Kasvu- hormoni

Olet täällä

Kasvuhormoni

Vaikutukset elimistön toimintaan

Kasvuhormoni (somatropiini, somatotropiini, HGH) on elimistön oma, aivolisäkkeen etulohkosta erittyvä hormoni. Se säätelee muun muassa kasvua. Kasvuhormoni vaikuttaa pääasiassa maksassa muodostuvien kasvutekijöiden (IGF-1) kautta.

Kasvuhormonilla on elimistössä monenlaisia vaikutuksia hiilihydraattien ja rasvan aineenvaihduntaan. Kasvuhormoni on anabolinen eli kudoksia rakentava hormoni, joka lisää eräiden aminohappojen kuljetusta soluihin ja nopeuttaa valkuaisainesynteesiä sekä vaikuttaa elimistön rasva-aineenvaihduntaan ja nestetasapainoon. Kasvuhormoni tehostaa testosteronin ja anabolisten steroidien lihaksia kasvattavaa vaikutusta [1].

Valmistusmenetelmät

Kaikki Suomessa myyntiluvan saaneet kasvuhormonivalmisteet on valmistettu yhdistelmä-DNA-tekniikalla.

Ihmisperäisen, vainajien aivolisäkkeistä valmistetun kasvuhormonin myynti on siihen liittyvän tappavan Creutzfeldt-Jacobin taudin riskin vuoksi kielletty Suomessa vuonna 1988. Pimeillä markkinoilla on viime vuosiin asti myyty myös ihmisperäistä kasvuhormonia, usein naamioituna yhdistelmä-DNA-tekniikalla valmistetuksi kasvuhormoniksi.

Annoskoko lääketieteellisessä käytössä

Lääketieteellisessä käytössä kasvuhormonin annos vaihtelee hoidettavan sairauden ja sen asteen mukaan.

Aikuisten kasvuhormonin vajausta hoidettaessa suositeltu aloitusannos on 0,15–0,3 milligrammaa (noin 0,5–1 IU eli KY). Pitempiaikaisessa hoidossa annossuositus on korkeintaan 1–1,3 milligrammaa vuorokaudessa (3–4 IU).

Aikuisten keskimääräinen hoidollinen kasvuhormoniannos on 0,67 milligrammaa vuorokaudessa (2 IU).

Lääketieteellisen käytön säännöt

Kasvuhormoni on rikoslain 44. luvun pykälän 16 ensimmäiseen momenttiin liittyvän asetuksen (705/2002) mukainen dopingaine. Kasvuhormoni on reseptilääke, jota voivat määrätä ainoastaan endokrinologian, lasten endokrinologian ja lasten nefrologian erikoislääkärit.

Lääketieteessä kasvuhormonia käytetään lähinnä lapsilla riittämättömästä kasvuhormonin erityksestä johtuvan kasvuhäiriön hoitoon. Joskus kasvuhormonilla hoidetaan myös aikuisia, joilla on huomattava kasvuhormonin vajaus. Kasvuhormonia hoidollisesti saavia potilaita on Suomessa hieman alle 1000. Heistä valtaosa on lapsipotilaita.

Kasvuhormonivalmisteiden myyntilupaehtoihin on asetettu rajoituksia ja suosituksia. Kasvuhormonin vajauksen diagnoosin saa tehdä ja kasvuhormonihoidon aloittaa ja sitä valvoa vain kasvuhormonin vajauksen diagnosointiin sekä sen hoitoon asianmukaisesti pätevöitynyt ja perehtynyt lääkäri.

Ennen kasvuhormonin käytön aloittamista on diagnoosi varmistettava huolellisesti erilaisilla kasvuhormonieritystä mittaavilla rasituskokeilla. Lääkäri voi syyllistyä hoitovirheeseen, mikäli hän määrää potilaalle kasvuhormia tätä näkemättä ja ilman huolellista diagnosointia.

Kasvuhormonia saavaa potilasta on seurattava huolellisesti esimerkiksi tekemällä potilaalle kilpirauhasen toimintakokeita ja tutkimuksia glukoosi-intoleranssin (sokeriaineenvaihduntahäiriö) varalta. Kasvuhormoniannosta suositellaan tarkistettavaksi aina kuuden kuukauden välein.

Väärinkäyttö

Kasvuhormonia käytetään anabolisten vaikutusten vuoksi [2, 3]. Sen ajatellaan lisäävän lihasmassaa ja voimaa sekä auttavan elimistöä sopeutumaan voimakkaaseen ruumiilliseen rasitukseen ja nopeuttavan vammoista paranemista.

Haittavaikutukset

Kun kasvuhormonia käytetään hoidollisin annoksin, sen yleisimmät haittavaikutukset ovat nesteen kertymisestä johtuvat nivel- ja lihaskivut sekä erilaiset turvotukset. Turvotukset voivat johtaa muun muassa kallon sisäisen paineen kasvuun tai silmänpohjan turvotukseen. Toisaalta ne voivat johtaa rannekanavaoireyhtymään.

Akuutti yliannostus saattaa johtaa ensin hypoglykemiaan (matala verensokeri) ja jopa koomaan. Myöhemmin seurauksena on hyperglykemia (korkea verensokeri). Pitkäaikainen käyttö voi aiheuttaa sydänlihasrappeumia, diabetesta ja akromegaliaa (rustojen, sormien ja leuan liikakasvua) [1, 2, 3, 4].

Timo Seppälä
lääketieteellinen johtaja
Suomen Antidopingtoimikunta ADT ry
 

Tunnettuja kauppanimiä (9/2014): Omnitrope, Genotropin.

[1] Karila, Karjalainen, Mäntysaari, Viitasalo & Seppälä (2003): Anabolic androgenic steroids produce dose-dependent increase in left ventricular mass in power athletes, and this effect is potentiated by concomitant use of growth hormone. International Journal of Sport Medicine 24: 337–343.

[2] Neely & Rosenfeld (1994): Use and abuse of human growth hormone. Annual Review of Medicine 45: 407–20.

[3] Segura, Gutiérrez-Gallego, Ventura, Pascual, Bosch, Such-Sanmartín, Nikolovski, Pinyot & Pichini (2009): Growth hormone in sport: beyond Beijing 2008. Therapeutic Drug Monitoring 31(1): 3–13.

[4] Karila, Koistinen, Seppälä, Koistinen & Seppälä (1998): Growth hormone induced increase in serum IGFBP-3 level is reversed by anabolic steroids in substance abusing power athletes. Clinical Endocrinology 49: 459–463.

Oliko tämä artikkeli hyödyllinen?
Ääniä yhteensä 738