Doping ja Super fitness -elämäntapa

Olet täällä

Dopingin käyttäjät Super fitness -elämäntavan edustajina

Nyky-yhteiskunnassa vallitsevien ihanteiden mukaan on usein olennaisempaa näyttää terveeltä kuin olla terve; terveyttä määritellään ulkonäön kautta. Ihmisen ihannetyyppi on tehokas ja hyvinvoiva 24 tuntia vuorokaudessa, seitsemän päivää viikossa. Pitää jaksaa ja pystyä – ja näyttää siltä myös ulospäin.

Myös dopingaineiden käyttäjien terveystajua leimaa tehokkaan, lihaksikkaan ja rasvattoman ruumiin ihannointi. Ylipaino tai kehon liian korkea rasvaprosentti näyttäytyy usein suurimpana terveyttä ja ulkonäköä tuhoavana vaarana. Dopingaineita käyttäjät eivät kuitenkaan miellä terveydelle kovin haitallisiksi.

Käyttäjien terveystajun rakentuminen ja Super fitness -elämäntapa

Terveystaju on uudiskäsite, joka kuvaa yksilön terveyteen liittyvää tietotaitoa [1]. Dopingaineiden käyttäjien terveystajuun liittyvät keskeisesti kysymykset siitä, miten he huolehtivat omasta terveydestään ja kokevat dopingaineiden ja kuntosaliharjoittelun vaikuttavan siihen.

Lisäksi käyttäjien terveystaju koostuu ainakin ruumiillisuuteen – erityisesti fyysisiin ominaisuuksiin, ulkonäköön ja seksuaalisuuteen – kiinnittyvistä arvoista, dopingaineiden käytön tietotaidosta ja käyttäjien välisestä aineiden vaikutuksia koskevasta tiedonvaihdosta. Osa käyttäjistä laajentaa terveystajuaan myös aihepiiriä käsittelevällä kirjallisuudella ja tutkimuksilla sekä terveydenhuollon ammattilaisten antamalla terveysneuvonnalla.

Dopingaineiden käyttäjien terveystajua leimaa erityisesti Super fitness -elämäntavan tuotoksen eli tehokkaan, lihaksikkaan ja rasvattoman vartalon ihannointi. "Super fitness" on käsite, joka kuvaa monien intohimoisten kuntosaliharrastajien noudattamaa, äärimmäiseen terveellisyyteen pyrkivää elämäntapaa [2].

Super fitness -elämäntavalla tavoitellaan ihannepainossa pysymisen lisäksi hyvää fyysistä ja psyykkistä terveyttä ja suorituskykyä, energisyyttä, parempaa seksielämää, ikääntymisprosessin hidastumista, yleisen itsekontrollin kohentumista sekä mielenrauhan saavuttamista. Ylipaino tai kehon (omasta mielestä) liian korkea rasvaprosentti näyttäytyy Super fitness -elämäntapaa noudattaville usein suurimpana terveyttä ja ulkonäköä tuhoavana vaarana.

Käyttäjien mielipiteet terveydestään ja ulkonäöstään

Vain noin puolet kaikista Salospohjan tutkimuksen [3] vastaajista on tyytyväinen sekä terveyteensä että ulkonäköönsä. Vastausten valossa näyttää myös ilmeiseltä, että dopingaineiden käyttäjille ulkonäöllä on suurempi merkitys kuin terveydellä. Dopingaineiden käyttäjistä 70 prosenttia kokee ylipainon tai kehon liian suuren rasvaprosentin suurimmaksi ulkonäköongelmakseen.

Salospohjan tutkimuksessa jopa 90 prosentilla kaikista vastaajista oma tavoitepaino eroaa nykyisestä painosta. Tässä asiassa dopingaineiden käyttäjien ja naturaalien (eli harrastajien, jotka eivät käytä dopingaineita) väliset erot eivät ole merkittäviä.

Yli 70 prosenttia naisista tavoittelee painonpudotusta, kun taas miesten vastauksia leimaa se, että 91 prosenttia toivoo painonsa muuttuvan ylipäänsä johonkin suuntaan – joko ”läskikiloja pois tai lihaskiloja lisää”. Tyypillisimmillään noin 80-kiloinen mies tavoittelee 5–16 lisäkiloa ”puhdasta lihasta” (39 % vastanneista) ja noin 60-kiloinen nainen toivoo laihtuvansa 4–12 kiloa ”puhdasta läskiä” (42 % vastanneista).

