Efedriini

Olet täällä

Efedriini

Ominaisuudet ja vaikutusmekanismi

Efedriini on sympaattista hermostoa kiihottava ja piristävä lääkeaine, joka on sukua amfetamiinille. Efedriinin vaikutukset keskushermostoon ovat kuitenkin vähäisempiä kuin amfetamiinin. Efedriinin vireystilaa lisäävä ja väsymyksen tunnetta vähentävä vaikutus välittyy keskushermoston kautta.

Efedriinin keskushermoston ulkopuoliset vaikutukset ovat sen sijaan voimakkaampia kuin amfetamiinin. Niitä ovat esimerkiksi verenpaineen nousu, sydämen lyöntitiheyden kasvu, keuhkoputkien laajentuminen, poikkijuovaisen eli tahdosta riippuvan lihaksiston verisuonten laajeneminen, muiden verisuonten supistuminen sekä energia-aineenvaihdunnan kiihtyminen.

Käyttö

Efedriini on luokiteltu huumausaineiden lähtöaineeksi siksi, että siitä voi valmistaa niin sanottuja designhuumeita eli uusia keinotekoisia huumeita. Nämä designhuumeet vastaavat vaikutuksiltaan esimerkiksi amfetamiinia ja ekstaasia, mutta ovat annosyksikköä kohden niitä voimakkaampia ja pitempivaikutteisia.

Efedriiniä käytetään astman, yskän ja nuhan hoitoon 10–50 milligramman annoksina. Efedriiniä on käytetty kilpaurheilussa dopingaineena parantamaan rasituksensietokykyä tai pitkäaikaisissa suorituksissa estämään väsymystä [1].

Efedriiniä ja muita piristeitä käytetään usein voimaharjoittelussa antamaan räjähtävyyttä ja tehoa harjoituksille sekä erityisesti niiden aineenvaihduntaa kiihdyttävän ja rasvaa polttavan vaikutuksen vuoksi.

Haittavaikutukset

Efedriinin haittavaikutuksia ovat vapina, sydämen tykytys ja verenpaineen nousu. Herkille yksilöille tai liian suurina annoksina se voi aiheuttaa sekavuus- ja vainoharhatiloja sekä vakavia sydämen rytmihäiriöitä [2].

Rasituksen yhteydessä suuret lääkemäärät voivat johtaa lämpöhalvaukseen, vaarallisiin sydämen rytmihäiriöihin ja kuolemaan [3].

Timo Seppälä
lääketieteellinen johtaja
Suomen Antidopingtoimikunta ADT ry

Tunnettuja kauppanimiä (9/2014): Sir Ephedrin.

[1] Docherty (2008): Pharmacology of stimulants prohibited by the World Anti-Doping Agency (WADA). British Journal of  Pharmacology 154(3): 606–22.

[2] Bättig (1993): Acute and chronic cardiovascular and behavioural effects of caffeine, aspirin and ephedrine. International Journal of Obesity Related Metabolic Disorder 17(1): 61–4.

[3] Soni, Carabin, Griffiths & Burdock (2004): Safety of ephedra: lessons learned. Toxicology Letters 150(1): 97–110.

Oliko tämä artikkeli hyödyllinen?
Ääniä yhteensä 802