nestekromatografia-massaspektrometrialla. Testi on suositeltavaa toistaa useammasta aamunäytteestä [7]. Testosteronikorvaushoito ei ole riskitöntä. Se voi lisätä sydän- ja verisuonisairauksien riskiä, lamauttaa kehon omaa testosteronituotantoa tai viivästyttää todellisen elimellisen sairauden hoitoa, jos testosteronivajauksen syy jää selvittämättä. Riskit eivät kuitenkaan koske niitä, joilla on asianmukaisesti todettu testosteronivajaus [4]. 
 
Kuntodopingin käytön yhteydessä saattaa esiintyä omaehtoista korvaushoitoa, jonka syynä on tyypillisesti oman testosteronituotannon lamaantuminen. Tarvittavat välineet ja testosteroni tilataan usein laittomasti verkosta tai hankitaan muita laittomia kanavia pitkin.  Laittomasti hankitut aineet voivat sisältää epäpuhtauksia ja korvaushoito ilman lääkärin valvontaa ei ole koskaan riskitöntä. Lääketieteellisessä hoidossa huomioidaan aina mahdolliset sydän-, munuais-, ja maksasairaudet sekä muut sairaudet, jotka voivat vaikuttaa korvaushoidon turvallisuuteen. Omaehtoiseen korvaushoitoon liittyvät myös pistämisen riskit. Väärä pistoksenantotapa tai pistoskohta voivat aiheuttaa terveydelle haitallisia seurauksia kuten tulehduksia tai paiseita.  Testosteronikorvaushoidon aloittaminen tulisi aina arvioida yksilöllisesti yhdessä lääkärin kanssa
 

Testosteronikorvaushoidon määrä kasvussa

Suomessa lääkäreiden määräämät reseptit testosteronikorvaushoitoon ovat Kelan tilastojen mukaan yli kaksinkertaistuneet vuosien 2008–2018 välillä (n. 32 000 → n. 74 000) [3]. Korvaushoidon kasvuun vaikuttavia tekijöitä saattavat olla muun muassa testosteronivajausten parempi tunnistaminen ja tiedon lisääntyminen testosteronin puutteen vaikutuksista. Metson [4] mukaan yksi merkittävä tekijä korvaushoidon lisääntymisen taustalla ovat dopingaineiden lopettamiseen liittyvät vieroitusoireet.  Dopingainekokeilujen aiheuttamat testosteronivajaukset palautuvat yleensä itsestään eikä korvaushoitoa tarvita. Osalle saattaa kuitenkin aiheutua pidempään kestävää libidon heikentymistä, väsymystä tai lapsettomuutta. 
 
 
Ville Leskinen
TtM, Dopinglinkki
[1] Burger HG. Androgen production in women. Fertil Steril. 2002;77: S3–5
 
[2] Kadi F. Cellular and molecular mechanisms responsible for the action of testosterone on human skeletal muscle. A basis for illegal performance enhancement. Br J Pharmacol. 2008;154(3):522–528
 
[3] Testosteronin saajat ja reseptitiedot. 2019. Kelasto-raportti.
 
[4] Metso S. Testosteronikokeilujen aiheuttamat haitat ja kulut kuriin. Pääkirjoitus Lääkärilehdessä 3/2016. Saatavilla: http://www.potilaanlaakarilehti.fi/uutiset/testosteronikokeilujen-aiheut...
 
[5] Perheentupa A, Rönkä R. Testosteronihoito vaarantaa siittiötuotannon. Duodecim. 2009; 125:821–3
 
[6] Sarikaya H, Peters C, Schulz T, Schönfelder, Michna H. 2007. Biomedical Side Effects of Doping. International Symposium Munich, Germany. “Harmonising the Knowledge About Biomedical Side Effects of Doping” -Project of the European Union
 
[7] Vehkavaara S. Ikääntyvien miesten testosteronikorvaushoito. Sosiaali- ja terveysministeriö. Saatavilla: http://www.julkari.fi/handle/10024/132039


Oliko tämä artikkeli hyödyllinen?
Ääniä yhteensä 120