Ruokavalion merkitykset dopingaineiden käytön kulttuurissa

Ruokavaliollakin on tärkeä merkitys kuntosaliharrastajille: Salospohjan tutkimuksen mukaan jopa 90 prosenttia naturaaleista ja 97 prosenttia dopingaineiden käyttäjistä suunnittelee sitä vähintään jonkin verran ja pyrkii myös noudattamaan suunnitelmiaan.

Jopa yli neljännes dopingaineiden käyttäjistä suunnittelee erittäin täsmällisesti ruokavalionsa ja noudattaa sitä tarkoin. Myös 15 prosenttia naturaaleista toimii näin. Kymmenesosalle Salospohjan tutkimuksen naturaaleista vastaajista asialla ei ole mitään merkitystä, kun taas dopingaineiden käyttäjistä vain kolme prosenttia suhtautuu asiaan välinpitämättömästi.

Annetut vastaukset eivät kuitenkaan kerro mitään ruokavaliosuunnitelmien eivätkä toteutuksen sisällöistä, joten niiden tarkoituksenmukaisuutta tai terveellisyyttä ei ole mahdollista arvioida käytännössä.

”Kuntosalilla kaikesta ruokaan ja syömiseen liittyvästä puhutaan väsymättömällä intohimolla. (…) Ravinto-oppia koskevien keskustelujen ja kinastelujen lisäksi kuntosalilla vaihdetaan syömiskuulumiset. Salilla ja pukuhuoneen puolella kerrataan menneitä syömisiä ja suunnitellaan tulevia, valitellaan läskien paljoutta ja viikon pullasaldoa.” [2]

Myös lisäravinteet kuuluvat kiinteänä osana monen kuntosaliharrastajan ruokavalioon. Samoin kuin dopingaineiden käytön yhtenä motiivina voidaan nähdä halu päästä kuntosalikulttuurin sisäpiireihin, niin myös lisäravinteiden käytöllä voidaan pyrkiä osoittamaan ”tosissaan olemista ja tekemistä” itselle, läheisille tai harrastuskumppaneille. Taina Kinnusen [2] mukaan monet kuntosaliharrastajat käyttävät lisäravinteita innokkaasti, koska he haluavat syödä tieteellisen järkevästi kuten huippu-urheilijat [2].

Myös Salospohjan tutkimuksen [3] perusteella sekä dopingaineita käyttävien että naturaalien kuntosaliharrastajien lisäravinteiden käyttö on erittäin yleistä. Dopingaineiden käyttäjien keskuudessa niiden käyttö on kuitenkin vielä yleisempää kuin kuntosaliharrastajien keskuudessa yleensä – ja samoin lisäravinteiden käyttäjien keskuudessa dopingaineiden käyttö.

Dopingaineiden käytön ja lisäravinteiden käytön yhteys voidaan havaita myös näihin aineisiin kulutettavissa rahamäärissä. Dopingaineiden käyttäjät kuluttavat ravintolisiin keskimäärin 65 euroa kuukaudessa, naturaalit noin 31 euroa kuukaudessa.

Dopingaineet kehonmuokkauksen tehosteena

Luonnonmukaisilla ja terveyttä edistävillä toimintatavoilla ei ole dopingaineita käyttäville kuntosaliharrastajille yleensä mitään erityisarvoa, vaan erilaisia kehonmuokkausta tehostavia teknologioita hyödynnetään mielellään niiden rinnalla. Käyttäjät kokevat, että dopingaineiden käyttö on juuri tällainen keino, kun tavoitellaan itseä paremmin tyydyttävää ulkonäköä:

”En koe niitä millään tavoin terveydelle haitallisiksi, joten en näe syytä käyttämättä jättämiselle. Täytyy käyttää kaikki hyväksyttävät keinot oman potentiaalinsa täyttämiseksi” (Mies, 23 v) [3].

Tuuli Salospohja
VTL

[1] Hoikkala, Hakkarainen, Koski, Lähteenmaa, Määttä, Oinas, Puuronen, Rantala, Salasuo, Tammi & Virokangas (2005): Nuorisokulttuurit terveyden lukutaitona. Teoksessa Marika Javanainen (toim.): Timantit – terveyden edistämisen tutkimusohjelmasta. Suomen Syöpäyhdistys, Helsinki.

[2] Kinnunen (2001): Pyhät bodarit. Yhteisöllisyys ja onni täydellisessä ruumiissa. Gaudeamus, Helsinki.

[3] Salospohja (2008): ”TIUKKAA LIHHOO” – Dopingaineiden käyttö kuntosaliharrastajien keskuudessa Suomessa. Lisensiaatintutkimus, Turun yliopisto, sosiologian laitos.

Oliko tämä artikkeli hyödyllinen?
Ääniä yhteensä 761